Lautakuntien, johtokuntien ja hallitusten talousarvioesitysten tekstiosat. seminaariohjelman mukaisessa järjestyksessä

Lautakuntien, johtokuntien ja hallitusten talousarvioesitysten tekstiosat seminaariohjelman mukaisessa järjestyksessä Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 29.10.2014 1

1. Kaupunkistrategia... 3 2. Sivistystoimiala... 8 3. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos... 15 4. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy... 19 5. Kajaanin Mamselli -liikelaitos... 22 6. Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos... 25 7. Ympäristötekninen toimiala... 28 8. Investoinnit... 32 9. Kainuun Pelastuslaitos... 42 10. Kajaanin Vesi -liikelaitos... 44 11. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos... 47 12. Kaupunginhallitus... 49 13. Henkilöstösuunnitelma... 56 14. Measurepolis Development Oy... 58 15. Kajaanin Elokuvakeskus Oy... 60 16. Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus... 61 17. Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari... 62 18. Kajaanin Teknologiakeskus Oy... 64 19. Kajaanin Lämpö Oy... 65 20. Loiste Oy... 66 2

1. Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 uuden kaupunkistrategian vuosille 2015 2018. Strategian tavoitteena on, että Kajaani on kasvun kärjessä 2025. Teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä. Kasvun kautta pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta. Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea-asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäristöstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus- ja vapaa-ajan palveluista. Peruspilareina strategian onnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky eli toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina 2015 2018. Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunkistrategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattori ja niille tavoitetilat. Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konsernin osa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen ja liikelaitosten tuloskorteissa esitetyt vuositavoitteet 2015 ovat valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Lautakuntiin nähden sitovat vuositavoitteet esitetään käyttösuunnitelmissa, jotka tehdään tammikuussa 2015. Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeinoohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä- ja kaupunginosaohjelma, henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto-ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa. Arvot Oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä Turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. Visio 2025 Kasvun kärjessä Strategiset päämäärät 2018 ja mahdollistajat Kajaani kasvukeskukseksi Halu auttaa yritysten kasvua Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen 3

Vetovoimatekijät Korkea-asteen koulutus, puhdas ympäristö, tiivis kaupunkikeskusta, hyvät perus- ja vapaa-ajan palvelut Peruspilarit Nollatulos 2015 2081, sisäinen suorituskyky (toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät), osaava ja muutosvalmis henkilöstö, aktiiviset asukkaat Tuloskortti 1 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Halu auttaa yritysten kasvua Tuloskortti 2 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Uudet yritykset vuodessa, 48 (2013) 56 70 netto Yritystoimipaikat, kpl 1 700 (2012) + 5 % Yritystyöpaikat, kpl 8 700 (2012) + 5 % Kasvuyritysten liikevaihto Ei mittaria Mittari on määritelty + 20 % ja työpaikat Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra) 0,5 milj. /vuosi 0,75 milj. /vuosi 1 milj. /vuosi Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Osaavan työvoiman saanti Tutkinnon suorittaneiden 68,5 % 69 % 70 % osuus yli 15- vuotiaista Koulutus/osaamisalojen KAMK 5 Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso määrä KAO 13 Tutkintoalojen määrä KAMK 6 Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso KAO 22 Tutkintomäärä/ KAMK 58,5 % Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso läpäisy vuodessa KAO 81,6 % Kajaanin ammattikorkeakouluun 70 % Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen 68 % 69 % 70 % 4

Tuloskortti 3 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Saavutettavuuden parantaminen Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjäväyläyhteyksien nopeuttaminen Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Parantunut mielikuva saavutettavuudesta 3 4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Hgistä puuttuu Matkustajamäärä 75 000/vuosi VT 22: 45 M investointi Liikpol selonteko 2012, ei vielä alkanut VT 5: Mikkelin kohta 20 M Liikpol selonteko 2012, alkamassa Rataosuuden Ylivieska Iisalmi Kontiomäki parantaminen (sähköistys) 90 M Liikpol selonteko 2012 KT 89: Jokimäki Vartius-tien leventäminen 6 M POP Ely, Vartiuksen rajanylityspaikan kehittäminen Keskustaajamassa ja osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja mobiili Laajalla haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22 Maakuntakuvatutkimus (2012) Matkustajamäärä 82 500/vuosi VT 5: Mikkeli Juva Liikpol selonteko 2016 ja jatkovaiheet mainittu Savon radan parannustoimenpiteet sekä maininta seuraavana valtakunnallisena ratahankkeena Liikpol selonteko 2016 Ydinkeskustan avoin langaton verkko Haja-alueen asiointiliikenteen uudet ratkaisut Väh. 3 4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Hgistä Matkustajamäärä 90 000/vuosi VT 22: 1. vaihe toteutettu, jatkovaiheet mainittu Liikpol selonteko 2016 Oulu Kajaani-radan parannustoimenpiteet Liikpol selonteko 2016 tai LIVIhankkeina Kajaani Kostamustieyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä Yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin mahdollistavat tietoliikenneyhteydet asutuskeskittymissä Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo Ristijärvisuunnat pendelöinti/asiointiliikenteelle Mielikuva saavutettavuudesta parantunut 5

Tuloskortti 4 Raportointivastuussa hallintojohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Tuloskortti 5 Raportointivastuussa hallintojohtaja Asiakastuntemus on toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamalliensa mukaisesti. Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Asiakkaiden palveluohjausta kehitetään yhteistyössä toimialojen ja Kainuun soten kanssa Kajaanissa otetaan käyttöön asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä Kaupungin yhteiset asiakastyytyväisyysmittarit on luotu Palvelut voidaan kohdistaa oikeille asiakasryhmille Toimintamallia hyödynnetään palvelujen tuotannossa Yhteisiä asiakastyytyväisyysmittareita hyödynnetään palvelujen järjestämisessä Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kajaanin maine Paluumuuttajien kokemukset Asukastyytyväisyys Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Säännölliset mainetutkimukset sidosryhmille on käynnistetty. Maineohjelma on käynnistetty yhteistyössä yrittäjien kanssa. Viestintäohjelma on päivitetty. Kajaanin maine on parantunut. Maineohjelma on toteutettu. 5-tielle on tehty pysäyttäjä Ei mittaria Mittari on määritelty Kokemukset ovat parantuneet Kerätään satunnaisesttyytyväisyysmittauk- Säännölliset asukas- Asukastyytyväisyys on parantunut set on käynnistetty 6

