Khhal 10.12.2007 liite 2 TURUN KAUPUNGIN NUORISOASIAINKESKUKSEN NUORTEN TYÖPAJA FENDARIN TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2008 YLEISTÄ Turun nuorten työpaja Fendarin toiminta ja henkilökunnan työsuhteita vakinaistettiin vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa henkilökunnan 16 työntekijästä 11 on vakinaisia. Henkilökunnan vakinaistuessa vähitellen vuodesta 2003 alkaen on pystytty aloittamaan toiminnan pitkäjänteisempi kehittäminen. Tästä kehittämistoiminnasta näkyvimmät prosessit ovat olleet Fendarin päihdeprojekti Reimari v. 2004-2005 ja osallistuminen Laatu 2006 hankkeeseen Porin nuorten työpajojen vertailuparina. Vuonna 2007 laatutyötä jatkettiin Net Effectiltä ostetulla prosessivalmennuksella ja vuonna 2008 jatketaan tämän valmennuksen tuloksena pajojen kehittämistyötä. Toiminta-ajatus ja lähtökohdat toiminnalle eivät ole muutamaan vuoteen muuttuneet, mutta vuoden 2008 aikana toiminta-ajatus päivitetään tukemaan prosessivalmennuksessa tuotettua prosessikarttaa. Työpajatoiminnan tavoitteiden asettelussa ja prosessien määrittelyssä on otettu huomioon paitsi pajatoiminnan arvot, myös opetusministeriön pajatoiminnalle asettamat yleiset perusteet. Fendarin toiminnassa toteutuvat asetetun kahden vuoden siirtymäajan puitteissa kaikki neljä perustetta eli 1) työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on moniammatillista toimintaa, 2) työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita ja soveltaa tekemällä oppimisen ja motivoimisen menetelmiä, 3) pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta ja 4) paikallista työpajatoimintaa ohjaa ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Toiminta on suunnattu työttömille alle 25-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallinnassa ja koulutukseen tai työelämään hakeutumisessa. Toiminta-ajatus on muokattu nuorisotoimen strategiseen kehykseen sopivaksi. Työpajojen toiminta-ajatuksen mukaan tuetaan siirtymistä nuoruudesta aikuisuuteen varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita toteuttaen ja kohdataan jokainen pajoille tuleva nuori yksilönä ja rakennetaan hänen kanssaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka avulla tuetaan nuoren elämänhallintaa ja sijoittumista koulutukseen tai työelämään tavoitteena hyvä elämä, vapaus ja vastuullisuus. NUORTEN TYÖPAJA FENDARIN PROSESSIT Fendarin toimintaa ohjaa kaksi ydinprosessia, jotka ilmentävät samanaikaisesti sekä sitä miten organisaatio toimii että sitä miksi organisaatio on olemassa. Ydinprosessit ovat 1. yhteistyökumppaneiden hankkimis- ja varmistamisprosessi ( miten organisaatio toimii) ja 2. nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi (miksi organisaatio on olemassa) (kuvio 1). Näiden molempien prosessien tavoite on sama eli nuoren suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen siirtyminen koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen sekä nuoren valmiuksien vahvistaminen. 1
