Kohti ikäihmisten parempaa toimintakykyä Päijät-Hämeessä:

Kohti ikäihmisten parempaa toimintakykyä Päijät-Hämeessä: Malli toimintakyvyn edistämiseksi tavoitteellisen toiminnan keinoin yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa Heikki Heinonen, erikoistutkija, THL Lahti Science Day 2012 Heikki Heinonen 1

HY/Palmenia Suunnittelija Anu Ritsilä (YTM) Suunnittelija Sirkku Kallio (FM) Suunnittelija Pasi Töyli (LitM, KTM) Kehittämispäällikkö Raisa Valve (FT) Erikoistutkija Ilkka Haapola (VTT) YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Tieteellinen johtaja Mikael Fogelholm (Professori), Helsingin Yliopisto 3. sektori: Harjulan Setlementti Ry, Dila, Hyvinvointikeskus Onni, Sysmän palvelu taloyhdistys LAMK Yksityissektori Terveyskeskukset: Lahti, Pukkila, Sysmä,Hartola, Myrskylä HY/Yht.pol. Professori Antti Karisto Phsotey Professori Martti Talja THL Professori Antti Uutela (Professori) Erikoistutkija Heikki Heinonen (VTT) Erikoistutkija Pilvikki Absetz (PsT) Pilvikki Absetz/ Heikki Heinonen 2

Taustaa Kroonisten tautien kuten sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisyohjelmia on kehitetty Suomessa ja maailmalla viimeisten kymmenen vuoden ajan Perusterveydenhuollossa tunnustetaan jo laajasti riskihenkilöiden varhaisen, systemaattisen tunnistuksen sekä ohjauksen ja seurannan merkitys Iäkkäiden toimintakyvyn suhteen terveydenhuollossa ei ole systemaattista toimintamallia, toisin kuin kroonisten kansantautien aktiivisessa ehkäisyssä Lähteitä:Kahn ym., 2004, Knowler ym., 2002, Lindstrom ym., 2003, Tuomilehto ym., 2001, Absetz ym. 2007 Heikki Heinonen 3

Riskitekijät laitoshoitoon joutumiselle Kognitiivisen toiminnan heikkous Depressio Yksinäisyys Leskeytyminen (erit. I vuosi) Vähäinen fyysinen aktiivisuus Koettu huono terveydentila Sairauksien lukumäärä Korkea tai matala lihavuusindeksi Tupakointi D-vitamiinin puutos Mohs ym. Neurology 2001;57:481-488. Stuck A, ym. Social Science of Medicine 1999;48:445-469 Vaarama 2004; Nihtilä & Martikainen, 2008 Heikki Heinonen 4

Riskitekijöihin vaikuttaminen Terveyden edistämistoimenpiteillä mm. liikunnalla, terveellisellä ravitsemuksella ja yhteisöön kuulumisen avulla - voidaan merkittävästi vaikuttaa iäkkäiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn Toimintakyvyn alenemisen riskitekijöiden varhaisella tunnistamisella ja onnistuneella hoitoonohjauksella voidaan ehkäistä toimintakyvyttömyyttä ja hidastaa merkittävästi sairauksien etenemistä ja puhkeamista ja siirtää laitoshoitoon joutumista Pitkäaikaisennusteessa on arvioitu, että laitoshoidon tarpeen myöhentäminen vuodella vähentäisi menoja 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaisi noin 1 miljardin euron säästöä vuoden 2008 tasossa. Lähteitä: Fiatarone ym. 1994, Wilcox ym. 2000, Chernoff, 2001, Kiiskinen ym.,2008 Heikki Heinonen 5

Päätavoitteet Systeemitasolla: Kehittää ja juurruttaa olemassa oleviin rakenteisiin ennalta ehkäisevä seutukunnallinen toimintamalli ikääntyvien toimintakyvyn arviointiin, edistämiseen ja seurantaan yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Yksilötasolla: Parantaa fyysistä suorituskykyä, ravitsemusta, vahvistaa sosiaalista verkostoa (torjua yksinäisyyttä), ehkäistä kaatumistapaturmia ja ennen aikaista laitostumista

