Arvioinnista kehittämiseen

Samankaltaiset tiedostot
Museoiden arviointi ja vertaiskehittämisfoorumi. Korotettua valtionosuutta saavien museoiden johtajien tapaaminen / Eeva Teräsvirta

Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT

Omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa. Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry

Tulevaisuuden asumisen Koklaamo

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011


ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

Advisory Board palveluopas

Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill


Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila

Vuoden 2019 työskentelysuunnitelmaa. Perhekeskusagenttien valmennus LAPE-muutosagentti Titta Pelttari

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Auditointiajot, Vaasa

LARK alkutilannekartoitus

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

AMEO-strategia

Laadunhallinnan painopistealueet ja niiden kehittäminen: Pedagogisten linjausten ja ohjeistuksien toimeenpanon ongelmat

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

Innopajaopas kehittäjälle. Niina Peränen

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

Resursseja kokeiluihin? Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke

LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO. Esittelydiat

Big datan hyödyntäminen

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Jukka Karvinen

Innokylä Hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

JELPPIVERKKO MAHDOLLISUUS YLIKUNNALLISEEN NUORISOTYÖHÖN

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa

Yhteistyötoimenpide M16

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku Pekka Salminen

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA

Kestävä kaupunki tilannekatsaus ohjelmaan ja yhteistyömahdollisuuksiin Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö

Parasta kokonaisuus oppilaitosjohdolle

Innokylän verkkopalvelun konsepti

Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa

Kumppanuus 2020 ohjelma ja Järjestöedustamo

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Museoiden kannalta keskeiseksi koettiin kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulma.

Transkriptio:

Arvioinnista kehittämiseen

Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä ryhmä, jossa on mukana henkilöstöä kattavasti eri tehtävistä. Arviointimalli on laaja kokonaisuus, eikä sitä ehdi tekemään kokonaisuudessaan yhden päivän aikana. Mallista kannattaa siis valita sopiva määrä arviointialueita tai teemoja käsiteltäväksi. Jos arviointimalli halutaan tehdä kokonaisuudessaan, kannattaa siihen varata useampia sessioita. Nyrkkisääntö: yhden arviointialueen läpikäyntiin kannattaa varata puoli päivää. Näin olleen koko mallin läpikäyminen vie noin kolme päivää.

Riittävästi aikaa keskusteluille Arvioinnin lopputuloksen rinnalla vähintään yhtä tärkeitä ovat keskustelut ja huomiot, joita yhdessä arviointiprosessin aikana syntyy. Voimia ja huomiota myös arvioinnin tuloksena syntyvien kehittämistoimien suunnitteluun, käynnistämiseen ja läpivientiin. Arviointiprosessin vaiheista ja läpiviemisestä kannattaa valita huolehtimaan fasilitaattori, joka on joku muu kuin museonjohtaja.

Itsearvioinnista kehittämiseen Arviointi ei ole päätepiste: Itsearviointi toimintamalliksi Kehittäminen on jatkuvaa ja muodostuu askelista Ideat kokeiluiksi, onnistuneet kokeilut toimintamalleiksi.

Kehittämisen kaari tärkeä hahmottaa jo arvioinnin aloitusvaiheessa Tahto toteuttaa suunnitelmat käytännössä Kehittämiskohteiden löytäminen Kehittämissuunnitelman tekeminen Toimenpiteiden aikataulutus, vastuuttaminen ja käynnistäminen

Kehittämisen kaari M u s e o toteuttaa ke h i t t ä m i s s u u n n i telmansa Ulkoinen palaute Itsearviointi museo löytää kehittämiskohteensa = Omat kehittämispajat = Vertaiskehittämisfoorumit Ulkoinen/vertaisarviointi Vaikuttava museo

Arviointijakso riippuu museosta M u s e o toteuttaa ke h i t t ä m i s s u u n n i telmansa Ulkoinen palaute Itsearviointi museo löytää kehittämiskohteensa = Omat kehittämispajat = Vertaiskehittämisfoorumit Ulkoinen/vertaisarviointi Vaikuttava museo Sopiva kehittämisväli keskimäärin 2-4 vuotta

Museoiden vertaiskehittämisfoorumi

Kuka voi osallistua vertaiskehittämisfoorumiin? Vertaiskehittämisfoorumi on tarkoitettu: Ammatillisesti hoidetuille museoille, jotka ovat tehneet arviointia ja valinneet sen perusteella kehittämiskohteita sekä laatineet niistä kehittämissuunnitelman. Jokaisella foorumiin osallistuvalla museolla täytyy olla konkreettinen ja ajankohtainen kehittämistavoite ja -hanke, jota se vie foorumin aikana eteenpäin.