Kuvio 1. Fendarin prosessikartta. Prosessikartta 11/15/2007 Nuorisoasiainkeskuksen toiminnanohjausprosessi Asiakkaat: Työvoimatoimisto, Työvoiman palvelukeskus, Turun ammatti-instituutti, Ohjaamo Asiakastarve: Sijoittaa omat asiakkaat nuorille kohdennetun toiminnallisen tuen piiriin Asiakkaat: Alle 25-v. nuoret Asiakastarve: - työkokemus - sosiaalinen kanssakäyminen - arjen hallinta - ammatinvalinnan selkeyttäminen - osaaminen 1. Fendarin toiminnasta tiedottaminen ja yhteydenottaminen 1. Fendarin tarjoamien mahdollisuuksien kuvaaminen ja nuoren rohkaisu FENDARI Yhteistyökumppaneiden hankkimis- ja varmistamisprosessi 2. Yhteistyösuunnitelmien tekeminen ja yhteisten palaverien pitäminen 3. Palvelun tarjoaminen ja asiakassopimus ten tekeminen Nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi 2. Fendariin perehdyttäminen 3. Tavoitteiden asettaminen 4. Ohjausta, tukemista ja neuvontaa toiminnallisessa ympäristössä 4. Palvelun kokonaisarviointi 5. Arviointien, yhteenvedon ja jatkosuunnitelmien tekeminen Vaikutukset, joita tavoitellaan: Suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen siirtyminen koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen, sekä valmiuksien vahvistaminen 1. TUKIPROSESSI Työtoiminta 2. TUKIPROSESSI Johtaminen ja muut hallinnolliset palvelut 3. TUKIPROSESSI Kehittämispalvelut Yhteistyökumppaneiden hankkimis- ja varmistamisprosessi Fendarin tehtävänä on pyrkiä sijoittamaan yhteistyökumppaneidensa asiakkaat nuorille kohdennetun toiminnallisen tuen piiriin. Tämä tapahtuu tiedottamalla ja tekemällä omaa toimintaa näkyväksi sekä nykyisille että mahdollisille uusille yhteistyökumppaneille. Kun yhteistyö alkaa, sovitaan mistä yhteistyössä on kysymys ja tämän jälkeen tarjotaan palvelua ko. tahojen nuorille. Kun nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi on käyty läpi, tehdään yhteistyötahojen kanssa palvelun kokonaisarviointi. Nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi Nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi alkaa, kun nuori tai hänet lähettävä taho ottaa yhteyttä pajalle. Tämän jälkeen urasuunnittelija haastattelee nuoren, kertoo Fendarin tarjoamista mahdollisuuksista ja sijoittaa nuoren tavoitteita, kiinnostusta ja tarpeita vastaaviin töihin. Nuoren kanssa lähdetään liikkeelle asioista, jotka hän tuo esiin. Nuori perehdytetään Fendarin toimintaan ja nuori asettaa tavoitteet pajajaksolle oman kiinnostuksensa ja elämäntilanteensa pohjalta. Myös lähettävä taho voi asettaa nuoren jaksolle tavoitteita. Nuorten itselleen asettamia tavoitteita voivat olla: 1) ammatinvalinnan selkiyttäminen 2) työkokemuksen saaminen 3) ohjaus mahdollisen kurssi-, koulutus- tai työpaikan löytämiseksi 4) elämänhallinnallisten taitojen kehittäminen 5) ammatillisten opintojen suorittaminen pajalla 6) työ- ja toimintakyvyn arviointi. 2
Tavoitteiden pohjalta nuoren kanssa tehdään suunnitelma, jonka avulla nuori oppii selvittämään elämänsä pulmatilanteita ja oppii itseään kiinnostavan toiminnan avulla sosiaalisen toiminnan ja työelämän pelisääntöjä. Nuorelle annetaan mahdollisuus kehittää työ- ja elämänhallintaitojaan tuetulla yksilö- ja työtoiminnalla. Vastuu yksilöohjauksesta on urasuunnittelijalla sekä nuorisotyöntekijöillä ja työnteon ohjaamisesta vastaavat työpajaohjaajat. Pajajakson aikana tarkastellaan asetettuja tavoitteita ja niitä muutetaan/päivitetään tarvittaessa. Jakson lopussa nuoren kanssa tehdään arviointi ja jatkosuunnitelmat. Pajatoiminnassa noudatetaan asiakaslähtöistä ja osallistavaa toimintatapaa. Pajatoiminnan sisältöjä ovat työ- ja yksilöohjaus, työtoiminta, leiri-, harraste- ja viriketoiminta, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, palveluohjaus ja verkostotyöt. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit tehdään jokaisen nuoren pajajakson alussa. Paja on nopeasti ja yksilöllisesti toimiva palvelujärjestelmä, jossa kunnioitetaan asiakkaan yksilöllisyyttä. Nuorten vahvuudet ja voimavarat pyritään saamaan esille tukemalla nuoren tekemällä oppimista, elämänhallintaa ja omatahtista yksilöllistä ja yhteisöllistä kasvua. Yksilöohjausta elämänhallinnallisissa sekä koulutukseen ja työelämään liittyvissä asioissa annetaan jatkuvan vuorovaikutuksen periaatteella joustavasti koko pajajakson aikana. Urasuunnittelija ja nuorisotyöntekijät tekevät verkosto- ja yhteistyötä yhdessä nuoren kanssa, nuorisotoimen sisällä, sosiaalityöntekijöiden, työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, Turun ammatti-instituutin sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja antavien tahojen kanssa Nuoret ovat oikeutettuja edellä mainittuihin palveluihin riippumatta siitä mihin asiakasryhmään he kuuluvat ja millä nimikkeellä he tulevat pajajaksolle. Fendarin asiakasryhmät ovat kuvattuna kuvion 2 porrasmallissa. Kuvio 2. Fendarin porrasmalli asiakasryhmäanalyysistä Fendarin portaat Töihin Hyppyri Koulutukseen Tsemppiporras Koulutus, muu aktiivitoimenpide, työttömyys Kuntoutusporras Hoitoonohjaaminen Arviointikynnys Työ- ja toimintakyvyn arviointi 3
TYÖPAJAJAKSOT JA TOIMINTA V. 2008 Työpajajaksot v. 2008 Nuorisotoimen työpajoilla toimii seitsemän työpajaa seitsemällä eri ammattialalla: puu-, tekstiili-, kädentaito-, maalaus- ja korjauspaja, retkipaja (sis. kuljetus) sekä Forum Marinumin kanssa yhteistyössä toteutettava venepaja. Nuoret aloittavat pajajaksonsa joustavasti nuorelle sopivana ajankohtana, koska tällöin perehdytyksestä saadaan jokaiselle aloittavalle nuorelle yksilöllisempää ja intensiivisempää. Perehdytyksestä vastaavat nuorisotyöntekijät ja urasuunnittelija. Työpajajaksoja voi vuoden aikana alkaa 105-125. Pajalle tulevat nuoret ovat kaikki samanarvoisessa asemassa sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen, asemaan tms. katsomatta ja kaikilla pajalla työskentelevillä on samat säännöt ja mahdollisuudet pajan palveluihin lähtökohdista ja osaamistasosta riippumatta. Pajajakson sisältö Varsinainen pajajakson työskentely koostuu kunkin pajan ammattialakohtaisista töistä. Pajojen työt on mitoitettu nuorten osaamistason mukaan. Työpajaohjaajan tehtävänä on toimia ns. osallistuvana esimiehenä, joka paitsi ohjaa nuorta, myös osallistuu työntekoon ja omalla esimerkillään opastaa nuoria työn tekemiseen. Pajoilla tehtävät työt ovat joko nuorisotoimen tai kaupungin sisäisiä töitä, ulkopuolisten asiakkaiden tilaamia töitä tai pajojen omaa tuotantoa. Pajajakson aikana on aikaisemmin järjestetty erilaisia lyhytkursseja, joiden kesto on ollut 1-3 päivää. Jatkossa suurimman osan kursseista pitävät pajojen omat työpajaohjaajat, koska tuolloin kurssit ja niillä tehtävät työt saadaan liitettyä tiiviisti pajojen muihin töihin. Työpajaohjaajien tehtävänä on kannustaa ja motivoida nuoria oppimaan uusia asioita. Elämänhallintaa tuetaan pajalla mm. teemapäivillä ja