TYÖVALIOKUNTA 1/2017 (1/4) PÖYTÄKIRJA Vapaaehtoisen pelastuspalvelun työvaliokunnan pöytäkirja 6.3.2017 Kokousaika: Maanantai 6.3.2017 klo 9.00-12.15 Kokouspaikka: SPR keskustoimisto, Operaatiohuone Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki Paikalla Puheenjohtaja Sihteeri Teppo Vesalainen Juha Niemi Ari-Pekka Arponen Jaakko Erkkola Janne Vainio Ari Oikarainen Jari Piirainen Sinikka Kaakkuriniemi Mika Soininen Kalle Löövi Ari Alanen Jouni Pousi Lauri Ratava Annikki von Pandy Leena Kämäräinen Elina Hyypöläinen Kari Välimäki Arsi Veikkolainen Autoliitto Maanpuolustuskoulutusyhdistys Sukeltajaliitto Suomen Latu Suomen Lentopelastusseura Suomen Kylätoiminta Suomen Meripelastusseura Suomen Mielenterveysseura Suomen Pelastuskoiraliitto Suomen Punainen Risti Poliisihallitus Sisäministeriö Maakuntatoimikuntien pj Valmiuspäälliköt Suomen Punainen Risti Suomen Punainen Risti Helsingissä 17.3.2017 Kari Välimäki puheenjohtaja Arsi Veikkolainen sihteeri Sinikka Kaakkuriniemi pöytäkirjan tarkastaja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Toimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti Postiosoite PL 168, 00141 Helsinki Puhelin vaihde 020 701 2000 Käyntiosoite Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki www.vapepa.fi
TVK 1/2017 (2/4) ASIAT 1 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Todettiin kokous päätösvaltaiseksi 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAN VALINTA Valittiin Sinikka Kaakkuriniemi pöytäkirjan tarkastajaksi 3 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin esityslista. Lisättiin muihin asioihin: - Kokousmateriaalien saaminen etukäteen - Asialistojen ja pöytäkirjojen julkaisu - Vapepan päättävien henkilöiden tietojen julkaisu 4 PÄÄTÖSASIAT 4.1 VUODEN 2016 TOIMINTAKERTOMUS Käytiin läpi alustava toimintakertomus 2016, joka jaettiin kokouksessa pöytäjakeluna. Päätös 1: Päätettiin pitää rakenne ja sisältö esitetyssä, pääosin aikaisempien vuosien kaltaisessa muodossa. Lisätään kuitenkin taulukkomuotoinen esitys lopulliseen. Päätös 2: Muita huomioita ja lisäyspyyntöjä: Ensihuolto ja henkinen tuki paremmin esille, maininta koulutusmateriaalien päivittämättömyydestä, enemmän taustaa etsintöjen vähentymisestä (mm. 112-sovellus), viestinnässä ulospäin ennaltaehkäisevä tehtävä. Nostetaan Vapepan harjoitustunnit esiin. Päätös 3: Jäsenjärjestöille lähetetään etukäteen korjausversio, johon pyydetään lyhyitä tekstejä merkittävimmistä Vapepa -toimintaan liittyvistä toimista, joita lisätään kertomukseen. 4.2 VUODEN 2018 PAINOPISTEET Käytiin keskustelua vuoden 2018 painopisteistä esitettäväksi Keskustoimikunnan käsittelyyn. Päätös: Esitetään vuoden 2018 painopisteiksi: - Maakuntahallintoon ja aluehallinnon muutoksiin siirtymiseen valmistautuminen (varautuminen) - Koulutuksen kehittäminen - Toiminnan laadun kysymykset (uudet mallit) - Vapaaehtoiset Vapepassa (uudet jäsenet, eri vapaaehtoisryhmät ) www.vapepa.fi
