25.01.2017 Sivu 1 / 1 289/2017 12.00.01 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh. 046 877 3888 Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Varpu Ojala, puh. 050 501 0382 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä päättää, että kehittämispilottina alkanutta esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen toteuttamista jatketaan palvelutarpeen mukaan Mainingin koulun yhteydessä toimivissa varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä. Lisäksi perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämistä esiopetusikäisille lapsille laajennetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä palvelutarpeen mukaan. Toimintaa kehitetään suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden yhteistyönä. varhaiskasvatuslautakunnalle raportoidaan perusopetukseen valmistavan opetuksen toteuttamisesta tulosyksiköiden vuosittaisten toimintakertomusten yhteydessä. Toimintaa laajennetaan lukuvuodesta 2017-2018 alkaen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Väliraportti esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotista - Tietoja suomen- ja muunkielisen varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisen väestön määrän kehityksestä Espoossa Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain 9 säädetään, että maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää. Perusopetusasetuksen (1998/9852) 3 :n mukaan perusopetuksen valmistavaa opetusta
25.01.2017 Sivu 2 / 2 annetaan 6 10 -vuotiaille vähintään 900 tuntia. Asetuksen 2 :n mukaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Valmistavan opetuksen kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta 20.9. tilanteen mukaan. Valtionosuus vuonna 2016 on 16 184,53 oppilasta kohti. kulttuuriministeriöltä saadun tiedon mukaan valtionosuutta tullaan todennäköisesti vähentämään vuonna 2017, jolloin valtionosuus olisi 10 854,68 perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta kohti. Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2009 ( 13), että myös esiopetuksen osalta valmistavaa opetusta toteutetaan vain koulujen esiopetusryhmissä. Vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut ja kasvu jatkuu lähivuosina. Valmistavan opetuksen tarpeessa olevien esiopetusikäisten määrän jatkuvasti lisääntyessä näiden lasten keskittäminen ja kuljettaminen koulujen esiopetusryhmiin ei enää tulevina vuosina ole mahdollista. Lasten yhtenäisen päivän ja lähikouluperiaatteen toteutumiseksi valmistavaa opetusta tulisi olla tarjolla pääsääntöisesti niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin ovat esiopetuksessa. päätti 19.11.2014, että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on laatinut kokeilun ensimmäisen lukuvuoden osalta väliraportin. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Esiopetuksen osalta nykykäytäntö on seuraavanlainen: - valmistavaa opetusta tarvitsevat 6-vuotiaat oppilaat sijoitetaan ryhmänä esiluokille ennalta sovittuihin kouluihin
25.01.2017 Sivu 3 / 3 - ryhmän koko on enintään puolet luokan kokonaisoppilasmäärästä (10 IVAL-oppilasta/20 lasta) - valmistavan opetuksen oppilaita tukee kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja - valmistavassa esiopetuksessa oppilaiden viikkotuntimäärä on 23,6 (noin 900 h, esiopetuksessa 760 h, 20 h viikossa) - valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan oma opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan - valmistava opetus kestää aina noin yhden lukuvuoden. Jos lapsi saa valmistavaa opetusta esiopetusvuonna, 1. luokalla tuki annetaan maahanmuuttajien määräaikaisena opetuksena (pedagogisen arvion perusteella). Lukuvuonna 2016-2017 perusopetukseen valmistavaan opetukseen koulujen esiopetuksen yhteydessä osallistuu 189 lasta 16 koulussa. Yksikään esiluokkien valmistavan opetuksen oppilaista ei ole koulukuljetuksen piirissä. Kouluissa työskentelee 16 kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa, joiden työpanosta kohdennetaan myös esiluokille, joissa on valmistavaa opetusta saavia lapsia. Koulujen esiluokilla olevien valmistavan opetuksen oppilaiden opetukseen on kohdistunut keskimäärin seitsemän kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntia esiopetusryhmää kohden. Esiluokkien yhteydessä toteutettuun valmistavaan opetukseen kohdistunut kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntimäärä esiopetusryhmää kohden vaihtelee 3-18 tuntia / opettaja riippuen valmistavan opetuksen oppilaiden määrästä esiopetusryhmässä. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan kelpoisuusvaatimuksena opetustoimessa on ollut luokanopettajan tutkinto, koska he työskentelevät koulun kaikilla luokkaasteilla. Valmistavan opetuksen oppilaille esiluokissa on lisäksi kohdennettu laaja-alaisen erityisopettajan resurssia. Koulun esiluokilla kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee esiopettajan työparina. Lisäksi jokaisessa lapsiryhmässä toimii lastenhoitaja, joka toimii lasten kanssa myös esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen aikana. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja esiopettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä, tukevat suunnitelmallisesti valmistavan opetuksen oppilaiden suomen kielen kehittymistä ja luovat valmiuksia ehjälle koulupolulle yleisopetusta kohti. Opetuksen suunnittelu tapahtuu esiopetuksen ulkopuolisena aikana. Suomen kielen taidon kehittymistä seurataan järjestelmällisesti ja lapsilähtöisesti, mm. Kielirepun avulla. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee pääsääntöisesti samanaikaisopettajana esiopetusluokalla. Tarvittaessa luokka voidaan jakaa ryhmiin kahden opettajan kesken joustavin opetusjärjestelyin. Jos herää huoli valmistavan opetuksen oppilaan oppimisesta, koulun laaja-
25.01.2017 Sivu 4 / 4 alainen erityisopettaja havainnoi lasta, tukee ja konsultoi esiopettajaa ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja esiopettaja tekevät tiiviisti yhteistyötä valmistavan opetuksen oppilaiden huoltajien kanssa. Useimmat valmistavan opetuksen oppilaiden vanhemmat eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää eivätkä koulujen toimintatapoja, joten huoltajat tarvitsevat jatkuvaa ohjausta esiopetusvuoden aikana, mm. räätälöityä neuvontaa kouluun ilmoittautumisprosessin aikana. Koulujen esiopettajat ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat saavat tarvittaessa tukea ja apua kulttuuritulkeilta. Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle laaditaan portfolio (ns. keltainen kansio), joka sisältää oppilaan osaamista kuvaavaa materiaalia. Portfolio siirretään 1. luokan opettajalle siirtopalaverin yhteydessä. Suurin osan koulun esiluokilla olevista valmistavan opetuksen oppilaista jatkaa koulupolkua samassa koulussa 1. luokalla. Näin koulun opettajilla on perusteelliset tiedot koulutulokkaan suomen kielen taidosta ja muusta osaamisesta. Samalla kieli- ja kulttuuriryhmien perheiden on helppo jatkaa yhteistyötä tuttujen opettajien kanssa. Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti varhaiskasvatuksessa Perusopetukseen valmistavaa opetusta esiopetusikäisille lapsille on järjestetty vain koulujen toimintana. Vuosittain valmistavan opetuksen ulkopuolelle on jäänyt kasvava määrä valmistavan opetuksen tarpeessa olevia esiopetusikäisiä lapsia, jotka ovat sijoittuneet varhaiskasvatuksen esiopetusryhmiin. Näistä lapsista Espoo ei ole saanut esiopetusvuoden osalta perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuutta valtiolta. päätti 19.11.2014, että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Mainingin päiväkodin esiopetuksen kaksi ryhmää toimivat Mainingin koulun tiloissa. Kummassakin esiopetusryhmässä työskentelee esiopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi yksikköön on palkattu kokopäiväinen kielija kulttuuriryhmien lastentarhanopettaja, joka toimii kummassakin esiopetusryhmässä päivittäin. Mainingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikössä työskentelee lisäksi yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja erityispedagogisena tukena. Tarvittaessa käytössä ovat myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut. Valmistavan opetuksen käynnistyessä hyödynnettiin suomenkielisen opetuksen asiantuntemusta valmistavan opetuksen järjestämisestä. Toiminnan alkaessa kokeiltiin erilaisia toimintatapoja ja lukukauden edetessä Mainingissa luotiin varhaiskasvatukseen sopiva toimintamuoto, jota edelleen kehitetään.
