Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot 1B 1.1.2 Isoaivokuoren rakenne, anatominen ja histologinen 1B 1.1.3 Isoaivokuoren toiminnalliset alueet 1A 1.1.4 Aivopoimut, gyrukset 2B 1.1.5 Valkea aine, ratayhteydet 2B 1.1.6 Aivokurkiainen, Corpus callosum 1B 1.1.7 Capsula intena 1B 1.1.8 Tyvitumakkeet 1B 1.1.9 Nucleus caudatus 2B 1.1.10 Putamen 2B 1.1.11 Globus pallidus 2B 1.1.12 Claustrum 3C 1.1.13 Substantia nigra, anatomia ja histologia 1A 1.1.14 Talamus 1A 1.1.15 Hypotalamus 1A 1.1.16 Aivolisäke, hypophysis - anatomia ja histologia 1A 1.1.17 Aivokammiot ja plexus choroideus 1A 1.1.18 Hippocampus 2B 1.1.19 Amygdala 3C 1.1.20 Nucleus ruber 2C 1.1.21 Aivosilta, pons 1B 1.1.22 Pyramidi, pyramis 1A 1.1.23 Oliva 3C 1.1.24 Aivohermotumakkeet 3C 1.1.25 Formatio reticularis 2B 1.1.26 Limbinen järjestelmä, limbinen lohko 1A 1.2 Pikkuaivot, cerebellum 1.2.1 Pikkuaivokuoren rakenne, anatominen ja histologinen 1B 1.2.2 Pikkuaivotumakkeet 1B 1
1.2.3 Archicerebellum - tasapaino 2C 1.2.4 Paleocerebellum - lihastonus ja asento 2C 1.2.5 Neocerebellum - liikkeiden koordinaatio 2C 1.3 Selkäydin, medulla spinalis 1.3.1 armaan ja valkean aineen anatominen ja histologinen rakenne 1B 1.3.2 Takasarvi, sensoriset afferentit neuronit 1B 1.3.3 Nousevat radat 1B 1.3.4 Fasciculus et nucleus gracilis et cuneatus 1B 1.3.5 Tractus spinothalamicus 1B 1.3.6 Etusarvi, motoneuroni 1B 1.3.7 Kortikospinaalirata, pyramidirata 1B 1.3.8 Rubrospinaalirata 2C 1.3.9 Reticulospinaaliradat 2C 1.3.10 Vestibulospinaalirata 2C 1.3.11 Tectospinaalirata 2C 1.4 Aivohermot 1.4.1 Aivohermot 1B 1.5 Keskushermoston ja periferisen hermoston histologia 1.5.1 Periferisen hermoston histologia 1.5.1.1 Schwannin solu 1B 1.5.1.2 Myeliinituppi 1B 1.5.1.3 Ranvierin kuroutuma 1B 1.5.1.4 Sympaattisen hermosolmukkeen histologia 1B 1.5.1.5 Takajuuren hermosolmukkeen histologia 1B 1.5.2 Keskushermoston histologia 1.5.2.1 Neuronityypit ja niiden rakenne 1B 1.5.2.2 Sooma, perikaryon 1B 1.5.2.3 Aksoni 1B 1.5.2.4 Dendriitti 1B 1.5.2.5 Synapsi 1B 1.5.2.6 Gliasolut 1B 1.5.2.7 Oligodendrosyytti 1B 1.5.2.8 Astroglia 1B 1.5.2.9 Mikroglia 1B 1.6 Korvan ja tasapainoelimen anatomia ja histologia 2
1.6.1 Korvan anatomia ja histologia 1.6.1.1 Ulkokorva 1B 1.6.1.2 Korvakäytävä 1B 1.6.1.3 Tärykalvo 1B 1.6.1.4 Välikorva 1B 1.6.1.5 Kuuloluut, malleus, stapes et incus 1B 1.6.1.6 Soikea ja pyöreä ikkuna 1B 1.6.1.7 Simpukka, cochlea 1B 1.6.1.8 Scala tympani, vestibuli et media 1B 1.6.1.9 Cortin elin 1B 1.6.1.10 Karvasolut 1B 1.6.1.11 Spiraaliganglio 1B 1.6.1.12 Kuulohermo ja kuulohermon tumakkeet 1B 1.6.1.13 Colliculus inferior 2C 1.6.1.14 Nucleus geniculatum mediale 1B 1.6.1.15 Kuulokuori 1B 1.6.2 Tasapainoelimen anatomia ja histologia 1.6.2.1 Kaarikäytävät 1B 1.6.2.2 Soikea ja pyöreä rakkula, utriculus et sacculus 1B 1.6.2.3 Tasapainokivet 1B 1.6.2.4 Tasapainohermo ja sen tumakkeet 1B 1.7 Silmän anatomia ja histologia 1.7.1 Silmäkuoppa, orbita 1B 1.7.2 Silmäluomet 1B 1.7.3 Kyynelelimet 1B 1.7.4 Sarveiskalvo, cornea 1B 1.7.5 Kovakalvo, sclera 1B 1.7.6 Värikalvo, iris 1B 1.7.7 Sädekehä, corpus ciliare 1B 1.7.8 Suonikalvo, chorioidea 1B 1.7.9 Verkkokalvo, retina 1B 1.7.10 Etukammio, takakammio 1B 1.7.11 Schlemmin kanava 1B 1.7.12 Linssi 1B 1.7.13 Lasiainen 1B 3