TVK 1/2017 (3/4) 4.3 4. TVS ELI TULOKSELLISUUS-JA-VAIKUTUSSELVITYS Käytiin keskustelu tuloksellisuuden ja vaikutusten raportoimisesta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle (STEA). STEA:lle tulee tehdä TVS vuosien 2015 ja 2016 toiminnasta maaliskuun loppuun mennessä. TVS:ään liittyvät kyselyt tehdään erilaisina eri vastaajaryhmille (jäsenjärjestöt, työntekijät, viranomaiset). Päätös: Oheistus koordinaattorille: TVS:ssä on tärkeä tuoda esiin tiiviisti ja ymmärrettävästi Vapepan prosessit, aikaansaannokset ja kehittämistarpeet. 4.4 VAPEPAN TYÖRYHMIEN TILANNE Kuultiin katsaukset keskustoimikunnan 2_2016 kokouksessa asettamien kolmen työryhmien tilanteesta. Etsinnän, henkisen tuen ja koulutukseen työryhmien tarkemmat tehtäväksiannot, työsuunnitelmat ja kokoonpanot hyväksytään keskustoimikunnan kokouksessa 1/2017 Päätös: Todettiin työryhmien tilanteen ja valmistelun olevan hyvällä mallilla. Otetaan kaikki aiheet käsittelyyn Heimari VIII kokouksessa 5.-6.5.2017 4.5 VAPEPAN KOORDINAATIO JA TOIMIKUNTARAKENTEEN POHTIMINEN Käytiin keskustelua siitä mikä on Vapepan koordinaation tilanne, millaisia kehitystöitä on jo käynnistetty ja mitä kehitystarpeita edelleen löytyy. Tarkoitus on päivittää johtosääntöä, kun eri muutostarpeet on saatu kirkastetuksi. Edellisissä kokouksessa jo puututtiin Keskustoimikunnan kokousten ajoitukseen lisäämällä kokous syyskuulle, jolloin siinä hyväksyttävä toimintasuunnitelma voi toimia ohjausvälineenä paikallistoimikuntien ja maakuntien toiminnan suunnittelulle. Koordinaation kehittämisen taustaksi pyydettiin koordinaattoria kaivamaan esiin vanha sopimus STM:n kanssa koordinaatiosta. Työvaliokunta teki kokouksessa oman SWOT analyysin koordinaatiosta (Liite 1). Keskeisinä vahvuuksina kirjattiin: Valtakunnallisuus, vakiintuneisuus, asiantuntijuus, yhteistyökyky. Keskeisinä heikkouksina kirjattiin: Verkoston sitovuus rakenteena, alueelliset erot, tehokkuus. Keskeisinä mahdollisuuksina kirjattiin: Monipuolisuus, vapaaehtoisuus, yhteiskunnan muutokset. Keskeisinä uhkina kirjattiin: Monimutkaisuus, hajanaisuus, jakamisen puute, jämähtäminen. Ehdotuksina kehittämiseen kirjattiin: Toimintojen virtaviivaistaminen, uusiutuminen, verkoston osaamisen parempi hyödyntäminen, resurssien tarkempi kohdentaminen Vapepan rakenteen ja suhteiden selkeämpään ja kattavampaan kuvaamiseen eri tahojen välillä koordinaation kannalta on tarvetta. Liitteenä koordinaattorin tekemä kuvaus pohjaksi (Liite 2) www.vapepa.fi
TVK 1/2017 (4/4) Päätös: Työvaliokunnan käsittelyn pohjalta asian käsittelyä jatketaan tulevissa kokouksissa. 5 TIEDOKSI 5.1. Henkilövaraukset MPK:n edustaja Juha Niemi toi tiedoksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) päivittämisen yhteydessä Referenssiryhmässä muodostettiin työryhmä, joka valmistelee muistiota koskien henkilövarauksia. Referenssi-ryhmässä edellytettiin asian tuomista tiedoksi Vapepalle. Alustava muistio asiasta liitteenä (Liite 3). 5.2. Vuoden 2017 tulevien kokousten ajankohdat: - Keskustoimikunta 1/2017 to 30.3.2017 klo 13-16, Helsinki - Heimari kokous ja TVK 2/2017 pe- la 5.-6.5.2017, Nynäs - Työvaliokunta 3/2017 4.9.2017 klo 10-12 - Keskustoimikunta 2/2017 4.9.2017 klo 13-16 - Työvaliokunta 4/2017 23.10.2017 klo 10-12 - Keskustoimikunta 3/2017 13.11.2017 klo 13-16 - Valtakunnallinen Vapepa-foorumi 25.-26.11.2017 6 MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT 6.1. Työvaliokunnan ja Keskustoimikunnan asialistojen ja pöytäkirjojen julkaisu - Sovittiin, että asialistat ja pöytäkirjat julkaistaan (soveltuvilta osin) wwwsivuilla. - Luodaan järjestelmä siihen, että muukin kokousaineisto olisi saatavilla sähköisesti kokousedustajille (muutenkin kuin sähköpostien liitteenä). 6.2. Kokousmateriaalien ja asiakirjojen toimittaminen - Sovittiin, että kaikki aineistot pyritään toimittamaan kahta viikkoa ennen. 6.3. Vapepan päättävät luottamushenkilöt tiedot esillä - Laitetaan Vapepan keskeisten luottamushenkilöiden nimet ja yhteystiedot esille www sivuille (mikäli ko. henkilöt tähän antavat luvan) 7 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.15 LIITTEET: 1. Työvaliokunnan sisäinen SWOT Vapepa koordinaatiosta 2. Alustava laajempi kaavio Vapepa koordinaatiosta 3. YTS Referenssiryhmän alaisen työryhmän muistio henkilövarauksista www.vapepa.fi