viriketoiminnalla. Nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustumiseen eri liikuntalajeihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin viettää vapaa-aikaa. Osa tutustumisista tehdään työajalla ja osa työajan ulkopuolella. Tavoitteena on tutustuttaa nuoria sellaisiin liikuntalajeihin, joita nuoret voivat omien resurssiensa ja varojensa puitteissa harrastaa myös pajajakson ulkopuolella, ja jotka lisäävät nuoren psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Yhteisöpalavereja, joihin osallistuvat sekä nuoret että henkilökunta, pidetään kerran kuukaudessa. Tavoitteena on saada nuoret osallistumaan aikaisempaa enemmän yhteisten tapahtumien ja päivien suunnitteluun ja päästä osaltaan vaikuttamaan pajan asioihin. Lisäksi tiedonkulku pajan asioista nuorille on tehostunut, kun kaikki kokoontuvat samaan aikaan kuulemaan sovituista asioista. Kokoontumisista tehdään aina lisäksi muistio, jotta myös ne, jotka ovat palaverista olleet poissa, voivat tutustua käsiteltyihin asioihin. Nuorten työpaja Fendari järjestää tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin ja työpaikkoihin. Tämän lisäksi nuoret osallistuvat pajan omille työnhakukursseille, joissa opetellaan työnhakuun liittyviä asioita sekä harjoitellaan työhaastattelutilanteita. Kansainvälistä toimintaa ja leiritoimintaa 4
Viron ja Suomen opetusministeriöiden, Viron nuorisotyökeskuksen ENTK:n ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen yhteistyösuunnitelmien pohjalta on vuodesta 2000 järjestetty työpajanuorille talkooleiri Viron Kloogaan. Leirille on osallistunut nuoria eri pajoilta ja 2-3 työpajaohjaajaa. Leirin aikana on kunnostettu ja kohennettu Kloogarannan leirikeskuksen ulkoasua ja käyttömukavuutta. Vastavuoroisesti on järjestetty kansainvälinen leiri nuorisotoimen leirialueella Sauvon Ahtelassa. Leirille on osallistunut sekä virolaisia että venäläisiä 16-24 vuotiaita nuoria. Pajojen nuoria ja työpajaohjaajia on ollut leirillä mukana. Leirit ovat olleet onnistuneita sekä isäntien että nuorten mielestä. Vastaavat leirit järjestetään myös v. 2008 Virossa toukokuussa ja Sauvon Ahtelassa elokuussa. KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun ja kierrätyksen periaatteita toteutetaan jokapäiväisessä pajatyöskentelyssä. Toiminnassa kannustetaan veden ja energian säästöön ja kuljetusten huolellista suunnittelua korostetaan turhien ajojen välttämiseksi. Nuorten ympäristön hyväksi tekemän henkilökohtaisen työpanoksen ja yksityiselämässä tehtävien kulutusvalintojen merkitystä korostetaan. Nuorille pyritään tekemään omaa ympäristöä tutuksi ja pajatöissä noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Sosiaalinen kestävä kehitys toteutetaan arjessa tapojen, tietojen, taitojen, uskomusten ja toimintojen siirtämisenä nuorille eli tavoitteena on hyvinvoinnin edellytysten siirtäminen tuleville sukupolville. TYÖPAJOJEN TOIMINNAN JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Työpajojen toimintaa seurataan ja arvioidaan vuosittain. Käytettyjä seurantamittareita ovat mm. yhteistyötahoille tehtävä asiakastyytyväisyyskysely kerran vuodessa, asiakastyytyväisyyskysely kaikille pajajakson päättäville nuorille, pajajakson lopettavien nuorten onnistumisprosentti sekä pajajakson lopettaneiden nuorten sijoittuminen