Miten riskitekijöihin ja niiden havaitsemiseen tässä pyrittiin vaikuttamaan? Ikääntyneiden toimintakyvyn arviointi ja sen edistäminen osaksi terveyskeskusten normaalia toimintaa. Koulutus ja reflektointi Sähköinen toimintakykytietojen kirjaaminen Yksilölähtöinen, tavoitteellinen, terveyttä edistävä toimintatapa otettiin käyttöön kolmannen sektorin toimipaikoissa tilanteen kartoitus + omista tarpeistaan lähtevien liikuntaan, ravitsemukseen ja sosiaaliseen verkostoon liittyvien tavoitteiden asettaminen ja seuranta. + Ryhmän ja ohjaajan tuki. Voima- ja tasapainoharjoittelu Sisällöt ja menetelmät suunniteltiin yhteistyössä ryhmänohjaajien kanssa Heikki Heinonen 7

Tavoitteellinen toiminta ja menetelmät ikääntyneiden ryhmissä

Motto: autetaan iäkästä rakentamaan silta nykytilasta toiveisiin ja toteuttamaan toiveet 4.12.2012 Pilvikki Absetz 9 4.12.2012 9

Tavoitteellisuus NYKYTILA Miten elän nyt? Mikä on minulle tärkeää? Mistä saan iloa ja voimia? Mitä haluan jatkossa elämältäni? TAVOIT- TEET Vastaako nykytila sitä mitä haluan? Mitä muuttaisin jotta pääsisin lähemmäksi sitä mitä haluan? SUUNNI- TELMAT Mitä teen ensin? Mitä seuraavaksi? SEURANTA JA ARVIOINTI Miten hyvin olen onnistunut? Pitäisikö jotain tehdä toisin? Miten haluan jatkaa? PÄÄ- MÄÄRÄ = Unelma Pilvikki Absetz

Tutkimuskysymykset: Mikä on intervention lyhyen (3 kk) ja pitkän (12 kk) aikavälin vaikuttavuus fyysisen toimintakyvyn, ravitsemuksen, sosiaalisen verkoston ja psyykkisen hyvinvoinnin suhteen verrattuna informaatioryhmään? Mitä hyötyjä malli tuottaa terveyskeskuksille ja ikääntyneille? Miten malli soveltuu normaalitoimintaan ja kuinka laajalti se otetaan käyttöön? Mitkä ovat intervention kokonaiskustannukset ja mitä näillä kustannuksilla saavutetaan? Heikki Heinonen 11

Mallin toteutus ja arviointi KOLMAS SEKTORI Interventiosisällöt Voima ja tasapainoharjoittelu TT:n keinoin: Sosiaaliset verkostot Liikunta Ravitsemus Kaksi kertaa viikossa 12 viikon ajan IKIHYVÄ KEHITTÄMISHANKE 2008-2012 - Toimintamalli ikääntyneiden toimintakyvyn arviointiin, ylläpitoon ja seurantaan - Ennalta ehkäisevää toimintaa yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa - Kehitetään olemassa olevissa rakenteissa juurruttaen uutta - Paikallistason hyvinvointitoimintaa asiakkaiden toimijaorganisaatioiden ja alueen hyväksi TERVEYSKESKUS Terveyskeskus löytää asiakasvirrastaan toimintakyvyn menettämisen riskissä olevia 70 v henkilöitä (n= 300) satunnaistetaan koe/kontrolli ryhmiin Ohjataan interventiojaksoon kolmannelle sektorille Ohjataan terveyskeskukseen seurantamittausta ja kirjaamista varten Mittaukset: alkumittaus 12 viikkoa yksi vuosi kaksi vuotta Heikki Heinonen