1.7.14 Macula lutea ja fovea centralis 1B 1.7.15 Näköhermon nysty 1B 1.7.16 Nervus opticus, chiasma opticus 1B 1.7.17 Tractus opticus 1B 1.7.18 Nucleus geniculatum laterale 1B 1.7.19 Radiatio optica 1B 1.7.20 Primaarinen näkökuori 1B 1.8 Aivokoppa, neurocranium 1.8.1 Aivokopan luut 1.8.1.1 Otsaluu, os frontale 1B 1.8.1.2 Päälaenluu, os parietale 1B 1.8.1.3 Takaraivoluu, os occipitale 1B 1.8.1.4 Ohimoluu, os temporale 1B 1.8.1.5 Kitaluu, os sphenoidale 1B 1.8.1.6 Seulaluu, os ethmoidale 1B 1.8.1.7 Pterion 1B 1.8.1.8 Diploe 2C 1.8.1.9 Suturat 2C 1.8.1.10 Emissariasuonet 2C 1.8.2 Aivokopan aukot 1.8.2.1 Aukileet 1B 1.8.2.2 Canalis opticus 1B 1.8.2.3 Fissura orbitalis superior 1B 1.8.2.4 Foramen rotundum 2C 1.8.2.5 Foramen ovale 2C 1.8.2.6 Foramen spinosum 2C 1.8.2.7 Foramen lacerum 2C 1.8.2.8 Foramen magnum 1B 1.8.2.9 Foramen jugulare 1B 1.8.2.10 Porus acusticus interna 1B 1.8.3 Aivokalvot 1.8.3.1 Kova aivokalvo, dura mater 1B 1.8.3.2 Epiduraalitila, subduraalitila 1B 1.8.3.3 Isoaivosirppi, falx cerebri 1B 1.8.3.4 Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli 1B 4
1.8.3.5 Veriviemärit, sinus durae matris 1B 1.8.3.6 Sinus sagittalis superior 1B 1.8.3.7 Lukinkalvojyväset, granulationes arachnoidales 1B 1.8.3.8 Arteria meningea media 1B 1.8.3.9 Pehmytkalvo, pia mater 1B 1.8.3.10 Lukinkalvo, arachnoidea 1B 1.8.3.11 Subarachnoidaalitila 1B 1.9 Keskushermoston verenkierto 1.9.1 Keskuhemoston verenkierto 1.9.1.1 Arteria carotis communis 1B 1.9.1.2 Arteria carotis intena 1B 1.9.1.3 Arteria vertebralis 1B 1.9.1.4 Arteria basilaris 1B 1.9.1.5 Arteria cerebri media 1B 1.9.1.6 Arteria cerebri posterior 1B 1.9.1.7 Arteria cerebri anterior 1B 1.9.1.8 Circulus Willisi 1B 1.9.1.9 Arteria centralis retinae 1B 1.9.1.10 Aivovaltimoiden suonitusalueet 1B 1.9.1.11 Vena cerebri magna 1B 2. Neurofysiologia 2.1 hermosolun kalvotapahtumat 2.1.1 miten kalvojännite syntyy ja mikä siihen vaikuttaa 1B 2.1.2 jänniteherkät ionikanavat 1B 2.1.3 ligandiherkät ionikanavat 1B 2.1.4 miten syntyy aktiopotentiaali 1B 2.1.5 aktiopotentiaalin eteneminen 1B 2.2 gliasolujen toiminta 2.2.1 oligodendrosyytit ja Schwannin solut: myeliini 1B 2.2.2 astrosyytit: veriaivoeste ja aivojen metabolia 2B 2.2.3 kudosnesteen homeostaasi ja gliasolut viestittäjinä 2B 2.3 synapsien toiminta 2.3.1 hermopäätteet ja eksosytoosi 1B 5
