Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus hanke KPK THH yhtiön perustaminen Yhteenveto Valmistelukomitean THH-palvelut ja organisaatio työryhmän sekä alueellisten selvitysten tuloksista 30/8/2010
perustaminen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tavoitetila... 3 2 Palvelut ja organisaatio... 4 3 Hyödyt... 6 4 Asiakkaaksi liittymisen suunnitelma... 10
perustaminen 3 (12) 1 Tavoitetila Ehdotamme kuntatoimijoille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön (KPK THH konserni) perustamista ja sen asiakasomistajuutta, joka mahdollistaa KPK THH:n palveluiden käyttöönoton. Lähtökohtana kuntatoimijoiden talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Kuntasektori koostuu hyvin erilaisista ja erikokoisista toimijoista. Kuntia on 348, jotka ovat kooltaan ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Kuntayhtymiä on 188, joista merkittävimmät ovat 19 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 37 kansanterveystyön kuntayhtymää, 16 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 48 koulutuskuntayhtymää (Lähde: www.kunnat.net, syyskuu 2009). Lisäksi kuntakonserneihin kuuluu näiden omistamia liikelaitoksia ja yhtiöitä. Kuntien erilaisuus näkyy myös talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisessä. Käytännöt ja toimintaperiaatteet on toteutettu useilla eri malleilla ja järjestelmäratkaisuilla, ja kuntien välinen yhteistyö on vielä melko harvinaista talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Valtakunnallisen palvelukeskusmallin avulla pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti luotettavaa ja oikea-aikaista informaatiota kuntatoimijan toiminnan ohjaamiseksi. Palvelukeskus tarjoaa omistajilleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita, jotka tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Tavoitteena on varmistaa osallistuvien kuntien tehokkaiden talous- ja henkilöstöprosessien toiminta, yhtenäisen ja laadukkaan tiedon tuottaminen kuntien menoista ja tuloista kuntien suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Yhtiö toimii myös aktiivisena kunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vaikuttajana, kehittäjänä ja koordinoijana yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Visio: KPK THH Oy on valtakunnallisesti laajin ja merkittävin palveluyhtiö, kuntasektorin osaavin kumppani johtamista tukevien talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalvelujen tuottajana. KPK THH Oy tavoittelee 25 % markkinaosuutta kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä. Toiminta-ajatus: Yhtiö tehostaa kuntasektorin johdon päätöksentekoa parantuneen raportoinnin, analyysin ja ennusteiden kautta sekä tuottaa kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kustannustehokkaasti ja yhtenäisellä toimintamallilla. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Liikeidea: Perustuen ylivertaiseen kuntasektorin tarpeiden ymmärtämiseen yhtiö toimittaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita ja tuotteita keskitetysti nykyaikaisinta tietotekniikkaa hyödyntäen. Omistus: KPK THH Oy on valtakunnallisesti toimiva kuntatoimijoiden omistama yhtiö. Yhtiö on tarkoitus perustaa 15.9.2010, minkä jälkeen laaditaan omistuspäätöksen tehneiden kuntatoimijoiden kanssa liittymissuunnitelmat, mukaan lukien palvelusopimukset, suunnitelmat palvelutuotannon siirtämiseksi ja palveluiden käytön aloittamiseksi. Yhtiölle valitaan toimitusjohtaja ja sille osoitetaan riittävät resurssit liittymissuunnitelmien tekemiseksi. Liittymissuunnitelmien laatimisen lisäksi omistamispäätöksen tehneet kuntatoimijat käynnistävät yhtiön kanssa prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen työryhmät, ja osaamiskeskusten erikoistumisalueita valmistellaan. Yhtiön käynnistämisvaihetta on pyritty havainnollistamaan seuraavalla kuvalla, jossa kehittämistoimien aloittaminen ja tuotannon uudelleen järjestely on kuvatturinnakkaisina prosesseina. Kun prosessien yhtenäistämisestä on sovittu, uudistetaan tuotanto-organisaatiota prosesseittain.
