JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 21.12.2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu P 020 755 7070 F 020 755 7071 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 Esipuhe 7 1. Johdanto 9 1.1 Tausta 9 1.2 Suunnittelualue 9 1.3 Joukkoliikenne seudun liikennepoliittisissa tavoitteissa 11 2. Linja-autoliikenteen nykytila 12 2.1 Paikallisliikenne 12 2.1.1 Yleistä 12 2.1.2 Matkamäärät 12 2.1.3 Palvelutaso 13 2.1.4 Lippujärjestelmä 14 2.1.5 Asukkaiden näkemykset 15 2.2 Suunnittelualueen ulkopuolelta tuleva linja-autoliikenne 16 3. Työn tavoitteet 17 4. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 18 4.1 Lähtökohdat 18 4.2 Palvelutasoluokitus 18 4.3 Palvelutasotekijät ja -kriteerit 18 4.3.1 Määrälliset palvelutasotekijät ja -kriteerit 19 4.3.2 Laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit 20 4.4 Joukkoliikenteen palvelutaso kaupunkiseudun eri alueilla 21 4.5 Nykyisen joukkoliikenteen palvelutaso 24 5. Linjastoratkaisut 25 5.1 Lähtökohdat 25 5.2 Tutkitut vaihtoehdot 25 5.2.1 Kehälinjat 26 5.3 Valittu linjastoratkaisu 28 5.3.1 Arvioidut kustannukset 34 5.3.2 Liikennepoliittiset vaikutukset 36 5.3.3 Vaikutukset joukkoliikenteen infrastruktuuriin 36 6. Esitys seudulle soveltuvasta lippu- ja taksajärjestelmästä 37 6.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 37 6.2 PSA-liikenteelle soveltuvat lipputyypit 38 6.2.1 PSA-liikenteen brutto- ja käyttöoikeussopimuksen vaikutus lipputuotteisiin 39 6.2.2 Esitys lipputuotteiden hinnoittelusta 40 6.2.3 Maksuvyöhykevaihtoehdot 41 6.3 Kehityspolku 44 7. Linja-autoliikenteen järjestämistapa 45 7.1 Vaihtoehtoiset järjestämistavat 45 7.1.1 Markkinaehtoinen malli 45 7.1.2 Palvelusopimusasetuksen mukainen malli 46 7.2 Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi 47 8. Liikennekokonaisuudet 49 9. Johtopäätökset 50

LIITTEET Liite 1 Joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet Keski-Suomen ELYkeskuksen järjestämässä liikenteessä Liite 2 Linjakohtaiset reittikartat

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 5 TIIVISTELMÄ Jyväskylän joukkoliikennelautakunta hyväksyi tässä työssä laaditut joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 25.10.2012. Palvelutasotavoitteet ovat voimassa 1.1.2013 31.12.2016. Palvelutasotavoitteet on laadittu tavoitteellisena kaupunkiseudun eri alueille ja yhteysväleille matkojen suuntautumisen, asukastiheyden ja nykyisen joukkoliikennetarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Monessa paikkaa Jyväskylän kaupunkiseutua tavoitellaan joko kilpailutasoa tai houkuttelevaa tasoa. Tämä tarkoittaa liikennöinnin aloittamista aamulla viimeistään klo 5-6 arkipäivinä, klo 8 lauantaina ja klo 10 sunnuntaina sekä liikennöinnin päättämistä aikaisintaan klo 23. Palvelutasotavoitteissa on myös yövuoroja ja junien lähtö- ja saapumisaikoja koskevia vaatimuksia. Joukkoliikenteen vuorotiheyteen liittyvät vaatimukset ovat 10 60 minuuttia riippuen palveltavasta alueesta, viikonpäivästä, vuorokaudesta ja vuodenajasta. Nykyinen joukkoliikenne täyttää melko hyvin esitetyt vaatimukset. Suurimmat puutteet ovat Laukaan suunnan ilta- ja viikonloppuliikenteessä. Linjasto on suunniteltu tilanteeseen 1.7.2014. Valitussa linjastoratkaisussa säilytetään nykyiset runkolinjat lähes muuttumattomina, lisätään moottoritietä hyödyntäviä vuoroja, vähennetään pistoja joukkoliikenteen reiteiltä, vastataan opiskelijoiden esittämiin tarpeisiin sekä täydennetään Laukaan suunnan liikennöintipuutteita. Revoluutiohenkisenä toimenpiteenä esitetään kehäyhteyttä Vaajakoskelta Kuokkalan ja Keljon markettien kautta Keltinmäkeen. Uusia joukkoliikennealueita ovat Sääksvuori ja Kaijanlampi. Vanhan nelostien varrella, Mannilassa, Haukkamäessä ja Kirrissä kävelymatkat pysäkeille pitenevät ja näille alueille esitetään polkupyörän ja joukkoliikenteen muodostaman matkaketjun parantamista järjestämällä pyöräpysäköintiä pysäkkien yhteyteen. Uuden linjaston ajosuoritteet ja vuorotarjonta kasvavat noin 7,5 %, minkä arvioidaan lisäävän joukkoliikenteen käyttöä n. 150 000 matkalla (2,3 %) vuodessa. Uuden linjaston nettokustannusten arvioidaan olevan n. 1 M /v (alv. 0 %) nykyistä linjastoa kalliimpi. Kustannusten arviointia vaikeuttaa ja epävarmuutta lisää joukkoliikenteen järjestämistavan muuttuminen sekä lippu- ja taksajärjestelmässä vyöhykepohjaiseen järjestelmään siirtyminen. Nykyisin Jyväskylän Liikenne Oy hoitaa lähes koko kaupunkiliikenteen yhtenä kokonaisuutena. Vuoden 2014 kesäkuun jälkeen kokonaisuus jaetaan osiin, mikä tulee väistämättä vaikuttamaan myös siihen, ettei kaikkia osia voida hoitaa yhtä tehokkaasti kuin nykyistä Jyväskylän Liikenteen laajaa liikennekokonaisuutta hoidetaan. Uudessa tilanteessa liikennöintikustannukset tulisivat todennäköisesti nousemaan, vaikkei nykylinjastoon tehtäisi mitään muutoksia. Valitun linjaston linjat on kuitenkin suunniteltu siten, että niistä voidaan muodostaa toimivat ja operatiivisesti tehokkaat kokonaisuudet, minkä uskotaan tasapainottavan joukkoliikenteen järjestämisen kustannuspaineita. Suunnitelmassa esitetään palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaiseen liikenteeseen soveltuvat lipputyypit, lipputuotteiden hinnoitteluperiaatteet, alennusryhmät ja maksuvyöhykevaihtoehdot jatkotyöstämistä varten. Vyöhykepohjaisuuden lisäksi uuden lippu- ja maksujärjestelmän keskeinen tavoite on yhteensopiva järjestelmä Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämän liikenteen kanssa sekä teknisesti yhteensopiva järjestelmä muiden kaupunkiseutujen kanssa. Jyväskylän on tärkeää olla mukana Liikenneviraston johdolla tehtävässä valtakunnallisessa lippujärjestelmän kehittämistyössä ja varmistaa järjestelmän yhteensopivuus Jyväskylän kaupunkiseudulla. Suunnitelmassa esitetään, että Jyväskylän toimivaltainen viranomainen valitsee joukkoliikenteen järjestämistavakseen bruttomallin. Bruttomallissa toimivaltaisella viranomaisella on parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa seudun liikennepoliittisia tavoitteita ja saavuttaa joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Bruttomallissa joukkoliikenne voidaan integroida parhaiten maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Myös reitteihin, liikenteen tarjontaan, lipputyyppeihin ja lippujen hintoihin voidaan tehdä helpoiten muutoksia jopa liikennöintisopimuksen aikana. Käytännössä bruttomalli on helpoiten hallittavissa, toimivaltaisen viranomaisen omassa päätäntävallassa ja mallista on hyvää kokemusta Helsingin seudulta, Turusta ja Tampereella. Bruttomallissa liikenteen hankinta on riskittömämpää ja uusien yrittäjien markkinoille tulo on helpompaa, koska matkustajamäärillä ja lipputuloilla ei ole liikennöitsijän tulojen muodostumisen kannalta merkitystä. Viranomaisen lisääntyviä resurssitarpeita voidaan hillitä integroimalla koulu- ja sosiaalipuolen kuljetusten hoitaminen joukkoliikennetiimin kanssa. Ratkaisuesitystä tukee myös se, ettei käyttöoikeussopimuksista ole juurikaan kokemusta Suomessa.