Vertaiskehittämisfoorumin tavoitteet Vertaiskehittämisfoorumissa museot pääsevät jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan toiminnan kehittämisestä, sparraamaan toisiaan ja oppimaan yhdessä. Tavoitteena on antaa museoille kehittämisen tukea, laittaa museoissa olevaa viisautta kiertoon, synnyttää uusia ideoita ja kokeiluja sekä edistää museoiden välistä yhteistyötä.

Vertaiskehittämisfoorumi tarjoaa museoille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja toistensa kokemuksista. tuo ulkopuolista sparrausta museon kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. antaa ryhtiä kehittämishankkeiden läpiviemiseen. vahvistaa museoiden verkostomaista toimintatapaa ja mahdollistaa myös yhteiskehittämishankkeiden syntymistä. tarjoaa mahdollisuuden tuottaa tietoa koko alan kehittämistarpeista ja -suunnista.

Mitä vertaiskehittämisfoorumissa tehdään? Toiminnan tulee olla museoille aidosti hyödyllistä ja tuottaa lisäarvoa niiden kehittämistyölle. Vertaiskehittämisfoorumille suunnitellaan kehys, jonka sisällä tavoitteita ja toimintamuotoja voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä joustavasti ja ketterästi. Lähtöajatuksena on että yksi kehittämisfoorumi kestää 1,5 vuotta. Foorumin alussa asetetaan tarkemmat tavoitteet, sovitaan vaiheistuksesta ja aikatauluista sekä valitaan sopivimmat toimintamallit yhteistyölle ja osaamisen jakamiselle yhdessä.

Vertaiskehittämisfoorumi koostuu: Yhteisistä tapaamisista: käydään läpi hankkeita ja keskustellaan niiden vaiheista, haasteista ja onnistumisista. Ideoidaan erilaisia toteuttamistapoja ja kuullaan kutsuttuja museoalan ja alan ulkopuolisia asiantuntijoita. Kokeiluista: Museot voivat toteuttaa kokeiluja foorumin aikana. Kokeilujen tulokset jaetaan foorumissa ja niitä jatkojalostetaan yhdessä. Job shadowing ja critical friend -toiminnoista: Museoammattilaisilla on mahdollisuus päästä toiseen foorumissa mukana olevaan museoon sovituksi ajanjaksoksi (esim. 2 vko) työskentelemään kehittämishankkeissa tai muilla osaamisalueilla. Yhteisestä sähköisestä alustasta: Otetaan käyttöön jokin olemassa oleva sähköinen alusta (esim. Eduuni, Google Docs, Facebook), jossa voidaan jakaa suunnitelmia, aikatauluja, raportteja ja muita aineistoja sekä kommentoida niitä.

Kuka foorumin järjestää ja mitkä ovat osapuolten roolit? Museoiden vertaiskehittämisfoorumi on Museoviraston, Museoliiton ja museoiden yhdessä järjestämä foorumi. Museoalan kehittäminen Museovirastossa koordinoi ja fasilitoi vertaiskehittämisfoorumia yhteistyössä Museoliiton kanssa. Koordinointi ja fasilitointi tarkoittaa foorumin koolle kutsumista, yhteisten tavoitteiden ja päämäärien asettamisen tukemista, kokonaisprosessin koossa pitämistä, toimintamuotojen suunnittelua ja menetelmäpankin keräämistä sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden hankkimista foorumiin sparraamaan museoita.

Kuka foorumin järjestää ja mitkä ovat osapuolten roolit? Foorumiin osallistuminen on museoille maksutonta. Toivottavaa on, että museoista foorumiin osallistuu enemmän kuin yksi henkilö. Onnistuakseen vertaiskehittäminen vaatii vahvaa sitoutumista kaikilta osapuolilta. Foorumiin mukaan tullessaan museot sitoutuvat paitsi viemään omaa kehittämishankettaan eteenpäin, myös toisten museoiden kehittämishankkeiden sparraamiseen ja osaamisensa jakamiseen. Mukana olo edellyttää aktiivista osallistumista, työajan kohdentamista sekä aitoa halua kehittyä ja kehittää. Mukana olevat museot ovat vuorollaan vastuussa foorumin tapaamisista. Museot vastaavat omien kehittämistavoitteidensa saavuttamisesta sekä tekevät toimintaansa koskevat päätökset itse.

Yhteystiedot Museovirastossa: Eeva Teräsvirta, Aura Kivilaakso & Marianne Koski museoarviointi@museovirasto.fi