perustaminen 4 (12) Kehittäminen KPK THH Oy YHTENÄISTEN PROSESSIEN JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN JA TIETOJÄRJESTELMÄVALINNAT YHTEISTYÖSSÄ ASIAKASOMISTAJIEN KANSSA KPK THH OY:N PERUSTAMINEN Syksy 2010 SIIRTYMÄSUUN- NITTELU ASIAKAS- OMISTAJAKSI LÄHTENEIDEN KUNTIEN KANSSA YHTENÄISTEN TOIMINTATAPOJEN JA JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO JA KOKONAISPROSESSIN KEHITTÄMINEN MYÖS ASIAAKKAAN RAJAPINTAAN LIITTYVILTÄ OSIN KEHITETYN KONSEPTIN MUKAISEN TOIMINNAN LAAJENTAMINEN 20XX JÄRJESTELYT ASIAKASOMISTAJIEN KANSSA KANSSA MUKAANLÄHTEVIEN MUKAANLÄHTEVIEN PALVELUKESKUSTEN/ MUIDEN PALVELUNTUOTTAJIEN LIITTÄMISEKSI OSAKSI PALVELUKETJUA Tuotanto-organisaation järjestäminen 2 Palvelut ja organisaatio Yhtiörakenne Kunnat perustavat KPK THH Oy konsernin. Kuntatoimija merkitsee KPK THH Oy:n osakkeita ja neuvottelee tämän jälkeen yhtiön kanssa oman talous- ja henkilöstöhallinnon tuotantonsa siirtämisestä yhtiölle. Tuotannon siirtoaikataulu voi poiketa toimijoittain merkittävästikin ja siinä käytettään hyväksi luonnollisia siirtoajankohtia, kuten tietojärjestelmien elinkaaren päättymistä tai henkilöstön eläköitymistä. Alueellisia tuotantoyhtiöitä omistavien kuntatoimijoiden niin halutessa, voidaan alueelliset yhtiöt liittää KPK THH -konserniin tytär- tai osakkuusyhtiöinä, jotka toimivat KPK THH Oy:n sisällä alueellisina palvelutuottajina. Tässä tapauksessa kuntatoimija ostaa palvelut KPK THH Oy:ltä, joka tuottaa ne osin tai kokonaan omistamassaan alueellisessa yhtiössä. Omistuksen näkökulmasta kaikki kunnat omistavat valtakunnallista KPK THH -yhtiötä samalla tavalla eli merkitsevät yhtiön osakkeita yhdellä eurolla kuntalaista kohden. Siirtäessään lähtötilanteessa omistavansa alueellisen yhtiön KPK THH Oy:n alle kuntatoimija voi olla tilanteessa, jossa se omistaa KPK THH Oy:tä yhdellä eurolla per kuntalainen ja lisäksi suoraan alueellista yhtiötä. Perustettavan yhtiön laatu- ja tehokkuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintojen ja prosessien yhtenäistämistä sekä palvelukeskuksen sisällä että kuntatoimijoiden hoitamien prosessin osien osalta. Jotta mahdollistettaisiin palvelukeskuksen sisäinen yhtenäistäminen, tulisi KPK THH Oy:n omistusosuus alueellisissa yhtiöissä olla yli 50 prosenttia, mieluiten 100 prosenttia.