Tuloskortti 6 Raportointivastuussa sivistysjohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen Terveyden edistämisaktiivisuus 3 32 (2011) 45 60 1 Kulttuuri: kirjaston lainaajat, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, uimahallin/vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät. Nuoriso: nuorisotyön kävijämäärä. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3 Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat Kulttuuri-, liikunta- ja Kulttuuri 142 750 nuorisotilojen kävijät 1 Liikunta 581 440 Nuoriso 56 123 Yhteensä 780 313 (2013) Kävijämäärät ovat kasvaneet Sairastavuusindeksi 122,2 (2011) 120,0 118,0 Varhaisnuorten päihteiden Tupakointi 17 % 15 % 12 % käyttö 2 Humalakokeilut 13 % (kouluterveyskysely: Huumekokeilut 8 % 10 % 8 % 8. 9. lk) (2013) 6% 3 % Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä (Sotka-netti) Kaupungin, soten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 % 1,3 (2011) 1,2 1,1 Ei mittaria Mittari muodostettu Kävijämäärät ovat kasvaneet KAO lukio 30 % 2 % 30 % 14 % 12 % 8 % Mittarin mukainen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi 7

2. Sivistystoimiala Perustehtävä Vastaa kasvatus-, koulutus- ja kulttuuripalveluiden sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Palvelujen nykytilan kuvaus Päivähoitopalveluista järjestetään 71 % kunnallisena palveluna ja 29 % yksityisenä palveluna. Kunnallisia päiväkoteja on 19 ja yksityisiä 14. Kunnallinen perhepäivähoidon määrä on supistunut hoitajien eläköityessä (hoitajia nyt 26). Yksityinen perhepäivähoito on pysynyt ennallaan (hoitajia 44). Uusi kunnallinen Seminaarin päiväkoti on aloittanut Normaalikouluun peruskorjatuissa tiloissa elokuussa 2014. Lisäksi järjestetään leikkikerhotoimintaa (8 kerhoa), esiopetusta päiväkotien kokopäiväryhmissä (yhteensä 48 esiopetusryhmää) ja esiopetusta 4 h/pv koulujen tiloissa toimivissa ryhmissä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään eri yhdistysten, seurakunnan tai omana toimintana. Toiminnan piirissä on noin 450 lasta. Vaihtoehtona on järjestää päivähoito kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen turvin. Perusopetuksen oppilasmäärä on hienoisesti kasvava ja kasvaa ainakin vuoteen 2018 saakka. Hauhola- Lehtikankaan monitoimitalon suunnittelutyö saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana ja rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2015 aikana. Kiinteistökantaa on saatu peruskorjattua viime vuosina (Keskuskoulu, Kätönlahti). Kouluverkkosuunnittelua on tehtävä peruskorjaustarpeet huomioiden ja pitkällä aikajänteellä, joka ulottuu 2020-luvun puoliväliin. Opetusryhmien ryhmäkoot on saatu pidettyä maltillisina (ka. noin 20 oppilasta) valtion erityisavustuksen turvin. Lisäksi erityisavustuksia on saatu opetuksen tasa-arvoisuuden edistämiseksi. Avustuksen avulla on perustettu kolme maahanmuuttajien tukiluokkaa Kajaaniin. Kajaanissa toimivat kulttuurin tulosalueella Kainuun Museo, taidemuseo, kirjastot (pääkirjasto, kolme sivukirjastoa, potilaskirjasto ja kirjastoauto), Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus, jonka yhteydessä toimivat Kaukametsän opisto, Kainuun musiikkiopisto sekä kulttuuri- ja kokouspalvelut tulosyksikkö. Kulttuuritoimijat tekevät kiinteää yhteistyötä keskenään sekä muiden toimijoiden kanssa sisällön tuottamiseksi sekä toimivan palvelujen markkinoinnin aikaansaamiseksi. Kulttuuripalvelujen piirissä käy vuosittain noin 400 000 kävijää. Tulosalue tekee tiivistä yhteistyötä toimialan muiden tulosalueiden kanssa ja erityisenä painotuksena on lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta tukeva kulttuuripolkutoiminta. Kansalaisopistossa opetustarjonta on laajaa ja se vastaa hyvin alueen kysyntään. Lisäksi kansalaisopisto osallistuu keskeisenä toimijana maahanmuuttajien kotouttamiseen maksupalvelutoimintana. Nykyinen kulttuurin palvelutaso (henkilöstö ja toiminnalliset tavoitteet) on mitoitettu laajuuteensa nähden minimiin. Keskeiset kaupungin kulttuuripalvelujen tuottamat tapahtumat ovat Kajaanin Runoviikko, Kajaani tanssii -tapahtuma, Barokki soi -festivaali sekä Kekriviikko. Liikunta- ja nuorisopalvelut tulosalue vastaa kaupungin nuorisotyöstä (perusnuorisotyö, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö). Kaupungissa on kuusi nuorisotaloa. Liikennepuiston toimintaa toteuttaa Spartak. Liikuntapalvelut vastaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteistyössä kansalaisopiston, sotekuntayhtymän sekä seurojen ja järjestöjen kanssa. Seura- ja nuorisotyön avustuksia tulosalue jakaa vuosittain noin 250 000 euroa. Toimintaympäristön muutokset Varhaiskasvatus laki uudistuu vuoden 2015 aikana. Oletuksena on ollut, että uudistus lisää palvelun kysyntää (alle 3-vuotiaiden määrä päivähoidossa kasvaa) ja sitä kautta tilojen käyttöä. Perheet haluavat entistä useammin lapsensa päiväkotihoitoon joko kunnalliselle tai yksityiselle toimijalle, mikä näkyy perhepäivähoidon kysynnän laskuna. Perusopetuksen lainsäädäntö uudistui opiskelijahuollon osalta 1.8.2014. Opetussuunnitelman on päivitetty vastaamaan uudistettua laki niin perus- kuin esiopetuksessa lukuvuoden 2014-2015 alkuun. Suurempi perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman uudistus on käynnissä ja kuntien odotetaan toimivan uuden ope- 8