Vapepan koordinaation SWOT VAHVUUDET Valtakunnallisuus Vakiintuneet toimintamuodot Tunnettu koneisto Monipuolisuus, erilaisuus Kohdennettavuus Säännöllisyys Asiantuntijuus Päätoimiset työntekijät olemassa Viranomaisyhteistyö Järjestöt vapaaehtoisesti omasta halustaan Järjestöjen eri tasot Järjestö on joustava ja muutosvalmis Järjestöjen jäsenmäärä, potentiaali Sidosryhmäyhteistyö Tunnettu ja arvostettu koordinaatiojärjestöt Mukana tekniikan kehityksessä Selkeät toimintamallit, hyvä hälytysvalmius HEIKKOUDET Liian erilaisia järjestöjä Vain verkosto Sitoutuminen Tunnettuus Vapaaehtoisuus, riittääkö toimijoita? Alueelliset erot, ruuhka-suomi vs. haja-alueet Viranomaisyhteistyö erilaista eri puolella Suomea Toimintamallit Vapepassa erilaisia alueellisesti Hitaus Päätöksentekomallit Erilaiset tavoitteet järjestöillä Toissijainen asia järjestöille Kokonaisresurssien hyödyntäminen ja koordinointi ja kohdistaminen Tiedonkulku paikallinen, alueellinen, valtakunn. Strateginen ketteryys; yhteiskunnan näkökulma Miten isot linjat pysyy kohdillaan? SPR suhteessa muihin toimijoihin Palkattu henkilökunta vs vapaaehtoiset MAHDOLLISUUDET Paljon erilaisia järjestöjä; yts kautta uusia toimintoja Runko mahdollistaa pohjan jota kehittää Monipuolinen kenttä Osaamisen jakaminen Tekniikan kehittyminen mahdollistaa vapepa työn kehittymisen Yhteiskunnan muutokset johtaa vapaaehtoistyön kasvuun Liikuntajärjestöjen mukaanotto, heille markkinointi Rajattomat mahdollisuudet, paljon osaamista Erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä laajasit mukana Aitoa kansalaistoimintaa, laajasti Pihtiputaan mummon viimeinen toive Jäsenistön aktivointi, järjestökierros, odotusten kerääminen Yhtenäistää toimintoja järjestöjen välillä Vapaaehtoistoimintaa saa aikaan innostuneisuuden ja halun kehittää toimintaa Riskiperusteinen toiminta, alueelliset erot UHAT Jäsenjärjestöjen hyvinvointi ja jaksaminen Jos koordinaatio ei toimi, järjestöt vievät asioita eteenpäin vain omasta näkök Osaamisen tunnistamattomuus Liika byrokraattisuus Monipolvisuuteen hukkuminen (olennaisten löytäminen) Järjestökilpailu Relevanttiuden puute; järjestöt ja viranomaiset Yhteiskunnan muutos ja sen huomioiminen toiminnassa Ikääntyminen; vapaaehtoiset ja yhteiskunta Byrokratian kasvaminen Viranomaisten resurssit puutteelliset, vapaaehtoisia käytetään liikaa, jaksaminen Toiminnan yllläpitäminen, jos rahoitus tyrehtyy Ei selkeitä toimintalinjoja Onko vaara, että näivettyy Erilaista vapaaehtoisuuttaa ei osata hyödyntää (intensiivinen, mutta lyhytaikainen) VAHVISTAMINEN JA TORJUMINEN Pitäisikö ktk lakkauttaa? Tilalle järjestöjen tapaaminen 2 krt/vuosi Aikataulutus: looginen eteneminen Turvallisuuskomitean järjestöyhteistyöhön Vapepa mukaan Maakunnallisesti vähitellen uusia toimintoja mukaan Maakuntatoimikunnille oma budjetti Henkilöstöresurssien vahvistaminen Rahoituksen uudistaminen, maakuntien erityisolojen huomioiminen Jäsenjärjestöjen läpikäynti; mitä hyötyä tästä saa (osaaminen, sosiaalinen hyväksyntä), osaamisen esiin tuominen ja vahvistaminen Viestintää lisää olemassa olevan kertomista; tarinoita Oikeanlainen viestintä; kaikki toiminnot esiin Valtakunnallisia yhteistyötilaisuuksia: osaamisen esittelyä Maakunnan toiminnan vahvistaminen Työvaliokunta 1/2017 6.3.2017