perustaminen 5 (12) Tuotanto-organisaatio KPK THH Oy:n tuotanto-organisaatio pohjautuu olemassa oleviin alueellisiin tuotantorakenteisiin. Elokuun aikana tehtyjen alueellisten selvitysten (Kaakkois-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Suomi ja Varsinais-Suomi) osalta palveluketjuun liitettäviä tuotanto-organisaatioita voisivat ainakin olla seuraavat: Kuopio (Kuhilas Oy), Kotka (Seutulaskenta Oy), Kouvola (kaupungin sisäinen palvelukeskus) Lappeenranta (Saita Oy), Turku (kaupungin sisäinen palvelukeskus), Rovaniemi, Utsjoki, Inari, Sodankylä (Polarmon Oy) Tuotantoa voi olla myös muilla mukaan tulevilla alueilla. Yllä on mainittu alueet, joille on hankkeen toimesta laadittu esiselvitys elokuun aikana. Jokaisen asiakasomistajaksi liittyvän kuntatoimijan kanssa tehdään liittymissuunnitelma, jossa käydään läpi myös tuotannon järjestäminen. Käytännössä paikkakunnalle voidaan perustaa KPK THH Oy:n toimipiste tai palvelut voidaan tuottaa KPK THH Oy:n, sen tytäryhtiön tai alihankkijan muusta toimipisteestä, johon siirretään tai ei siirretä kuntatoimijan nykyisiä tuotantoresursseja. Kehitysorganisaatio/osaamisverkosto Palvelukeskus on konsernijohtoinen alueellisten keskusten muodostama palveluyhtiö, joka toimii useissa toimipisteissä. Tällainen osaamisverkosto toisaalta mahdollistaa alueellisen erikoistumisen niin tuotannollisissa kuin kehitystehtävissäkin ja toisaalta tuloksellinen kehitystyö edellyttää jonkinasteista erikoistumista. Oheisessa karttakuvassa on alustava ehdotus joidenkin maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista. Tämä alustava ehdotus pohjautuu elokuussa tehtyihin alueellisiin selvityksiin. Lopulliset osaamisalueet päätetään ja osaamisverkosto luodaan, kun perustettava yhtiö laatii yhdessä asiakasomistajiensa kanssa liittymissuunnitelmat ja sovitaan prosessien kehitystyöstä. Osaamisverkostossa tulee hyödyntää eri alueille ominaiset vahvuudet ja kaikki alueen toimijat esim. yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, jonka vastuulla on kehittää kyseisellä osaamisalueella palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi. Jokainen vetovastuussa oleva maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan. Erikoistuminen on mahdollista myös palvelujen tuotannossa. Tällöin voidaan muodostaa osaamiskeskuksia valtakunnallisesti tai alueiden sisällä esimerkiksi prosesseittain tai palkanlaskennassa virkaehtosopimuksittain. Toisaalta osaamiskeskuksia tai tuotantoa ei tule pirstoa liian suppeisiin prosessin osiin.
perustaminen 6 (12) Palvelut Alueellisten esiselvitysten mukaan perustettavan yhtiön palvelut vastaisivat liiketoimintasuunnitelmassa (versio 2.0) esitettyjä palveluita. Liittymissuunnittelussa täsmennetään vielä palvelujen rajapintoja ja palvelukuvauksia. On tärkeää huomata, että kuntatoimijoiden talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja ei pitkällä tähtäimellä tuoteta nykymuodossaan KPK THH Oy:n toimesta vaan toimintatapoja on uudistettava, jotta hyötyjä saavutetaan. Tämä tarkoittaa prosessien yhtenäistämistä ja uusien työvälineiden käyttöönottoa myös asiakkaina olevien kuntatoimijoiden osalta. Tietojärjestelmät Nyt tehtyjen alueellisten selvitysten perusteella toiminnan käynnistyessä yhtiö tuottaa taloushallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä: SAP, Intime (Aditro), Raindance (Logica). Vastaavasti yhtiö tuottaa toiminnan käynnistyessä palkkahallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä: Personec F.K. (Aditro), Personec R (Aditro), Pegasos/Pro Excellenta/Prima(Logica) Tietojärjestelmissä pyritään taloushallinnon osalta kahteen pääjärjestelmään ja palkkahallinnon osalta yhteen pääjärjestelmään liiketoimintasuunnitelman (versio 2.0) linjausten mukaisesti 3 Hyödyt Perustettavan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tavoiteltavat hyödyt voidaan karkeasti jakaa laadullisiin ja määrällisiin hyötyihin, jotka täydentävät toisiaan. Laadulliset tekijät kuten prosessien yhtenäistäminen edesauttavat myös määrällisten hyötyjen saavuttamista. Elokuun aikana on määrällisiä hyötyjä hahmotettu alueellisten selvitysten kautta. Kaikkien selvitettyjen alueiden osalta on todettu, että mittakaavaetujen ja prosessien yhtenäistämisen kautta saatavia määrällisiä hyötyjä olisi mahdollista saavuttaa valtakunnallisella palvelukeskusyhtiöllä. Lähtökohtana kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Suurin välitön hyöty valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakasomistajaksi siirtymisessä on kuntatoimijoilla, jotka nykytilassa eivät ole vielä lainkaan keskittäneet talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojaan. Mittakaavaetuja on kuitenkin saavutettavissa myös niillä toimijoilla, joilla on jo oma palvelukeskus tai jotka käyttävät esim. seudullisen palvelukeskuksen palveluita. Merkittävien mittakaavaetujen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että prosesseja tarkastellaan kokonaisuutena mukaan lukien myös kuntiin jäävät prosessin osat. Lisäksi kaikki mukana olevat kuntatoimijat hyötyvät kehittämiskustannusten jakaantumisena suuremmalle joukolle ja laadullisten asioiden parantumisena sekä parempana informaationa päätöksentekijöille. Laadullisina tekijöinä voidaan pitää esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon sähköistämistä ja automatisointia, joka parantaa informaation luotettavuutta ja toisaalta alentaa myös kustannuksia. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon itsenäiskäyttöön kehitetyt järjestelmät eivät ole vielä kovinkaan laajasti kuntien käytössä ja niihin liittyvät investoinnit tulisivat joka tapauksessa tehtäväksi.