2.3.2 synapsien reseptorit ja kuljetusproteiinit 1B 2.3.3 transmitterit ja modulaattorit: amiinit, aminohapot, peptidit, kaasut 1B 2.3.4 glutamaatti: sen reseptorit ja roolit 1A 2.3.5 asetyylikoliini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.6 noradrenaliini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.7 histamiini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.8 dopamiini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.9 serotoniini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.10 gamma-aminovoihappo: reseptorit ja roolit 1A 2.3.11 keskeisimmät neuropeptidit: oreksiini, GHRH, SRIH, TRH, enkefaliinit ja endorfiinit 2B 2.3.12 sensitisaatio ja desensitisaatio 1B 2.3.13 plastisuus: kehitys ja Hebbin synapsiteoria 1B 2.3.14 plastisuus: LTP ja LTD 1B 2.4 hermosolujen muodostamien verkkojen toiminta 2.4.1 yksinkertaiset hermoverkot: divergenssi, konvergenssi, lateraali-inhibitio 1B 2.5 diffuusit moduloivat järjestelmät 2.5.1 diffuusit moduloivat hermoverkot aivojen kokonaisvaltaisina säätelijöinä 1A 2.5.2 tuberomamillaaritumakkeet ja histamiini 2B 2.5.3 locus coeruleus ja noradrenaliini 1B 2.5.4 raphetumakkeet ja serotoniini 1B 2.5.5 substantia nigra ja VTA ja dopamiini 1B 2.5.6 nucleus basalis ja ponsin asetyylikoliinitumakkeet 1B 2.5.7 hypotalamuksen oreksiinitumake 2B 2.6 autonominen hermosto 2.6.1 sympatikuksen ja parasympatikuksen radat ja transmitterit 1A 2.6.2 sympatikuksen ja parasympatikuksen transmitterit ja elinvaikutukset 1A 2.6.3 autonomiset refleksit 1A 2.7 sensoriset toiminnot 2.7.1 aistireseptorit, aistimodaliteetit, adaptaatio 1B 2.7.2 aistien projektiot keskushermostoon, tumakkeet, aivokuoriprojektiot 1B 2.7.3 tuntoaisti: reseptorit, radat, sentraalinen representaatio, plastisuus 1B 2.7.4 kipuaisti: reseptorit, kudoskemia, radat, projektiot, nouseva ja laskeva modulaatio, allodynia 1A 2.7.5 näköaisti: verkkokalvo, radat ja projektiot, sentraalinen prosessointi aivokuoren eri alueissa 1B 6
2.7.6 kuuloaisti: väli- ja sisäkorva, radat ja projektiot 1B 2.7.7 hajuaisti: reseptorit, rata ja projektiot 1B 2.7.8 makuaisti: reseptorit, rata ja projektiot 1B 2.7.9 tasapainoaisti: reseptorit, toiminta (kurssityö) 1A 2.8 motoriset toiminnot 2.8.1 motorinen yksikkö, lihastyypit 1B 2.8.2 alempi motoneuroni, toimintatapa 1B 2.8.3 gammamotoneuronit, toimintatapa 1B 2.8.4 proprioseptiikka: lihassukkulan osat, yhteydet ja toimintatapa, Golgin jännelaite 1A 2.8.5 selkäydinheijasteet: venytys-, suoja-, kävely-, autonomiset, spinaalishokki 1A 2.8.6 neurologinen status ja sen neurobiologiset mekanismit (kurssityö) 1B 2.8.7 aivorungon motoriset toiminnot: lihastonus, tasapaino, REM-uni, aivohermot 1B 2.8.8 tyvitumakkeet: striatumin, globus palliduksen ja substantia nigran roolit 1A 2.8.9 pikkuaivot ja niiden osuus lihaskoordinaatiossa 1B 2.8.10 isoaivokuoren eri alueiden osuus motoriikan säätelyssä 1B 2.8.11 kliininen esimerkki: tetraplegia, spinaalishokki ja siitä toipuminen 2A 2.9 integroivat järjestelmät 2.9.1 aivokuoren korkeammat toiminnot, otsalohkon merkitys, tajunta, plastisuus 1B 2.9.2 aivot ja stressireaktiot 1B 2.9.3 vireystila, uni, unen säätelymekanismit, univaje 1B 2.9.4 vuorokausirytmi ja sen säätely 1B 2.9.5 muistin eri lajit: deklaratiivinen, proseduraalinen, työmuisti, pysyvä muisti 1A 2.9.6 muistin solumekanismit: sensitisaatio, habituaatio, ehdollistaminen, LTP, solutason mekanismit 1B 2.9.7 erityyppisen muistin sijoittuminen aivoihin, vauriot 1B 2.9.8 emootiot ja niiden aivomekanismit 1B 3. Neurofarmakologia 3.1 Autonomisen hermoston toimintaan vaikuttavat lääkeaineet 3.1.1 Parasympatomimeetit 3.1.1 Parasympatomimeettien tyyppiaineet 1A 3.1.2 Parasympatomimeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.1.3 Parasympatomimeettien käyttöaiheet 1A 3.1.4 Parasympatomimeettien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 7
