Keskipisteessä perheen hyvinvointi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalvelut 9.10.2014, Lahti Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM
Sisältö Johdanto Vanhempien ja koko perheen hyvinvointi Merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Perheen hyvinvointi vanhempien näkökulmasta Varhaisempaa tukea Laajat terveystarkastukset keinona Edellytykset 2 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Johdanto: Miksi näkökulmaa laajennettu koko perheeseen? Perhe ja koti lapsen tärkein kehitysympäristö. Kiistatonta tutkimusnäyttöä niukat voimavarat kannattaa kohdistaa mahd. vaikuttavasti - perhekeskeinen toiminta yleistymässä Monet vanhemmat tarvitsevat ja odottavat tukea Mahdollisuus tavoittaa kokonaisten ikäluokkien vanhemmat ja tunnistaa pulmat varhain ja edistää vanhempien hyvinvointia 3 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Vanhempien hyvinvointi/pahoinvointi - esim. isyyteen sitoutumisella merkitystä isälle itselleen, lapsen myöhemmälle kehitykselle ja parisuhteelle - toimivan parisuhteen merkitys hyvinvoinnille vanhempien vakavat ongelmat riskitekijöitä lapsen psykososiaaliselle kehitykselle (vrt. Syntymäkohortti 1987 -tutkimus) mielenterveys- ja päihdeongelmat vakava sairaus väkivalta 4 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehitykselle vanhemman reflektointikyvyn merkitys lapsilähtöisen kasvatuksen edut keskusteluyhteys omiin vanhempiin: pystyy keskustelemaan omista asioistaan (Kouluterveyskysely) tärkeämpi koulussa pärjäämistä määrittävä tekijä kuin vanhempien koulutustaso tai vanhempien työllisyys/työttömyys -> panostaminen positiivisen vanhemmuuden tukemiseen ja vuorovaikutuksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon kannattaa, tehokkaita keinoja käytettävissä 5 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien terveystottumukset vaikutukset sikiön kehitykseen (ravitsemus, tupakointi, alkoholi) vaikutukset lasten terveystottumuksiin -> lapsuudenaikaisten tottumusten vaikutus tottumuksiin aikuisena Perheen elinolot ja taloudellinen tilanne lapsiperheiden taloudellinen tilanne suhteessa muuhun väestöön heikentynyt köyhyyden ja työttömyyden yhteys parisuhdeongelmiin ja vanhemmuuteen (stressin vaikutus kasvatustyyliin) perheen toimeentulo-ongelmien pitkittyminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin 6 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä: Syntymäkortti 1987 Aineistona kaikki vuonna 1987 syntyneet lapset, noin 60 000 lasta (Kansallinen syntymäkohortti 1987) Seurattu sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun (21 vuotta) Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri- sekä väestörekisteritiedot, myös armeija- ja rikollisuustiedot Miksi joillekin tulee ongelmia, mutta ei kaikille? Paananen ym. 2012 7 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä: Syntymäkohortti 1987 Tuloksia Ongelmat kasautuvat Monet ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle (uusi kansantauti?) Vanhempien ongelmat aiheuttavat lapsille pulmia Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista sairastumista Vanhempien saama toimeentulotuki (köyhyys) yksi suurimpia pahoinvoinnille altistavia riskitekijöitä 8 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
9 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpä ja psyk esh isällä syöpä ja psyk esh äidillä syöpä ja isällä psyk esh isällä syöpä ja äidillä psyk esh Niemelä et al. Int J Cancer 2012
Tutkimusnäyttöä: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot huolestuttavia LATE-tutkimusaineisto, yht. 6 509 lasta Kerätty 2007-2009 Tuloksia: kun äidillä vähemmän koulutusta lapsilla ylipaino yleisempää eroja ruokavaliossa, liikuntatottumuksissa menojen kattaminen tuloilla haasteellisempaa vanhemmat tupakoivat ja käyttivät alkoholia yleisemmin terveydenhoitajat raportoivat enemmän huolia lasten terveydentilasta ja hyvinvoinnista Eroja ei ollut sairastavuus infektiotauteihin pitkäaikaissairastavuus lääkitys, lääkärissäkäynnit (pth) 10 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Perheen hyvinvointi vanhempien näkökulmasta Perälä ym: Miten lasten ja vanhempien palvelut vastaavat tarpeita. Vanhempien näkökulma. THL Raportti 36/2011 (n=955 vanhempaa, joilla 0-8 v lapsi, aineisto koottu 2009) Vanhempien hyvinvointi Suurimman osan terveys hyvä tai melko hyvä Lähes viidenneksellä jokin pitkäaikaissairaus, vika tai vamma Lähes kaikki kokivat pärjäävänsä vanhempana hyvin Yhteistä aikaa puuttui joka neljänneltä perheeltä Lasten hyvinvointi vanhempien mukaan Suurimman osan