Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010



Samankaltaiset tiedostot
Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Kansainvälisen talouden näkymät

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Talouden näkymät vuosina

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Globaaleja kasvukipuja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Kasvu ja työllisyys jatkuuko elpyminen? Kuntaliitto VTT Jaakko Kiander

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Globaalit näkymät vuonna 2008

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Sixten Korkman Talousneuvosto ETLA

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Finanssikriisin jälkimainingit

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Suomen arktinen strategia

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Pohjoismaiset kytkökset ja velkaantuneet kotitaloudet rahoitusvakauden riskeinä

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Talouden näkymät

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Olli Mattinen Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Talouden näkymät

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

Maailmantalouden näkymät

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä Taloustermit tutuiksi Helsingin Yliopisto

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! libera.fi

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Talouden näkymät

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

Akavan yrittäjäseminaari Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen Markets

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Transkriptio:

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010

Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu - Suomen pankit olivat hyvässä kunnossa kohtaamaan talouden vaikeuksia - Pankkisektorilla hyvä pääomatilanne ja vähän huonoja tase-eriä - Suomen pankit ovat Euroopan tehokkaimpia 90-luvulla tehtyjen tehostamistoimien takia - Suomen asuntorahoitusjärjestelmä on vakaa ja pankit tuntevat asiakkaansa > Globaali valuutta - Suojaa suurilta vaihteluilta ja spekulaatiopaineilta - Rahapolitiikka kahlitsee inflaatio-odotuksia > Vahvat taseet - Yrityssektorin taseet edelleen vahvat > maksuhäiriöt ovat kuitenkin lisääntyneet - Julkinen sektori kykeni elvyttämään > nyt kestävyysvaje kuitenkin huolettaa > Tasapainoinen talous lähtötilanteessa - Ei merkittävää omaisuusarvojen kuplaa eikä rakennussektorin ylikuumenemista 2

Taloustilanteen nykyvaihe > Kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattoreissa näkyy voimakasta elpymistä > Vienti takkuilee edelleen > uusien tilauksien määrä? > Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa edelleen > Valtion ja kuntien budjetit kääntyneet alijäämäisiksi > julkisen talouden kestävyysvaje huomattava > Kulutus supistuu > Kotitalouksien velkaantuneisuus, erityisesti nuoret perheet > Pankkien luottotappiot kasvussa 3

Taloustilanteen nykyvaihe - vastavoimia > Inflaatio on hidastunut > Inflaation hidastuminen tukee palkkamalttia > EKP:n rahapolitiikka edelleen elvyttävää; korot erittäin matalalla > nousupaineita kuitenkin on > Julkisen talouden kestävyysvaje otetaan vakavasti ja sitä paikataan > Työurien pidentäminen etenee? 4

Neljä näkökulmaa finanssialan rooliin taantuman nujertamisessa 1. Terve finanssiala on Suomelle kansallinen kilpailuetu, joka vaikuttaa myös valtion velan hintaan. 2. Finanssialan toimijoita voidaan Suomessa hyödyntää yritysrahoituksen turvaamisessa. 3. Finanssialalla on keskeinen rooli myös kotitalouksien tilanteiden ratkaisemisessa 4. Finanssiala voi olla mukana myös pp-ratkaisuissa, joilla helpotetaan esimerkiksi ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen. 5

Oma maa mansikka > Suomalaiset finanssitoimijat ovat pärjänneet finanssikriisissä kansainvälisiä referenssejä paremmin. > Suomalaiset toimijat eivät tuoneet kriisiä Suomeen. > Veronmaksajien rahoihin ei ole tarvinnut koskea. > Aiheuttaa kuitenkin potentiaalisesti ristiriitaa - Saattaa johtaa siihen, että asiansa hyvin hoitaneita tahoja rangaistaan huonoimpien toimijoiden ehdoilla. 6

Ylilyönneiltä on vältytty > Finanssiala on toiminut Suomessa itsesäätelyn ja asiaa koskevien viranomaisohjeiden mukaisesti. > Palkitsemisperiaatteet ja niiden mukainen palkitseminen eivät ole johtaneet yritysten toiminnan kannalta ylisuurien riskien ottamiseen. > Yritysten pitkäjännitteinen toiminta tai suomalaisen finanssijärjestelmän toimintakyky eivät ole vaarantuneet. 7

Sääntely > Finanssikriisi epäonnistuneen regulaation syytä? > Nyt poliittisilla päättäjillä tarve näyttää tekoja. > Sääntelypaine lisääntyy meilläkin, vaikka tuleekin EU:n kautta ei niinkään kotimaisilta lainsäätäjiltä. > Finanssialalta tarvitaan yhteistuumin tehtyjä, hyvin kohdennettuja lainsäädännön parannusehdotuksia. 8

