SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA

Transkriptio

1 1 SISÄLLYS Yleistä kriisisuunnitelmasta Toimintaohjeen tarkoitus 1.2 Kriisin määrittely 1.3 Kriisiryhmä ja sen tehtävä Tommolan koulussa 1.4 Ohjeen päivitys Toimintaohjeet kriisitilanteessa Vakava onnettomuus koulussa 2.2 Oppilaan tai henkilökunnan jäsenen kuolema 2.3 Oppilaan tai henkilökunnan lähiomaisen kuolema 2.4 Itsemurha ja sen yritys 2.5 Kouluyhteisön jäsenen vakava sairaus 2.6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 2.7 Kouluyhteisön jäsenelle sattunut onnettomuus muualla kuin oppilaitoksessa 2.8 Läheltä piti tilanteet 2.9 Väkivalta ja sen uhka, sekä oudosti tai arvaamattomasti käyttäytyvät henkilöt Avuksi kriisitilanteita kohtaavalle Hätäensiapu 3.2 Kriisissä olevan ihmisen tunnistaminen 3.3 Kriisin eteneminen ja sen vaiheet 3.4 Jälkipuinti Kriisien ennaltaehkäisy YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA Koulun kriisisuunnitelma tehdään, jotta osataan varautua kriiseihin, jotka aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta. Ennalta varautuminen on tärkeää, koska kriisitilanteissa ihmiset ahdistuvat ja hätääntyvät. 1.1 Toimintaohjeen tarkoitus Toimintaohjeen tarkoituksena on turvata kouluyhteisön jäsenille nopea ja tehokas apu kriisitilanteissa. Sen avulla pyritään selviytymään mahdollisimman pienillä vahingoilla kriisitilanteissa ja auttamaan kaikkia osallisia arkeen palaamisessa. Tietoisuus toimintaohjeista voi myös ennaltaehkäistä joitakin kriisejä. Tavoitteena on vahvistaa kouluyhteisön jäsenten kykyä selviytyä ja säilyttää toimintakyky vaikeissa tilanteissa. 1.2 Kriisin määrittely Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jonka hallitsemiseen ja käsittelemiseen hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä. Kriisit voidaan

2 jakaa kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Normaaleja kehitykseen kuuluvia kriisejä voi aiheuttaa esim. murrosiän alkaminen. Yleensä ihmiset selviytyvät kehityskriiseistä omin avuin. Traumaattisen kriisin aiheuttaa epätavallisen voimakas, äkillinen ja huomattavaa kärsimystä tuottava tapahtuma, kuten sairastuminen, kuolema tai äkillinen onnettomuus.traumalla tarkoitetaan sekä varsinaista traumaattista tapahtumaa että tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmiseen. Trauma voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koetuista vaurioista, esimerkiksi seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai perheeseen kohdistuvasta väkivallasta. 1.3 Kriisiryhmä ja sen tehtävä Tommolan koulussa Kriiseihin puuttuminen ja niiden esilletuominen on jokaisen kouluyhteisön jäsenen velvollisuus ja oikeus. On tärkeää muistaa, että kukaan ei ole kriisitilanteessa yksin. Tämän vuoksi Tommolan koulussa on kriisiryhmä. Kriisiryhmän tehtävänä on: laatia koululle kirjallinen kriisisuunnitelma selvittää ryhmän sisäinen työnjako ja vastuuketju olla tietoinen tärkeistä yhteistyötahoista perehdyttää koulun henkilöstö kriisisuunnitelmaan tiedottaa suunnitelmasta koulun oppilaille ja vanhemmille organisoida toiminta kriisitilanteissa huolehtia välittömistä henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista arvioida kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä tarvittavat muutokset kriisisuunnitelmaan pitää kriisisuunnitelma ajan tasalla ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan velvoittaa koko henkilöstä tutustumaan päivitettyyn kriisisuunnitelmaan osana vuosittaista työsuunnitelmaa Ohjeen päivitys Ohje päivitetään kerran vuodessa osana koulun työsuunnitelmaa. 2 TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA Seuraavassa on toimintaohjeita erilaisiin kriisitilanteisiin. Tärkeintä kriisitilanteissa olisi säilyttää rauhallisuus,jotta kykenee toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Jokainen kriisitapaus on erilainen, joten ohjeita on sovellettava tapauskohtaisesti. 2.1 Vakava onnettomuus koulussa Selvitä, mitä todella on tapahtunut Ensiapu ja hälytykset: hätänumero 112 Kriisiryhmä päättää tukitoimista (uhrit, silminnäkijät, omaiset ja lähiryhmä) Seuraa asianosaisten vointia onnettomuuden jälkeen ja neuvottele kriisiryhmän kanssa, jos voimakkaat reaktiot jatkuvat pitkään