terveys hyvä Sairaus, vamma tai kehitysviive noin 30 %:lla Kasvun, kehityksen tai oppimisen poikkeavuus (noin 14 %:lla väh. yksi) Lapsilla paljon vahvuuksia, mutta myös vaikeuksia (käytös, tunne-elämä, tarkkaavaisuus, kaverisuhteet) 11 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhempien tuen tarve ja saatu tuki Vanhemmat toivoisivat enemmän myönteistä palautetta vanhempana toimimiseen ja tukea arjessa jaksamiseen ja parisuhteeseen Vanhemmilla (8-18 %) oli useita lapsiin liittyviä huolia, ja suurin osaa kokee saavansa tukea riittävästi Tuki oli riittämättömintä seuraavissa huolissa (%) lapsen psykososiaalinen kehitys ja terveys 34 tunne-elämä 40 käytös 36 sosiaaliset suhteet 30 12 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhemmuuteen liittyvät huolet ja tuen saannin riittävyys (%) Huoli Vanhempia % Tuki riittävää Tuki osin riittämätöntä Ei riittävää Oma jaksaminen 51 62 31 7 Vanhempana olemisen taitojen riittävyys Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 30 70 24 6 28 61 29 10 Maltin menettäminen 27 67 31 2 Syyllisyyden tunteminen 20 69 22 9 Parisuhdeongelmat/ero 16 44 38 18 Lähisuhdeväkivalta 3 27 55 18 13 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Huolet kokonaisuutena ja huolista puhuminen (%) Huolten määrä: 83 %:lla vähintään 1 huoli, niistä Yksi huoli 17 2-4 huolenaihetta 41 5 tai yli 42 Huolista puhumisen helppous oma puoliso 96 omat tai puolison vanhemmat 82 ystävät 62 Ammattihenkilöt neuvolan terveydenhoitaja 87 kouluterveydenhoitaja 81 14 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Yhteenvetoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista Neuvola- ja kouluikäisten lasten terveydentila melko hyvä ja suuri osa lapsista ja lapsiperheistä voi hyvin Useita myönteisiä muutoksia, esim. vähentynyt: kuritusväkivalta, nuorten päihteiden käyttö yleistynyt: liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla parantunut: koettu terveys, osallisuus koulussa, turvallisuus Vahvuuksia: hyvät vuorovaikutustaidot, kyky lapsen kohtaamiseen, huolenpito lapsesta Mutta: hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen olosuhteilla ratkaisevan tärkeä vaikutus lapseen Mielenterveys, ylipaino ja terveyserot haasteita mielenterveyden häiriöitä 15-20 %:lla pienistä lapsista ja 20-25 %:lla nuorista 15 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Yhteenvetoa: suojaavat ja riskiä tuottavat tekijät Hyvinvointia suojaavat Turvalliset, pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset Hyvä suhde vanhempiin Huolehtiva kasvatuskulttuuri Lapsen omat vahvuudet, kokemus omasta pärjäämisestä Hyvä terveys, terv. elämäntavat Ystävät, hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot Erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu Ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä tai itsellä on vaikeuksia tai sairauksia Riskiä tuottavat Raskauden aikaiset ongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vakava sairaus Kaltoinkohtelu, perheväkivalta Haitalliset kasvatusmenetelmät Kuormittavat elämäntapahtumat Perherakenteen haavoittuvuus (yh) Kiusaaminen, kiusatuksi joutuminen Lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet Vanhempien matala koulutustaso Riskitekijöiden kasautuminen! Lähde: Mukaellen: Kaukonen 2012, myös Afifi & MacMillan 2011, Bell ym. 2013 16 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
10.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 17 Tilanteen kulku, kun lapsen ja perheen vaikeuksiin ei reagoida ajoissa Vaikeudet kohtaavat lasta tai perhettä Suojaavat tekijät heikkenevät Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan, kun ongelmat isoja Korjaavat toimenpiteet käynnistyvät Lähde: Mikä Niemelä 2012 Aika: kuukausia, vuosia
10.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 18 Tilanteen optimaalinen kulku, kun vaikeuksiin reagoidaan ajoissa Vaikeudet kohtaavat lasta tai perhettä Varhainen puheeksiotto Ratkaisuja etsitään yhdessä Suojaavia tekijöitä vahvistetaan Seuranta ja tukeminen jatkuvat tarpeen mukaisesti Aika: päiviä, viikkoja Lähde: STM 2013:36
Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Lasten ja vanhempien pulmat edellyttävät uudenlaisia, laaja-alaisempia ja varhaisempia toimintatapoja Laajoista terveystarkastuksista lakisääteisiä VN asetus 338/2011 yhdenvertainen saatavuus, mahdollisuus kohdentaa tukea tarpeenmukainen terveysneuvonta Laajat terveystarkastukset - 15 vuoden jatkumo 7 tarkastusta odotusajalta lähtien esim. 2011-2026 (odotusaika - 8. luokka) 19 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä potentiaali noin 420 000 lasta ja satojatuhansia vanhempia vuodessa odotettavissa paljon hyötyä, jos TAVOITTEET saavutetaan vahvistaa perheenjäsenten voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012 20 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012 Kuvaus ja käytännöt Hyvinvoinnin arviointi ja neuvonta - tutkimusnäyttö Kirjaaminen, kehittäminen ja johtaminen 21 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Laaja terveystarkastus: määritelmä Laaja terveystarkastus on tarkastus, johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä; jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti; jonka tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa; johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon tai opettajan arvio lapsen/oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa/koulussa; joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012 22 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Aihepiirit kohdentuvat lapsen hyvinvointiin ja siihen keskeisesti vaikuttaviin tekijöihin Lapsen hyvinvointi Vanhempien hyvinvointi Sisarusten hyvinvointi Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne Perheen elinolot ja tukiverkostot 23 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhempien kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lapsiperhekysely 2012, THL (yht. 2 956 vanhempaa, näistä 1 282 osallistunut laajaan terveystarkastukseen) Tuloksia % Koki hyödylliseksi perheelle 80 Pystyi vaikuttamaan käsiteltäviin asioihin 70 Sai riittävästi tietoa ja tukea vanhemmuuteen 60 Jatkossa huomiota: mm. yksinhuoltajat, terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokevat isät ja äidit Lähde: Halme ym. 2013. Laajat terveystarkastukset vanhempien näkökulmasta. Julkaisussa: Pelkonen ym. (toim.) Hyvinvointia useammille. Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. STM raportteja ja muistioita 2013:36. 24 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhempien kokemuksia 5. luokan laajoista terveystarkastuksista Sähköinen kysely 5-luokkalaisille (3 371) ja heidän vanhemmilleen (1 626) keväällä 2013, jokaisesta kunnasta Tuloksia % Piti tarkastusta hyödyllisenä perheen kannalta yli 70 Sai riittävästi tietoa ja tukea vanhemmuuteen 67 Puhuttu vanhemmille tärkeistä asioista 86 Vanhempien mielipidettä oli kuunneltu 91 Selvitetty koko perheen hyvinvointia 72 Lähde: Perälä ym. 2014. Jotta meidän olisi hyvä olla ja opiskella. Viidesluokkalaisten, vanhempien ja koulun näkemyksiä opiskeluhuollosta. Tutkimuksesta tiiviisti 19/2014, THL. 25 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Perheen hyvinvoinnin tukemiselle luotava edellytykset - ei onnistu itsestään Strategiset päätökset kunnassa (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) Moniammatilliset palveluverkostot (alle kouluikäiset, kouluikäiset; sote, muut) Johtamisen tuki (ml. riittävät henkilöstövoimavarat, tietopohja, seuranta) Tuen porrastaminen tarpeen mukaan ja varhentaminen universaalit peruspalvelut, varhainen tuki, intensiivinen tuki, konsultatiivinen tuki (Lasten Kaste -julkaisu, THL 2013, STM 2013) Vaikuttavat työmenetelmät vastavuoroinen, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde perustana palvelutarpeen arviointi; asiakaspalautejärjestelmät Koko työyhteisön osaamisen vahvistaminen 26 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Lopuksi Laajat terveystarkastukset Oiva mahdollisuus siirtää painopistettä ehkäisevään ja terveyttä edistävään suuntaan ja kiinnittää huomiota perheiden vahvuuksiin ja keskeisiin ongelmiin Sisäänajo tehty - nyt laadullisen kehittämisen aika yhteistyössä vanhempien kanssa 27 10.10.2014 Marjaana Pelkonen
Lähteitä Lammi-Taskula J & Karvonen S (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Teema 21. THL Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014. Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:2. Perälä ML ym. 2014. Vanhempi päihdepalveluista - tuki, osallisuus ja yhteistoiminta. Raportti 21. THL. Luopa P ym. 2014. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-2013. Kouluterveyskyselyn tulokset. Raportti 25. THL. Hastrup A ym. 2013. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste -kehittämistyötä pysyväksi toiminnaksi. Raportti 3. THL Hakulinen-Viitanen T ym. 2014. Äitiys- ja lastenneuvola-toiminta sekä kouluterveydenhuolto. Valtakunnallinen seuranta 2012. Raportti 12, THL. Pelkonen ym. (toim.) Hyvinvointia useammille. Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. STM raportteja ja muistioita 2013:36. 28 10.10.2014 Marjaana Pelkonen