Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu. Eija Kalso 17.9.2012



Samankaltaiset tiedostot
Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hyvinvointia työstä E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Mitä uutta fibromyalgiasta?

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala A.Ojala 2014

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

Eija Kalso, LKT, professori

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Olkapään sairauksien kuntoutus

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Mielenterveyden häiriöt

Aivot ja työhyvinvointi

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Akuutin kivun psykologiaa. Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka

Green Care ja eläinten hyvinvointi

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE

Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus. Pori Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Päänsärky, purenta ja TMD Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys

Proscar , versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa

Monialainen kipuklinikkatoiminta

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

MITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Syöpäkivun lääkehoito

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento

TULES. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Nuoren niska-hartiakipu

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Urheilijan terveyskysely

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

Miten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa?

Transkriptio:

Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu Eija Kalso 17.9.2012

Kipupotilas terveyskeskuksessa Kipu syynä 4/10 käynneistä Pääsyynä 3/10, muuna syynä 1/10 Kivun vuoksi tehdyistä käynneistä Ensikäyntejä 62 % Uusintakäyntejä 38 % Diagnoosien mukaan TULE-kipuja 50 % WSP 10-13 % Neuropaattinen kipu 7-8% 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % yli 3 kk 1-3 kk 1-4 viikkoa 0-7 vrk kivun kesto Mäntyselkä 1998, Mäntyselkä ym. 2001 Kivun kesto

Saastamoinen P, Leino-Arjas P, Laaksonen M, Lahelma E. Pain 2005 Helsingin kaupungin työntekijät (n=8970) Von Korff's Chronic Pain Grade Akuutti kipu Krooninen kipu Toimintakykyä rajoittava krooninen kipu Miehet 12 % 24 % 5 % Naiset 15 % 29 % 7 %

Kroonisen kivun esiintyvyys Mäntyselkä et al., JAMA 2003

Kroonisen kivun riskitekijät; esimerkkejä (Heliövaara ym. 2003) Krooninen alaselkäkipu autolla ajo; pituus (?) lihavuus (?), tupakka, epäspesifiset stressioireet Krooninen niskakipu istumatyö, heikko sosiaalinen tuki työssä Yläraajan kiputilat työliikkeiden toistuvuus ja niihin liittyvä voimankäyttö, ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot Nivelrikko liikapaino, työn kuormittavuus, urheilu, nivelen vammat

Epidemiology of chronic pain, from the laboratory to the bus stop: time to add understanding of biological mechanisms to the study of risk factors in population-based research. Smith & al. 2007 Tunnustetttuja riskitekijöitä naissukupuoli, ikä, sosiaaliluokka, kulttuuritausta, elämäntyyli, työtilanne, työ ennestään kipua jossakin, kivun intensiteetti, kipulokalisaatioiden määrä huono terveys, perheen tai oma aikaisempi historia ahdistuneisuus, masennus, selviytymiskeinot, terveyskäyttäytyminen Potentiaalisia riskitekijöitä alentunut kipukynnys HPA-akselin häiriöt hermoston välittäjäaineet geneettiset tekijät, esim. IL-1 geenilokuksen polymorfismi

kudos-/ hermovaurio akuutti kipu stressi psykososiaaliset tekijät krooninen kipu

Poikkeavat muutokset elektrofysiologisissa ja tuntokynnysmittaukissa sekä subjektiivisissa sensorisissa tuntemuksissa 1 v kuluttua Demyelinisoiva vaurio Aksonaalinen vaurio 2 4 6 8 10 12 2 4 6 8 10 12 Jääskeläinen ym, 2004

Sensory regeneration following intraoperatively verified trigeminal nerve injury Jääskeläinen SK et al. Neurology 2004;62:1951 yhdellä potilaalla ei hermovauriota 18/19 intraop. monitoroiduista jonkun asteen hermovaurio 21 demyelinoiva hermovaurio: normalisoitui 3 kk:ssa 15 aksonaalinen hermovaurio: 2/3:sta epänormaali hermon johtuminen 1 vuoden kuluttua 2 potilaalle (5%) neuropaattinen kipu (kummallakin osittainen hermon laseraatio, joka makroskooppisesti todettavissa)

COMT: akuutti ja krooninen kipu val 158 met genotyyppi Katekoliamiinien metabolia MOR Stressi Temperamentti Neuropsykiatriset sairaudet Suurentunut riski: TMD ja fibromyalgia Kokeellinen kipu

Nivelrikko, perimä ja sukupuoli radiologisten löydösten ja kivun välillä huono korrelaatio COMT säätelee kipuherkkyyttä kivulle altistava genotyyppi lisäsi kivuliaiden potilaiden määrän 10%:sta 12%:iin (kaikki potilaat) 14%:sta 31%:iin (voimakkaat radiologiset muutokset) 14%:sta 44%:iin (naiset, joilla voimakkaat radiologiset muutokset) miten tämä tieto vaikuttaa nivelrikkopotilaiden kivunhoitoon?