välittömästi pajajakson jälkeen. Onnistumisprosentin osalta tavoite on, että 72 % pajalla työskennelleistä nuorista onnistuu pajajaksollaan eli saavuttaa pajajaksolle asetetut tavoitteet ja tavoitteiden mukaisesti jatkaa pajajakson jälkeen joko koulussa, töissä tai jossain muussa toimenpiteessä ja että hänellä on selkeä jatkosuunnitelma tehtynä. Nuorten pajajakson etenemistä ja onnistumista seurataan yksilöhaastatteluilla ja tavoiteseurannalla. Onnistumisen määrittelee nuorisotyöntekijä ja suunnittelija yhdessä nuoren, ohjaajan ja mahdollisen lähettävän tahon työntekijän kanssa. Nuorten sijoittumista seurataan pajajakson päättyessä. Tavoite vuodelle 2008 on, että 60 % pajajakson päättävistä nuorista sijoittuu välittömästi pajajakson jälkeen kurssille, opiskelemaan, työharjoitteluun, työhön, muuhun toimenpiteeseen, lähtee armeijaan tai jää äitiyslomalle. Ulkopuolelle mittarista jäävät takaisin työttömäksi jääneet nuoret ja ne, joista ei ole tietoa. Seurantaa ei tehdä Kriminaalihuollon kautta tulleista yhdyskuntapalvelun suorittajista eikä tet- ja työssäoppimisjaksolaisista, jotka palaavat takaisin kouluun. Lisäksi Fendarissa tehdään seurantaa pajajakson päättäneille nuorille kirjeitse. Vuonna 2006 lopettaneille lähtee vuonna 2008 toinen seurantakirje ja vuonna 2007 lopettaneille lähetetään kirjeet puoli vuotta ja vuosi pajajakson päättymisen jälkeen. Käytössä olevista mittareista asiakastyytyväisyyskysely ja nuorten sijoittuminen välittömästi 5
pajajakson jälkeen on osa pajojen tulospalkkiojärjestelmää. Kolmas tulospalkkioon vaikuttava mittari on resurssitoiminnan yhteinen talouden toteutumisen mittari. PAJOJEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Työpajojen toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toteutuminen edellyttää työpajaohjaajien kasvattajan roolin tukemista koulutuksen, säännöllisten kehityskeskustelujen ja yksikkökokousten avulla. Työpajojen henkilöstörakenne on seuraava: nuorisotoimen resurssitoiminnan tulosalueen osastopäällikkö vastaa työpajatoiminnasta pajatoiminnan kehittämisestä ja uusien työmuotojen käyttöönotosta vastaa koko pajojen henkilöstö suunnittelija toimii pajojen yksikkövastaavana ja seuraa pajojen kokonaistaloutta ja hoitaa hallinnolliset asiat pajaesimies on työpajaohjaajien esimies, joka koordinoi tuotantoa ja siihen liittyvää laadunkehitystä sekä markkinointia ja vastaa pajakeskuksen tiloista urasuunnittelija rekrytoi nuoret pajalle sekä hoitaa nuorten urasuunnitteluun liittyvän neuvonnan 2 nuorisotyöntekijää vastaa nuorten elämänhallinnan tukemisesta, palveluohjauksesta, seurannasta sekä pajan virike-, leiri- ja retkitoiminnasta 11 työpajaohjaajaa vastaa työtoiminnasta 7:llä eri pajalla Lääninhallitukselta saatavalta kansallisella avustuksella taataan 2 nuorisotyöntekijän ja yhden työpajaohjaajan vakituisen työsuhteen rahoitus. YHTEISTYÖTAHOT Paja toimii moniammatillisessa yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhdessä eri tahojen kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nuorten työpaja on avoin ja keskusteleva työyhteisö. Moniammatillinen yhteistyöverkosto takaa, että nuorta tuetaan myös työpajajakson jälkeen. Pajoilla on oma ohjausryhmä ja Fendari on myös jäsen Turun alueen pajojen yhteisessä ohjausryhmässä. Yhteistyötahot