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 7 ESIPUHE Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen käynnistettiin maaliskuussa 2012. Suunnitelman tilaajana on toiminut Jyväskylän kaupunki seudullisena toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena. Suunnitelman tekemistä on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat olleet: Kari Ström, pj. Jyväskylän kaupunki Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki Liisa Immonen, Jyväskylän kaupunki Toni Tamminiemi, Jyväskylän kaupunki Hely Harju, Laukaan kunta Kalevi Virtanen, Laukaan kunta (7.10.2012 asti) Janne Laiho, Laukaan kunta (8.10.2012 alkaen) Teemu Kejonen, Muuramen kunta Minna Länsisalmi, Muuramen kunta Rauni Malinen, Keski-Suomen ELY-keskus Ohjausryhmän sihteerinä ja suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll, jossa suunnitelman laatimisesta on vastannut Reijo Vaarala. Rambollissa suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet myös Toni Joensuu, Mika Piipponen, Annakreeta Salmela, Sonja Aarnio ja Pekka Vähätörmä. Suunnittelun aikana on kiinnitetty erittäin paljon huomiota vuorovaikutteiseen työskentelyyn. Asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä joukkoliikenteestä sekä heidän liikkumistottumuksiaan kartoitettiin Internet-kyselyllä huhti-toukokuussa 2012. Asukkaat saivat kertoa mielipiteensä myös linjastovaihtoehdoista Jyväskylän kaupungin Internet-sivuilla syyskuussa 2012. Liikennöitsijöille, joukkoliikennelautakunnan jäsenille, kuntien eri toimialojen edustajille ja luottamushenkilöille on järjestetty kaksi työpajaa: 10.5.2012 pidetyssä työpajassa työstettiin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita ja 18.6.2012 pidetyssä työpajassa käsiteltiin alustavia linjastovaihtoehtoja. Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt suunnitelmaa 31.5.2012, 30.8.2012 ja 25.10.2012 pitämissä kokouksissaan. 25.10.2012 kokouksessa lautakunta hyväksyi joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet siten, että niitä voidaan tarkentaa joukkoliikenteen järjestämistapavalintojen pohjalta. Samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi myös kahden vaihtoehdon pohjalta tehdyn linjastosuunnitelman. Joukkoliikennelautakunnalle järjestettiin myös 25.9.2012 iltakouluseminaari, jossa käytiin läpi joukkoliikenteen järjestämistapaan sekä lippu- ja taksajärjestelmän kehittämiseen liittyviä asioita. Suunnittelun aikana on saatu lausunnot joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista Laukaan ja Muuramen kunnilta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Linja-autoliitolta, Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän sivistyspalvelulautakunnalta ja Jyväskylän perusturvalautakunnalta. Linjastosta näkemyksensä ovat antaneet joko omana lausuntonaan tai samassa lausunnossa palvelutasotavoitteiden kanssa Laukaan ja Muuramen kunnat, Linja-autoliitto, Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut, Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän Liikenne Oy. Jyväskylä, joulukuu 2012

8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 9 1. JOHDANTO 1.1 Tausta Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009. Laki perustuu EU:n joukkoliikennettä koskevaan palvelusopimusasetukseen. Asetus ja joukkoliikennelaki muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon Suomen joukkoliikenteen järjestäminen jatkossa perustuu. Laissa on annettu toimivaltaisille viranomaisille velvoite palvelutason määrittelyyn, alueelliseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Laki antaa mahdollisuudet vaikuttaa määritettyjen tavoitteiden mukaiseen joukkoliikenteen järjestämiseen. Samalla joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuu kasvavat. Joukkoliikennelain mukaisia toimivaltaisia viranomaisia Keski-Suomessa ovat paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella (Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat tehneet sopimuksen joukkoliikenteen yhteistoiminnan aloittamisesta 1.1.2012 alkaen). Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikennelain tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisempaa joukkoliikennesuunnittelua aikaisemman eri tasoilla tapahtuvan hajautetun suunnittelun sijasta. Lakiin kirjattu tavoite on joukkoliikenteen kehittäminen siten, että ihmisten käytettävissä on välttämättömiä jokapäiväisiä liikkumistarpeita vastaavat joukkoliikenteen palvelut koko maassa. Erityisesti Jyväskylän kaupunkiseutua koskeva lakiin kirjattu tavoite on, että runsasväkisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä palvelutaso on niin korkea, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Joukkoliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen alueella asteittain aikavälillä 30.6.2014 31.5.2018. Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaisen viranomaisen tulee siirtymäajan aikana tehdä päätös siitä, miten nämä järjestävät toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut. Julkista tukea joukkoliikenteelle voidaan maksaa ja yksinoikeuksia myöntää vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta päätti 30.5.2012 kokouksessa, että Jyväskylän kaupungin viranomaisalueella käytetään palvelusopimusasetuksen mukaisia joukkoliikenteen järjestämistapoja. