KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0
Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymä: Terveysasema 06-8287111 (keskus), 06-8287750 (Lohtaja) Päivystysvastaanotto 06-10 023, 06-828 7350 Jälkipuintiryhmä 06-8287350 Nuotta neuvontapiste 06-828 7494 Perheneuvola 06-828 7499 Koulumme kriisityöryhmän jäsenet: Rehtori Juha Salo 050-5353748, 06-877502 Apulaisrehtori Virpi Niemelä 050-5118728, 06-877545 Erityisopettaja Terttu Huotari 050-5118718 Kouluterveydenhoitaja Suvi Nissilä 044-7307945 Kriisityöryhmän täydennys: Kriisityöryhmään kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymän psykososiaalisista palveluista ( Nuotta, jälkipuintiryhmä, perheneuvola ). Oppilasta koskevissa asioissa kutsutaan luokanopettaja tarvittaessa mukaan. Oppilashuoltoryhmään kuuluvia kunnan sosiaalitoimen edustajia kutsutaan mukaan tarvittaessa. 1
Kriisin määrittelystä Kehityskriisit ja traumaattiset kriisit 3 Traumaattisen kriisin vaiheet 3 Lapsen tavallisia reaktioita 4 Välittömän tuen tarpeessa huomioitavaa 4 Koulumme toimintavalmius kriisitilanteessa Ennaltaehkäisy 5 Kriisityöryhmän kokoonpano 5 Kriisityöryhmän tehtävät 5 Kriisisuunnitelman laatiminen 6 Koulutus koko henkilökunnalle 6 Tiedotusvastuu 6 Koulumme yhteistyötahot 8 Koulumme toimintamalleja kriisitilanteita varten Oppilaan kuolema 8 Opetushenkilöstöön kuuluvan henkilön kuolema 11 (muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema soveltuvin osin) Oppilaan lähiomaisen kuolema 12 Itsemurhatilanteet 13 Itsemurhauhkailu 14 Itsemurha 15 Onnettomuus, tulipalo, säteilyuhka 17 Vakava väkivalta tai sen uhka 18 Kun työyhteisön jäsen tarvitsee apua 18 2
Kriisin määrittelystä Kriisistä puhutaan silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Kehityskriisit ja traumaattiset kriisit Normaaleja kehitykseen ja kasvuun kuuluvia kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi murrosikä. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Kouluyhteisössä traumaattisia kriisejä voivat olla esimerkiksi äkillinen kuolema, itsemurha tai itsemurhayritys, onnettomuus, vakava väkivalta tai väkivallan uhka. Traumaattisen kriisin vaiheet 1. Shokkivaihe: Ei voi olla totta! 2. Reaktiovaihe: Miksi juuri minä!? 3. Käsittelyvaihe: Elämä ei tähän lopu! 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe: Elämä voittaa! Yksittäisten vaiheiden kesto voi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai eri järjestyksessä. 3
Lapsen tavallisia reaktioita Lapsuudessa tavallisia reaktioita traumaattisen kriisin jälkeen ovat: Avuttomuus, epätodellinen olo Vetäytyminen kontakteista Takertuneisuus Kiinnostuksen puute Pelko ja hämmentyneisyys Kyvyttömyys ajatella selvästi Oppimisvaikeudet! Välittömän tuen tarpeessa huomioitavaa Välittömän tuen tarve traumaattisessa kriisissä ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin on huomioitava erityisesti: Rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri Myötäeläminen ja huolenpito Reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen Uhrien kertomuksen kuunteleminen, älä itse täytä tilaa omilla kokemuksillasi Tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen Levollinen läsnäolo, älä jätä yksin Anna avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta Tietojen pitäminen ajan tasalla 4
Koulumme toimintavalmius kriisitilanteessa Ennaltaehkäisy 1. Kriisityöryhmän kokoonpanosta sopiminen 2. Kriisityöryhmän tehtävistä ja työnjaosta sopiminen 3. Kriisisuunnitelman laatiminen 4. Koulutus koko henkilökunnalle 5. Tiedotusvastuusta sopiminen 6. Yhteistyötahot Kriisityöryhmän kokoonpano Kts. sivu 1. Kriisityöryhmän tehtävät Selkiyttää kriisityöryhmän sisäinen työnjako Ryhmän vetäjä on koulun rehtori Vastuuketju: Ensisijainen toimintavastuu kriisitilanteessa on aluksi aina läsnäolevalla aikuisella. Kriisityöryhmän kutsuu koolle ensimmäiseksi tiedon saanut kriisityöryhmän jäsen. Kokonaisvastuu kriisitilanteessa kuuluu koulunrehtorille, joka vastaa koko kouluyhteisöstä. Laatia koulun kriisitoimintamalli 5