yleisellä tasolla ovat TE-keskuksen työvoimaosasto ja opetusministeriö kansallisten nuorten työpajahankkeiden kustannusarvioehdotuksen mukaisesti. Työvoimaosasto rahoittaa työttömien palkkaamista palkka- ja työmarkkinatuilla. Opetusministeriö rahoittaa työpajaohjaajien ja nuorisotyöntekijöiden palkkoja. Käytännön tasolla merkittävät yhteistyökumppanit ovat työvoimatoimisto ja työvoiman palvelukeskus, joiden kautta nuoret ja työpajaohjaajat valikoituvat, oppilaitokset ja ammatti-instituutti, päihdepoliklinikat, kriminaalihuoltolaitos sekä sosiaalityöntekijät. Sosiaalikeskuksen alaisuudessa toimivan työllistymispalveluyksikön urasuunnittelijoiden ammattitaitoa hyödynnetään nuorten tuki- ja neuvontapalveluissa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. terveys- ja liikuntavirasto ja Forum Marinum säätiö. Turun nuorisotoimessa vuonna 2003 aloitettu osallisuushanke Auraa (toimipisteen nimi Ohjaamo), jonka toiminta vakinaistettiin syksyllä 2007, on yksi pajojen yhteistyötaho. Ohjaamon kanssa ollaan tiiviissä yhteistyössä ja tarjotaan peruskoulun päättäneille ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille mahdollisuus työharjoitteluun työpajoilla. 6
TALOUS (liite 2) Talousarvioehdotus pajatoiminnasta on liitteenä. Talousarviossa ei ole mukana työvoimahallinnon rahoitusta. Hakulomakkeessa on otettu kustannuksia arvioitaessa huomioon myös työllistettyjen nuorten ja työpajaohjaajien palkat. Pajojen toimintatulot ovat 33.300,00 euroa. Avustusta haetaan palkkojen lisäksi työpajaohjaajien ja muun henkilökunnan koulutuskustannuksiin sekä nuorten koulutuskustannuksiin ja elämänhallintaa tukeviin toimintoihin. Nuorten osalta avustusta käytettäisiin ns. hyppyrivaiheessa olevien nuorten lyhytkestoisiin tulityökortti- ja työturvallisuuskoulutuksiin sekä kaikkien nuorten elämyksellisiin elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitoja kartuttaviin kokonaisuuksiin. Haettu avustuksen suuruus on 3400 euroa. Työpajaohjaajien osalta avustusta käytettäisiin työpajaohjaajien kurssi-, luento- ja koulutuskustannuksiin, kuten Valtakunnallisen työpajayhdistyken järjestämiin tilaisuuksiin, esim. Valtakunnalliset työpajapäivät 16.-17.4 Lappeenrannassa (16 hlöä) sekä työ- ja yksilövalmennuksen kehittämiseen tähtäävät koulutukset. Työpajaohjaajien vakinaistuttua on entistä tärkeämpää, että työpajaohjaajat saavat omaan työhönsä ja pajatyön kehittymiseen liittyviä tietoja osallistumalla koulutuksiin ja erilaisiin tilaisuuksiin eivätkä ole pelkästään muilta tulevan tiedon varassa. Lisäarvoa työpajaohjaajan työlle tuo myös se, että pääsee verkostoitumaan muiden pajojen työntekijöiden kanssa ja tätä kautta pystyy kehittämään myös omaa työtä ja omaa pajaa. Haettu avustuksen suuruus on 5500 euroa ja sillä katettaisiin osallistumismaksuja että matkakuluja. Yksi yksilöohjaukseen tarkoitettu opintokokonaisuus on mielialataidot-kurssi, jota toteutettaisiin yhteistyössä Turun ammatti-instituutin kanssa. Kurssille voisi osallistua 2 Fendarin nuorisotyöntekijää, jos rahoitus osallistumiseen järjestyy. Lisäksi avustusta haetaan myös muihin yksilöohjaukseen liittyviin koulutuksiin nuorisotyöntekijöille ja urasuunnittelijalle. Haetun avustuksen määrä on 3500 euroa ja se sisältää mielialakoulun