Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Vaskiniitty Osoite Vaskiniitynkuja2, 00740 Helsinki Puhelin 09 310 57471 Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty 3.10.2016 Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.vaskiniitty(at)hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Marja-Leena Miettinen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Päiväkodissa toimitaan neljässä lapsiryhmässä, joita kutsutaan Niityiksi. Niityt muodostuvat eri-ikäisistä lapsista. Perhosniityssä toimii 21 esiopetusikäistä lasta (Amiraalit) ja 14 pienempää lasta (Sinisiivet). Amiraalit toimivat päivittäin omana ryhmänään esiopetusajan. Esikoululaisten päivä rakentuu pääsääntöisesti neljästä osasta, joita ovat klo 8.30-9.30 ulkoilu, klo 9.30-10.45 toimintatuokio pienryhmissä, klo 10.45-11.20 vapaa leikki, klo 11.20-12 ruokailu Suutarilan yläasteen ruokasalissa ja klo 12-12.30 satu/lepohetki. Esiopetukselle on varattu omat tilat, joissa pääsääntöisesti esiopetustoiminta toteutetaan. Lähes kaikkea toimintaa voidaan järjestää myös lähiympäristössä, kuten esimerkiksi matematiikka- tai kädentaitotuokioita metsässä. Päiväkodin yhteisiä tiloja, kuten esimerkiksi ruokasalia, käytetään mm. pienryhmätoiminnan toteuttamiseksi sekä leikkien jakotiloina. Myös muiden niittyjen kotialueita käytetään mahdollisuuksien mukaan. Esikoululaiset ulkoilevat ennen muita talon lapsia, jolloin päiväkodin pihassa tapahtuvaa esiopetustoimintaa on helppo toteuttaa. Esiopetustoiminnassa otetaan huomioon toiminnalliset menetelmät; liikkuminen, leikkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen. Tavoitteena on, että mahdollisimman montaa edellä mainittua menetelmää käytettäisiin toiminnan toteuttamisessa päivittäin, jotta lasten mielenkiinto ja erilaiset oppijat kyettäisiin huomioimaan mahdollisimman hyvin. 302-091 13.9.2016
Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Kouluvalmiuksia harjoitellaan toimintatuokioissa yhdessä koko esiopetusryhmän kanssa sekä pienryhmissä. Harjoittelemme arjen perusvalmiuksia ruokailussa, ulkoiluissa, lepo-/satuhetkillä ja erilaisissa siirtymä- sekä leikkitilanteissa. Laaja-alaisen oppimisen osa-alueet: Ajattelu ja oppiminen -Rohkaistaan ja autetaan lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitoja -Vahvistetaan lapsien luottamusta omaan osaamiseensa -Kannustetaan lapsia kokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita, ohjataan kysymään ja kyseenalaistaan (kriittinen ajattelu) -Tarjotaan lapsille oivaltamisen iloa leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla Kulttuurinen osaaminen -Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen esim. keskustelemalla eri uskonto-tai kulttuuritaustoista, vierailemalla Siltamäen seurakuntatalolla erilaisissa tapahtumissa -Ohjataan lapsia ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin -Ohjataan lapsia arvostamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot -Kunkin lapsen edellytykset huomioiden, lapsia kannustetaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä -Muistutetaan lapsia turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista Monilukutaito -Tuetaan kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon (kyky lukea ja ymmärtää mediaa) kehittymistä -Tutustutaan monipuolisesti erilaisiin kulttuuripalveluihin kuten esimerkiksi elokuviin, leikkiloruihin ja musiikkiin -Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan mm. kirjastossa ja museoissa Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen -Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin, kuten esim. kamera, tabletti ja sanomalehti -Kannustetaan lapsia omaan tuottamiseen digivälineitä hyödyntäen (mm. valokuvaus) -Huomioidaan toiminnassa lasten oma osaaminen ja mielenkiinnonkohteet Osallistuminen ja vaikuttaminen -Esiopetuksessa kunnioitetaan demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita, kuulluksi tuleminen ja osallisuus. Opetuksen tavoitteena on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja esimerkiksi järjestämällä äänestyksiä ja kysymällä mielipiteitä lasten maailmaan liittyen -Toimintaa pyritään suunnitelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa -Autetaan lapsia hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksiä
Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Esiopetukselle asetetut yhteiset tavoitteet viitenä suurempana kokonaisuutena: Ilmaisun monet muodot - musiikki - käsityöt - kuvailmaisu - suullinen ja kehollinen ilmaisu Kielen rikas maailma ja vuorovaikutus - tutustuminen eri kieliin ja kulttuureihin - tutustuminen monipuolisesti puhuttuun- ja kirjoitettuun kieleen - kehittyvää luku-ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla Minä ja meidän yhteisömme - eettisen ajattelun kehittäminen - mielenkiinnon edistäminen suhteessa yhteiskuntaan ja lapsen lähiympäristöön - katsomuskasvatus Tutkin ja toimin ympäristössäni - oivaltamisen ja oppimisen ilo - matemaattisen ajattelun kehittyminen ja matematiikan oppiminen (luvut, ajan käsite, avaruudellinen hahmottaminen, mittaamistaidot) - kokemukset luonnossa liikkumiselle ja luonnon tutkimiselle - tutkivan työtavan opetteleminen (vertailu, luokittelu ja järjestely omien havaintojen ja mittausten pohjalta) Kasvan ja kehityn - monipuoliset kokemukset liikunnasta ja liikkumisesta - hyvinvoinnin ja terveyden merkitys Esiopetusryhmän teemaksi valikoitui taide ja taiteen kokeminen, sillä lapset ovat olleet aiheesta kiinnostuneita ja varsin tuotteliaita mm. piirustusten suhteen. Teema toimii suunnittelun pohjana. Lapsille luodaan omaehtoiseen taiteen kokemiseen ja toteuttamiseen innostava ilmapiiri ja oppimisympäristö. Lapsia kannustetaan oivaltamisen iloon taiteen keinoin. Otetaan huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa taiteen eri lajit: teatteri- eli näyttämötaiteet, kuvataiteet, elokuva- eli mediataiteet, käsityötaiteet, musiikki, kirjallisuus- eli sanataide, tanssitaide sekä kehotaide. Retkiä lähiympäristöön, lähinnä metsään, pyritään tekemään kerran viikossa. Metsässä ohjattu esiopetustoiminta integroidaan lasten vapaaseen leikkiin ja luonnon tutkimiseen. Huiske-kirjasarja kulkee koko esiopetusvuoden ajan lasten mukana rytmittäen eri osa-alueiden (mm. psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten taitojen) oppimista muun esiopetustoiminnan ohessa. Turvataitotunnit käynnistyvät alkuvuodesta 2017 ja niitä käydään aina esiopetusvuoden loppuun saakka. Turvataitokasvatuksen avulla lapset ja nuoret oppivat taitoja, joilla he voivat välttyä joutumasta kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun, ahdistelun ja seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin tai niihin joutuessaan osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan.turvataitokasvatus on laaja-alaista lapsen ja nuoren kehityksen ja kasvun tukemista, ei vain turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin varautumista ja selviytymiskeinojen oppimista. Turvataitokasvatus edistää myös lasten ja nuorten itsearvostusta ja itseluottamusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, hyviä ihmissuhteita sekä kannustaa lapsia ja nuoria puhumaan vaikeista asioista. www.thl.fi Toiminnan dokumentointi ja arviointi Ryhmien kasvattajat arvioivat yhdessä ja erikseen omaa työtään. Lapsia havainnoidaan ja haastatellaan hyväksikäyttäen valmiita havainnointi- ja haastattelupohjia. Lapset arvioivat säännöllisesti itse omaa osaamistaan ja oppimistaan.