3 3 2.2 Oppilaan tai henkilökunnan jäsenen kuolema Yhteydenotto lähiomaisiin Ilmaise osanottosi Muista luottamuksellisuus Kunnioita omaisten toiveita Kuolemasta tiedotetaan mahdollisimman yhtenäisesti, avoimesti ja selkeästi Lippu puolitankoon Vietetään hiljainen hetki (vainajan valokuva, kynttilä, valkoinen liina, muistoruno, musiikkia, mahdolliset muistosanat). Otetaan yhteyttä lähiomaisiin ja sovitaan käytännön järjestelyistä heidän kanssaan (esim. pyydetäänkö seurakunnan työntekijä tilaisuuteen) Lähimmälle ryhmälle järjestetään mahdollisuus keskusteluun Sovitaan koulun edustajien osallistumisesta hautajaisiin Ota yhteys kriisiryhmään tai johonkin muuhun auttavaan tahoon (esim. työterveyshuolto p ), jos tapahtuma jää askarruttamaan sinua 2.3 Oppilaan tai henkilökunnan lähiomaisen kuolema Jos henkilö ei vielä tiedä kuolemantapauksesta, kerro lyhyesti ja rauhallisesti, mitä on tapahtunut Ilmaise myötätuntosi Tiedustele, haluaako hän, että tapahtumasta kerrotaan muille. Tiedustele, haluaako hän keskustella esim. kriisiryhmän jäsenten kanssa Älä jätä asianomaista yksin; huolehdi, että hän pääsee läheistensä luo Jos kouluun saadaan tieto oppilaan lähiomaisen kuolemasta, eikä oppilas saavu kouluun useampaan päivään, tehtäväsi on ottaa kotiin yhteyttä Jos oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos lähiomaisen kuoleman jälkeen tai hänestä on syytä muuten olla huolissaan, ota yhteys kriisiryhmän jäseneen Jos kuolemasta on vaikea puhua, voit neuvotella kriisiryhmän kanssa 2.4 Itsemurha ja sen yritys Itsemurhatapauksessa sovelletaan samoja ohjeita kuin kuolemantapauksessa (ks. kohta 2), kuitenkin lähiomaisten toiveita kunnioittaen On hyvä rohkaista omaisia siihen, että tapahtumasta kerrotaan rehellisesti myös koulussa, sillä asia tulee yleensä julki jotakin kautta ja saattaa matkalla muuttua tai vääristyä Itsemurhaa on aina syytä käsitellä oppilaiden kanssa Kuolleen oppilastovereille/luokalle on syytä järjestää psykologinen jälkipuintitilaisuus (ks. 3.4) Myös opettajille on hyvä järjestää oma jälkipuintitilaisuus (ks. 3.4) Joskus yksi tilaisuus ei riitä, vaan apua saatetaan tarvita kuukausienkin päästä Koska itsemurhalla saattaa olla mallivaikutusta muihin oppilaisiin, on tärkeää korostaa, että kenenkään ei tarvitse jäädä elämänongelmiensa kanssa yksin, vaan apua on saatavilla.