3.1.5 Parasympatomimeettien vasta-aiheet 1A 3.1.6 Parasympatomimeettien kinetiikka 2B 3.1.7 Parasympatomimeettien interaktiot 2B 3.1.2 Parasympatolyytit 3.1.2.1 Parasympatolyyttien tyyppiaineet 1A 3.1.2.2 Parasympatolyyttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.1.2.3 Parasympatolyyttien käyttöaiheet 1A 3.1.2.4 Parasympatolyyttien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.1.2.5 Parasympatolyyttien vasta-aiheet 1A 3.1.2.6 Parasympatolyyttien kinetiikka 2B 3.1.2.7 Parasympatolyyttien interaktiot 2B 3.1.3 Sympatomimeetit 3.1.3.1 Sympatomimeettien tyyppiaineet 1A 3.1.3.2 Sympatomimeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.1.3.3 Sympatomimeettien käyttöaiheet 1A 3.1.3.4 Sympatomimeettien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.1.3.5 Sympatomimeettien vasta-aiheet 1A 3.1.3.6 Sympatomimeettien kinetiikka 2B 3.1.3.7 Sympatomimeettien interaktiot 2B 3.1.4 Sympatolyytit 3.1.4.1 Sympatolyyttien tyyppiaineet 1A 3.1.4.2 Sympatolyyttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.1.4.3 Sympatolyyttien käyttöaiheet 1A 3.1.4.4 Sympatolyyttien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.1.4.5 Sympatolyyttien vasta-aiheet 1A 3.1.4.6 Sympatolyyttien kinetiikka 2B 3.1.4.7 Sympatolyyttien interaktiot 2B 3.2 Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet 3.2.1 Euforisoivat analgeetit 3.2.1.1 Euforisoivien analgeettien tyyppiaineet 1A 3.2.1.2 Euforisoivien analgeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.2.1.3 Euforisoivien analgeettien käyttöaiheet 1A 3.2.1.4 Euforisoivien analgeettien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.2.1.5 Euforisoivien analgeettien vasta-aiheet 1A 3.2.1.6 Euforisoivien analgeettien kinetiikka 2B 8
3.2.1.7 Euforisoivien analgeettien interaktiot 2B 3.2.2 Tulehduskipulääkkeet 3.2.2.1 Tulehduskipulääkeiden tyyppiaineet 1A 3.2.2.2 Tulehduskipulääkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.2.2.3 Tulehduskipulääkeiden käyttöaiheet 1A 3.2.2.4 Tulehduskipulääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.2.2.5 Tulehduskipulääkeiden vasta-aiheet 1A 3.2.2.6 Tulehduskipulääkeiden kinetiikka 2B 3.2.2.7 Tulehduskipulääkeiden interaktiot 2B 3.2.3 Migreenilääkkeet 3.2.3.1 Migreenilääkeiden tyyppiaineet 1A 3.2.3.2 Migreenilääkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.2.3.3 Migreenilääkeiden käyttöaiheet 1A 3.2.3.4 Migreenilääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.2.3.5 Migreenilääkeiden vasta-aiheet 1A 3.2.3.6 Migreenilääkeiden kinetiikka 2B 3.2.3.7 Migreenilääkeiden interaktiot 2B 3.2.4 Muut kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet 3.2.4.1 Muita kivun hoidossa käytettäviä lääkeaineita 1A 3.2.4.2 Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1A 3.2.4.3 Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden käyttöaiheet 1A 3.2.4.4 Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.2.4.5 Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden vasta-aiheet 1A 3.2.4.6 Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden kinetiikka 2B 3.2.4.7 Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden interaktiot 2B 3.2.5 Puudutteet 3.2.5.1 Puudutteiden tyyppiaineet 1A 3.2.5.2 Puudutteiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.2.5.3 Puudutteiden käyttöaiheet 1A 3.2.5.4 Puudutteiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.2.5.5 Puudutteiden vasta-aiheet 1A 3.2.5.6 Puudutteiden kinetiikka 2B 3.2.5.7 Puudutteiden interaktiot 2B 9
3.2.6 Kivun patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.3. Yleisanestesia aineet 3.3.1 Yleisanestesian perusteet 2B 3.3.2 Inhalaatioanestesia-aineet 3.3.2.1 Inhalaatioanestesia-aineiden tyyppiaineet 2C 3.3.2.2 Inhalaatioanestesia-aineiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2C 3.3.2.3 Inhalaatioanestesia-aineiden käyttöaiheet 2C 3.3.2.4 Inhalaatioanestesia-aineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2C 3.3.2.5 Inhalaatioanestesia-aineiden vasta-aiheet 2C 3.3.2.6 Inhalaatioanestesia-aineiden kinetiikka 2C 3.3.2.7 Inhalaatioanestesia-aineiden interaktiot 2C 3.3.3 Laskimoanestesia-aineet 3.3.3.1 Laskimoanestesia-aineiden tyyppiaineet 1A 3.3.3.2 Laskimoanestesia-aineiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.3.3.3 Laskimoanestesia-aineiden käyttöaiheet 1A 3.3.3.4 Laskimoanestesia-aineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.3.3.5 Laskimoanestesia-aineiden vasta-aiheet 1A 3.3.3.6 Laskimoanestesia-aineiden kinetiikka 1A 3.3.3.7 Laskimoanestesia-aineiden interaktiot 2B 3.3.4 Perifeeriset lihasrelaksantit 3.3.4.1 Perifeeristen lihasrelaksanttien tyyppiaineet 2B 3.3.4.2 Perifeeristen lihasrelaksanttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B 3.3.4.3 Perifeeristen lihasrelaksanttien käyttöaiheet 2B 3.3.4.4 Perifeeristen lihasrelaksanttien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2B 3.3.4.5 Perifeeristen lihasrelaksanttien vasta-aiheet 2B 3.3.4.6 Perifeeristen lihasrelaksanttien kinetiikka 2B 3.3.4.7 Perifeeristen lihasrelaksanttien interaktiot 2B 3.4 Antipsykootit 3.4.1 Psykoosin patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 3.4.1.1 Psykoosin patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.4.2 Klassiset antipsykootit 3.4.2.1 Klassisten antipsykoottien tyyppiaineet 1A 3.4.2.2 Klassisten antipsykoottien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.4.2.3 Klassisten antipsykoottien käyttöaiheet 1A 3.4.2.4 Klassisten antipsykoottien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 10