tussuunnitelman mukaisesti 1.8.2016 alkaen. Uudistus lisää painetta opetustuntien määrään kasvattamiseen mutta maltillisesti. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää koulutyön mielekkyyden rakentumista sekä lasten ja nuorten valmiuksia toimia 2000-luvun globaalissa tietoyhteiskunnassa ja myöhemmässä työelämässä. Kulttuuripalvelujen osalta toimintaympäristössä ei tapahdu muutoksia mutta toiminnan rahoituksessa on tapahtunut heikentymistä (valtionosuuksien jäädytys vuoden 2013 tasoon) ja museoitten henkilöperusteisissa valtionosuuksissa on isompiin museoihin kohdistettu leikkauksia jo vuoden 2013 aikana. Kansalaisopiston valtionosuuksiin suunnitellaan valtakunnallisesti leikkauksia noin 10 miljoonaa euroa. Kajaanin valtionosuuksiin oikeuttavien opetustuntien määrä on kuitenkin kasvanut edellisvuosiin nähden. Vapaan sivistystyön valtionosuuksien leikkauksella kuntien opistoja ohjataan nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön sekä keskitettyihin hallintoratkaisuihin. Musiikkiopiston toiminnan valtionosuudet kasvavat hienoisesti vuoteen 2015. Väestönkehityksessä suhteessa palvelutarpeen arviointiin on huomioitava, että lasten ja nuorten lukumäärä on hienoisesti kasvava ja ikääntyvien suhteellinen osuus kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelujen tarve on sivistystoimialalla kasvava. Kuntalaiset arvioivat kaupunginpalveluja tarkasti ja toimivat palvelut vaikuttavat perheitten ratkaisuihin muun muassa paluumuuttajien osalta. Sivistystoimialan tuottamat palvelut ovat keskeinen vetovoimatekijä kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi. Palvelulinjaukset 2015 2018 Sivistyslautakunta Tiedolla johtamisen käytänteiden sekä paremman asiakastuntemuksen kehittäminen yhteistyössä keskushallinnon sekä Sote-kuntayhtymän kanssa (2015). IVA-arvioinnin (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) käyttöön ottaminen vuoteen 2016 mennessä sivistystoimialan päätöksenteossa. Ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävien toimintamallien kehittäminen yhteistyössä sivistystoimialan, koulutusliikelaitoksen sekä sote-kuntayhtymän kesken. Tavoitteena on kehittää kunnallisia matalan kynnyksen tehostetun tuen toimintamalleja, joiden käyttöön ottamisella vähennetään erityisesti perhepalveluille kustannuksia kasvattavien korjaavien, erityisen tuen palvelujen käyttöä. (2015-2018). Varataan kaupungin sisäiseen laskutukseen palvelujen ostoon 50 000 euroa vuodelle 2015. Varhaiskasvatus Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon välinen suhde pidetään 30 % yksityistä, 70 % kunnallista päivähoitoa. Yksityisen päivähoidon osalta siirrytään palveluseteliin vuoden 2016 alusta, mikäli sähköinen järjestelmä saadaan käyttöön. Päiväkotiverkkoselvityksen laadinta vastaamaan Hauhola-Lehtikankaalle valmistuvaa koulukeskusta, jossa periaatteena on, että kunnallisen päiväkodin vapautuneita tiloja tarjotaan yksityiseen päiväkotitoimintaan. Jos lasten määrä ei merkittävästi kasva vuoteen 2017, on uuden Hauhola- Lehtikaan monitoimitalon rakentaminen näyttävä vastaavan suuruisena neliöitten vähentymänä kunnallisessa päivähoidossa. Perusopetus Tilajärjestelyt Lyseon sekä Lohtajan koulujen tilanahtauden selvittämiseksi (lukion tilat, Huuhkajanvaaran osittainen koulukäyttöön ottaminen) Otetaan kaupungin omia tiloja käyttöön Vienankadulta, Pohjolankadulta ja Vuorikadulta huomioitava kuitenkin turvallisuuteen ja oikeusturvaan liittyvät kysymykset / riskit ennen päätösten tekemistä. Koulujen liikuntasalien maksut poistetaan alle 18-vuotiaiden ohjatun toiminnan lisäksi koskemaan perheliikuntaa sekä erityisryhmien liikuntaa (ikäihmisten liikunta, potilas- ja vammaisjärjestöt). Jopo-opetuksen aloittaminen 1.8.2015 9

Harjoittelijoiden palkkaaminen perusopetukseen varhaiskasvatuksen mallin mukaisesti. Tuetaan nuorten työllistymistä sekä nuorisotakuun toteuttamista. Kouluverkkoselvityksen päivittäminen vastaamaan kiinteistöjen kunnostuspaineita sekä tukemaan opetuksen kehittämistä (yhtenäinen perusopetus, eheä koulupäivä, tvt:n käyttöönotto). Kulttuurilaitokset Museoitten pääsymaksujen poistaminen kahden vuoden kokeiluna (2015-2017). Ratkaisulla tuetaan kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin edistämistä ja erityisesti erityisryhmien mahdollisuutta osallistua kulttuuriin. Opistojen kurssimaksujen hinnoittelussa toimitaan maltillisesti ja maksuja nostetaan noin joka toinen lukuvuosi indeksin mukaisesti. Omatoimi- / automaattikirjaston perustamisen arviointi Otanmäkeen sekä Lehtikankaalle palvelujen parantamiseksi. Otanmäessä pyritään turvaamaan kirjasto alueella ja säästämään henkilöstöresurssia, ja Lehtikankaan koulukeskuskusen osalta pidennetään kirjastopalvelun saatavuutta olemassa olevalla henkilöstöresurssilla. Liikunta- ja nuorisopalvelut Nuorisotyön opetussuunnitelman laadinta toiminnan vaikuttavuuden edistämiseksi Ikäihmisten omatoiminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Harjoittelijoiden palkkaaminen nuorisotyöhön varhaiskasvatuksen mallin mukaisesti (kaksi harjoittelijaa). Tuetaan nuorten työllistymistä sekä nuorisotakuun toteuttamista. Uuden liikuntaorganisaation muodostaminen kaupunkiin yhteistyössä ympäristöteknisen toimialan sekä keskeisten liikuntatoimijoiden kanssa. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa: sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua: Sivistystoimialan palvelujen järjestämisessä toimitaan yrittäjämyönteisesti Kouluissa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta ja tuetaan siten yritteliäisyyteen kasvua opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti Mahdollistetaan yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Valtakunnalliset tapahtumat Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä; yhteistyön muodot) Yksityisten päiväkotien määrä / % toiminnasta Kävijämäärät Kummiyritysten määrä (3) Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit ) Kummiyritysten määrä (>5) Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit ) Kummiyritysten määrä (>8) 14 / 27 % 14 / 27 % 15 / 30 % 11 000, joista puolet Kainuun ulkopuolelta (Kajaani Tanssii ja Runoviikko) Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit ) 12 000 Kajaani Tanssii -> kansainvälistyy 10