4 4 Jos itsemurha on tapahtunut loman aikana, järjestetään muistotilaisuus ja tarvittaessa jälkipuintitilaisuudet jälkeenpäin 2.5 Kouluyhteisön jäsenen vakava sairaus Asianomaisen henkilön tahdon noudattaminen tärkeää: sairastuneen tai hänen perheensä kanssa sovitaan, mitä asiasta voi kertoa Henkilökunnalle ja oppilastovereille annetaan ensiapuohjeet kriittisten tilanteiden varalle Sovitaan yhteydenpidosta sairastuneeseen 2.6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalista hyväksikäyttöä saattaa olla syytä epäillä, jos oppilaalla ilmenee käytöshäiriöitä, asosiaalisuutta, koulunkäyntiongelmia, psyykkisiä ongelmia tai seksuaalisia häiriöitä Kun epäily herää, on tärkeää säilyttää kontakti oppilaaseen ja luoda turvallisuudentunne OHR tai kriisiryhmä kokoontuu tiedon saatuaan tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon, asiakaspalvelu p epäillylle hyväksikäyttäjälle ei anneta tietoa 2.7 Kouluyhteisön jäsenelle sattunut onnettomuus muualla kuin oppilaitoksessa Selvitetään, onko jälkipuintiin tarvetta vai onko se jo järjestetty muitten toimesta Jälkipuinnin järjestäminen tarvittaessa (ks. 3.4) 2.8 Läheltä piti tilanteet Läheltä piti tilanteilla tarkoitetaan tapahtumia, joissa hengenvaaran aiheuttama onnettomuus, esimerkiksi tulipalo tai kolari, on lähellä Tapahtunut voi aiheuttaa mukana olleille jälkihoitoa vaativia psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta ja masennusta Kriisiryhmä järjestää tarvittaessa jälkipuinnin (ks. 3.4) Jos onnettomuusuhka on aiheutunut koulun rakenteista tai laitteista, asiasta on tiedotettava koulun johtajalle,jotta varotoimenpiteitä voidaan kehittää 2.9 Väkivalta ja sen uhka, sekä oudosti tai arvaamattomasti käyttäytyvät henkilöt Väkivalta on joko fyysistä väkivaltaa, esim. tönimistä, lyömistä tai henkistä, esim. nimittelyä, pilkkaamista, syrjäyttämistä tai naurunalaiseksi tekemistä Koulussa tapahtuvasta väkivallasta tai sen uhkasta tehdään välittömästi hätäilmoitus (112) Kutsutaan koolle kriisiryhmä, joka harkitsee jatkotoimenpiteet (tiedottaminen koulun ulkopuolelle, rikosilmoituksen p tai lastensuojeluilmoituksen p tekeminen, yhteydenottaminen työsuojeluvaltuutettuun ym.) Huom. Liitteenä toimintaohjeet ulkopuolisen häiritsevän henkilön tulosta koululle

5 5 3 AVUKSI KRIISITILANTEITA KOHTAAVALLE 3.1 Hätäensiapu Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa ensiapua. Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen tilansa huononeminen ammattiavun tuloon saakka. Ensiavun viivästymisestä aiheutunutta vahinkoa on vaikea korjata, siksi ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia. Hätäensiaputoimenpiteet ovat samanlaiset sairaskohtauksessa ja tapaturmassa. Hätäensiaputoimenpiteisiin kuuluvat: 1. Sairastuneen tai loukkaantuneen tilan selvittäminen Selvitä sairastuneen tai loukkaantuneen tila. Jos loukkaantuneita on useita, aloita hiljaisimmasta. Onko autettava herätettävissä? Puhuttele ja ravistele. Jos autettava ei herää, soita 112. Hengittääkö autettava? Kokeile, tunnetko ilmavirran kämmenselkääsi vasten. Voit nostaa loukkaantuneen leukaa ylöspäin varmistaaksesi vapaat hengitystiet. Jos autettava hengittää, käännä hänet kylkiasentoon. 2. Ensiapu hengityksen ja verenkierron turvaamiseksi Jos hengitys ei ole riittävää, aloita painelu- ja puhalluselvytys. Huom! Jos kyseessä on lapsi, aloita viidestä puhalluksesta. Paineluelvytys: Aseta toisen kämmenen tyvi rintalastan keskelle ja toinen käsi kädenselän päälle Paina 30 kertaa käsivarret suorina niin, että rintakehä painuu 4-5 cm ( n.100 painelua/min.) Puhalluselvytys: Kohota leuka ylös, taivuta päätä taaksepäin sekä sulje sieraimet peukalolla ja etusormella Paina huulesi potilaan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta keuhkoihin (niin että rintakehä nousee) Jos henkilö ei kahden onnistuneen puhalluksen jälkeen herää tai hengitä normaalisti, jatka painelupuhalluselvytystä rytmillä 30 painallusta 2 puhallusta Tyrehdytä verenvuodot. Yritä ehkäistä sokin syntyminen rauhoittelemalla ja pitämällä lämpimänä 3.2 Kriisissä olevan ihmisen tunnistaminen Tunnusmerkkejä avun tarpeessa olevalle ovat mm. Itsetuhoisuus Vetäytyminen ja eristäytyminen sosiaalisista tilanteista Päihteiden liiallinen tai ongelmia aiheuttava käyttö Yllättävät ja äkilliset muutokset ihmisen ulkonäössä ja käyttäytymisessä Uupumus Yleinen ahdistuneisuus, levottomuus, rauhattomuus