3.4.2.5 Klassisten antipsykoottien vasta-aiheet 1A 3.4.2.6 Klassisten antipsykoottien kinetiikka 2B 3.4.2.7 Klassisten antipsykoottien interaktiot 2B 3.4.3 Epätyypilliset antipsykootit 3.4.3.1 Epätyypillisten antipsykoottien tyyppiaineet 1A 3.4.3.2 Epätyypillisten antipsykoottien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.4.3.3 Epätyypillisten antipsykoottien käyttöaiheet 1A 3.4.3.4 Epätyypillisten antipsykoottien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.4.3.5 Epätyypillisten antipsykoottien vasta-aiheet 1A 3.4.3.6 Epätyypillisten antipsykoottien kinetiikka 2B 3.4.3.7 Epätyypillisten antipsykoottien interaktiot 2B 3.5 Mielialalääkkeet 3.5.1 Masennuksen patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.5.2 Trisykliset masennuslääkkeet 3.5.2.1 Trisyklisten tyyppiaineet 1A 3.5.2.2 Trisyklisten vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.5.2.3 Trisyklisten käyttöaiheet 1A 3.5.2.4 Trisyklisten yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.5.2.5 Trisyklisten vasta-aiheet 1A 3.5.2.6 Trisyklisten kinetiikka 2B 3.5.2.7 Trisyklisten interaktiot 2B 3.5.3 Serotoniinin takaisinoton estäjät 3.5.3.1 Serotoniinin takaisinoton estäjien tyyppiaineet 1A 3.5.3.2 Serotoniinin takaisinoton estäjien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.5.3.3 Serotoniinin takaisinoton estäjien käyttöaiheet 1A 3.5.3.4 Serotoniinin takaisinoton estäjien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.5.3.5 Serotoniinin takaisinoton estäjien vasta-aiheet 1A 3.5.3.6 Serotoniinin takaisinoton estäjien kinetiikka 2B 3.5.3.7 Serotoniinin takaisinoton estäjien interaktiot 2B 3.5.4 Muut masennuslääkkeet 3.5.4.1 Muiden masennuslääkkeiden tyyppiaineet 1A 3.5.4.2 Muiden masennuslääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.5.4.3 Muiden masennuslääkkeiden käyttöaiheet 1A 3.5.4.4 Muiden masennuslääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.5.4.5 Muiden masennuslääkkeiden vasta-aiheet 1A 11
3.5.4.6 Muiden masennuslääkkeiden kinetiikka 2B 3.5.4.7 Muiden masennuslääkkeiden interaktiot 2B 3.5.5 Litium ja muut manian hoidossa käytettävät lääkeaineet 3.5.5.1 Mania lääkkeiden tyyppiaineet 1A 3.5.5.2 Mania lääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.5.5.3 Mania lääkkeiden käyttöaiheet 1A 3.5.5.4 Mania lääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.5.5.5 Mania lääkkeiden vasta-aiheet 1A 3.5.5.6 Mania lääkkeiden kinetiikka 2B 3.5.5.7 Mania lääkkeiden interaktiot 2B 3.6 Ahdistuneisuuden ja unihäiriöiden hoitoon käytettävät lääkkeet 3.6.1 Ahdistuneisuushäiriöiden patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.6.2 Bentsodiatsepiinit 3.6.2.1 Bentsodiatsepiinien tyyppiaineet 1A 3.6.2.2 Bentsodiatsepiinien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.6.2.3 Bentsodiatsepiinien käyttöaiheet 1A 3.6.2.4 Bentsodiatsepiinien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.6.2.5 Bentsodiatsepiinien vasta-aiheet 1A 3.6.2.6 Bentsodiatsepiinien kinetiikka 1A 3.6.2.7 Bentsodiatsepiinien interaktiot 1A 3.6.3 Muut ahdistuksen hoidossa käytettävät lääkeaineet 3.6.3.1 