25.01.2017 Sivu 5 / 5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset toimivat ja oppivat esiopetusryhmässä yhdessä suomenkielisten lasten kanssa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Esiopettajat vastaavat Mainingin esi- ja valmistavan opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kieku -opettajan tehtävänä on toimia asiantuntijana ja resurssina suomi toisena kielenä opetuksessa. Hän osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä esiopettajien ja lastenhoitajien kanssa. Esiopettajien ja kieku-opettajan työajasta käytetään tarpeen mukaan noin 8 % lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin, kuten toiminnan suunnitteluun. Lukuvuonna 2015-2016 kahtena päivänä viikossa 4-6 lapsen pienryhmissä keskityttiin suomen kieleen ja kahtena päivänä matematiikkaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (samanaikaisopetusta mukautetulla sisällöllä). Yhtenä päivänä viikossa kieku -opettaja toimi samanaikaisopettajana etiikkaa, taito- ja taideaineita painottavassa toiminnassa. Mainingin valmistavan esiopetuksen henkilökunta tapaa esiopetuksessa olevien lasten perheet päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Huoltajille on tarjottu vuoden aikana mahdollisuus kolmeen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS) koskevaan keskusteluun yhdessä esiopettajan ja kieku -opettajan kanssa. Tarvittaessa yhteisiä tapaamisia on järjestetty enemmän. Yksikössä on järjestetty vuoden aikana useita yhteistyötä tukevia tapahtumia perheiden ja lasten osallisuuden ja kotoutumisen tukemiseksi. Kieku -opettajan ja esiopettajien tiimityö on mahdollistanut tiiviin yhteistyön perheiden ja muun muassa terveydenhuollon ja lastensuojelun toimijoiden kanssa. Asioiden puheeksiottaminen ja perheiden ohjaaminen esimerkiksi oppilashuollon palveluihin hakeutumiseen on kieku -opettajalle luonteva osa kanssakäymistä perheiden kanssa. Valmistavan opetuksen kokeilussa oleville lapsille laaditaan esiopettajan ja kieku -opettajan yhteistyönä yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen opinto-ohjelma, joka sisältyy lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan (LEOPS). Kaikki toiminta perustuu jatkuvaan lapsen kielen kehityksen seurantaan ja arviointiin, jota tehdään monin eri tavoin. Mainingin esiopetuksen henkilökunta ja koulun opettajat ovat kehittäneet yhteistyökäytäntöjä lukuvuoden aikana. Eri luokka-asteilla ja esiopetuksessa olevat lapset ovat vierailleet toistensa toiminnassa. Koulun ja esiopetuksen lapsilla on ollut yhteisiä tapahtumia ja erilaisia pajoja liittyen esimerkiksi liikuntaan, matematiikkaan, musiikkiin ja draamaan. Laaja-alainen erityisopettaja on ollut yhteistyössä esiopetuksen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa ja tukee valmistavan esiopetuksen kokeilua organisaation rakenteissa toimivissa kehittämisryhmissä (varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmä, osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä, monikulttuurisen varhaiskasvatuksen verkosto ja esiopetuksen verkosto).
25.01.2017 Sivu 6 / 6 Mainingin valmistavassa opetuksessa lukuvuonna 2015-2016 olleiden lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä lapsensa saamaan opetukseen sekä valmistavan opetuksen vaikutuksiin. Uuden lukuvuoden alussa (2016-2017) rakenteet ja kielen oppimista tukeva toimintakulttuuri ovat henkilökunnan näkemyksen mukaan vakiintuneet toimivaksi tavaksi tehdä työtä. Vanhempien palautteet ovat olleet positiivisia. Väliraportti esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotista lukuvuodelta 2015-2016 on esityslistan oheismateriaalina. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämismahdollisuudet varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä Varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6v) espoolaislasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 alkaen. Etenkin 2010-luvulla kasvusta suurin osa on ollut vieraskielisten lasten määrän kasvua. Vieraskielisten lasten määrä on kaksinkertaistunut ja samalla sekä suomen- että ruotsinkielisten lasten määrä on vähentynyt. Espoon uusimman väestöennusteen mukaan sama kehitys jatkuu vuoteen 2030 asti. Vuonna 2020 joka neljäs espoolaislapsi on vieraskielinen ja vuoteen 2030 mennessä heidän osuutensa on kasvanut 30 prosenttiin. Vieraskielisten 6-vuotiaiden lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 83 prosenttia (413 lasta) ja vuoteen 2025 mennessä 130 % (613 lasta). Syksyllä 2016 suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa on 342 vieraskielistä lasta. Vieraskielisten 6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa tulevina vuosina niin merkittävästi, että valmistavaa esiopetusta on välttämätöntä lisätä. Jo vuonna 2017 valmistavaa esiopetusta tarvitsevia lapsia arvioidaan olevan vähintään 350-360. Väestöennusteen mukaisen kasvun myötä vuonna 2020 näitä lapsia on jo vähintään 450. Suurin osa (yli 80%) esiopetusikäisistä lapsista tarvitsee kokopäiväistä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen toteuttaman esiopetuksen ryhmissä työskentelee tarpeen mukaan kokopäiväinen henkilökunta, joten valmistavan opetuksen (900 h /vuosi, noin 5h / päivä) esiopetuksen tuntimäärää (760 h / vuosi, 4 h / päivä) laajempi tuntimäärä voidaan helposti järjestää. Valmistavan opetuksen oppilaskohtainen valtionosuus mahdollistaa myös lisäresursoinnin. Kieli- ja kulttuuriryhmien lastentarhanopettajia on mahdollista mitoittaa yksi opettaja noin kahta valmistavan esiopetuksen ryhmää kohti eli normaalin henkilökunnan lisäksi yksi opettaja lisää noin 20 valmistavaa opetusta saavaa esiopetusikäistä lasta kohden. Oman äidinkielen opetusta voidaan toteuttaa Suomenkielisen opetuksen toimintana kuten nykyisinkin. Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat ovat käytettävissä kasvun ja oppimisen tukea tarvittaessa. Koulujen yhteydessä toimivissa ryhmissä yhteistyötä tulosyksiköiden välillä on tarkoituksenmukaista kehittää niin,
25.01.2017 Sivu 7 / 7 että tiivis yhteys esiopetuksen ja koulun välillä kehittyy ja resurssien käyttö tukee lasten oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyisen tarpeen pohjalta arvioituna valmistavaa opetusta lukuvuonna 2017-2018 voitaisiin varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä järjestää noin 100 lapselle nykyistä enemmän, jolloin yhteensä valmistavaa opetusta esiopetuksen yhteydessä saisi noin 300 lasta (suomenkielisessä opetuksessa noin 180 lasta ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa noin 120 lasta). Valtionosuutta näistä 100 uudesta valmistavaa opetusta saavasta lapsesta saataisiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Valmistavan opetuksen kustannukset muodostuvat tavanomaisen esiopetuksen kustannusten lisäksi lähinnä vain kieli- ja kulttuuriryhmien lastentarhanopettajien palkkauskustannuksista. Valmistavan opetuksen järjestämisestä varhaiskasvatuksen toteuttaman esiopetuksen yhteydessä aiheutuvat lisäkustannukset 100 lapsen osalta olisivat näin ollen vuositasolla runsaat 200 000. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen esiopetuksen yhteydessä muissa suurissa kunnissa Vantaalla perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään varhaiskasvatuksen kunnallisissa päiväkodeissa toteuttaman esiopetuksen yhteydessä. Syksystä 2017 alkaen Vantaalla on suunnitteilla perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisen laajentaminen koskemaan myös yksityisissä päiväkodeissa toteutettavaa esiopetusta. Oulussa valmistava opetus tapahtuu inklusiivisesti normaaliryhmissä perusopetuksen osalta perusopetuksen kouluissa ja esiopetuksen osalta esiopetusyksiköissä, jotka suurelta osin ovat päiväkoteja. Turussa valmistava opetus toteutetaan esiopetuksen yhteydessä. Lapset ilmoittautuvat normaalisti lähipäiväkotiensa esiopetusryhmiin ja valmistava opetus tuodaan näihin ryhmiin. Helsingissä perusopetukseen valmistavaa opetusta ryhdytään järjestämään juuri maahan tulleille lapsille varhaiskasvatuksen toteuttaman esiopetuksen yhteydessä. Tampereella valmistavaa opetusta ei järjestetä esiopetuksen yhteydessä
25.01.2017 Sivu 8 / 8