kustannukset kahdelle henkilölle 1980 euroa. NUORTEN TYÖPAJA FENDARIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Fendarissa v. 2005 aloitettu toiminnan laaduntaminen ja kehittäminen jatkuu edelleen. Laatutyöstä on tullut osa pajan normaalia toimintaa. Vuonna 2008 jatketaan prosessivalmennuksen tuloksena saatujen kehittämisideoiden toteuttamista, jatketaan pajojen laatukäsikirjan työstämistä sekä kartoituksen tekemistä sidosryhmien tarpeista. Turun ammatti-instituutin kanssa on neuvoteltu yhteistyöstä, jonka tavoitteena on maakunnallisen ohjausmallin kehittäminen ja mallintaminen. Tarkoituksena on kehittää oppilaitosten ja nuorten työpajojen yhteistyötä siten, että voidaan käynnistää joustavat oppimisympäristöt ja yhteensovittaa opetussuunnitelmat pajojen ja työpajojen tavoitteiden kanssa. Tällöin nuori voisi suorittaa pajalla jaksonsa aikana tutkintoon vaadittavia osa-alueita tai tehdä näyttöjä, jotka voidaan lukea hyväksi, jos hän jatkaa opintoja pajajakson jälkeen. Maakunnallinen malli kokonaisuudessaan on laajempi kuin esitetty yhteistyö pajan ja ammattiinstituutin kanssa, mutta tämä yhteistyökuvio on Fendarin kannalta keskeisessä asemassa. 7
Turun ammatti-instituutin kanssa on tarkoitus tehostaa yhteistyötä myös Mielialataidotkurssien kautta. Mielialataidot- kurssi on ollut osa Turun ammatti-instituutin toimintaa kahden vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Mielialataidot-kurssi (=Depressiokoulu) on masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja opettava kurssi, mikä perustuu depressiokoulu-menetelmään. Kurssi on opetuksellinen, ei terapiaa tai hoitoa. Kurssilla opetetaan tutkimaan ja säätelemään omaa mielialaa. Pääteemoina ovat toiminta, ajatukset ja sosiaaliset suhteet ja näiden yhteys mielialaan. Taitoja harjoitellaan ryhmässä ja itsenäisesti kotona depressiokoulutyökirjan avulla. Kurssi on tarkoitettu nuorille, joilla on lievä/keskivaikea masennus. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko ajan, mikä näkyy myös työpajatyössä. Mielialataidot-kurssi tuo erilaista tukea näille nuorille sekä uudenlaisen työvälineen ohjaajille tukea näiden nuorten elämänhallintaa ja arjessa pärjäämistä. 8
LIITE 1 TYÖPAJANUORTEN ITSEARVIOINTI JA SEURANTA Turun nuorten työpaja Fendarissa PAJALLE TULO: Nuori tulee joko itsenäisesti tai lähettävän tahon ohjaamana Haastattelu - taustatiedot - nuoren tilanteen kartoitus - tavoitteiden alustava määrittely PAJAJAKSO: Alkuhaastattelu - tavoitteiden määrittely pajajaksolle, jonka perusteella nuoren prosessi työpajalla etenee - konkreettisten toimintojen nimeäminen - nuoren tulevaisuussuunnitelmien hahmottaminen Työpajajakso - tavoitteiden ja suunnitelmien mukaista työ- ja toimintakyvyn arviointia tai kuntoutusprosessin etenemisen tukemista - tavoitteiden ja pajaprosessien muuttaminen tarvittaessa - tavoiteasettelun tarkennusta ja realisoimista Loppuhaastattelu - tavoiteasettelun arviointia - pajajakson arviointia - ohjattu siirtyminen suunnitelmien mukaisesti SEURANTA: Pajajakson päättyessä - asiakastyytyväisyyskysely nuorille - mihin siirtyy pajajaksolta (sijoittuminen luokiteltu: työ, koulu, muu toimenpide, hoito, äitiysloma, armeija, työtön, ei tietoa) - vuosi pajajakson päättymisen jälkeen - vuosiseuranta kirjeitse 9