Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

Samankaltaiset tiedostot
Marjanviljely elinkeinona

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Hedelmän- ja marjanviljely

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari

Biologinen kasvinsuojelu

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Marjanviljelyn edellytykset

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Mansikanviljelyn sivuvirrat

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Karhunvadelman viljely

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Ajankohtaista luomun tuotantoehdoista, siemenet

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat

Tervehdys Marjamaat-hankkeesta!

MARSI 2006 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA Maaliskuu 2007

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Maa- ja kotitalousnaiset. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Mirja Pummila Elintarvike- ja yritysasiantuntija

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Voiko luonnonkasveja viljellä?

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

Avomaan vihannesviljely

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

MUISTITÄRPPEJÄ KAUDELLE 2018 LEENA KOPONEN SUONENJOEN SEUDUN MARJANVILJELIJÄIN YHDISTYS RY.

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Voiko luonnonkasveja viljellä?

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Kuminan perustaminen suojakasviin

Herukat säiden armoilla

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

Viljakaupan markkinakatsaus

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Herukkaviljelmän perustaminen

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

3 Kasvupalvelujen tilanne valtakunnallisesti ja alueellisesti

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Transkriptio:

1 Marjamaat-hanke tiedottaa Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Marjamaat-hankkeessa on runsaasti toimintaa laajalla alueella eli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Tervetuloa mukaan! Tulevia tapahtumia 2017 (muutokset mahdollisia) - ti 18.4. Aloittavien yrittäjien työpaja, Keski-Suomi - ke 19.4. Luomumarjainfo, Juva - to 27.4. Retki Suonenjoelle - to 8.6. Pellonpiennarpäivä, Pohjois-Karjala - pe 9.6. Pellonpiennarpäivä, Etelä-Savo Pellonpientareilla mukana viljelyneuvoja Harrie Pijnenburg Hollannista! Marjamaat-hankkeen infotilaisuudet ovat keränneet hyvin osallistujia. Työpajoissa on pohdittu keskustellen ratkaisuja niin omenan- kuin herukantuotannon haasteisiin sekä sparrattu uusia marjayrittäjiä uran alkutaipaleella. Myös tunneli-info kiinnosti niin paikan päällä kuin etäyhteyksien ylikin. Osallistujilta saatu palaute on ollut positiivista ja hyviä kehitysideoitakin on saatu. Ideoita ja ehdotuksia infojen aiheiksi otetaan vastaan - tapahtumia järjestetään juuri teitä varten!

2 Kuvat: Tunnelmia herukkapajassa Pieksämäellä 31.3.2017 (vas.) Omenatyöpajassa 28.3. tutustuttiin erilaisiin liiketoimintamalleihin, opastajana Susann Rännäri SLF:stä. Asiaa mansikan sekä vadelman taimista ja lajikkeista Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton talviluentopäivillä maaliskuussa Christian Rohling (Kraege Beerenpflanzen taimisto, Saksa) kertoi mansikan ja vadelman taimityypeistä ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin viljelymenetelmiin. Beerenpflanzen taimisto on toiminut vuodesta 1958 lähtien ja siellä tuotetaan yli 20 erilaista mansikkalajiketta, joista useita on viljelyssä myös Suomessa. Taimityypeistä frigotaimet ovat suurimmassa roolissa. Rohling kertoi, että viljelyyn sopiva taimityyppi valitaan sen perusteella, montako kukintoa metrille halutaan. Lajikkeet valitaan markkinointitavan mukaan - suoramyyntiin ja tukkumyyntiin viljellään eri lajikkeita. Muun muassa Polkaa ja Koronaa tuotetaan hyvin vähän ja ne ovat pelkästään suoramyyntilajikkeita, joita kaupat eivät ota vastaan. Vadelmasta Beerenpflanzen taimistolla on lisäyksessä erilaisia taimityyppejä, niin long-cane taimia, paljasjuuritaimia kuin pistokkaitakin. Rohling korosti, että saadakseen haluamiaan lajikkeita ja taimityyppejä, on syytä olla hyvissä ajoin liikkeellä. Nettisivuilta (http://kraege.de/en/) löytyy mm. tietoa tilausaikatauluista ja hyvää tietoa myös mm. lajikkeista. Mikrobeista apua omenan taudintorjuntaan ja kasvunedistämiseen Maaliskuisilla Talviluentopäivillä Päivi Heino Verderasta esitteli uutuustuotteita, joista voi tulevaisuudessa olla apua omenan viljelyssä. Taimien juurtumisen ja kasvuun lähdön edistämiseen on Verderan jälleenmyyjien kautta (Helle, Schetelig, Biotus, SSO Maatalous) tarjolla Rhizocell ja MYC800-valmisteet, joita on testattu viljelmäkokeessa myös Suomessa. Prestop Mix on saanut esim. mansikan harmaahomeen torjunnan ohella Minor-Use-hyväksynnän myös omenan varastotautien torjuntaan. PreStop Mix levitetään mehiläisten tai kimalaisten avulla ja se soveltuu myös luomutuotantoon. Keski-Euroopassa on tutkittu hiivauutteen käytön vaikutusta lehtien hajoamisen nopeuttajana ja sitä kautta omenaruven vähentäjänä. Koekäyttöä valmistellaan tulevaksi kesäksi myös Suomeen. Hiivauutevalmistetta (Folwin) ei tällä hetkellä ole vielä kaupallisesti saatavilla, mutta toivottavasti se tulee syksyyn mennessä myyntiin luomustatuksella varustettuna.