RISKIHENKILÖIDEN TUNNISTAMINEN: toimintakyvyn arviointi terveysasemalla SEULONTAMITTAUS: Fyysinen toimintakyky SPPB (7-9) Muisti Mieliala Ravitsemus Alkoholinkäyttö Lomakekysely MMSE GDS MNA AUDIT Sosiaalisen tuen määrä ja laatu SPS(Social Provision Scale) sosiaalinen toimintakyky Hyve-mittari Elämänlaatu RAND 36 Terveyskäyttäytyminen Suljetaan pois vaikeasti dementoituneet (MMSE < 20 pistettä) vaikeasti masentuneet (GDS 10 pistettä) ja alkoholin suurkäyttäjät (AUDIT 12 pistettä). TÄRKEÄÄ: Poissuljetut ohjataan terveydenhuollon järjestelmässä eteenpäin Heikki Heinonen 13

Tutkimuksen toteutus Terveyskeskuksissa (terveyshoitaja, sairaanhoitaja, geronomi) Aineiston kerääminen Alkumittaus n= 254 Voima-ja tasapaino/keskustelu ryhmä N =137 n = 115 Kriteerit täyttäviä n=217 Informaatio ryhmä N =80 n = 71 Satunnaistaminen /Alkumittaus 1. Seurantamittaus intervention jälkeen (12 viikkoa alkumittausesta) n= 82 n= 50 1. vuoden seuranta

Tuloksia Iäkkäiden kokemuksia ryhmästä Päivittäisistä toimista selviytyminen Masentuneisuus Fyysinen suoriutuminen Sosiaalinen hyvinvointi 4.12.2012 15

Iäkkäiden kokemuksia Poimintoja ryhmäkuvauksista: Odotin tapaamista Tekee hyvää tällaiselle vanhalle ukolle Iloa tuottava Hyvät jumpat ja venyttelyt Kaikkia kuunneltiin Hyvä henki Kuntosalitoiminta oli kivaa Tulee pirteäksi Heikki Heinonen 16

Mikä ryhmässä teki iloiseksi? I Yhdessäolo Alusta lähtien oli ystävällinen ilmapiiri Auttavainen, onnellinen ja kiinnostunut ryhmä, jopa vanhana voi nauttia elämästä II Tietoisuus omista voimista Paljon mukavaa tekemistä ryhmässä, tunnen olevani taas reippaampi Kuntoni on kohonnut ja olen saanut uusia ideoita III Tunne ryhmään kuulumisesta Me olimme samanmielisiä, me olimme samalla aaltopituudella Toverihenki ryhmässä kasvoi voimakkaaksi Ryhmä oli kuin perhe. Me olimme enemmän ja vähemmän vanhuksia kulkemassa samaan suuntaan IV Otettiin vakavasti Kaikilla oli mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksiaan ja ideoitaan, kun toiset kuuntelivat Elisabeth Kajander

36,5 36 Ei-vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa summa-asteikko 36** 35,5 35 35 35 Interventio 34,5 Info 34 33,5 34 n=57 n=32 n=56 n=32 34 34 N=25 n=22 Repeated measures Mittaus Ryhmä alku Interv entio Mean Std. deviat ion n 33,6 8,4 17 Info 36,6 5,8 13 33 alkumittaus 1. seuranta 1 vuoden seuranta 1.seur. Interv 35,5 7,6 17 entio Info 33,5 7,1 13 Interventio; alku vs. 1.seur t= -3.8 p<.001 1. vuosi Interv 33,5 8,4 17 entio Info 35,4 8,1 13 F= 4,5 df 1,26 p<.05

Deppressio pistemäärät vuoden seurannassa (GDS) 3,5 3 2,5 2,6 2,7 2,9 2,8 2,5 2 1,5 2 Interventio Info 1 n=102 n=59 n=97 n=46 n=59 n= 39 0,5 0 alku 1.seur vuosi p<.05 Interventio-ryhmä alku vs. 1.seur Descriptive Statistics Repeated ryhmä Mean Std. N measures Deviation gds_1 interventio 2,60 1,86 52 info 2,71 1,82 31 gds_2 interventio 2,00 1,93 52 info 2,90 1,83 31 gds_3 interventio 2,81 2,63 52 info 2,51 1,89 31 F= 3.6 df. 2,162 p<.05 ikä, sukupuoli vakioitu