perustaminen 7 (12) Määrälliset hyödyt Eläköityminen on kaikilla selvitetyillä aluilla voimakasta. Talous- ja henkilöstöhallinnon työvoimasta on seuraavan viiden vuoden aikana eläköitymässä lähes 20 prosenttia. Tämä on toiminnan haavoittuvuuden näkökulmasta merkittävä uhka etenkin pienimmille kuntatoimijoille. Valtakunnallinen palvelukeskus poistaa tämän uhan ja toisaalta mahdollistaa arvioitujen määrällisten hyötyjen ulosmittaamisen eläköitymisen tahdissa. Henkilöstökustannukset ovat kuitenkin talous- ja henkilöstöhallinnossa ylivoimaisesti suurin kustannuserä. Talous- ja henkilöstöhallinnon osaamisen tulee samaan aikaan myös uudistua, jolloin eläköityneiden tilalle joudutaan joissakin tapauksissa palkkaamaan uusia henkilöitä, joiden koulutustaso on eläkkeelle jääviä korkeampi. Tämä osaamistason nosto on myös helpompaa ja edullisempaa toteuttaa valtakunnallisessa palvelukeskuksessa, kuin jokaisen kuntatoimijan yksinään. Alla olevassa kuvassa näkyy selvitettyjen alueiden eläköityminen, jota on verrattu säästöpotentiaaliin. Alueellisissa selvityksissä todettu, että henkilötyövuosina laskettu säästöpotentiaali on hieman suurempi kuin seuraavan viiden vuoden aikana samoista prosesseista eläköityvät henkilötyövuodet, mutta suuruusluokka on samaa tasoa. Lisäksi täytyy muistaa, että säästöpotentiaalin tavoittelu saattaa alkuvaiheessa edellyttää nykyistä suurempia henkilötyövuosipanoksia, jotta kehitystyö saadaan kaikkialla käyntiin.
perustaminen 8 (12) Euroiksi muutettuna selvitettyjen alueiden kokonaissäästöpotentiaali on karkeasti arvioiden noin 6 milj. euroa valtakunnalliseen palvelukeskusyhtiöön siirryttäessä. Se jakaantuu seuduittain seuraavasti: Säästöpotentiaalia arvioitaessa tulee huomioida seuraavat asiat: Potentiaalin realisoituminen edellyttää prosessien muuttamista sekä palvelukeskuksen että kuntatoimijoiden osalta Tehostuminen kohdistuu sekä kuntatoimijoihin että palvelukeskukseen Laskelmissa ei ole huomioitu kehittämiseen tarvittavia kehityspanoksia Tarkemmat kuntatoimija- ja prosessikohtaiset laskelmat tehdään osana asiakkaaksi liittymisen suunnittelua Laskelmissa on toisaalta arvioitu vain välittömiä henkilöstötarpeen vähentymisestä tulevia hyötyjä. Paremman ja läpinäkyvämmän raportoinnin tuomia hyötyjä kunnan ydintoimintojen kehittämiseen ei ole arvioitu. Laadulliset hyödyt Merkittävin tavoiteltava laadullinen hyöty liittyy raportoinnin kehittämiseen. KPK THH Oy:n suurimpana yhteiskunnallisena vaikutuksena toivotaan olevan paremman informaation saaminen päätöksentekijöille kuntatoimijoiden perusprosesseista. Täytyy kuitenkin muistaa, että suorat taloushallinnon kustannukset ovat erittäin vaatimattomia verrattuna kuntien perustoimintojen: sote, opetus, tekninen toimi jne. kustannuksiin. Kuten alueelliset selvitykset osoittavat, voidaan valtakunnallisella palvelukeskuksella parantaa merkittävästi talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen tuottavuutta, mutta suuremmat vaikutukset ovat saavutettavissa perustoimintojen puolella. Taloushallinto on perinteisesti raporttien kokoaja ja analysoija ja taloushallinnon kautta voidaan myös edistää raporttien tietosisällön yhtenäistämistä eri kuntatoimijoiden välillä. Lisäksi KPK THH Oy pystyy valtakunnallisena toimijana (yhdessä mm. Kuntaliiton kanssa) käymään keskustelua kuntatoimijoista lähtevien raporttien sisällöstä myös esim. ministeriöiden tai tilastokeskuksen suuntaan, jolloin voidaan tehostaa ja yhtenäistää perinteisiä toiminta ym. tilastoja.