Muut ahdistuslääkkeet tyyppiaineet 1A 3.6.3.2 Muiden ahdistuslääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.6.3.3 Muiden ahdistuslääkkeiden käyttöaiheet 1A 3.6.3.4 Muiden ahdistuslääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.6.3.5 Muiden ahdistuslääkkeiden vasta-aiheet 1A 3.6.3.6 Muiden ahdistuslääkkeiden kinetiikka 2B 3.6.3.7 Muiden ahdistuslääkkeiden interaktiot 2B 3.6.4 Muut unilääkkeet 3.6.4.1 Muiden unilääkkeiden tyyppiaineet 1A 3.6.4.2 Muiden unilääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.6.4.3 Muiden unilääkkeiden käyttöaiheet 1A 3.6.4.4 Muiden unilääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.6.4.5 Muiden unilääkkeiden vasta-aiheet 1A 3.6.4.6 Muiden unilääkkeiden kinetiikka 1A 12
3.6.4.7 Muiden unilääkkeiden interaktiot 1A 3.7 Antiepileptit 3.7.1 Epilepsian patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 3.7.1.1 Epilepsian patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.7.2 Natriumkanavan salpaajat 3.7.2.1 Natriumkanavan salpaajien tyyppiaineet 1A 3.7.2.2 Natriumkanavan salpaajien vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1A 3.7.2.3 Natriumkanavan salpaajien käyttöaiheet 1A 3.7.2.4 Natriumkanavan salpaajien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.7.2.5 Natriumkanavan salpaajien vasta-aiheet 1A 3.7.2.6 Natriumkanavan salpaajien kinetiikka 2B 3.7.2.7 Natriumkanavan salpaajien interaktiot 1A 3.7.3 GABAergistä neurotransmissiota vahvistavat aineet 3.7.3.1 GABAergisten aineiden tyyppiaineet 1A 3.7.3.2 GABAergisten aineiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.7.3.3 GABAergisten aineiden käyttöaiheet 1A 3.7.3.4 GABAergisten aineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.7.3.5 GABAergisten aineiden vasta-aiheet 1A 3.7.3.6 GABAergisten aineiden kinetiikka 2B 3.7.3.7 GABAergisten aineiden interaktiot 2B 3.7.4 Muut antiepileptit 3.7.4.1 Muut tyyppiaineet 1A 3.7.4.2 Muiden antiepileptien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.7.4.3 Muiden antiepileptien käyttöaiheet 1A 3.7.4.4 Muiden antiepileptien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.7.4.5 Muiden antiepileptien vasta-aiheet 1A 3.7.4.6 Muiden antiepileptien kinetiikka 2B 3.7.4.7 Muiden antiepileptien interaktiot 2B 3.8 Parkinsonin taudin lääkkeet 3.8.1 Parkinsonin taudin patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.8.2 Levodopa 3.8.2.1 Levodopa 1A 3.8.2.2 Levodopan vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.8.2.3 Levodopan käyttöaiheet 1A 3.8.2.4 Levodopan yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 13