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelun kohteena on Jyväskylän kaupungin sekä Laukaan ja Muuramen kuntien sisällä järjestettävä joukkoliikenne. Suunnittelussa otetaan huomioon myös alueen ulkopuolelta tuleva suunnittelualueella ajettava joukkoliikenne. Palveluliikenteet ja asiointitaksit eivät ole tässä yhteydessä suunnittelun kohteena. Suunnittelualueen asukasluku on n. 159 800 henkilöä (31.12.2011, Tilastokeskus). Jyväskyläläisiä on n. 132 100, laukaalaisia n. 18 300 ja muuramelaisia n. 9 400 henkilöä. Naisten osuus Jyväskylässä on noin 5 % miehiä suurempi. Laukaassa ja Muuramessa asuu molempia sukupuolia lähes yhtä paljon. Yhtä neliökilometriä kohti (as./km 2 ) asuu Jyväskylässä 112, Laukaassa 28 ja Muuramessa 65 asukasta. Jyväskylän tiheimmin asutut alueet sijaitsevat keskustasta alle viiden kilometrin etäisyydellä. Välittömästi tämän ulkopuolella esiintyy maankäytön tihentymiä Palokassa, Vaajakoskella ja Keljonkankaalla. Kauempaa keskustaa maankäytön tihentymiä on Tikkakoskella, Korpilahdella ja Säynätsalossa. Laukaa on monitaajamainen kunta, jonka taajamat sijaitsevat kirkonkylässä, Leppävedellä, Lievestuoreella ja Vihtavuoressa. Muuramessa on kaksi taajamaa, jotka ovat kirkonkylä ja Kinkomaa. Erityisesti kirkonkylän reuna-alueilla on useita eri pientalovaltaisia asuntoalueita. Jyväskylä on maakunnan keskuskaupunkina merkittävä työ-, opiskelu- ja kongressipaikka. Suurimpia työnantajia ovat Jyväskylän kaupunki (7 500 työntekijää), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (3 110), Jyväskylän yliopisto (2 330), Metso Oyj Jyväskylän yksiköt (1 800), Keskimaa Osk (1 400), Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (1 300) ja Luonetjärven varuskunta (1 200). Vuonna 2011 opiskeli Jyväskylän yliopistossa n. 14 500 opiskelijaa, Jyväskylän ammattikorkeakouluissa n. 7 500 opiskelijaa ja ammattioppilaitoksissa n. 6 500 opiskelijaa. Laukaassa suurin työnantaja on Laukaan kunta. Muita suuria työnantajia ovat Leppävedellä Betamet Automation Oy, Komas Oy ja Kuljetusliike Taipale Oy, Lievestuoreella Aurajoki Oy, Finse Oy ja Millog Oy sekä Vihtavuo-

10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA ressa Ecocat Oy, Eurenco Vihtavuori Oy ja Forcit Oy Ab. Muuramessa kunnan jälkeen suurimmat työnantajat ovat Harvia Oy, Nokka-Yhtiöt Oy ja John Crane Safematic Oy. Väestö 31.12.2011 (Tilastokeskus) Alue Miehet Naiset Yhteensä Jyväskylä 64 332 67 730 132 062 Laukaa 9 125 9 161 18 286 Muurame 4 750 4 688 9 438 Yhteensä 78 207 81 579 159 786 Kuva 1. Väestön sijoittuminen Jyväskylän kaupungissa sekä Laukaan ja Muuramen kunnissa.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 11 1.3 Joukkoliikenne seudun liikennepoliittisissa tavoitteissa Jyväskylän seudun liikenne (JYSELI) 2025 -selvityksessä määriteltiin seudun liikennepolitiikan päämäärä, tavoitteet ja toimintalinjat. Liikennepoliittisen selonteon on tarkoitus toimia pohjana liikennejärjestelmäsuunnittelulle. Yksi kolmesta liikennepolitiikan päämäärästä on seuraava: "Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän kuormittaviin liikennemuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen osuus kaikista matkoista on alentunut ja kevyt ja joukkoliikenteen osuus ja houkuttelevuus on lisääntynyt". Joukkoliikenne on näkyvästi mukana liikennepolitiikan päämäärien saavuttamiseksi asetetuissa tavoitteissa ja toimintalinjoissa. Konkreettisesti todetaan, että seudun asukkaiden tulee mieltää joukkoliikenne positiiviseksi ja kynnystä joukkoliikenteen käyttöön tulee madaltaa. Joukkoliikenteellä matkustaminen tulee olla helppoa, edullista ja turvallista. Korkeatasoisen joukkoliikenteen tulee houkutella uusia matkustajia kaupunkialueen joukkoliikennekaupungiksi nimetyllä vyöhykkeellä. Muilla tärkeillä yhteysväleillä joukkoliikenteen tulee tarjota käyttökelpoinen vaihtoehto useimmille matkoille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden tulee kasvaa seudulla nykyisestä 5 prosentista 7 prosenttiin (vuonna 1988 osuus oli 6 %). Tämä edellyttää noin 2,7 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa Jyväskylän kaupunkiliikenteeseen. Haja asutusalueella autottomille asukkaille tulee tarjota kustannustehokkaasti järjestettyjä asiointiyhteyksiä. Alla on esitetty otteita muista joukkoliikennettä välillisesti tukevista tavoitteista ja toimintalinjoista: Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Toimintojen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta. Joukkoliikenteessä otetaan käyttöön älykkäät järjestelmät ja palvelut. Jyväskylän keskustaa kehitetään monipuolisena asumisen, palveluiden ja työpaikkojen kokonaisuutena. Tavoitteena on elävä, viihtyisä ja kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava keskusta. Lisäksi Jyväskylän seudun liikenne (JYSELI) 2025 -selvityksessä esitetään seuraavia joukkoliikennettä koskevia toimintalinjauksia: Joukkoliikenteen asema ja tavoitteet määritellään seudun kunnissa, Joukkoliikennettä suositaan parhailla alueilla, Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa parannetaan, Joukkoliikenteen palveluiden järjestämistä tehostetaan, Uudet toimintamallit otetaan käyttöön sekä Ulkoiset yhteydet laitetaan kuntoon.