Mihin sääntelyä ylipäätään tarvitaan? 9

Valvonta Finanssikriisi epäonnistuneen valvonnan syytä? > Lainsäätäjät vierittävät syyn puutteellisen valvonnan kontolle. Finanssialaa valvottu liian vähän ja ala on käyttänyt liikkumavaraa väärin. > Seuraa valvonnan kiristäminen lähtien ajatuksesta, että liberaali valvonta on kriisin syy. - Myönteistä kuitenkin, että kriisi toimii muutosvoimana, jolla on saatu eurooppalainen valvontakehys viimein kunnolla liikkeelle. 10

With or without it Uudistukset olisivat olleet välttämättömiä ilman kriisiäkin > Rahamarkkinat ovat aidosti globaalit > 24/7 toimintaa - Tarvitaan entistä yhtenäisempää sääntelyä > Ylikansallinen rahoitusmarkkinavalvonta? - Ylikansalliset toimijat tarvitsevat ylikansallista valvontaa > EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyky ja mahdollisuudet uuteen kasvuun riippuvat hyvin paljon rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta > Ovatko EU:n finanssimarkkinat riittävän kilpailukykyisiä globaalisti? > Ne ovat ja ne eivät ole. - Teknologia > EU oli 10 vuotta kilpailijoitaan edellä aiemmin, mutta muut ovat ottaneet kiinni vauhdilla. - Riittävän yhtenäisen säädösympäristön puuttuminen on kasvava ongelma > Esimerkki: Kun yritys haluaa mennä uusille markkinoille, yli puolet markkinoille pääsyn kustannuksista on oikeudellisia kustannuksia. 11

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä 12

Finanssialan näkymät 13

Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueelle 30.11.2009, 160 mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki 14

Pohjoismaisten pankkien luotonannon jakauma alueellisesti, Q1/2009 Lähteet: Swedish Central Bank, Danske Bank ja OP-Pohjola-ryhmä 15

Suomen rahalaitosten lainat yrityksille ja kotitalouksille, vuosimuutos Lähde: Suomen Pankki 16

AA-reitattujen vakuudettomat julkiset lainajärjestelyt EURIBOR 200 - +210 bps Kevät 2009 180 - +185 bps 160 - +165 bps 140-120 - 100-80 - 60 - +125 bps +70 bps 50 bps +80 bps 80 bps +100 bps 100 bps Ennen Lehman Brothersin konkurssia Nykytaso 40-20 - 0 - +40 bps 30 bps +1/+2 +6/+7 +15 Ennen kriisiä MATURITEETTI -20 - -1/0 18 kk 2v 3v 5v 17

Kotitalouksien pankeista nostamat uudet asuntoluotot Lähde: Suomen Pankki Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 28.1.2010 18

Pankkien kotitalouksille myöntämät asuntoluotot Lähde: Suomen Pankki Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 28.1.2010 19

Keskimääräiset asuntolainamäärät "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" 90 000 euroa On asuntolainaa (n=717 v. 2009) 80 000 70 000 60 000 58 300 65 300 71 500 76 500 50 000 40 000 30 000 20 000 20 300 30 200 35 800 42 000 44 900 10 000 0 Lähde: FK: Säästäminen ja luotonkäyttö, kevät 2009 1999 2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 28.1.2010 20

Asuntolainojen takaisinmaksuajat, 2009 Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika: 1998, 11 vuotta 2005, 16 vuotta 2006, 17 vuotta 2007, 18 vuotta 2008, 19 vuotta 2009, 19 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen kahden vuoden aikana (n=239) 1-5 vuotta 6-9 vuotta 10 vuotta 11-14 vuotta 15 vuotta 16-19 vuotta 20 vuotta 21-24 vuotta 25 vuotta 26-29 vuotta 30 vuotta 40 vuotta Lähde: FK: Säästäminen ja luotonkäyttö, kevät 2009 1 3 3 3 3 4 6 6 9 10 (10 v. 2008) 0 5 10 15 20 25 21 15 22 23 (17 v. 2008) (25 v. 2008)

Kotitalouksien uusien asuntoluottojen keskikorot marraskuu 2009 Lähde: Kansalliset keskuspankit 22

Keskimääräinen asuntolainamäärä asukasta kohden Lähde: Hypostat 2008 (European Mortgage Federation National Experts, Eurostat, ECB, National Centralbanks, National Statistics Offices, Federal Reserve, US Bureau of Census) Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 28.1.2010 23

Isot velat keskittyneet 24

Asuntolainat Q4/2008 (järjestämättömät saamiset / luotot) Lähde: ECFIN Retail Banking Survey Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 28.1.2010 25

Summa summarum > Finanssikriisin seurauksia vielä liian aikaista arvioida > Jury is still out! > Suomalainen finanssijärjestelmä on terveellä pohjalla ja tuo Suomelle kilpailukykyä > Rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta aurinko pilkottaa jo pilvien takaa > Asuntoluottomarkkinat toimivat eikä ongelmia tällä hetkellä ole nähtävissä 26