Luoda yhteydet paikallisiin yhteistyötahoihin Perehdyttää koulun henkilöstö, järjestää koulutusta ja hankkia kirjallisuutta Informoida oppilaat, vanhemmat ja paikalliset yhteistyötahot kriisitoimintamallista Organisoida toiminta kriisitilanteissa Arvioida jälkeenpäin toimintaa kriisitilanteessa ja kriisitoimintamallin toimivuutta sekä tehdä siihen tarvittavat muutokset Pitää kriisitoimintamalli ajan tasalla (yhteystiedoissa tai koulun olosuhteissa tapahtuneet muutokset) Kriisisuunnitelman laatiminen Etukäteen laadittua kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta tiedetään mitä pitää tehdä, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua. Kriisitoimintamalli lieventää kriisin haittavaikutuksia (lapset ovat erityisen haavoittuvia, koska heillä on vähän tai ei lainkaan kokemuksia kriisien kohtaamisesta). Kriisitoimintamalli tukee sekä oppilaiden että työntekijöiden toipumista (opettajat ovat kriisin kohdatessa samojen reaktioiden vallassa kuin oppilaatkin). Koulu antaa mallin siitä, miten toimia ja selviytyä vaikeissa tilanteissa. Kriisitilanteet eivät hoidu itsestään: käsittelemättömät kriisit jäävät kytemään pinnan alle kuin aikapommit. 6
Koulutus koko henkilökunnalle Tiedottaminen oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta vuosittain oppilashuolto- ja kriisiryhmän kokoonpanot kriisikansio kriisien tunnistamisvalmiuksien lisääminen Koulun kriisivalmiudesta tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Tiedotusvastuu Kokonaisvastuu tiedottamisesta kuuluu koulun rehtorille. Koulun rehtori tai hänen poissa ollessaan apulaisrehtori tiedottaa: Opettajille ja muulle henkilökunnalle Vanhemmille Muille kouluille Johtokunnalle Medioille Luokanopettaja tiedottaa: Oppilaille Vanhemmille Tiedustelut ohjataan koulun rehtorille tai apulaisrehtorille. 7
Koulumme yhteistyötahot - Poliisi 100 22 - Koulupoliisi Pentti Palola, keskus 071 874 0451 - Seurakunta 877085 Koulumme toimintamalleja kriisitilanteita varten Oppilaan kuolema Kriisityöryhmän kokoontuminen Välittömästi kuolemantapauksen jälkeen: Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, koulun rehtori tai apulaisrehtori on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävänä on kuolinviestin vieminen omaisille henkilökohtaisesti Tämän jälkeen koulun rehtori tai apulaisrehtori on yhteydessä kuolleen oppilaan kotiin Suruvalittelut Koulun toimenpiteistä sopiminen vanhempien toivomusta kunnioittaen Kuolemasta on lupa kertoa luokalle, kuolintavasta ei. Vanhempien suostumuksella Koulun rehtori tai apulaisrehtori tiedottaa tapahtuneesta opettajille ja henkilökunnalle Mikäli kuolleella oppilaalla on sisaruksia koulussa joku kriisityöryhmän jäsen tai muu soveltuva henkilö hakee 8
heidät luokista rauhalliseen huoneeseen, jossa kuolemantapauksesta kerrotaan. Mikäli mahdollista sama henkilö saattaa sisarukset kotiin ja toimii yhteyshenkilönä surevaan kotiin. Luokanopettaja (tai opettajan niin toivoessa joku kriisityöryhmän jäsen) kertoo luokalle tapahtuneesta ja huolehtii siitä, että asiaa käsitellään riittävästi ennen kotiinlähtöä. Kerro avoimesti ja konkreettisesti tapahtuneesta. Anna oppilaiden puhua ajatuksistaan ja tunteistaan. Tarvittaessa tarkista, että oppilaat eivät mene tyhjään kotiin. Oppilailta voi kysyä, kuka toivoo että otetaan yhteyttä vanhempiin. Muut opettajat kertovat tapahtuneesta omille luokilleen Tiedottaminen oppilaiden koteihin esim. kirjeitse Tarvittaessa vanhempainilta Yhteisesti sovittavia rituaaleja Koulun lippu puolitankoon Järjestetään yhteinen muistotilaisuus (esim. musiikkia, kynttilä, valkoinen liina) Asetetaan kuolleen oppilaan luokassa hänen pulpetilleen näkyville palava kynttilä, kukkia, valokuva Sovitaan vanhempien kanssa koulutoverien ja opettajien osallistumisesta hautajaisiin Jos oppilaat osallistuvat hautajaisiin, tiedotetaan hautajaisista oppilaiden koteihin Keskustellaan hautajaisista koulussa 9