Vapepan rakenne 6.3.2017 / AV SLPS SMPS TVK SPR keskushallinto SPR KT / valtakunn. koordinaatio KTK Paikallinen Maakunn. Valtakunn. SPR piirihallinto SPR piirit / alueellinen koordinaatio MKTK:t (15 kpl) SPR hierarkia VP verkosto PTK:t (100 kpl) Vapepa hierarkia SPR Missä on valta ja vastuu? Vapepa verkosto
Henkilövaraaminen kokonaisturvallisuuden tehtäviin häiriö- ja poikkeusoloissa 1. Yleistä Turvallisuusympäristö on selkeästi muuttunut ja yhteiskunnallisesti on perusteltua, että järjestöjä ja koulutettuja vapaaehtoisia käytetään enenevissä määrin häiriö - tai poikkeusolojen aikana viranomaisten tukena. Turvallisuuskomitean varautumiseen liittyvässä järjestöyhteistyössä ja Yhteiskunnan Turvallisuusstrategian päivitystyössä on todettu, että kolmannen sektorin ja neljännen sektorin henkilöiden varaamisjärjestelyjä häiriö- ja poikkeusolojen eri tehtäviin ei ole selkeästi määritelty. Yksittäisen henkilön on vaikeata selvittää onko hänet varattu johonkin poikkeusolojen tehtäviin. Toisaalta viranomaisen tai hallinnonalan mahdollisuudet etsiä osaavia henkilöitä koulutettavaksi ja sijoitettavaksi omiin poikkeusolojen organisaatioihinsa ovat nykyään rajalliset. Normaalioloissa yksilö osallistuu erilaisiin harrastus- ja järjestötoimintoihin. Hän voi olla mukana esimerkiksi VAPEPAN hälytysryhmissä sekä muussa kokonaisturvallisuuden toimintakentässä. Henkilö voi sitoutua toimintaan eri organisaatioissa normaalioloissa. Hän voi olla avustamassa ja tukemassa normaaliajan häiriötilanteissa. Toisaalta henkilö voi toimia spontaanina vapaaehtoisena. Tässä muistiossa käsitellään poikkeusolojen tilanteita, jolloin tilanne on eri kuin yllä esitetyssä normaalioloissa. Merkittävin muutos tapahtuu silloin, kun tilanne muuttuu ja aletaan puhumaan poikkeusoloista. Tällöin tilanne muuttuu merkittävästi myös ajallisesti ja paikallisesti. Poikkeusolojen tilanteessa puhutaan henkilöiden varaamisesta tiettyyn poikkeusolojen tehtävään. Silloin myös organisaatioiden ja järjestöjen tulee tietää, ketä heillä on käytettävissä erilaisiin tehtäviin poikkeusolojen astuttua voimaan. Tällaisessa tilanteessa henkilö ei enää voi toimia kuin yhdessä tehtävässä ja organisaatiossa. Tämän muistion tarkoituksena on selvittää henkilövaraamisen nykytilaa ja laatia yksi konkreettinen esitys, miten hekilövaraaminen olisi toteutettavissa niin, että se kattaisi kaikki kokonaisturvallisuuden toimijat. Tässä muistiossa henkilövaraaminen termiä käytetään vain silloin, kun käsitellään yksittäisen henkilön varaamista jonkun viranomaisen tai hallinnonalan määrittämän toimijan poikkeusolojen organisaatioon. Henkilövaraaminen ei estä tai rajoita kenenkään henkilön sitoutumista tai toimimista normaali ja rauhan ajan häiriötilanteissa useammallakin alalla oman harrastuneisuuden, ammattinsa tai muun osaamisen perusteella. VAP-menettelyllä tässä muistiossa tarkoitetaan menettelyä, jossa Puolustusvoimat vapauttaa asevelvollisen henkilön omasta poikkeusolojen tehtävistään käytettäväksi muun kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeään tehtävään. Asevelvollisia ovat 18 60 vuotiaat miehet ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naiset 60 ikävuoteen asti. Naisia ja ei asepalvelun suorittaneita voidaan myös varata poikkeusolojen tehtäviin.