3 Heinon esitelmään voit tutustua kokonaisuudessaan https://pohjois-karjala.proagria.fi/hankkeet/marjamaat-2016-2018-7411 Marjamailla kasvaa etenkin herukkaa Vuoden 2016 Puutarhatilastot julkaistiin maaliskuun lopulla. Tilastojen pohjalta nähdään, että Marjamaat-hankkeen toiminta-alue on valtakunnallisestikin merkittävää marjantuotantoaluetta, etenkin herukoiden osalta. Myös vadelman ja pensasmustikan tuotanto on alueella suhteellisen laajaa. Koko maan marjantuotantoalasta hankealueen osuus on 27 %. Marjojen tuotantoala on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2106 koko maassa 22 %. Myös hankealueella on kasvua kokonaisalassa tapahtunut, mutta hieman vähemmän, 16 %. Etenkin vadelman ja pensasmustikan viljelyala on kasvanut koko maassa, mutta alueellisia vaihteluja on. Näillä marjalajeilla kasvu näkyy myös sadon määrässä, vadelmalla vaikutusta on myös kehittyneellä viljelytekniikalla. Herukoilla sen sijaan satomäärä on vähentynyt, vaikka kasvustojen satoikäinen pinta-ala on pääosin kasvanut. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Marjasadon osuus alueittain 0 % mansikka vadelma mustaherukka punaherukka pensasmustikka Etelä-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Muu Suomi Vuonna 2016: - Keski-Suomessa tuotettiin yli 70 % Suomen valkoherukkasadosta. - Joka viides poimittu vadelmakilo ja joka neljäs poimittu punaherukkakilo tuli Etelä-Savosta. - Pohjois-Karjalassa tuotettiin 60 % Suomen karviaisista ja 30 % punaherukoista. - Hankealueella poimittiin 2,2 miljoonaa kiloa mansikoita, mikä on noin 19 % koko maan sadosta. Hankealueen mansikantuotantoala on 18 % koko maan mansikka-alasta.