13,6 Ravitsemustila (MNA seulonta osio) seurantaaikana 13,5 13,4 13,2 13,1 13 13 13 12,8 12,7 12,7 Interventio Info 12,6 12,4 12,2 alku 1.seur vuosi Repeated measures ryhmä Mean Std. Deviation N Ei tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä interventio 13,0 1,1893 57 Info 13,0 1,4759 34 interventio 13,5 1,7871 57 info 13,0 1,2418 34 interventio 12,7 1,5351 57 info 12,7 1,6417 34 4.12.2012 F= 1.36 df 1,71 ns. ikä, sukupuoli vakioitu 20

Fyysinen suoriutuminen vuoden seurannassa (SPPB) 10 9,5 9,3 9,5 9 8,7 8,8 8,5 8 7,5 7 8,2 8 alku seur 1. vuosi Interventio ryhmässä 1 vs. 2, 3, p<.001 ; info-ryhmä 1 vs.2, p<.05 Int. Info Repeatede measures Descriptive Statistics ryhmä Mean Std. Deviation sppbtotal_1 Intervention 8.04 1,04 info 8,17,89 sppbtotal_2 interventio 9,31 1,86 info 8,76 1,700 sspbtotal_3 interventio 9,47 1,78 info 8,80 2,23 F= 4.8, df =1, 113 p<.0.05

Interventio- ja informaatio ryhmien vertailu sosiaalinen hyvinvoinnin mukaan (Social provision scale) 31,5 31 30,9 30,5 30 30 29,9 29,7 29,5 29,3 29 28,5 n=69 n=43 28,4 n=38 n=26 28 n=68 n=35 27,5 27 alku 1. seur. Vuosi p<.01 Interventio vs. info vuoden seuranta Interventio Info Mittaus Ryhmä Mean std. n deviation alku Interventio 30,2 3,6 28 Info 29,8 3,0 16 1. seur. Interventio 29,8 3,8 28 Info 28,0 3,6 16 1. vuosi Interventio 31,2 3,7 28 Info 29,1 3,1 16 F= 3.6 df= 1,40 p<.08 4.12.2012 22

Tuloksia Välittömästi intervention jälkeen: Interventioryhmäläiset ilmaisivat kokevansa vähemmän kipuja kuin ennen interventiota. Itse raportoitu fyysinen kunto ja koettu terveys merkitsevästi parempi interventio-ryhmäläisillä. Interventio ryhmäläiset raportoivat merkittävästi vähemmän rajoituksia päivittäisten toimien suorittamisessa. Emotionaalinen hyvinvointi oli lisääntynyt ja masentuneisuus vähentynyt interventioryhmäläisillä Fyysinen suoriutuminen parantunut merkittävästi Vuoden seurannassa: Päivittäisistä toimista selviytyminen ja mieliala palautunut alkumittauksen tasolle Fyysinen suoritustaso säilynyt paremmalla tasolla Sosiaalinen hyvinvointi paremmalla tasolla Ravitsemustilassa ei merkittäviä muutoksia

Yhteenvetoa Näyttää siltä, että sangen lyhytkestoisella interventiolla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia iäkkäiden toimintakyvyn suhteen Ryhmässä kuunteleminen ja huomioon ottaminen tärkeää Intervention jälkeiseen toimintaan tulisi kiinnittää huomiota, toiminnan jatkuvuus tulisi varmistaa Yleisesti ottaen voidaan todeta, että iäkkäiden toimintakyvyn alentumista ehkäisevää toimintaa kannattaa tukea

Kiitoksia Kuvat Anu Ritsilä 25