12 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2. LINJA-AUTOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Paikallisliikenne 2.1.1 Yleistä Tässä yhteydessä paikallisliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikennettä, joka alkaa suunnittelualueelta ja päättyy suunnittelualueelle. Joukkoliikenteen palvelutason kuvauksessa on mukana myös suunnittelualuetta palveleva suunnittelualueen rajat ylittävä joukkoliikenne. Jyväskylän paikallisliikennettä hoitaa pääosin Koivisto Auto -yhtymän omistama Jyväskylän Liikenne Oy. Jyväskylän Liikenteellä on paikallisliikenteestä 11 siirtymäajan liikennöintisopimusta ja Koivuranta Oy:llä yksi siirtymäajan sopimus Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimuksista päättyy kahdeksan 30.6.2014, yksi 14.8.2014 ja kolme 31.5.2018. Jyväskylän kaupunki ostaa Puuppolan suunnalla myös muutaman päivittäisen koululaisvuoron Jyväskylän Liikenteeltä. Laukaassa kunta ostaa Jyväskylän Liikenteeltä kaksi iltapäivän koululaisvuoroa, jotka palvelevat Vuonteen ja Tarvaalan suunnilla. Lisäksi Laukaan ja Lievestuoreen välillä kulkee päivittäin kolme edestakaista kunnan ostamaa monipalveluliikenteellä ajettavaa vuoroa. Paikallisliikenteen lisäksi kaikissa suunnittelualueen kunnissa toimii palveluliikenne. Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen tunnusomaisia piirteitä ovat: Linjojen määrä on erittäin suuri, suurempi kuin muilla vastaavankokoisilla paikkakunnilla. Käytössä on 34 eri linjanumeroa ja lisäksi monella linjalla on M-, Y-, Y1-tyyppisiä vuoroja. Liikennöinti aloitetaan aamulla klo 5 aikaan ja päätetään illalla molemmin puolin puolta yötä. Lisäksi perjantai- ja lauantai-iltana ajetaan jonkin verran ns. "yökyöpelivuoroja". Palvelutasoltaan parhaimmilla linjoilla (18/18K,25,27,12) on lähes 100 vuoroa molemmat suunnat yhteen laskettuna (ma-pe, talvi). Linjasto rakentuu erilaisista linjatyypeistä; heilurilinjat, rengaslinjat, sädelinjat, nopeat moottoriteitä hyödyntävät linjat, koululaislinjat. Keskustan lisäksi Keskussairaala on monen linjan päätepysäkki. 2.1.2 Matkamäärät Jyväskylän paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2011 noin 6,7 miljoonaa matkaa. Matkamäärässä on mukana kaikki eri lipputuotteilla tehdyt matkat. Matkamäärän hajonta on viimeisen 20 vuoden aikana ollut 5,8 7,1 miljoonan matkan välillä keskiarvon ollessa 6,4 miljoonaa matkaa vuodessa. Matkamäärän vähenemistä on vuosien saatossa hillitty lisäämällä lipputuen määrää. Vuonna 2008 paikallisliikenteen matkamäärässä saavutettiin pitkän ajanjakson keskimääräinen taso, koska Jyväskylän Liikenteen Laukaan suunnan joukkoliikenne integroitiin paikallisliikenteeseen. Paikallisliikenteessä matkamäärät putosivat räjähdysmäisesti yli 20 vuotta sitten. Esimerkiksi vuonna 1984 Jyväskylän seudun paikallisliikenteessä tehtiin 8,3 miljoonaa matkaa. Muutokseen reagoitiin laskemalla vakiomatkustajille parhaiten sopivien lippujen hintoja lipputuen keinoin. Kuva 2. Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen matkamäärän ja lipputuen kehitys.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 13 2.1.3 Palvelutaso Suunnittelualueella kaikilla keskeisillä maankäytön tihentymillä on joko kilpailutasoinen tai houkuttelevan tasoinen joukkoliikenteen palvelutaso. Keskeisistä alueista vain Korpilahdessa ja Lievestuoreella joukkoliikenteen palvelutaso ei yllä houkuttelevaan tasoon, koska Laukaassa houkuttelevan tason vaje johtuu käytännössä yksittäisistä ilta- ja sunnuntailiikenteen lähdöistä. Korpilahdessa pikavuoroliikenne ja paljolti Jämsän suunnasta tuleva pitempimatkainen vakiovuoroliikenne täydentävät kriittisinä aikoina palvelutason vajetta, joskaan pikavuoroliikenteessä ei ole mahdollista matkustaa seutulipulla ilman erillistä pikavuoromaksua. Palvelutasoluokkien kuvaukset ja palvelutasokriteerit on esitetty kohdassa 5. Kuva 3. Joukkoliikenteen vuoromäärä (molemmat suunnat yhteensä, ma-pe talvi 2011).

14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2.1.4 Lippujärjestelmä Jyväskylän paikallisliikenteessä on käytössä Jyväskylän Liikenteen etäkortti ja Matkahuollon kontaktillinen kortti. Kaupunkilipuissa käytetään lähes yksinomaan etäkorttia ja seutulipussa vastaavasti Matkahuollon korttia. Kaupunkilippujen lipputuelle on sopimuksessa asetettu laskutuskatto, joka oli vuonna 2011 3,53 M. Lukuun sisältyi myös 100 000 suuruinen lisämääräraha. Lisäksi seutulippuun maksettiin vuonna 2011 lipputukea noin 700 000 (Jyväskylä n. 500 000, Laukaa n. 150 000 ja Muurame n. 50 000 ). Yli kolmannes kaikista paikallisliikenteen matkoista tehdään kausikorteilla. Seuraavaksi suosituimpia lipputyyppejä ovat matkakortit ja kertaliput, joista kummallakin tehdään noin viidennes kaikista paikallisliikenteen matkoista. Vajaa kymmenes paikallisliikenteen matkoista on koulutoimen maksamia. Myös seutulipulla tehdään vajaa kymmenes kaikista paikallisliikenteen matkoista. Vaihtomatkojen osuus on noin 3 %, mikä on lähes sama määrä kuin mitä peruskoululaiset tekevät matkoja koulumatkakorteillaan. Taulukko 1. Jyväskylän paikallisliikenteessä käytettävät lipputuotteet ja arvioidut lipputyyppijakaumat vuonna 2011. Lipputyyppi Matkat * %-osuus Kertaliput - Tasataksa, aikuinen 930 000 14,0 % - Tasataksa, lapsi 63 000 0,9 % - Muu alue, aikuinen 276 000 4,1 % - Muu alue, lapsi 21 000 0,3 % Kausikortti, 30 pv 1 227 000 18,4 % Kausikortti, opiskelija, 30 pv 1 129 000 17,0 % Vuosikortti 25 000 0,4 % Matkakortti 40M, 9 km 623 000 9,4 % Matkakortti 40M, 25 km 73 000 1,1 % Matkakortti 40M, opiskelija 556 000 8,3 % Matkakortti 10M, aikuinen 108 000 1,6 % Matkakortti 10M, opiskelija 35 000 0,5 % Matkakortti 10M, lapsi 15 000 0,2 % Peruskoululaisten koulumatkakortti 125 000 1,9 % Peruskoululaisten koulumatkakortti, alle 12-v. 92 000 1,4 % Seutulippu 344 000 5,2 % Seutulippu, 2. asteen opiskelija 208 000 3,1 % Vaihtolippu 230 000 3,5 % Matkailijalippu 2 000 0,0 % Koulutoimen maksamat matkat, Jyväskylä 538 000 8,1 % Koulutoimen maksamat matkat, Muurame 41 000 0,6 % Yhteensä 6 661 000 100,0 % Lyhyt analyysi Jyväskylän paikallisliikenteen nykyisestä lippujärjestelmästä: Lipputuotteiden hinnoittelu perustuu noin 9 kilometrin etäisyydelle rajoittuvaan tasataksaalueeseen sekä alle 25 kilometrin alueelle ulottuvaan etäisempään vyöhykkeeseen. Muualla käytetään kilometriportaista hinnoittelua, johon ei makseta kaupungin tukea. Lisäksi kaikille kuntalaisille on käytössä 30 päivän seutulippu. Jyväskylän kaupunkilippualueella kaupunkilippujen tuen piirissä olevien tuotteiden matkoista tehdään yli 99,8 % etäluettavalla kortilla ja vain 0,2 % Matkahuollon kortilla. Paikallisliikenteen kausikortti on selvästi suosituin korttityyppi. Kausikorttimatkoista 99 % tehdään 30 päivän korteilla ja vain 1 % vuosikortilla. Matkakortit toimivat hyvin kertalippujen ja kausikorttien välissä. Kertalippujen 19 % osuutta voitaisiin vähentää muutamalla prosenttiyksiköllä tukemalla matkakorteilla tapahtuvaa matkustusta nykyistä enemmän. Vaihtoehtoisesti kertalipun houkuttelevuutta voitaisiin lisätä laskemalla kertalipun hintaa esim. lyhyillä matkoilla tai hiljaisen liikenteen aikoina. Nykyinen kertalipun hinta on varsinkin lyhyillä matkoilla todella kova suhteessa esimerkiksi oman auton käyttöön. Jyväskylän lähes 30 000 opiskelijaa on huomioitu lipputuen osalta hyvin, mutta erityisryhmät, kuten eläkeläiset, eivät saa ylimääräisiä alennuksia.