6 6 Keskittymiskyvyttömyys Itkuisuus ja surumielisyys Ärtyisä, äkäinen; pinna on lyhyt ja maltti voi mennä pienistäkin asioista Kyvyttömyys ilmaista itseään, vaikea sanoa mitä haluaa Unettomuus Pelko ettei selviydy, päivittäiset tehtävät ja vaatimukset tuntuvat rasittavilta, kyvyttömyyden tunne Kuolemasta puhuminen tai sen ajatteleminen Kriisinsä ilmaisevan henkilön kuunteleminen ja asian puheeksiottaminen Aina kun ihminen itse ilmaisee huolta jaksamisestaan tai hyvinvoinnistaan, asia tulee ottaa vakavasti. Jos asianomainen ei itse tunnista tai kerro oman kriisinsä tunnusmerkkejä, pitäisi läheisen ihmisen ottaa asia rohkeasti puheeksi. Koulussamme on sovittu, että kaikilla on lupa ja velvollisuus huolehtia toisistaan. Koulun johtajalla se on jo virkansakin puolesta. Keskustelussa on tärkeää ottaa huomioon seuraavat seikat: 1.Henkilökohtaisista asioista puhuminen tapahtuu aina luottamuksellisesti 2.Tilanteessa kohdataan henkilö vakavasti ja keskitytään kuuntelemiseen. Ilmaistaan huoli toisen tilanteesta. 3.Jos kyseessä on asian puheeksiottaminen, tosiasiat kerrotaan kaunistelematta ja suoraan asianomaisen itsensä kanssa pelkäämättä hänen reaktioitaan, eikä välillisesti omaisten tai työtovereiden kautta. 4.Kriisissä olevan henkilön tilanteeseen voidaan joutua tarttumaan vastoin hänen omaa suostumustaan, jos se vaikuttaa hänen työkykyynsä. Tästä vastuu on koulun johtajalla. 3.3 Kriisin eteneminen ja sen vaiheet Jokainen kokee traumaattisen tilanteen omalla tavallaan. Kriisin henkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta tai kokijasta riippumatta. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Traumaattisen kriisin vaiheet 1) Sokkivaihe syntyy välittömästi järkyttävän tilanteen jälkeen. Se kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Uhri on yllättynyt, sekaisin ja reagoi sopimattomasti, esimerkiksi kylmän rauhallisesti tai raivoisasti. Hän ei kykene käsittämään tapahtunutta, ja saattaa jopa kieltää sen. Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tapahtumia tai annettuja ohjeita.

7 Auttajan tärkein tehtävä sokkivaiheessa on luoda turvallinen ilmapiiri. Kädestä kiinnipitäminen tai käden kietominen harteille saattaa rauhoittaa. Auttajan on oltava levollisesti läsnä. Uhria ei saa jättää yksin. Hänen on annettava puhua tuntemuksistaan rauhassa. Auttajan tehtävä on kuunnella ja vastata totuudenmukaisesti kysymyksiin. Kaikki reaktiot pitää ymmärtää ja hyväksyä. 2) Reaktiovaihe on muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Uhri yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui, ja mitä se merkitsee itselle ja elämälle. Reaktiovaihe voi olla hyvin tuskallinen, ja siihen voi liittyä ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, univaikeuksia, vihamielisyyttä (mm. toisten syyttämistä), tunteiden peittämistä tai näennäistä tilanteen hallintaa sekä erilaisia ruumiillisia oireita. Uhrin olisi tärkeää päästä kuvaamaan tapahtumien kulkua aikajärjestyksessä. Muutoin hänen mieleensä jää vain epämiellyttäviä, sekavia välähdyksiä tapahtuneesta. Aggressio on luonnollista. Itkeminen saattaa auttaa. 7 3) Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Se alkaa kun uhri vähitellen tottuu tilanteeseen. Hän hyväksyy tapahtuneen, ja siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee. Hän alkaa vähitellen kiinnostua tulevaisuudesta. Käsittelyvaihetta läpikäyvälle henkilölle tärkein apu on henkinen tuki. Tärkeintä on edelleen keskustelu, jossa kuunnellaan aktiivisesti uhrin kertomusta tapahtuneesta. Asennoitumisen tulee olla positiivinen ja kannustava. Käsitteleminen merkitsee sanojen antamista tunteille. Tunteet eivät saa jäädä päällimmäisiksi mieleen, vaan ne pitäisi jakaa ja ymmärtää positiivisesti. Jos uhri ei saa tarvitsemaansa tukea kriisin eri vaiheissa, seurauksena voi olla ns.posttraumaattinen stressihäiriö, joka heikentää toimintakykyä ja elämisen laatua. Kun tapahtuma on jäänyt käsittelemättä, se jää mieleen kytemään aiheuttaen mm. painajaisia, unettomuutta, masennusta, psykosomaattisia oireita, oppimisvaikeuksia jopa työkyvyttömyyttä. Tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua (ks.3.4) 4) Uudelleensuuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli. Uhri on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Järkkynyt perusluottamus palautuu vähitellen ja toiveiden pettämisen aiheuttamat tunteet pystytään työstämään läpi ilman erityistä tukea. Mennyt on luonut perustan elämälle ja siitä jatketaan eteenpäin.