3.8.2.5 Levodopan vasta-aiheet 1A 3.8.2.6 Levodopan kinetiikka 2B 3.8.2.7 Levodopan interaktiot 2B 3.8.3 Dopamiiniagonistit 3.8.3.1 Dopamiiniagonistien tyyppiaineet 1A 3.8.3.2 Dopamiiniagonistien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.8.3.3 Dopamiiniagonistien käyttöaiheet 1A 3.8.3.4 Dopamiiniagonistien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.8.3.5 Dopamiiniagonistien vasta-aiheet 1A 3.8.3.6 Dopamiiniagonistien kinetiikka 2B 3.8.3.7 Dopamiiniagonistien interaktiot 2B 3.8.4 Entsyymi-ihibiittorit 3.8.4.1 Entsyymi-inhibiittorien tyyppiaineet 1A 3.8.4.2 Entsyymi-inhibiittorien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.8.4.3 Entsyymi-inhibiittorien käyttöaiheet 1A 3.8.4.4 Entsyymi-inhibiittorien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.8.4.5 Entsyymi-inhibiittorien vasta-aiheet 1A 3.8.4.6 Entsyymi-inhibiittorien kinetiikka 2B 3.8.4.7 Entsyymi-inhibiittorien interaktiot 1A 3.8.5 Muut Parkinsonin taudin lääkkeet 2B 3.9 Alzheimerin taudin lääkkeet 3.9.1 Alzheimerin taudin patofysilogia ja lääkehoidon perusteet 3.9.1.1 Alzheimerin taudin patofysilogia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.9.2 Antikoliiniesteraasit 3.9.2.1 Antikoliiniesteraasien tyyppiaineet 1A 3.9.2.2 Antikoliiniesteraasien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.9.2.3 Antikoliiniesteraasien käyttöaiheet 1A 3.9.2.4 Antikoliiniesteraasien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.9.2.5 Antikoliiniesteraasien vasta-aiheet 1A 3.9.2.6 Antikoliiniesteraasien kinetiikka 2B 3.9.2.7 Antikoliiniesteraasien interaktiot 2B 3.9.3 Muut Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkeaineet 3.9.3.1 Muut Alzheimerin taudissa käytettävät lääkeaineet 1A 3.9.3.2 Muiden Alzheimerlääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.9.3.3 Muiden Alzheimerlääkkeiden käyttöaiheet 1A 14
3.9.3.4 Muiden Alzheimerlääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.9.3.5 Muiden Alzheimerlääkkeiden vasta-aiheet 1A 3.9.3.6 Muiden Alzheimerlääkkeiden kinetiikka 2B 3.10 Muut neurologiset lääkkeet 3.10.1 MS-lääkkeet 3.10.1.1 MS-lääkeiden tyyppiaineet 1A 3.10.1.2 MS-lääkeiden vaikutusmekanismit, vaikutukset ja käyttöaiheet 1A 3.10.1.3 MS-lääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 3.10.1.4 MS-lääkeiden kinetiikka 2B 3.10.2 Spasmien hoitoon käytettävät lääkkeet 3.10.2.1 Spasmien hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutusmekanismit, vaikutukset ja käyttöaiheet 1A 3.11 Huumausaineet 3.11.1 Psykostimulantit 3.11.1.1 Psykostimulanttien tyyppiaineet 1A 3.11.1.2 Psykostimulanttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B 3.11.1.3 Psykostimulanttien väärinkäyttö ja haitat 2B 3.11.2 Opioidit 3.11.2.1 Opioidien tyyppiaineet 1A 3.11.2.2 Opioidien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A 3.11.2.3 Opioidien väärinkäyttö ja haitat 1A 3.11.3 Psykotomimeetit 3.11.3.1 Psykotomimeettien tyyppiaineet 1A 3.11.3.2 Psykotomimeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B 3.11.3.3 Psykotomimeettien väärinkäyttö ja haitat 2B 3.11.4 Kannabis 3.11.4.1 Kannabis tuotteiden jaottelu 1A 3.11.4.2 Kannabistuotteiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B 3.11.4.3 Kannabistuotteiden väärinkäyttö ja haitat 1A 3.11.5 Muut huumeet 3.11.5.1 Muiden huumeiden tyyppiaineet 1A 3.11.5.2 Muiden huumeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B 3.11.5.3 Muiden huumeiden väärinkäyttö ja haitat 2B 15