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 15 Nykyisten matkalippujen kirjo on melko suuri; tuettuja lippuja on paljon (kausi- ja matkakortit) eikä tukea ole kohdistettu yksinomaan tiettyyn lippuun, esim. kausikorttiin. Etäkorttitekniikkaan perustuvia lippuja voidaan käyttää vain Jyväskylän Liikenteen vuoroissa. Kaupunkilippuja myydään kuitenkin myös Matkahuollon kontaktikortille. Seutulippujen (kuntien tukemat + 2.asteen opiskelijoiden) osuus paikallisliikenteessä on melko suuri, koska sitä käytetään säännölliseen työ- ja opiskelumatkustukseen tasataksa-alueen ulkopuolella myös Jyväskylän kaupunkiseudun sisäisissä matkoissa. Seutulipulla tehtävän matkan keskipituus on noin 18 kilometriä. Seutulippua myydään vain Matkahuollon kortille ja kortin hankinta tapahtuu Matkahuollon toimipisteissä. 2.1.5 Asukkaiden näkemykset Suunnittelualueen asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä joukkoliikenteestä sekä heidän liikkumistottumuksiaan kartoitettiin huhti-toukokuussa 2012 kahden viikon ajan Internetissä kyselyn avulla. Kyselystä tiedotettiin kuntien Internet-sivuilla sekä alueella ilmestyvistä sanomalehdistä Keskisuomalaisessa, Suur-Jyväskylän lehdessä, Laukaa-Konnevesi -lehdessä ja Muuramelaisessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1024 henkilöä, joista 740 oli jyväskyläläisiä, 190 laukaalaisia ja 37 muuramelaisia. Vastanneista 46 asui suunnittelualueen ulkopuolella. Vastaajista 29,7 % käytti linja-autoa pääasiallisena kulkutapana talvella ja 12 % kesällä. Näin vastauksissa tulivat esille myös niiden henkilöiden mielipiteet, jotka liikkuvat eniten henkilöautolla, polkupyörällä tai kävellen. Noin viidesosa vastaajista oli sellaisia, jotka eivät käytä koskaan linja-autoa. Vastaajien mielestä nykyisessä joukkoliikenteessä on eniten yhteyspuutteita Lievestuore-Laukaa, Väinölä-keskusta ja Väinölä-Vaajakoski väleillä sekä Ristonmaalla, Ylämyllyjärvellä, Kuokkalassa ja Kuokkalanpellossa. Joukkoliikenne koetaan ympäristöystävällisenä liikennemuotoja ja sen kehittäminen nähdään tärkeänä. Vapaissa palautteissa nousivat eniten esille edullisempien lippujen tarve, parempi asiakaspalvelu, kaluston huono kunto, yölinjat viikonloppuisin klo 02-04 välille, lastenvaunuilla liikkuvien mahdollisuus maksaa auton keskiosassa tai maksusta kokonaan vapautuminen sekä matkakorttien voimassaoloaikojen pidentäminen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin valmiiden väittämien avulla eri asioiden vaikutuksia vastaajien joukkoliikenteen käyttöön. Vastauksissa nousivat esille lippujen hinnat, aikataulujen ja reittien parempi soveltuvuus, nopeammat reitit sekä vuorotarjonnan lisääminen (taulukko 2). Taulukko 2. Asukkaiden näkemyksiä eri asioiden vaikutuksista joukkoliikenteen omaan käyttöön.

16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2.2 Suunnittelualueen ulkopuolelta tuleva linja-autoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenne muodostaa suunnittelualueen sisäiseen liikkumiseen oman kokonaisuutensa. Suunnittelualuetta palvelee myös alueen ulkopuolelta tuleva joukkoliikenne. Mahdollisuus liikenteiden yhteiskäyttöisyyteen tarjoaa parhaimmat mahdollisuudet joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämiselle. Lisäksi yhteiskäyttöisyys tukee sekä paikallisliikenteen että alueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen kehittymismahdollisuuksia. Eri viranomaisten järjestämän joukkoliikenteen yhteiskäyttöisyyden edellytyksenä on yhtenäinen lippujärjestelmä, vähintään seutulippu tai vastaava. Yhteiskäyttöisyyttä edistää myös se, samoilta liikennesuunnilta tulevien eri viranomaisten järjestäminen joukkoliikennevuorojen aikataulut integroidaan mahdollisimman hyvin toisiinsa. Suunnittelualueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen palvelutaso on parasta valtateiden 4 (pohjoisen suunta), 9 (etelän ja idän suunnat) ja 18/23 (lännen suunta) varsilla. Joukkoliikennettä on myös verrattain paljon myös Äänekoski-Suolahti-Laukaa-Jyväskylä välisillä seututeillä (seututiet 637 ja 642). Suunnittelualueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen määrästä saa mielikuvan kuvasta 3 sivulla 13. Alueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen merkitys suunnittelualueen asukkaiden liikkumistarpeisiin on suurin niillä liikennesuunnilla, joissa paikallisliikenne yksinään muodostaa huonon tai enintään keskitasoisen palvelutason. Tällaisia ovat Lievestuoreen (valtatie 9 idästä), Kuohun (valtatiet 18/23) ja Oravasaaren (valtatie 4 etelästä) suunnat sekä Korpilahti-Muurame välinen yhteysväli. Myös laukaalaisille alueen ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen merkitys on suuri. Muuramelaisten on mahdollista hyödyntää alueen ulkopuolelta tulevaa liikennettä, mutta heidän käytössään on myös erinomainen paikallisliikenteen palvelu.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 17 3. TYÖN TAVOITTEET Jyväskylän kaupunki sekä Laukaan ja Muuramen kunnat ovat tehneet sopimuksen joukkoliikenteen yhteistoiminnan aloittamisesta 1.1.2012 alkaen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia siten, että joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Työn tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupunkiseudun toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen käyttöön joukkoliikennesuunnitelma ja päivittää suunnittelualueen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä ottaen huomioon uuden seudullisen viranomaisalueen ja siihen kuuluvien kuntien lähtökohdat ja alueellisesti asetettavat tavoitteet. Suunnitelman tulee toimia lähtökohtana joukkoliikenteen hankintaa koskevan kilpailutuksen valmistelulle. Tavoitteena on, että työssä esitetään kaupunkiseudun tarkistetut joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, linjastoratkaisut vaikutuksineen, lippu- ja taksajärjestelmän kehittämistarpeet sekä tehdään ehdotus joukkoliikenteen järjestämistavasta siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Tavoitteena on myös, että joukkoliikennesuunnitelma laaditaan vuorovaikutteisesti joukkoliikenteen osallisten kanssa. Näitä ovat alueella toimivien joukkoliikenneviranomaisten lisäksi asiakkaat, joukkoliikennelautakunnan jäsenet, liikennöitsijät, kuntien eri toimialojen edustajat sekä luottamushenkilöt.