2. Nykytila kuvaus Tällä hetkellä Suomessa vain asevelvollisen henkilöstön osalta on olemassa henkilövaraamismahdollisuus. Kaikki asevelvolliset henkilöt kuuluvat asevelvollisuusrekisteriin. Puolustusvoimat voi halutessaan tai eri varaajaosapuolten kanssa neuvoteltuaan VAP-menettelyn kautta vapauttaa henkilön käytettäväksi yhteiskunnan kannalta muuhun kokonaisturvallisuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävään tehtävään. Tämä menettely ei koske muita kuin asevelvollisia, eikä Puolustusvoimien asevelvollisuusrekisterissä pääsääntöisesti ole muita henkilöitä. Poikkeuksen muodostaa Puolustusvoimien palkattu ei- asevelvollinen henkilöstö ja Puolustusvoimien strategisten kumppaneiden henkilöstö. Muiden kuin asevelvollisten henkilövaraaminen perustuu eri hallinnonalojen ja toimijoiden omiin ohjeisiin ja toimintamaleihin. Tällä hetkellä ei ole olemassa minkäänlaista valtakunnallista järjestelmää tai toimintamallia, jonka kautta viranomainen tai muu vastaava taho tai yksittäinen ei-asevelvollinen henkilö voisi tarkistaa onko hänet varattu johonkin tehtävään tai onko hänestä mahdollisesti useampi varaus. Henkilö voi sitoutua myös ilman henkilövaraamismenettelyä eri organisaatioiden valmiusja häiriötilannetehtäviin normaali ja rauhan aikana. Jos hänet on kuitenkin henkilövarattu poikkeusolojen tehtäviin, hän ei ole valmiuden kohottamisen jälkeen välttämättä käytettävissä muihin edellä mainittuihin valmius- ja häiriötilannetehtäviin. 3. Yksi vaihtoehto henkilövaraamisen toteuttamiseksi Henkilövaraamista käytetään silloin, kun poikkeusolot ovat voimassa ja viranomaiset johtavat toimintaa. Väestötietojärjestelmä kattaa kaikki suomalaiset. Tietojärjestelmään tulee eri hallinnonalojen määrittämille vaarajaosapuolille luoda mahdollisuus tehdä varaamismerkintä hallinnonalan tehtäviin varattavista henkilöistä. Järjestelmän tulee sallia vain yksi varaamismerkintä henkilöä kohti. Ministeriöt johtavat hallinnonalansa varautumista ja sisällyttävät periaatepäätöksen edellyttämät toimenpiteet hallinnonalansa toiminnan ja talouden suunnittelu- sekä toimeenpanoasiakirjoihin. Tässä kehittämisessä otetaan huomioon myös alue- ja paikallishallinnon sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminta (YTS). Suomessa kukin hallinnonala vastaa omasta varautumisestaan ja näin myös oman hallinnonalansa henkilöstövarauksista. Kukin hallinnonala määrittää ne toimijat, jotka ovat oikeutettuja tekemään varaamismerkintäesityksiä hallinnonalan puolesta. Kukin hallinnonalan määrittämä toimija pitää omista henkilöstövarauksistaan henkilötietolain mukaista henkilöstörekisteriä. Kukin hallinnonala pitää yllä tiedostoa oman hallinnonalansa varaajaosapuolista ja niiden rekisterivastuuhenkilöistä. Puolustushallinto mielletään perinteisesti varaajaksi, mutta on hyvä huomioida, että siellä varataan vain tiettyyn tarpeeseen ja toimintoihin henkilöitä. Näin ollen eri hallinnonalojen tulisi kartoittaa oma tarpeensa sekä tehdä tarvittavat henkilövaraukset poikkeusoloja varten.