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan: Sivistystoimialalla luodaan osaamisen perusta ja mahdollistetaan elinikäinen oppiminen Kehitetään esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tvt- taitoja Asiakaslähtöisten koulutusten järjestäminen yrityksille ja yhteisöille TVT -opetukseen panostaminen / v Kansalaisopiston tietotekniikan opetuksen määrä ja opiskelijat Tvt startegia tehty ja valmis toteutettavaksi, valtionavustus saatu (21 000 e vv. 2014-16) Kansalaisopisto koulutukset:20 opiskelijat:200 Tvt- strategian toteuttaminen (50 000 /v) Kansalaisopisto koulutukset:25 opiskelijat:250 Tvt- strategian toteuttaminen (75 000 /v) Kansalaisopisto koulutukset:35 opiskelijat:350 Järjestetään koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaaajan palvelut Palvelujen arvioinnin ja tiedolla johtamisen kehittäminen kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen kustannusten, toiminnan kehittämisen ja palvelujen käytön osalta. Rakennetaan vuosittainen kuntakohtainen arviointijärjestelmä: Palvelujen arvioinnin ja tiedolla johtamisen kehittäminen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelujen kustannusten, toiminnan kehittämisen ja palvelun käytön osalta. Rakennetaan vuosittainen kuntakohtainen arviointijärjestelmä: Kaupunki on ollut vuodesta 2008 mukana Kuntaliiton kustannusvertailussa. Yksiköt keräävät asiakas- ja palvelutietoa säännöllisesti. Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto on kerännyt esi- ja perusopetuksen kustannus- ja vertailutietoa. Tulosaluekohtaista tietoa on koottu säännöllisesti. Otetaan arviointijärjestelmä käyttöön, niin että tunnuslukutieto on sujuvasti saatavilla ja tehokkaasti palvelujen arvioinnin käytössä. Otetaan arviointijärjestelmä käyttöön, niin että tunnuslukutieto on sujuvasti saatavilla ja tehokkaasti palvelujen arvioinnin käytössä. Numeerinen arviointijärjestelmä vakiintuneessa käytössä - vertailu, verrokkikunnat Numeerinen arviointijärj. vakiintuneessa käytössä -vertailu, verrokkikunnat Saavutettavuuden parantaminen: Kehitetään palvelujen saavutettavuutta Kehitetään edelleen sähköisen asioinnin muotoja Edistetään langattomien verkkojen rakentumista perusopetukseen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa Ei mitata Mittaus; Kattavuus, 60 % opetustiloista Mittarin muodostus palvelujen käyttö / saatavuus Kattavuus, 80 % opetustiloista Sähköiset palvelut ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä Kattavuus, 100 % opetustiloista 11

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Kerätään järjestelmällisesti asiakaspalautetta palvelujen ja palvelutarpeeseen kytkeytyvän tarpeen paremmaksi tiedostamiseksi Kehitetään asiakas- ja tunnuslukutietojen keräämistä sekä taltiointia paremman tiedolla johtamisen aikaansaamiseksi Henkilöstön osaamisen tukeminen kehityskeskustelut, työyhteisökäytänteet Yksikkö- ja tulosaluekohtaiset asiakastyytyväisyyskyselyt Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) ovat jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelut käydään vuosittain jokaisen kanssa Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöllisesti Säännöllistä, liikunta- ja nuorisopalvelut ei numeerista mittausta mutta nuorten kuuleminen toimialan palveluista toteutuu säännöllisesti Ei ole Toteutetaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyden mittausta ja laaditaan kyselyihin yhteismitallinen osuus Kehitetään aihetta yhteistyössä muiden toimialojen kanssa 85 % 90 % 100 % Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Säännöllisesti 1-4 krt / kk Toimialan palvelujen asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja kerätty tietoa on yhteismitallista Keskeisesti eri tulosalueiden toiminnan vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kuvaavat mittarit ovat kootusti saatavilla ja strategisen suunnittelutyön perustana Säännöllisesti 1-4 krt / kk Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Huomioidaan asiakasnäkökulma palvelujen järjestämisessä Vaalitaan työyhteisöissä hyvää työyhteisön ilmapiiriä Otetaan käyttöön IVAarviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) Kehitetään yhteistyötä median kanssa ja tehostetaan viestintää Asiakastyytyväisyyskyselyt Työyhteisön toimivuuskyselyn tulos Asiakastyytyväisyyskyselyt Kuulemistilaisuuksien määrä Arvioinnin laajuus päätöksenteossa Mediayhteistyön määrä tulosalueilla Mitataan tulosalueittain Kehitetään kyselyjen yhteismitallinen perusta Asiakaspalautteen kerääminen on säännöllistä, yhteismitallista ja sitä käytetään palvelujen suunnittelun pohjalla Keskiarvo 3,33 Keskiarvo 3,40 Keskiarvo 3,50 Käytössä satunnaisesti Satunnaista Arvioinnin prosessi kuvataan ja määritetään alueet, joissa arviointia hyödynnetään Viestintäsuunnitelma osana kaupungin viestintäsuunnitelmaa päivitetty koskee asianmukaisia päätöksiä koko toimialalla Toimitaan viestintäsuunnitelman mukaisesti 12