18 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 4. JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista on työn aikana tehty erillinen muistio, jossa esitetään palvelutasomäärittelyn taustoja ja yksityiskohtia tähän raporttiin koottua aineistoa laajemmin. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita on työn aikana käsitelty kolmesti joukkoliikennelautakunnan kokouksessa (seudullinen toimielin). 31.5.2012 pidetyssä kokouksessa palvelutasotavoitteet merkittiin tiedoksi. 30.8.2012 pidetyssä kokouksessa lautakunta hyväksyi täsmennetyt palvelutasotavoitteet alustavasti sekä pyysi Laukaan ja Muuramen kunnilta asiasta lausunnot. 25.10.2012 kokouksessa lautakunta hyväksyi palvelutasotavoitteet siten, että niitä voidaan tarkentaa joukkoliikenteen järjestämistapavalintojen pohjalta. Palvelutasotavoitteet ovat voimassa 1.1.2013 31.12.2016. Palvelutasotavoitteista on saatu lausunnot Laukaan ja Muuramen kunnilta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Linja-autoliitolta, Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän sivistyspalvelulautakunnalta ja Jyväskylän perusturvalautakunnalta. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden työstäminen oli pääteemana 10.5.2012 pidetyssä työpajassa. 4.1 Lähtökohdat Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin kuuluu toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen. Tuorein suositus palvelutasomäärityksissä käytettävistä palvelutasoluokista sekä niiden määrällisistä ja laadullisista palvelutasotekijöistä on valmistunut syksyllä 2011. Liikenneviraston ohjauksessa laaditussa luokittelussa on omat palvelutasoluokkansa kaupunkiseuduille ja maaseutumaisille alueille. Suositus täydentää Liikenneviraston ohjetta 7/2010 joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä. Lisäksi keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista on julkaistu oma ohjeistuksensa (LVM 54/2007). Nykyisen toimintamallin mukaisesti palvelutasomäärittelyssä määritellään se tavoitteellinen taso, johon viranomainen pyrkii kehittämään joukkoliikenteen palvelua. Lopullinen palvelutasomäärittely on suositus, jonka toteutumisaste määräytyy viime kädessä käytettävissä olevien (taloudellisten) resurssien mukaan. Palvelutasomäärittely toimii alueen joukkoliikenteen suunnittelun lähtökohtana. 4.2 Palvelutasoluokitus Liikenneviraston ohjeistuksessa on määritelty kuusi palvelutasoluokkaa, jotka toimivat myös Jyväskylän kaupunkiseudun palvelutasoluokittelun perustana. Nämä luokat ovat kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Liikenneviraston ohjeistuksessa on kullekin luokalle määritelty myös määrälliset ja laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. Myös näitä käytetään soveltaen Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kilpailutasolla joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta merkittävästi. Houkuttelevalla tasolla joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoitteena on saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Keskitasolla joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaihtoehdon päivittäisiin kohteisiin ja tavoitteena on tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia. Peruspalvelutasoinen joukkoliikenne tarjoaa vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin ja tavoitteena on turvata arjen liikkumistarpeet sekä tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Minimitasolla joukkoliikenteen avulla hoidetaan perusyhteydet, joiden avulla on mahdollista päästä aamulla kouluun ja töihin, illalla kotiin sekä asioida kahdesti viikossa ja tavoitteena on turvata perus- ja asiointiyhteydet avoimen joukkoliikenteen avulla. Minimitasoisessa liikenteessä painoarvo on Jyväskylän kaupunkiseudulla kuitenkin koulukuljetuksissa. Lakisääteisellä tasolla hoidetaan vain lakisääteiset kuljetukset mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä. 4.3 Palvelutasotekijät ja -kriteerit Palvelutasotavoitteiden luokittelussa määrällisiä palvelutasotekijöitä ovat liikennöintiaika, vuoroväli ja -määrä sekä etäisyys pysäkille. Laadullisia palvelutasotekijöitä ovat osatekijät, joita on

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19 vaikeaa mitata tai niiden mittaamiseen ei ole vakiintunutta käytäntöä. Laadullisia palvelutasotekijöitä ovat tässä yhteydessä täsmällisyys/luotettavuus, informaatio, lippujärjestelmä, kalusto, linjaston selkeys ja infrastruktuuri. Laadulliset palvelutasotekijät ovat yleensä yhteneviä eri palvelutasoluokissa. 4.3.1 Määrälliset palvelutasotekijät ja -kriteerit Määrällisten palvelutasotekijöiden tavoitearvot pohjautuvat KETJU-hankkeessa (2009) ja Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelmassa (2009) määritettyihin tavoitteisiin, joita on tarkennettu ohjausryhmältä ja työpajasta saatujen kommenttien perusteella. Tavoitteiden taustalla on myös Jyväskylän seudun liikennepoliittisten tavoitteiden tukeminen. Keski-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrällisissä palvelutasotekijöissä (2011) on käytetty hieman eri kriteereitä. Taulukko 3. Eri palvelutasoluokkien määrälliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. PALVELUTASON OSATEKIJÄ TAVOITEARVOT KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO Talvi: arki 05.00-23.00 06.00-23.00 06.00-20.00 07.00-17.00 7-17 Talvi: lauantai 08.00-23.00 08.00-23.00 08.00-18.00 10.00-16.00 Talvi: sunnuntai 10.00-23.00 10.00-23.00 10.00-20.00 Liikennöintiaika Kesä: arki 05.00-23.00 06.00-23.00 06.00-20.00 07.00-17.00 7-17 Kesä: lauantai 08.00-23.00 08.00-23.00 08.00-18.00 tarpeen mukaan Kesä: sunnuntai 10.00-23.00 10.00-23.00 10.00-20.00 Yövuorot pe ja la pe ja la Talvi: ruuhka 10-15 30 60 60 Talvi: arkipäivä 10-20 30-60 60 60 2-6 vuoroparia Talvi: arki-ilta (klo 18-) 20-30 60 60-120 Talvi: lauantai, päivä 30 60 60 60 Talvi: lauantai, ilta 30-60 60 60-120 Vuoroväli Talvi: sunnuntai 30-60 60 60-120 Kesä: ruuhka 20 30 60 60 Kesä: arkipäivä 20-30 60 60 60 2-6 vuoroparia Kesä: arki-ilta (klo 18-) 30-60 60 60-120 Kesä: lauantai, päivä 30 60 60-120 tarpeen mukaan Kesä: lauantai, ilta 30-60 60 60-120 Kesä: sunnuntai 30-60 60 60-120 Kokonaismatka-aika Etäisyys pysäkille Korkeintaan 