4 - Hankalasta talvesta ja satokauden sateista huolimatta mansikan kokonaissato oli hankealueellakin lähes vuoden 2014 tasolla. - Keski-Suomessa saavutettiin vadelmalla huikea satotaso, yli 8500 kg/ha (koko maan keskisato 3000 kg/ha). Maakunnassa tuotettiin 8 % koko Suomen vadelmasadosta, vaikka viljelyala on vain 3 % koko maan vadelma-alasta. Puutarhatilastoihin pääset tutustumaan täällä: http://stat.luke.fi/puutarhatilastot Keski-Suomessa tutustutaan luonnonmarjojen viljelyyn Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Luonnosta lautaselle (LUOLA) -hanke tekee myös luonnonmarjojen viljelyä tutuksi. Ensimmäisenä esittelyssä oli luonnonmarjoista maassamme eniten viljelty laji, tyrni. Maaliskuun lopussa Jyväskylässä Viherlandiassa Luken vanhempi tutkija Sanna Kauppinen kertoi sekä tyrnin viljelystä että sen ravitsemuksellisista ominaisuuksista. Luontaisesti tyrniä esiintyy maassamme Pohjanlahden ja Ahvenenmaan rannikoilla aivan meren rannassa. Tyrni on pioneerikasvi, joka kasvaa ensimmäisten kasvien joukossa alueella, missä paljastuu uutta maata jääkauden jälkeisenä maan nousemisena. Typensitojakasvina tyrni selviytyy karussakin kasvupaikassa, mutta varjostusta se ei siedä. Tyrni on tuulipölytteinen ja kaksikotinen eli tyrnitarhaan pitää istuttaa sekä hede- että emikasveja. Viljelyn pullonkaulana on ollut korjuu ja sen hitaus. Tyrnisatoa korjataan käsin poimimalla, imuria apuna käyttäen tai puristamalla mehu suoraan oksissa olevista marjoista. Yksi ammattiviljelyssä käytössä oleva menetelmä on leikkuukorjuu. Siinä satoa tuottaneet oksat leikataan pois, pakastetaan ja marjat varistellaan jäisinä oksista irti. Tyrni on monikäyttöinen: mehun lisäksi käyttökelpoista on mehun puristusjäte (kuoret ja siemenet) sekä leikkuukorjuussa kertyvä lehtimassa. Tähän saakka tyrniä on pidetty varsin vapaana kasvintuhoojista. Toki tyrnin versolaikkua on esiintynyt vuosien ajan, mutta uutena tulokkaana Suomessakin havaittiin v. 2015 tyrnikärpänen, jonka toukat tuhoavat kypsyviä marjoja. https://www.luke.fi/uutiset/tyrnikarpanen-on-saapunut-suomeen-voi-tuhota-koko-marjasadon/ Luken julkaisema ja Sanna Kauppisen kokoama Tyrnin viljely, hanketuloksia Suomesta ja tutkimustuloksia maailmalta on hyvä opas tyrnistä kiinnostuneille. Saatavilla: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-326-089-4 LUOLA-hankkeen luonnonmarjojen viljelykoulutus jatkuu lakan, mesimarjan, karpalon, puolukan viljelyluennoilla sekä myöhemmin kesällä/syksyllä käytännön harjoituksilla. LUOLA-hankkeen koulutuksista lisää: Hankevetäjä Katariina Jousmäki, 043 826 9712, katariina.jousmaki@maajakotitalousnaiset.fi tai erikoisviljelyasiantuntija Marjo Marttinen, 0400 648 275, marjo.marttinen@proagria.fi

5 Kuvat: Tyrni sopii vahvan makuisena ja ravintorikkaana superfoodina monenlaisiin tuotteisiin. Kuivatut tyrninlehdet ja mehunpuristuksessa syntyvä massa ovat hyvää raaka-ainetta edelleen tuotteistamiseen. Muuta ajankohtaista Tuomo Tuovinen (eläkkeellä oleva Luonnonvarakeskuksen tuholaistutkija) kirjoittaa blogissaan Ötökkäelämää Tammelan Kuuslammilla elävästi ja maanläheisesti marjoihinkin liittyvien öttiäisten elämästä ja esiintymisestä. Kannattaa seurata! https://bio.kuusplussa.fi Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla toimii SataVarma-hanke, jossa on monenlaista mielenkiintoista toimintaa marjanviljelijöille. SataVarma-hankkeeseen voit tutustua alla olevista linkeistä: https://lansi-suomi.proagria.fi/hankkeet/satavarma-mansikanviljelyn-kilpailukyvyn-parantaminenlounais-suomessa-8090 https://www.facebook.com/groups/1803283776660465/ Yhteystiedot Etelä-Savo, Mirja Tiihonen 0400 638 138, mirja.tiihonen@proagria.fi Keski-Suomi, Marjo Marttinen 0400 648 275, marjo.marttinen@proagria.fi Pohjois-Karjala, Päivi Turunen 040 301 2452, paivi.turunen@proagria.fi ja Tiina Hovi-Pekkanen 0400 771 140, tiina.hovi-pekkanen@proagria.fi Hankkeen kotisivut: www.proagria.fi/marjamaat Liity ryhmään Facebookissa: https://www.facebook.com/groups/marjamaat/