Temperament and chronic pain Temperament Control group (n=105) mean ± SD Chronic pain patients (n=207) ANCOVA p mean ± SD Novelty seeking Dopamine 20.4 ± 5.5 18.2 ± 6.1 0.005 Harm avoidance 14.9 ± 5.9 18.7 ± 7.8 <0.001 5-HT Reward dependence 15.3 ± 3.4 14.6 ± 4.2 0.148 NA Persistence 4.3 ± 1.8 4.2 ± 1.8 0.366 Conrad et al. 2007

Psykososiaalisia tekijöitä kivun tai kipeytymisen pelko katastrofointiajattelu joustavuus psyykkinen rasittuneisuus ahdistus, masennus elämäntilanne, elämänhistoria työhön liittyvät tekijät taloudelliseen asemaan liittyvät tekijät elämän hallinta sosiaalinen tuki

Ääreishermosärkyyn liittyvät seurannaisongelmat Uniongelmat Voimattomuus Väsymys Keskittymiskyky Masennus Ahdistus Huono ruokahalu 0 10 20 30 40 50 60 70 % potilaista (kohtalainen - vaikea oire) (n=126) Meyer-Rosenberg et al. Eur J Pain. 2001;5:379-389

Hermosärky - unettomuus - masennus Kipu Uni Masennus

1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 ei kroonista kipua kroonista kipua harvemmin kuin päivittäin Krooninen kipu päivittäin tai jatkuvasti 0,2 0,1 0 liikuntak näkö kuulo hengitys nukkum syöminen puhum eritystoim tav. toim henk toim vaivat ja o masentun ahdistun energisyys sukupuoli Lapinlahti 2005 -tutkimus. Juhani Miettolan väitöskirja-aineisto

Impact of multidisciplinary pain management on Quality of life (15D): good responders Heiskanen T & al. SJP (in press)

Impact of multidisciplinary pain management on Quality of life (15D): good responders Heiskanen T & al. SJP (in press)

Krooninen hermovauriokipu = neurodegeneratiivinen sairaus? 14% 27% DLPFC: harmaan aineen varianssista selittyi 40-80% kipuun liittyvillä muuttujilla (kaikki harmaa alue 18%), muutos kivulle spesifinen (erilainen kuin esim. depressiossa/ahdistuksessa) Apkarian AV & al., J Neurosci 2004;24:10410

Harmaan aineen kato ja paluu lonkkaproteesileikkauksen jälkeen amygdala S2 cortex IC brainstem ACC 32 potilasta, joilla primaari lonka nivelrikko verrattuina terveisiin kontrolleihin 10 nivelrikkopotilasta tutkittiin 6 viikkoa ja 4 kk onnistuneen lonkkaproteesileikkauksen jälkeen (potilaat kivuttomia) Rodriguez-Raecke & al., 2009

Kivun ja masennuksen yhteyksistä Masennus on yleisempää kroonisen kivun kuin muiden kroonisten sairauksien yhteydessä (Banks & Kerns, 1996) Kipu on yleisimpiä oireita masennuksesta kärsivillä potilailla Depression prevalenssi lisääntyy kipupisteiden määrän myötä (Kroenke & Price, 1993) Yleensä kipu lievittyy depression hoidon myötä (Detke& al, 2002) Masennus kehittyy usein kroonisen kivun myötä Banks & Kerns) ilman riskitekijöitäkin (Dohrenwend & al., 1999)

Kivun ja masennuksen yhteyksistä Lisääntyvää viitettä, että: Kroonisilla kipupotilailla on ollut (itsellä ja/tai sukulaisilla) kliinisesti merkittävää masennusta muuta väestöä enemmän Jos perheessä on depressiota, on potilaan riski kehittää depressio kroonisen kivun myötä kasvanut Kivun aiheuttama stressi altistaa kivulle Kipua ja mielialaa säätelevät samat välittäjäainejärjestelmät: 5-HT NA Dopamiini Opioidit NMDA-reseptorijärjestelmä substanssip

Ahdistus Masennus Vaurio, infektio Krooninen kipu WSP TMD Fibromyalgia Kipu voimakas jatkuva hermovaurio Menetykset Uni Muisti Työkyky Sosiaaliset suhteet Talous Elämän hallinta Masennus

Krooninen kipu: perimä, ympäristö elämän kolhut ja pärjääminen TULOT TYÖ IHMISSUHTEET EPÄTIETOISUUS Vaurio KIVUNSÄÄTELY- JÄRJESTELMÄ MIELIALA PÄRJÄÄMINEN STRESSI KIPU Perimä: hermon kasvutekijät, 5-HTT, COMT, MOR...