1,3 kertaa henkilöauton tai polkupyörän matka-aika enintään 400 enintään 500 a) Liikennöintiaika keskeisille työpaikka aluille määräytyy töiden alkamis- ja päättymisaikojen perusteella b) Liityntäyhteydet Matkakeskukseen määräytyvät junien lähtö- ja saapumisaikojen perusteella c) Kaikilta kilpailutasoisiin alueisiin kuuluvilta asutusalueilta tulee olla ensisijaisesti suorat tai toissijaisesti erittäin hyvin toimivat vaihdolliset yhteydet merkittävimmille* työ- ja opiskelupaikoille. Erityistapaukset: (*Merkittäviä työ- ja opiskelualueita ovat Jyväskylässä ainakin keskussairaala, Viitaniemi, Seppälä, Mattilanniemi, Ylistö ja yliopistoalue) d) Houkuttelevan tason alueilta tulee olla vähintään hyvin toimivat vaihdolliset yhteydet kaikille merkittävimmille* työ- ja opiskelupaikoille. (*Merkittäviä työ- ja opiskelualueita ovat Jyväskylässä ainakin keskussairaala, Viitaniemi, Seppälä, Mattilanniemi, Ylistö ja yliopistoalue) e) Pidemmillä yhteysväleillä järjestetään suoria moottoriteitä hyödyntäviä yhteyksiä. f) Koulu-, opiskelu- ja asiointikuljetukset pyritään ensisijaisesti järjestämään avoimen joukkoliikenteen avulla Liikennöintiaika määrittää paikallisliikennepalvelujen käytössäoloajan. Liikennöintiajan tavoitteet on määritelty erikseen kesä- ja talviajoille sekä eri viikonpäiville. Liikennöintiajassa aamun ensimmäisillä vuoroilla tarkoitetaan kyseisen kelloajan jälkeen aloittavia vuoroja (vuorojen ei tarvitse olla tuolloin perillä keskustassa) ja illan viimeisillä vuoroilla kyseisenä kelloaikoina lähteviä vuoroja (vuorot voivat olla perillä myöhemmin). Liikennöintiajan osalta taulukkoa 3 voidaan täydentää siten, että peruspalvelutasoisessa liikenteessä tulee tarjota liityntäyhteydet kaukoliikenteeseen perjantai-iltana sekä sunnuntai-iltana tai maanantaiaamuna käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan. Peruspalvelutasolla on mahdollista tarjota myös muuta viikonloppuliikennettä, jos sille on selkeästi kysyntää.

20 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA Liikenteen vuoroväli on jaoteltu alakategorioihin, joita ovat ruuhka-aika (noin klo 7-9 ja noin klo 15 17), arkipäivä, arki-ilta (klo 18 eteenpäin), lauantai ja sunnuntai. Taulukossa 3 on määritelty keskimääräinen vuoroväli palvelutasoluokittain. Jos vuoroväli on yli 2 tuntia, määritellään päivittäinen vuoromäärä. Vuoroväleihin on määritelty myös vaihteluväli, jolla on mahdollista huomioida erilaisten alueiden kysyntää. Kokonaismatka-aika on määritelty vain kilpailutasolle, jossa se on selvä kilpailutekijä henkilöautoliikenteeseen nähden. Matka-aikaa on vertailtu henkilöautoon ja kaupunkioloissa myös polkupyörään. Etäisyys pysäkille on määritelty todellisena kävelyetäisyytenä. Todellisen kävelyetäisyyden arvioidaan olevan noin 1,3-kertainen linnuntie-etäisyyteen verrattuna. Etäisyys pysäkille tavoitearvojen taustalla on pyrkimys suunnitella maankäyttöä ja joukkoliikenteen reittejä siten, että yhteydet joukkoliikenteen reiteille ovat kohtuudella saavutettavissa. Olemassa olevilla alueilla tavoitellaan suositeltavia kävelyetäisyyksiä, mutta katuverkoston vuoksi ne eivät ole aina mahdollisia. Etäisyyttä lähimmälle pysäkille tai asemalle voidaan mitata asuinpaikasta, koulusta, työpaikasta tai asiointipaikasta. Mikäli pyöräily-yhteydet pysäkeille ovat kunnossa pysäköintimahdollisuuksineen, etäisyys pysäkille voi olla pidempi. Myös etäisyydet raideliikenteeseen tai tiheään säännölliseen runkoliikenteeseen tai pikavuoroille voivat olla pidempiä. Taulukossa 3 etäisyys pysäkille on määritelty vain kahdessa ylimmässä palvelutasoluokassa (kilpailutaso, houkutteleva taso), sillä näissä luokissa sen katsotaan olevan selkeä kilpailutekijä kulkutavan valinnassa. 4.3.2 Laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit Laadulliset palvelutasotekijät ovat Liikenneviraston tuoreimpien suosituksen mukaisia. Ne koskevat palvelun luotettavuutta ja täsmällisyyttä, informaatio- ja lippujärjestelmiä, kalustoa ja joukkoliikenteen infrastruktuuria. Laatutekijät ovat paljolti yhteneviä palvelutasoluokasta riippumatta kuitenkin niin, että paremmalla palvelutasolla tavoitellaan myös parempaa laatua. Taulukko 4. Eri palvelutasoluokkien laadulliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. PALVELUTASO- LUOKAT Täsmällisyys / Luotettavuus Informaatio Lippujärjestelmä Kalusto Linjaston selkeys Infrastruktuuri KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, (ajantasaiset) aikataulumonitorit terminaaleissa ja tärkeimmillä pysäkeillä, jaettavat aikataulut, paperiaikataulut pysäkeillä Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, runkolinjasto, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista- ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset esteettömät terminaalit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, (ajantasaiset) aikataulumonitorit terminaaleissa, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkillä Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista- ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset esteettömät terminaalit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkillä Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Yhtenäinen aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivä linjatunnus tekstinä Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitustilaa (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Yhtenäinenaikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Selkeä valaistu linjakilpi Pysäkkivarustelu tarpeen mukaan, liitynätpysäköinti tarpeen mukaan