Huoltajien osallisuus - Vanhempainillat syksyllä ja tarvittaessa keväällä. - Leops-aloituskeskustelut uusien asiakasperheiden kanssa. - Leopsin laatiminen syksyllä ja arviointi keväällä yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Syksyn keskusteluissa mietitään lapselle henkilökohtaiset tavoitteet esiopetusvuodelle ja keväällä arvioidaan kulunutta toimintavuotta. - Huoltajien kanssa keskustellaan päivittäin kasvotusten tuonti- ja hakutilanteissa, tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. - Viikkosuunnitelmat ovat nähtävillä ryhmän ilmoitustaululla, ne myös lähetetään koteihin sähköisesti. - Lapset saavat toisinaan esiopetuksesta kotitehtäviä, joita on tarkoitus tehdä yhdessä huoltajien kanssa, jolloin heille avautuu mahdollisuus nähdä lastensa osaamista - Huoltajilla on mahdollisuus toimia ja vaikuttaa yhteisiin asioihin myös vanhempaintoimikunnassa Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Oppilashuolto - on lapsen fyysisestä, psykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista - oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön kotien, henkilöstön ja lasta hoitavien muiden tahojen kanssa. - tavoitteena on lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi Yhteisöllinen oppilashuolto - Huoltajille annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja (lastenneuvola,lapsiperheiden kotipalvelu, varhaisen tuen perhetyö,lastensuojelu) Kiusaamisen ehkäisy - Henkilöstö on vastuussa kiusaamisen tunnistamisessa, sen ehkäisyssä ja siihen puutumisessa ja päiväkodin toiminnan kehittämisessä sellaiseksi, ettei kiusaamista esiinny. - Päiväkoti Vaskiniityn kiusaamisen vastainen suunnitelma tarkastetaan vuosittain ja on huoltajien nähtävillä Käytännön tasolla opetusryhmän yleistä hyvinvointia seurataan säännöllisen havainoinnin avulla. Huolellinen havainnointi paljastaa, mikäli ryhmän sisäisessä dynamiikassa on ongelmia ja mahdollistaa täten kasvattajan varhaisen puuttumisen. Eskarirauha julistetaan Amiraaleissa syksyn aikana. Eskarirauha pyrkii kaverisuhteiden vahvistamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Myös Turvataito-tunnit osaltaan auttavat lapsia tuntemaan itsensä tärkeiksi ja osaksi ryhmää. Myös tavallisessa arjessa tapahtuvat tuokiot esim. ystävyydestä ja sen merkityksestä helpottavat lapsia hahmottamaan omaa rooliaan suhteessa muihin lapsiin. Ryhmässä on myös tapana jakaa lapsia leikkeihin ja muuhun toimintaan siten, että lapset vaihtuvat. Tällöin tutustutaan tasapuolisesti ryhmän kaikkiin lapsiin ja opitaan ehkä uudenlaisia tapoja toimia yhdessä. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt, äidinkielen tuki ja tarvittaessa valmistava opetus Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Lapsille, joiden toinen kieli suomi on, tehdään monikielisyyden suunnitelma yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Suunnitelmasta näkyy miten lapsen äidinkieltä ja suomen kielen kehitystä tuetaan. Suunnitelma liitetään lapsen esiopetussuunnitelmaan ja sen toteutumista arvioidaan pitkin toimintakautta. Päiväkoti Vaskiniityllä on oma S2-vastaava (suomi toisena kielenä-vastaava), joka osallistuu säännöllisesti Jakomäki-Puistola-Suutarilan alueen verkostopalavereihin ja tuo sieltä tulevan ajankohtaisen tiedon liittyen monikielisiin lapsiin ja heidän opettamiseensa muun henkilöstön tietouteen. Alueen S2-opettaja vierailee ryhmässä syksyn 2016 aikana. Käytämme selkokieltä lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Ryhmässä käytetään myös kuvia ja tukiviittomia puheen tukena, yksittäisten sanojen rytmittämistä sekä lukuisia toistoja. Lisäksi ohjaamme lapsia joustaen ja tukien henkilökohtaisesti. Pienryhmätoiminta on säännöllistä. Suomea toisena kielenä puhuville lapsille pidetään omaa kielikerhoa, jossa paneudutaan suomen kielen oppimiseen erilaisten leikkien, pelien ja kirjallisuuden avulla.
Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. - Yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin. - Moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Muut yhteistyötahot - Neuvola (mm. puheterapeutti, psykologi) - Suutarilan kirjasto - Jalopeuran ja Linnunradan leikkipuistot - Seurakunta (Siltamäen seurakuntakoti) - Siltamäen, Suutarilan ja Suutarinkylän ala-asteet - Suutarilan yläaste - Perheneuvola - Lastensuojelu - Kiertävä erityislastentarhanopettaja - S2-lastentarhanopettaja - Alueen päiväkodit - Siltamäen ja Tapulin urheilupuistot - Helsingin kaupungin museot Suunnitelman päivämäärä 13.9.2016