8 8 3.4 Jälkipuinti Psykologinen jälkipuinti eli debriefing on koulutettujen henkilöiden ohjaama ja rakenteeltaan ohjattu ryhmäkokous. Se järjestetään aina kolmen vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Silloin ihminen on avoin tapahtuman käsittelylle, eivätkä psyykkiset puolustuskeinot estä sitä. Jälkipuinnissa osallistujat saavat jäsentää ajatuksiaan ja tunteitaan. Näin yritetään ehkäistä stressireaktioita ja antaa mahdollisuus normaalin surutyön käynnistymiselle. Ryhmäkokouksessa he saavat sosiaalista tukea ja tietoa mahdollisista jälkireaktioista ja avunsaantipaikoista. Jos psykologista jälkipuintia tarvitaan, otetaan yhteyttä terveyskeskukseen (virka-aikana p , muulloin ). Keskuksen kautta saa ohjeita ja/ tai yhteyden kaupungin kriisiryhmän päivystysvuorossa olevaan henkilöön. 4 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY 4.1 Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, joka saavutetaan mm. seuraavin keinoin: esi- ja alkuopetuksen yhteistyö kummioppilastoiminta välitön ja perusteellinen puuttuminen koulukiusaamiseen henkilökunnan kokonaisvastuu ja valvonta eri tilanteissa hyvin tiedotetut selkeät säännöt, joista pidetään kiinni kodin ja koulun yhteistyö (vanhempainillat, vanhempainryhmätoiminta ym.) 4.2 Oppilashuoltotyöryhmän (OHR) toiminta Moniammatillinen työryhmä, jonka tarkoitus on auttaa tilanteissa, joissa oppilailla on sopeutumis- tai oppimisvaikeuksia Työryhmään kuuluvat koulun johtaja, psykologi, erityisopettaja, terveydenhoitaja. Lisäksi kokoontumisissa ovat läsnä luokanopettaja ja tarvittaessa oppilas ja hänen huoltajansa. Kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. OHR:ssä käydään kerran vuodessa läpi huolenpidollisesti jokaisen koululuokan oppilaat 4.3 Tiedottaminen Kriisiryhmän olemassaolo ja kokoonpano tiedoksi henkilökunnalle Kriisikansiot ja niiden sijaintien (myös internetissä) päivitys vuosittain työsuunnitelmassa Koteihin jaettavassa syystiedotteessa koulun järjestyssäännöt, oppilashuoltotyöryhmän kokoonpano ja maininta kriisipalveluista Jokaisen luokan seinällä toimintaohjeet kriisitilanteita varten ja oppilaiden perehdyttäminen niihin

9 9 4.4 Henkilökunnan kouluttautuminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o ensiapukoulutus o työnohjaus o tiimityöskentely o koulutusta, mm. Lions Quest 4.5 Kriisiryhmän kokoontuminen Kriisiryhmän kokoontuminen vähintään kerran vuodessa syyslukukauden alussa kriisikansion päivitystä varten.