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 21 Täsmällisyyden ja luotettavuuden osalta palvelutaso määritellään siten, että aikatauluissa käytetään sitovia aikataulupisteitä, joita ei saa ohittaa ennen aikatauluun merkittyä aikaa. Tämän lisäksi kahdessa ylimmässä palvelutasoluokassa (kilpailutaso ja houkutteleva taso) käytetään häiriötiedotusta. Näillä palvelutasoilla tiedossa olevista häiriöistä (esimerkiksi myöhästymiset, ajamatta jäävät vuorot ja poikkeusreitit) tiedotetaan matkustajille ennalta ilmoitetussa paikassa. Tiedotuksen koordinoijana voi toimia joko liikenteenharjoittaja tai toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen. Informaation osalta on tärkeää, että alueellista joukkoliikenneinformaatiota jaetaan yhtenäisesti. Kaikki aikataulu- ja reittitiedot on oltava saatavissa samoilta verkkosivuilta. Julkaistuissa aikatauluissa (aikataulukirjat, pysäkkitaulut) on oltava merkittyinä kaikki liikennöitsijöiden vuorot. Aikataulumonitoreissa jaetaan informaatiota paitsi varsinaisista aikatauluista myös liikenteen häiriöistä. Taulukossa 4 mainitut tärkeimmät pysäkit houkuttelevalla ja keskitasolla määritellään aluekohtaisesti. Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä on tavoitteena kaikissa palvelutasoluokissa koko matkaketjulla. Se edellyttää sitä, että seutulippu tai vastaava kelpaa alueen kaikessa joukkoliikenteessä ja lippujen vaihto-oikeus toimii eri liikennemuotojen välillä. Tämä edellyttää myös sitä, että liityntä suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen toimii yhdellä ja samalla lipulla. Monipuolinen ja selkeä lippujärjestelmä on kilpailuetu erityisesti houkuttelevalla ja kilpailutasolla. Kaluston osalta kaikkien palvelutasoluokkien kalustoissa tulee olla selkeä ja valaistu linjakilpi. Kaupunkimaisessa paikallisliikenteessä suositellaan käytettävän matalalattiakalustoa. Matalalattiaista kalustoa voi käyttää myös muussa kuin kaupunkimaisessa paikallisliikenteessä, jos olosuhteet sen sallivat. Linjaston selkeydellä tarkoitetaan sitä, että viidessä ylimmässä palvelutasoluokassa on oltava paitsi helposti hahmotettavat reitit myös yksilöivät linjatunnukset. Peruspalvelutasolla linjatunnus voi olla tekstimuodossa. Linjakilpien perusteella matkustajan pitää ymmärtää vuoron reitti yksiselitteisesti. Reittien tulee olla helposti hahmotettavissa niin, että liikenne perustuu vahvoihin runkolinjoihin, joissa ei ole turhia poikkeamia. Reitit pitää olla tiedotettu selkeästi esimerkiksi karttamuodossa tai pysäkkiluettelona. Kolmessa ylimmässä palvelutasoluokassa käytetään niin sanottuja vakiominuuttiaikatauluja mahdollisuuksien mukaan. Infrastruktuurin palvelutasomäärittely vaihtelee eri palvelutasolukissa. Kaikissa palvelutasoluokissa minimitasoa lukuun ottamatta pysäkkien tulee olla helposti saavutettavia. Matkustajalle on tarjottava selkeät ja turvalliset kulkureitit pysäkeille. Kaikilla keskeisillä pysäkeillä, jotka määritellään alueellisesti, tulee minimitasoa lukuun ottamatta olla katos ja pyöräpysäköinti, jossa mahdollisuuksien mukaan on myös runkolukituspaikat. Houkuttelevalla ja kilpailutasolla käytetään ruuhkautumisesta riippuen kaista- ja valoetuuksia. Näillä tasoilla terminaalien ja keskeisten pysäkkien tulee olla esteettömiä. Liityntäpysäköinnin tarve kaikissa palvelutasoluokissa määritellään aluekohtaisesti. 4.4 Joukkoliikenteen palvelutaso kaupunkiseudun eri alueilla Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty eri alueille. Tarkoitusta varten Jyväskylän kaupunkiseutu on jaettu osa-alueisiin alueiden ominaisuuksien ja joukkoliikenteen kysyntäpotentiaalin perusteella. Molemmat tekijät ovat paljolti riippuvaisia väestötiheydestä sekä alueen sijoittumisesta keskustan, työpaikkojen ja palvelujen suhteen. Palvelutason määrittelyssä on tunnistettu sellaiset alueet ja yhteysvälit, joissa joukkoliikenteen käytölle ja lisäämiselle on potentiaalia sekä ne alueet ja yhteysvälit, joissa joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen on järkevä tavoite. Tunnistamisprosessissa on hyödynnetty Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen (2009) aineistosta autoliikenteen kysyntämatriisia. Se antaa selkeän tiedon eri alueiden välisistä matkavirroista, jotka ovat seurausta seudun nykyisestä maankäytöstä. Suurimmat autoliikenteen matkavirrat muodostavat myös mitä todennäköisimmin suurimman joukkoliikenteen käyttöpotentiaalin. Todennäköistä on myös, että suurimmat matkavirrat muodostuvat suurimpien ja tiheimpien asuinalueiden ja keskustan välille. Matkavirtojen tunnis-

22 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA taminen helpottaa myös linjastosuunnittelussa tasavahvojen heiluriliikenteiden päiden määrittelyä. Matkavirtatarkastelun rinnalla palvelutason alueellisen määrittelyn kriteereissä on käytetty asukastiheyttä ja nykyistä joukkoliikenteen vuorotarjonta (taulukko 5). Kriteerit asukastiheyden suhteen on määritetty vain kolmeen ylimpään palvelutasoluokkaan (kilpailutaso, houkutteleva taso ja keskitaso), koska niissä joukkoliikenteen vuorotarjonta on säännöllistä ja liikennettä ajetaan kaikkina viikonpäivinä. Lähtökohta kuitenkin on, että alueiden asukastiheyksiä joukkoliikenteen palvelutason kannalta tarkastellaan kokonaisuuksina, esim. vähintään neljän 250 x 250 metrin ruudun kokonaisuuksina. Alueellisia palvelutasotavoitteita määriteltäessä on otettu huomioon myös seudun liikennepoliittiset tavoitteet (kohta 1.3). Palvelutasotavoitteet pyrkivät omalta osaltaan kasvattamaan joukkoliikenteen matkustajamääriä erityisesti parhaan käyttäjäpotentiaalin omaavilla alueilla. Liitteessä 2 on esitetty joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet Keski-Suomen ELYkeskuksen järjestämässä liikenteessä. Taulukko 5. Joukkoliikenteen palvelutasoalueiden määrittelyssä hyödynnetyt asukastiheydet ja vähimmäisvuoromäärät (ohjeellinen). Palvelutasoluokka Asukastiheys Joukkoliikenteen vähimmäisvuoromäärä (molemmat suunnat yhteensä) Kilpailutaso yli 40 as./ha 104 Houkutteleva taso 20 40 as./ha 44 Keskitaso 10 20 as./ha 26 Peruspalvelutaso - 20 Minimitaso - 4 Kuvassa 4 esitetty matkavirtamatriisin, asukastiheyden ja joukkoliikenteen vuorotarjonnan perusteella määritelty joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Jyväskylän kaupunkiseudun eri alueilla ja yhteysväleillä. Kuvasta voidaan havaita aluekokonaisuudet ja yhteysvälit, jotka sijoittuvat kilpailutason, houkuttelevan tason ja keskitason palvelutasoalueisiin. Niiden alueiden ja yhteysvälien, jotka eivät näy kuvassa 4, palvelutaso määräytyy asukastiheydeltään ja matkavirroiltaan vastaavantyyppisten alueiden mukaisesti. Tavoitteellinen palvelutaso voi muodostua Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen sekä kaupunkiseutua palvelevan alueen ulkopuolelta tulevan liikenteen yhteisvaikutuksesta.