Oppilaan / oppilaan omaisten muistaminen kirjein, runoin, kukkasin, haudalla käynti Mikäli oppilaan kuolema tapahtuu loman aikana, on syytä pitää jälkeenpäin muistotilaisuus Debriefing eli tapahtuneen jälkipuinti kuolleen oppilaan luokalle muille ystäväryhmille opettajille ja muulle henkilökunnalle omaisten tukemisesta vastaavat koulun ulkopuoliset kriisityöntekijät Seuranta Yhteisön tuki luokanopettajalle Oppilaiden surureaktioiden seuraaminen Surureaktioiden yksilöllisyys Surutyön vaiheet: 1. Shokkivaihe 2. Reaktiovaihe 3. Työskentelyvaihe 4. Uudelleen orientoitumisen vaihe Keskustelu luokassa tai tarvittaessa pienemmissä ryhmissä: ajatusten ja tunteiden pukeminen sanoiksi Koulun oppilashuoltohenkilöstön ja koulun ulkopuolisten tahojen (esim. perheneuvola ja seurakunta) palvelut ovat osa seurantaa 10
Opettajan tai opetushenkilöstöön kuuluvan henkilön kuolema (muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema soveltuvin osin) Kriisityöryhmän kokoontuminen Välittömästi kuolemantapauksen jälkeen: Koulun rehtori tai apulaisrehtori on yhteydessä kuolleen henkilön omaisiin Suruvalittelut Koulun toimenpiteistä sopiminen omaisten toivomusta kunnioittaen Omaisten kanssa sopien Koulun rehtori tai apulaisrehtori tiedottaa tapahtumasta työtovereille. Jos mahdollista, kuolleelle henkilölle erityisen läheinen työyhteisön jäsen saa tiedon etukäteen kahdestaan Koulun rehtori, apulaisrehtori tai sovitusti kriisityöryhmän jäsen kertoo kuolleen opettajan luokalle tapahtuneesta Muille luokille tapahtuneesta kertoo joko oma luokanopettaja tai joku kriisityöryhmän jäsenistä Tiedottaminen oppilaiden koteihin esim. kirjeitse tai vanhempainillassa Yhteisesti sovittavat rituaalit: Koulun lippu puolitankoon Muistotilaisuus, hiljainen hetki kuolleen muistoksi, surupöydän laittaminen (valkoinen liina ja kynttilä) Muistetaan surevia omaisia, adressi 11
Sovitaan työtovereiden ja oppilaiden osallistumisesta hautajaisiin (tarvittaessa tiedotetaan hautajaisista oppilaiden koteihin ja valmistaudutaan hautajaisiin keskustelemalla koulussa) Kunnioitetaan vainajan tahtoa Debriefing eli tapahtuman jälkipuinti Erityisesti jos traumaattinen kuolema: läheiset työtoverit/ koko muu henkilökunta Oppilaille, joille vainaja oli erityisen tärkeä Oppilaan lähiomaisen kuolema Kriisityöryhmän kokoontuminen tarvittaessa. Kun tieto kuolemantapauksesta on saapunut koululle, pyydetään lupa oppilaalta/ omaisilta kertoa asiasta luokalle ja oppilasta opettaville opettajille. Yhteisesti sovittavat rituaalit huomioidaan oppilaan suru esim. muutamalla sanalla, laululla, kukkasin, yhteisesti tehdyllä kortilla luokassa surun käsitteleminen (esim. kirjoittamalla, leikkimällä, piirtämällä) adressin tai kukkien lähettäminen kotiin hautajaispäivänä Debriefing eli tapahtuman jälkipuinti Lapsen tuen tarpeesta huolehtii koulu (esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja), lähiomaisten koulun ulkopuoliset kriisityöntekijät 12
Jos oppilaan luokkatoverit reagoivat voimakkaasti, voidaan heistä ja kyseisestä oppilaasta koota ryhmä Tukiverkostot On tärkeää, ettei oppilas jää pois sosiaalisista kontakteista ja arkirutiineista Jos oppilas jää pois koulusta, eikä kotoa ole otettu yhteyttä kouluun, opettaja soittaa kotiin kuten tavallisestikin ollessaan huolissaan oppilaasta Jos oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu muutos tai opettaja on muuten huolissaan hänestä, on hyvä ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään Keskittyminen tai koulusuoriutuminen voi olla surun vuoksi vaikeaa lapsi tarvitsee aikaa HUOM. Oppilas saattaa pystyä puhumaan läheisen kuolemasta vasta vuosien päästä Itsemurhatilanteet Itsemurhauhkailu Suhtauduttava aina vakavasti Jos epäilet itsemurha-aikeita, kysy suoraan, onko oppilas ajatellut itsemurhaa. Jos vastaus on myöntävä, kysytään edelleen, onko oppilaalla suunnitelmaa sen toteuttamiseksi. Vaikka oppilas kieltää kertomasta asiasta muille, kerro mahdollisimman pian vanhemmille sekä erityisopettajalle tai terveydenhoitajallemitä on tapahtumassa. 13