Tapauksissa, joissa samalle henkilölle esitetään päällekkäistä varausta, väestötietojärjestelmä ilmoittaa varaajaosapuolelle sen hallinnonalan yhteyshenkilön, jonka kanssa voidaan neuvotella mahdollisesta aiemman varauksen purkamisesta. Järjestelmään luodaan prioriteettioikeudet, jonka mukaan hallinnonalojen jotkut merkittävät tehtävät aiheuttavat aiemman varauksen purkautumisen. Varauksen purkautumisesta tulee ilmoitus varauksen tehneelle varaajaosapuolelle. Kunkin hallinnonalan varaajaosapuoli vastaa siitä, että yksittäinen henkilö tietää hänestä tehdyn varauksen ja sen purkautumisen. Yksittäisen henkilön on mahdollista saada väestötietojärjestelmästä tieto, onko hänestä tehty varaus kokonaisturvallisuuden tehtäviin. Lisäksi hänen on mahdollista saada tieto siitä, mikä hallinnonala on hänet varannut. Kansalaisten asiointipalvelua kehittämällä tulee väestötietojärjestelmään luoda yksittäiselle kansalaiselle mahdollisuus laittaa lisätietoa osaamisestaan, mikä voi edesauttaa hänen suunnittelemista kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin. Tämä ominaisuus voidaan luoda lisäämällä kansalaisille nykyisen ammatin muutosilmoituksen mukainen mahdollisuus oman osaamisen ilmoittamiseen. Kun kyseessä on järjestötoimintaan liittyvä vapaaehtoinen sitoumus, on tärkeää, että asiasta tehdään sopimus. Sopimuksessa henkilö antaa suostumuksen varaajaosapuolelle, että hän on käytettävissä poikkeusolojen astuessa voimaan. 4. Lopuksi Esitetty vaihtoehto henkilövaraamisen toteuttamiseksi on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Väestötietojärjestelmä on jo olemassa ja varaamismerkintämahdollisuus ei luo mitään laajaa uutta henkilötietojärjestelmää, jossa pitäisi pohtia sen valtakunnallista ylläpitäjää. Nykyisellään kukin hallinnonala on vastuussa omasta varautumisestaan ja pohtii itse miten siihen liittyvät henkilövaraamiset toteutetaan. Jo tällä hetkellä kukin henkilöstövaraajaosapuoli on vastuussa omaan toimintaansa liittyvästä henkilöstörekisteristä. Eli tältäkään puolelta tarkasteltuna esitetyssä mallissa ei ole mitään uutta. Uutta esitetyssä vaihtoehdossa on se, että varaamismerkinnän kautta on mahdollista todentaa myös ei-asevelvollinen henkilöstön osalta, onko heidät varattu johonkin kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään. Uutta on myös asetettu velvoite ylläpitää luetteloa varaajaosapuolista sekä niiden varaamisvastaavien nimeäminen päällekkäisten varauksien karsimiseksi. Tätä varten on hallinnonalojen välillä sovittavaa menettelytavoista. Mikäli Puolustusvoimat eivät ole varanneet henkilöä sodanajantehtäviin / poikkeusoloihin, on hänen omalla aktiivisuudella mahdollisuus vaikuttaa poikkeusoloihin varaamiseen. Mikäli henkilöllä on jo nyt osaamista ja halua kehittyä tehtävässä, jossa toimii. Varaavan organisaation tulee myös olla aktiivinen kouluttamalla ja/tai harjoittamalla henkilöä sekä tekemällä tehtävästä mielekästä ja merkityksellistä. Kaiken kaikkiaan toivotaan, että tämä muistio toimii keskustelun avaajana henkilövaraamisen toimintamallin luomiseksi ja mahdollisesti mallin liittämiseksi
päivitettävään Yhteiskunnan Turvallisuusstrategiaan. Järjestöjen näkemyksen mukaan Suomesta pitäisi löytyä keino tai toimintamalli, jolla eri viranomaiset ja hallinnonalat voivat varmistua, että heidän poikkeusolojen suunnitelmissaan suunnitellut henkilöt ovat vain heidän käytössään. Lisäksi yksittäisillä kansalaisilla ja hallinnonaloilla tulisi olla mahdollisuus selvittää keillä henkilöillä ei ole mitään varauksia, jotta he itse voivat sitoutua eri tehtäviin tai eri varaajaosapuolet voivat löytää heidät koulutettaviksi eri poikkeusolojen tehtäviin.