perustaminen 9 (12) Liiketoimintasuunnitelma 2.0:ssa laadullisia hyötyjä arvioitiin seuraavasti: Yhteiskunnassa Talouden kokonaiskuvan muodostaminen helpottuu ja on luotettavampi, kun tiedot ovat yhteismitallisia ja tiedonsaanti ajantasaista Viranomaisraportointi tehostuu ja nopeutuu, kun raportointi voidaan suorittaa entistä keskitetymmin Paremman informaation avulla johdon on helpompi tuottaa entistä parempia ja perusteltuja päätöksiä Toimialoilla Taloudellisia tietoja ja toimialojen tunnuslukuja voidaan vertailla toisiinsa ja analysoida Talouden suunnittelu ja ennusteet paranevat kun johtamisen tueksi kehitetään uusia välineitä Henkilöstöhallinnon puolella parempi informaatio tukee rakennemuutosta, parantaa resurssien suunnittelua ja ennusteiden laatimista sekä sitä kautta hillitsee pätkätöiden tai eläköitymisen aiheuttamia haasteita Laadukas, vertailukelpoinen sekä oikea-aikainen taloudellinen ja toiminnallinen toteuma- ja ennusteinformaatio: kunnan johtamisen ja päätöksenteon tueksi ydinprosessien kehittämisen mahdollistajaksi Talous- ja henkilöstöhallinnossa Palvelukeskusmallin tuomat kustannussäästöt talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä Resurssien vapautuminen kunnan toimialojen palveluihin, eläköitymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen Talous- ja henkilöstötoimintojen haavoittuvuuden väheneminen ja osaamisen kehittäminen sekä ylläpidon helpottuminen tehtävien keskittyessä palvelukeskukseen
perustaminen 10 (12) Seuraavassa taulukossa on listattu eri toimintamallien tunnistettuja hyötyjä ja haasteita. Kansallinen palvelukeskus Alueellinen palvelukeskus Hajautettu toimintamalli Hyödyt Toiminnan ja työkalujen kehittämisen varmistaminen, hyvien käytäntöjen jakaminen Mittakaavaetujen hyödyntäminen hankinnoissa, kehittämisessä ja operatiivisessa palvelutuotannossa, ja sitä kautta korkeammat kustannussäästöt Osaamisen ja resurssien turvaaminen sekä henkilöriskien pienentäminen Henkilöstön paremmat urakierto- ja koulutusmahdollisuudet Kuntien vertailtavuus valtakunnallisesti paranee Konsernimainen liiketoiminta mahdollistaa yhtenäistämisen ja kehittämisen Toimipisteiden mahdollisuus erikoistua tiettyihin palveluihin ja kansallisiin kehitysvastuisiin Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminen Asiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstökunnan toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toimintaalueeseen Toiminnan ja työkalujen kehittämisen varmistaminen, alueen hyvien käytäntöjen jakaminen Mittakaavaetujen hyödyntäminen hankinnoissa, kehittämisessä ja operatiivisessa palvelutuotannossa, ja sitä kautta korkeammat kustannussäästöt Osaamisen ja resurssien turvaaminen sekä henkilöriskien pienentäminen Henkilöstön paremmat urakiertoja koulutusmahdollisuudet Kuntien vertailtavuus alueella paranee Kuntakohtainen päätösvalta, nopea päätöksenteko Kuntakohtaiset ratkaisut helpommin toteuteltavissa Toimenkuvien laaja-alaisuus Kuntatoimijan