Itsemurhavaarasta kertoo: Pienten koululaisten itsetuhoisuus ilmenee usein karkailutaipumuksena onnettomuusalttiutena Aikaisemmat itsemurhayritykset Aikaisempi/ tämänhetkinen masennustila, vetäytyminen Aikaisemmat menetykset tai traumat Voimakas kiinnostus kuolemaan tai itsemurhiin Taipumus väkivaltaiseen käyttäytymiseen Aikaisemmat itsemurhat perheen piirissä, muut perheongelmat Tavaroiden antaminen pois, veitsellä leikittely, uhkarohkeus (turha riskinotto) Laajat persoonallisuuden muutokset: suoritustasossa (keskittymisvaikeudet) käytöksessä asenteissa mahdollinen päihteiden käyttö Ylikorostuneet vaatimukset, ylikriittisyys itseä kohtaan Huono ruokahalu, univaikeudet Itsemurha Kriisityöryhmän kokoontuminen: Itsemurhan käsittely kouluyhteisössä vaatii erityistä huolellisuutta ja nopeutta, koska se saattaa toimia mallina muille. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten kriisityöntekijöiden kanssa. 14
Jos itsemurha tapahtuu koulupäivän aikana Huolehdi, että muut oppilaat poistuvat/ eivät pääse tapahtumapaikalle Kutsu ambulanssi, poliisi, kriisityöryhmä Suruviestin vanhemmille vie poliisi tai lääkäri Tämän jälkeen koulun rehtori tai apulaisrehtori on yhteydessä kuolleen oppilaan kotiin Suruvalittelut Koulun toimenpiteistä sopiminen vanhempien toivomusta kunnioittaen Koulun sisäinen tiedottaminen Ensin tieto aikuisille Aikuiset sopivat yhdessä, mitä oppilaille kerrotaan: Mistä on lupa puhua, mitä emme tiedä Asiallinen informaatio ehkäisee parhaiten uusia tapauksia Koko koululle, todetaan itsemurha, ei tekotapaa Oppilaille tarjotaan mahdollisuus käsitellä asiaa lisää (psykologi, debriefing-ryhmät) Yhteisesti sovittavat rituaalit Koulun lippu puolitankoon Järjestetään yhteinen muistotilaisuus. Koulun rehtori tai apulaisrehtori puhuu (esim. musiikkia, laulua, kynttilä, valkoinen liina) Asetetaan näkyville palava kynttilä, kukkia, valokuva Sovitaan vanhempien kanssa koulutoverien ja opettajien osallistumisesta hautajaisiin Tiedotetaan hautajaisista oppilaiden koteihin Keskustellaan hautajaisista koulussa 15
Oppilaan / oppilaan omaisten muistaminen kirjein, runoin, kukkasin, haudalla käynti Mikäli oppilaan kuolema tapahtuu loman aikana, on syytä pitää jälkeenpäin muistotilaisuus On tärkeää estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi ratkaisuna vaikeuksiin! Debriefing eli tapahtuman jälkipuinti Erittäin tärkeää luokkatovereille sekä muille läheisille kavereille Ryhmä koottava myös kyseistä oppilasta opettaneista opettajista Seuranta keskeistä itsemurhan jälkeen Onnettomuus, tulipalo, säteilyuhka Onnettomuuden sattuessa tilanne arvioidaan ja ryhdytään aktiivisesti toimimaan tarpeen mukaan Koululla on ajan tasalla oleva turvallisuussuunnitelma Koulumme suojelujohtaja on apulaisrehtori Virpi Niemelä Vakava väkivalta tai sen uhka Kerro tapahtumasta koulun rehtorille tai apulaisrehtorille, joka tarvittaessa soittaa paikalle poliisin Jos opettaja on kohteena otetaan tarvittaessa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun Tarvittaessa lääkärintodistus ja ilmoitus lastensuojeluun tai poliisille. 16
Alle 15-vuotias on syyntakeeton. Juttu kuitenkin tutkitaan normaalissa järjestyksessä ja tieto menee poliisilta lastensuojeluun. Yli 15-vuotiaan teot menevät syyteharkintaan. Ilmoitus vanhemmille Koulun turvallisuussuunnitelmassa on ohjeita vakavan Väkivallan uhan varalle Kun työyhteisön jäsen tarvitsee apua Esim. työuupumus, pitkäaikainen masennus, huumeiden käyttö ja alkoholin väärinkäyttö Voit ottaa yhteyttä johonkin kriisityöryhmän jäseneen, jonka kanssa voit luottamuksellisesti ja molemminpuolisen vaitiolovelvollisuuden säilyttäen keskustella tilanteesta. Yhdessä voitte harkita, vaatiiko tilanne jatkotoimenpiteitä, esim. yhteydenottoa koulun rehtoriin tai apulaisrehtoriin 17