Valtakunnalliset tapahtumat Näkyminen tiedotusvälineissä Hyvä Hyvä Hyvä Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Tehdään säännöllistä ja suunniteltua yhteistyötä sivistystoimen tulosalueiden, sotekuntayhtymän, yritysten sekä järjestöjen kesken kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi edistetään palvelujen käyttöä Kulttuuri-, liikunta- ja Kulttuuri 430 000 nuorisotilojen kävijät 1 Kansalaisopiston opiskelijatunnit 4 117 447 Liikunta 581 440 Nuoriso 56 123 Yhteensä 747 201 (2013) Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: tiedostetaan tarve ja mahdollisuudet perheiden ja lasten kasvun tukemisessa Perusopetus Erityinen tuki: 211 tehostettu tuki: 160 Varhaiskasvatus Erityinen tuki: 55 Tehostettu tuki: 176 Kävijämäärät ovat kasvaneet Perusopetus Erityinen tuki: 200 tehostettu tuki: 180 Varhaiskasvatus Erityinen tuki: 45 Tehostettu tuki: 185 Kävijämäärät ovat kasvaneet Perusopetus Erityinen tuki: 190 tehostettu tuki: 200 Varhaiskasvatus Erityinen tuki: 40 Tehostettu tuki: 195 Edistetään (lasten ja nuorten) liikkumista sekä terveitten elämäntapojen muodostumista Sivistystoimen tilat ovat mahdollisuuksien mukaan kaupunkiin saatavien isojen tapahtumien käytössä Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen Varhaisnuorten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: 8 9 lk.) Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö Liikuntasalien ulkopuolinen käyttö (ei sis. koulukerhot) ja käytössä olevien salien määrä Vertaisohjaajien vesiliikuntaryhmiin osallistuminen; 70+ liikuntapassin käyttö; omaehtoisten erityisliikuntaryhmien tukeminen Tupakointi 17 % Humalakokeilut 13 % Huumekokeilut 8 % (2013) Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 275 h / viikko; käytössä 12 salia osallistujia 24 400 5 % 5 % 5 % Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 300 h / viikko; käytössä 12 salia Toimintaa tuetaan ja kehitetään yhteistyössä järjestöjen, soten ja muiden toimijoiden kanssa 0 % 0 % 0 % Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivi 400 h / viikko; käytössä 12 salia 7 päivänä viikossa Omatoiminen terveyden ja toimintakyvyn edistäminen lisääntyy ja osallistumismäärä tuettuun toimintaan kasvaa; verkostotyö on toimivaa ja aktiivista 13

Riskit Toimintaan liittyvät riskit Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Kuvaus Kiinteistökantaa rapistuu, turvallinen ja terveellinen työympäristö vaarantuu. Päivähoidossa tai perusopetuksessa mahdollisia kiinteistöverkkoa koskevia sopeuttamistoimia ei saada toteutettu lasten / oppilaiden määrää vastaavaksi. Valtio leikkaa sekä kuntien peruspalvelujen rahoitusta että erityisavustuksia, mikä heikentää peruspalvelujen laatua merkittävästi (mm. opetusryhmien koon merkittävä kasvu) tai vaarantaa palvelutuotantoa (kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut). Merkittävimmät talousarvioriskit vuoden 2015 talousarviossa: 1. varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstön palkkaustarve kasvaa 2. Valtio ei tue perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämistä arvioidulla 250 000 euron avustuksella 3. Kulttuurin tulosalueella ostopalvelutoiminta ei toteudu edellisvuosien mukaisesti, jolloin tulojen kertymä jää arvioitua pienemmäksi Eri elämänvaiheissa olevan henkilöstön sairastavuus kasvaa, mikä lisää henkilöstökustannuksia erityisesti lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Ei-lakisääteisissä tehtävissä ei pystytä vastaamaan palvelujen kysyntään tai toteuttamaan asetettuja tavoitteita, kun sijaishenkilöstöä ei voida palkata. Henkilöstö, htv2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Sivistyslautakunta 1 1 1 1 1 Varhaiskasvatus 335 327 333 340 345 Perusopetus 368 370 372 371 375 Kulttuurilaitokset museot 14,79 museot 14,3 museot 14,8 museot 14,8 museot 14,8 kirjasto 33,13 kirjasto 32,5 kirjasto 32 kirjasto 32 kirjasto 31 Kaukametsä 112,56 115 115 115 115 Liikunta- ja nuorisopalvelut 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 Yhteensä 873,48 868,80 876,80 885,80 890,80 14

3. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Perustehtävä Koulutusliikelaitoksen perustehtävänä on kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen tulosalue vastaa: 1) perustutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulutuksesta 2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 3) työelämälle tarjottavista asiantuntijapalveluista 4) palvelujensa kehittämisestä Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa: 1) lukiokoulutuksesta ja jatko-opintokelpoisuuden saamisesta 2) etä- ja aikuislukiopalveluista 3) palvelujensa kehittämisestä Palvelujen nykytilan kuvaus Koulutusliikelaitos vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Liikelaitoksen ammatillinen koulutus toimii liiketoimintaperiaatteella ja tulosvastuullisesti. Lukiokoulutus toimii tulosvastuullisesti. Liikelaitos kilpailee menestyksellisesti sekä kustannustehokkaasti Kainuussa ja Koillismaalla ja on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Toimintaympäristön muutokset Tulevaisuudessa joudutaan selviytymään samanaikaisesti väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista (kestävyysvaje) ja nuorisoikäluokkien pienenemisestä. Talouden on varauduttava sopeutumaan laskeviin yksikköhintoihin koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Nuorisoikäluokkien pieneneminen on jo valtaosin tapahtunut ja ollaan siirtymässä tasaisen opiskelijakehityksen aikaan vuosikymmenen loppupuolella. Aikuiskoulutuksen osalta kaikki on mahdollista, jos kyetään muuttumaan työelämän mukana ja sen tahdissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellinen kehittäminen luo omat haasteensa niin ammatillisen kuin lukiokoulutuksen järjestämiseen. Nyt meneillään olevan uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään. OKM valmistelee asiaa koskevan hallituksen esityksen syksyllä 2014. Muutokset kohdentuvat järjestämislupien määräämistä ja myöntämisedellytyksiä koskeviin säädöksiin. Lainsäädännöllä kumotaan voimassaolevat luvat. Lainsäädännön pohjalta käynnistetään järjestämislupia koskeva haku vuoden 2015 alussa ja hakemukset tulee jättää 31.8.2015 mennessä. Uusista järjestämisluvista päätetään 1.3.2016 mennessä. Vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulisi voimaan 1.1.2017. Kainuun kuntarakenneselvityksessä asia on tiedostettava. Työelämän osaamistarpeiden muutosten huomioiminen edellyttää erityisesti ammatillisen koulutuksen tarjonnassa pitkällä aikavälillä uusien ja nopeasti kasvavien alojen ja taitojen sekä nykyisissä ammateissa tapahtuvien muutosten parempaa ymmärtämistä (moniosaamisen merkitys kasvaa). Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kansantalouden kantokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee kohdentaa väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti. Lukiokoulutusta tulee vastaavasti suunnata enemmän soveltamista ja tiedon integroimista vaativaan opetukseen ja arviointiin. 15

Merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Palvelulinjaukset 2015 2018 Ammatillinen koulutus ottaa haltuun nuorten ikäluokasta ammatilliselle uralle suuntaavat mahdollistaa aikuisten työtaitojen kehittämisen työelämän tarpeiden mukaan olla mukana omassa roolissaan Kainuun ja Koillismaan elinkeinoelämän tulevaisuustyössä. pidetään Kainuun ammattiopisto Suomen ammatillisen koulutuksen kymmenen parhaan joukossa kehittämällä ja uudistamalla opetussuunnitelmia (osaamisperusteisuus, uudistuva pedagogiikka, henkilöstön osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyö), kehittämällä asiakkuuden hallintaa (työelämän ja asiakkaiden kysyntään vastaaminen, opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, ennakointityö yhdessä eri toimijoiden kanssa) sekä panostamalla sisäiseen kehittämiseen (johtamisen kehittäminen, laatutyö) toimiminen kansainvälisessä maailmassa Lukiokoulutus Kajaanin lukio toimii valtakunnallisen mittapuun mukaisena suurlukiona ylläpidetään laajaa ja monipuolista oppiaine- ja kurssitarjontaa jatketaan sähköisen oppimisen ja arvioinnin kehittämistä panostetaan opinto-ohjaukseen, ryhmänohjaukseen, opiskelun tukeen sekä opiskeluhuoltoon pidetään läpäisyaste korkeana ja keskeyttämiset vähäisinä lukiokoulutus säilyttää asemansa tehokkaana välineenä työttömyyttä vastaan Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tuottovaatimus Tilikauden ylijäämä Tavoite 2015 Peruspääoman korko 300 000 euroa vuodessa Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Tarjotaan sopivia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osia joustavasti ja työelämälähtöisesti Tarjotaan yritysten ja henkilöstön tarpeisiin ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Koko tutkintojen ja osatutkintojen määrä (aikuiskoulutus) Kortti-, passi- ja lupakoulutuksiin osallistuneiden määrä (2013): 555 koko tutkintoa 3133 osatutkintoa 16 >2014 >2017 2300 (2013) >2014 >2014

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Otetaan haltuun peruskoulun päättävien ikäluokka Koulutusalojen määrä vastaa kysyntää Mahdollisimman moni opiskelija saavuttaa jatko-opinto ja työmarkkinakelpoisuuden Hakijamäärä (ensisijaisten hakijoiden osuus liikelaitoksen ilmoittamista aloituspaikoista nuorten ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa) Saavutettavuuden parantaminen 0,98 (KAO) 1,04 (Lukio) Nykytila (KAO ja lukio) Työvoiman tarpeen mukainen Koulutusalojen määrä 22 Vähintään nykytila Vähintään nykytila Koulutuksen läpäisy vuodessa 81,6 % (KAO) 84,9 % (Lukio) Vähintään nykytaso (KAO ja Lukio) > 85 % (KAO) korkeampi kuin nykytaso (Lukio) Kehitetään sähköinen koulutukseen hakeutuminen Virtuaaliopiskelun kehittäminen Sähköisten ilmoittautumisten määrä Käytössä olevien sähköisten oppimisalustojen määrä Kehittämistyö käynnissä Käytössä jo monia erilaisia oppimisalustoja, mutta vaihtelua tulosyksiköittäin 70 % 100 % Kaikissa tulosyksiköissä otetaan käyttöön virtuaaliopiskelumahdollisuudet Virtuaaliopiskelua hyödynnetään laajasti koulutuspalvelujen toteuttamisessa Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Toimiva laatujärjestelmä Valtakunnallisen laatujärjestelmän mittaristo Arvio pääosin edistynyt (3,3) ja osin kehittyvä Kaikki toiminnot tasolla kehittynyt Kaikki toiminnot tasolla kehittynyt Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Huomioidaan asiakasnäkökulma koulutuspalveluiden järjestämisessä Tulo-, olo- ja päättökyselyt toisen asteen (lukio ja KAO) opiskelijoille OPAL ja AIPAL-kyselyt aikuisopiskelijoille Opiskelijapalaute 3,89 Aikuiskoulutuksen valtakunnalliset OPAL ja AIPAL-palautteet kerätty, ei vielä käytössä palautteiden keskiarvoja. Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 17

Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Opiskelijoiden kannustaminen terveisiin elintapoihin Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 % KAO lukio 30 % 2 % 30 % 14 % 12 % 8 % Riskit Kuvaus Valtionosuus rahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Liiketoimintaan vaikuttava riski, joka on sekä strateginen että toiminnallinen riski. Liikelaitoksessa käynnistettiin tämän johdosta talouden sopeuttamistoimet ja tehtiin talouden sopeuttamissuunnitelma, joiden avulla pyritään toimintaa sopeuttamaan tuloja vastaavaksi tarkastelukaudella 2014-2017. Henkilöstöresurssien väheneminen talouden sopeuttamisen yhteydessä Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Nykytiedon mukaan yhtiöittäminen on tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Miten prosessi hallitaan, niin että saadaan positiivinen lopputulema. Keskeiset riskit Toimitilojen vajaakäyttö Sopeuttamalla tilankäyttöä on mahdollista saada aikaan säästöjä. Koulutusliikelaitoksessa on tilankäytön tehostamiseksi laadittu tilastrategia vuosille 2014-2017 osana talouden sopeuttamistoimien suunnitelmaa. Yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen opiskelijoihin Erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat myös opiskelijoihin lisäten erilaisten tukitoimien tarvetta ja sitä kautta kustannuksia. Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet: Miten saadaan aikuiskoulutuksesta lisätuloja ja menestyksekästä toimintaa, kun muun koulutuksen merkitys rahoituksessa heikkenee? Henkilöstö, htv2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Koulutusliikelaitos Yhteensä 481 455 430 410 410 18

4. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Toiminta-ajatus Tekevä korkeakoulu. KAMK on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työ- ja opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Palvelujen nykytilan kuvaus Tutkintoon johtava koulutus, kansainväliset koulutukset (tutkinnot), jatko- ja täydennyskoulutus (AIKOPA), aluekehitys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Toimintaympäristön muutokset Ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistuu kokonaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttui 1.1.2014 alkaen 100 %:sti tuloksiin perustuvaksi. Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan 1.1.2015, jolloin kaikki ammattikorkeakoulut toimivat osakeyhtiöinä ja perusrahoitus siirtyy valtiolle. Toimintaympäristön muutokset: väestön ikääntyminen ja väheneminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen, terveydenhuollon henkilöstön eläköityminen, globalisoituminen, aluekehitysrahoituksen supistuminen ja uuden EU-ohjelmakauden alkaminen, korkeakoulujen rakennemuutokset sekä valtiontalouden ja sitä kautta korkeakoululaitoksen pienenevän rahoituksen haasteet. Palvelutarpeen muutokset: teollisuuden rakennemuutokset lisäävät aikuiskoulutuksen tarvetta => painopiste aikuiskoulutukseen ja yritystoiminnan /yrittäjyyden edistämiseen; nopea ja joustava reagointikyky, verkostoituminen, profiloituminen, markkina-alueen laajentaminen, kilpailukyvyn varmistaminen, matkailu- ja kaivannaisalojen koordinointivastuu koko Pohjois-Suomessa (strateginen kumppanuus Lapin amk:n kanssa) ja pelialalla valtakunnallisesti. Palvelulinjaukset 2015 2018 KAMK 2020 strategian mukaisesti, opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän ja rahoituksen perustana olevan toimiluvan mukaisesti. Koulutus, TKI ja aluekehitys Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa rehtori Tavoite 2015 Talouden tasapaino, tilinpäätös -300 000 19

Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa rehtori Halu auttaa yritysten kasvua Aloittaa yrittäjänä (valmistuneet) / vuosi Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta (volyymi euroina) Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen ~ 8 ~ 11 ~13 ~ 5 M ~ 2, 8 M ~ 4 M Suoritetut tutkinnot ~ 320 ~300 ~320 Ylemmät tutkinnot ~ 30 ~ 35 ~40 Avoin AMK opintopisteet ~ 950 ~ 1200 ~ 1500 Avoimen amk:n opintopisteet AIKOPA opiskelijamäärä ~950 ~1200 ~1500 5700 5000 6000 Opiskelijatyytyväisyys prosentteina AIKOPAN asiakaspalaute (asteikolla 1 5) 80 80 80 4, 3 4, 3 4, 3 Opiskelijoiden suorittamat TKIopintopisteet (valmistumishetkellä) 35 50 65 Henkilöstön työhyvinvointi (1 4) 3,12 3,2 3,2 20

Riskit Keskeiset riskit Kuvaus Perusrahoituksen vaihtelut 100%:ssa tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa. TKI- toiminnan omarahoituksen riittävyys. Tietojärjestelmien toimivuus. ERVA alueiden organisoitumisen mahdollinen vaikutus talous- ja henkilöstöhallintoon. Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin. AIKOPAN ja Cemis pohjaisen konsortiotoiminnan kilpailun ja rahoituksen kiristyminen. HTV2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy 189 190 190 193 193 21

5. Kajaanin Mamselli -liikelaitos Perustehtävä Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluita sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluita. Kajaanin Mamselli vastaa asiakkaiden ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamisesta myös poikkeusoloissa. Kajaanin Mamsellin visio on Rohkeasti innovoiden kohti kasvua ja kumppanuutta. Palvelujen nykytilan kuvaus Kajaanin Mamselli tuottaa yhteistoimintasopimusten mukaisesti Kajaanin kaupungin koulujen ja päiväkotien tarvitsemat ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Kajaanin Mamselli tuottaa palveluita yhteistoimintasopimusten mukaisesti myös kaupungin liikelaitoksille, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle ja muille asiakasryhmille. Kajaanin Mamselli tuottaa edellä mainitut kaupungin ja Sote- kuntayhtymän tarvitsemat palvelut itse. Vuokratyövoimaa käytetään tilapäisen työvoimapulan paikkaamiseen. Toimintaympäristön muutokset Mamsellin merkittävimpien asiakkaiden toiminnassa tai taloudellisessa tilanteessa tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutuksia Mamsellin toimintaan. Lähivuosina palvelutarpeen kasvua on odotettavissa vanhusten kotipalveluaterioissa sekä varhaiskasvatuksen ateria- ja puhtaanapitopalveluissa. Rakennus- ja laitekannan vanhenemisen myötä Mamsellin toimintaa tullaan tehostamaan keskittämällä ruoanvalmistus entistä suurempiin ja tehokkaampiin tuotantoyksiköihin. Tätä silmällä pitäen Kajaanin Mamselli ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä teettivät keväällä 2011 yhteisen, tulevaisuuden tuotantokeittiötarvetta käsittelevän tuotantokeittiöselvityksen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Kajaanin tuotanto- ja palvelukeittiöverkoston suunnittelussa. Talousarvio- ja toimintasuunnitelmakaudelle osuvia merkittäviä keittiöhankkeita ovat HauLe:n sekä uuden sairaalan keittiöhankkeet. Palvelulinjaukset 2015 2018 Puhtaanapidon alihankintaa vuosittain n. 30 000 (1HTV) hyödyntäen Mamsellin henkilöstön eläköitymisiä. Toimenpiteistä tehdään vuosittainen toimintasuunnitelma Kaukametsän tilausravintola- ja puhtaanapitopalveluiden alihankinta Kokeillaan vuodesta 2015 alkaen astiahuollon alihankintaa yhdessä isossa tuotantokeittiössä Kokeillaan vuodesta 2017 alkaen sellaisen yksikön palvelutuotannon (ei ateriatuotantoa) alihankintaa, jossa Mamselli vastaa sekä ateria- että puhtaanapitopalvelutuotannosta Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2015 Tuottovaatimus Peruspääoman korko 50 000 euroa vuodessa Tilikauden ylijäämä 0 22

Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi Toimittajien kehittyminen Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö Palveluohjelman toteutuminen Mamsellin määrittämien auditointikriteerien täyttyminen Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Esittely niiden tuoteryhmien kohdalla, joiden kohdalla paikallista tarjontaa Alihankintaa ei käytössä Toimittajia ei auditoida Esittelytilaisuuksien järjestäminen kaikkien tarjouspyyntöjen kohdalla Palveluohjelman toteutuminen suunnitelman mukaisesti Auditoitavat asiat määritelty ja mittarit luotu Esittelytilaisuuksien järjestäminen kaikkien tarjouspyyntöjen kohdalla Palveluohjelman toteutuminen suunnitelman mukaisesti Keskeisimmät toimittajat auditoitu ja mittarit täyttyvät 70 % Yhteistyö oppilaitosten kanssa Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä/ vuosi Harjoittelijoita on ollut saatavilla (ei seurantaa) Nykytason säilyttäminen (seuranta) Nykytason säilyttäminen (seuranta) Mamselli on haluttu työnantaja Avoimien hakemusten määrä/v (pätevät hakijat) Ei seurata 40 kpl/v 60 kpl/v Saavutettavuuden parantaminen Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tiedottaminen Nettisivujen kävijämäärän kehitys, facebook-tykkääjät, Twitter (johtaja) seuraajat Nettisivut: ei tiedossa, Facebook: 130 tykkääjää Twitter: tili luotu Nettisivut: seuranta käytössä, Facebook: + 20 % Twitter: seuraajia 10 kpl Nettisivut: kasvua vuodesta 2015 +20 % Facebook: kasvua + 10 % vuosi, Twitter: seuraajia 20 kpl Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosittain Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3,05 2,83 3,05 3,05 3,05 3,45 Taso säilyy Taso säilyy 23

Riskit Johtaminen Omistajapoliittinen riski Toiminnan optimointi Ateria- ja puhtaanapitopalvelut Ei koota ja analysoida riittävästi asiakkuudenhallintaan liittyvää tietoa Tuotantotapojen valinnoissa epäonnistuminen. Osataanko huomioida tulevaa ja ennakoida muutoksia? Omavalvontaan liittyviä vastuita ei ole avattu riittävän tarkalle tasolle tai vastuut laiminlyödään Kilpailutuksen epäonnistuminen. Tuoteominaisuudet tai palvelut eivät vastaa tarpeita/ odotuksia Ateria- ja puhtaanapitopalvelut Asiakkuudenhallinta Toimintaympäristön muutokset Omavalvonnan pettäminen Hankintariski Taloushallinto Tuotteistamisosaaminen Raportoinnin osatekijät eivät toteudu Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtamisriski Rekrytointiriski Osaamisvaje Kuvaus Johtaminen Päätöksentekoon voi sisältyä poliittisia intressejä. Verkostoitumisen epäonnistuminen Ei tunnisteta strategisia menestystekijöitä Taloushallinto Tuote- ja palveluhintojen oikeellisuus (ei yli- eikä alihinnoittelu) Ydinprosessit eivät saa tarvittavaa informaatiota päätöksenteon tueksi Henkilöstöhallinto Perehdyttämisessä epäonnistuminen Rekrytoinnissa epäonnistuminen Ei ole tarjolla riittävästi ammattiosaajia tai epäonnistutaan ammattitaidon kehittämisessä Henkilöstö, htv2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kajaanin Mamselli 182,6 205 197 197 196 24

6. Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Perustehtävä Tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterin kautta Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina. Palvelujen nykytilan kuvaus Toiminta toteutetaan kunnallisena liikelaitoksena. Omat esitykset Kajaanissa ja alueteatterin kautta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan alueilla ja rajakunnissa sekä muualla Suomessa Toimintaympäristön muutokset Teatterin tekemän yleisötutkimuksen perusteella katsojakunta ikääntyy. Vuonna 2013 teatteri saavutti kaikkien aikojen suurimmat pääsylipputulot. Haasteena on saada uudet katsojat pysymään ja houkutella uutta yleisöä, varsinkin nuoria teatteriin. Tämän johdosta alueteatterin painopisteenä kannattaa pitää lasten- ja nuorten teatteri, ja samalla pitää huoli, että teatterin tarjonnassa otetaan huomioon ikääntyneemmän yleisön tarpeet. Teatterin on etsittävä myös uusia yleisöjä muualta Suomesta yhteistyöproduktioiden kautta. Verkostoitumista muiden teattereiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin on jatkettava valtakunnallisen näkyvyyden turvaamiseksi. Palvelulinjaukset 2015 2018 Palvelujen vaikuttavuus: Kajaanin Kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, joka pyrkii takaamaan tasa-arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille kohderyhmille Kajaanin kaupungissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Alueteatterin ohjelmistossa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret sekä vanhukset. Teatteritalon puolella pääpaino on aikuiskatsojissa. Ensi-iltoja on noin neljä viisi vuodessa, joista kaksi kolme on teatteritalon esityksiä ja kaksi kiertue-esityksiä. Lisäksi omilla kevytrakenteisilla esityksillä pyritään varmistamaan lipputulotavoitteiden saavuttaminen. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden kanssa tiiviisti. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys: Teatterin henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä teatterissa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 9,5 henkilöä. Näistä 4 jätetään täyttämättä. Teatterin organisaatio sopeutetaan henkilöstösuunnitelmavuosien kuluessa vastaamaan henkilöstöresurssien vähenemistä. Koulutuksen osalta henkilökuntaa koulutetaan osaamisen parantamiseksi ja uusien yhteistyötuotantotapojen haltuun ottamiseksi. Työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, koska henkilöstö ikääntyy ja organisaatiossa tapahtuu muutoksia. Päätöksenteossa korostetaan teatterin johtoryhmän toimintaa, jotta päätöksiä tehtäessä kuultaisiin kaikkia henkilöstöryhmien edustajia. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus: Teatterin tuloksellinen palvelustrategian toteuttaminen edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kysymyksen ratkaisemiseksi tarvitaan pitkän tähtäyksen suunnitelma siitä missä toimitiloissa teatteri tulee toimimaan suunnitelmavuosien loppupuolella. Teatterin tilaongelmaan toisi helpotusta lisätilojen saaminen kaupungintalolta. Teatteritalon näyttämö kaipaa myös remonttia. Lisäksi on tärkeää että teatterille pystytään turvaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit strategiassa suunnitellun toiminnan mahdollistamiseksi: iso näyttämö sekä pieni näyttämö, joka toimii alueteatterina. Teatteri pyrkii myös lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä sekä laajentamaan esitystensä yleisöpohjaa. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämiseen uusien katsojien tavoittamiseksi. Henkilöstön aikaansaannoskyky: Teatterin tekemisessä tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset. Kaikista työpaikoista teatterissa eniten laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointi ja työilmapiiri. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja riittävien resurssien kohdentaminen työhyvinvointiprojekteihin vaikuttaa suoraan teatterin mahdollisuuksiin toimia tuloksellisesti. 25