ydintoiminnan hyvä tuntemus Haasteet Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminen Asiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstökunnan toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toiminta-alueeseen Osaamisen ja resurssien turvaaminen Pysyminen mukana kehityksessä Kuntakohtaisten ratkaisujen ja kehityspanosten kustannukset 4 Asiakkaaksi liittymisen suunnitelma Kun kuntatoimija tekee päätöksen KPK THH Oy:n omistajaksi lähtemisestä ja merkitsee osakepääoman, niin tämän jälkeen toimijan kanssa tehdään yksityiskohtainen asiakkaaksi liittymisen suunnitelma. Suunnitelmassa käydään läpi prosesseittain mm: eläköityminen, tietojärjestelmien elinkaari, nykyinen tuotantorakenne, mahdollisesti siirtyvä henkilöstö, mahdollinen uusi THH:n toimipiste ja kuntatoimijan rooli osaamisverkostossa. Lisäksi tehdään yksityiskohtaisempi hyötyanalyysi prosesseittain ja sovitaan prosessien rajapinnoista. Kaikkien kuntatoimijoiden kanssa ei välttämättä suunnitelmaa saada tehtyä vielä 2010 aikana, mutta se tehdään niin nopeasti kuin se perustettavan yhtiön käynnistämisen näkökulmasta on mahdollista. Uusien asiakkaiden liittäminen osaksi KPK THH:a toteutuu suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä toiminnan riskit minimoiden. Isommalla asiakkaalla tämä saattaa kestää vuoden, pienempien asiakkaiden osalta liittyminen voi tapahtua muutamassa kuukaudessa.
perustaminen 11 (12) Siirtymisen johtaminen ja laadunvarmistus, muutoshallinta ja kommunikointi Analyysi Siirtymisen suunnittelu Siirtyminen Toiminnan tuki Analysoi uuden asiakkaan nykytilan toiminta- ja järjestelmäympäristö Arvioi siirtymisen vaikutukset sekä uuden asiakkaan että KPK THH:n näkökulmasta Määritä siirtymisstrategia Määritä yksityiskohtainen siirtymissuunnitelma Henkilöstö Toimitilat Tietojärjestelmät, liittymät ja konversiot Prosessit Siirtyminen Toiminnan tuki Ongelmien ratkaisu 3 12 kuukautta 0,5 kk 2 kk 1 kk - 4 kk 1,5 kk - 6 kk Jatkuva toiminta KPK THH:n ja asiakkaiden siirtymä- ja tukitiimit Asiakkaiden liittämistä varten KPK THH Oy nimeää organisaatiostaan ns. siirtymätiimin, joka huolehtii asiakkaiden liittämisen käytännön toteutuksesta. Siirtymätiimin työskentelyyn osallistuvat aktiivisesti sekä KPK THH Oy:n toimitusjohtaja että alueellisen palvelukeskuksen johtaja ja palvelu-, kehitys- ja asiakasvastaavat. Muita KPK THH Oy:n asiantuntijoita käytetään siirtymisen tukena tarvittaessa. Myös siirtyvän asiakkaan organisaatioon nimetään siirtymätiimi, joka toimii tiiviissä yhteistyössä KPK THH:n siirtymätiimin kanssa. Asiakas a Asiakas b KPK THH:n projektiryhmä: KPK THH:n johtaja nn Alueellisen KPK THH:n johtaja nn Projektipäällikkö nn Asiakasvastaava nn Asiakas a Asiakasvastaava nn Asiakas b Asiakas c Asiakas d Asiakasvastaava nn Asiakas e Asiakas f Palvelupäällikkö/-t Kehityspäällikkö Asiakas f Asiakas e Asiakas c Asiakas d
perustaminen 12 (12) KPK THH Oy: n toiminnan käynnistäminen etenee seuraavassa karkeassa aikataulussa: