KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 1

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 1 Ympäristölautakunta Aika 09.12.2015 klo 17:30-19:04 Paikka Virastotalo II kokoustila Käsitellyt asiat :t 195-213 Otsikko Sivu 195 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 196 Pöytäkirjan tarkastajat 4 197 Maa-aineslupa Suonlaita RN:o 22:0 Paihola 5 198 Ympäristölupa murskaamolle tilalle Suonlaita 22:0 Paihola 7 199 Maa-aineslupa Kerolankankaan sora-alueelle tilalle Kangas RN:o 27:88 Lehmo 9 200 Poikkeamislupa Kuusikulma 9:60 Jakokoski 11 201 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Kontioranta RN:o 5:27 määräala Kontiolahti 13 202 Poikkeamislupa tilalle Ranta 18:75 Lehmo 16 203 Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Komu 28:292 Lehmo 18 204 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Valistustalo 6:19 Paihola 21 205 Poikkeamislupa Mäntyranta 10:63 Paihola 23 206 Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Ruusuranta 85:66 Pohja 25 207 Etuosto-oikeuden käyttäminen Lehmonmetsä RN:o 2:115 Lehmo 28 208 Kontioniemen osayleiskaava 30 209 Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle 57 210 Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle 74 211 Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen 78 212 Viranhaltijapäätökset 79 213 Ilmoitusasiat 80

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 2 Ympäristölautakunta Saapuvilla olleet jäse net Ahlholm Pekka Kontkanen Mika Huttunen Satu Nykänen Markku Pakarinen Minna Pihlatie Marja-Leena Piiparinen Kirsi Puumalainen Jukka puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen khall edustaja Muut saapuvilla olleet Moisala Matti kaavoitusjohtaja, esittelijä Suontama Antti ympäristönsuojelusihteeri paikalla :t 197-199, poistui klo 17.45 Törrönen Pirjo pöytäkirjanpitäjä Poissa Kuusela Minna jäsen Pakarinen Juha jäsen Allekirjoitukset Pekka Ahlholm puheenjohtaja Pirjo Törrönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti 09.12.2015 Mika Kontkanen Kirsi Piiparinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Ympäristöyksikön kanslia 18.12.2015 pöytäkirjanpitäjä Pirjo Törrönen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 3 Ympäristölautakunta 195 09.12.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta 195 Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 4 Ympäristölautakunta 196 09.12.2015 Pöytäkirjan tarkastajat Ympäristölautakunta 196 Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Mika Kontkanen ja Juha Pakarinen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mika Kontkanen ja Kirsi Piiparinen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 5 Ympäristölautakunta 197 09.12.2015 Maa-aineslupa Suonlaita RN:o 22:0 Paihola 284/10.03.00.13/2015 Ympäristölautakunta 197 (Ymp.suoj.siht.) Maanrakennus Leivo Oy hakee Kontiolahden ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa ja samanaikaisesti ympäristölupaa maa-ainesalueelta otettavan kiviaineksen murskaamiselle Kontiolahden kunnan Paiholan kylään tilalle Suonlaita RN:o 22:0. Alueella ei ole ennen harjoitettu maa-ainesten ottoa. Alue on hakkuin käsiteltyä kuivaa kangasmaastoa. Alue sijaitsee Ilomantsintieltä Kerolankankaan kaakkoisnurkaan erkanevan soranajotien päässä. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi yhteensä 200 000 m³:n ottomäärälle, jonka jälkeen alueelle jää vielä aineksia jäljelle tuleville lupakausille. Toiminnalle haetaan myös ympäristölupaa alueelta otettavan kiviaineksen murskaustoiminnalle toistaiseksi alueen maa-ainesten oton kestoajaksi. Hakemusalue sijaitsee Tukhulminlampien II-luokan pohjavesialueella. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ja Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on varattu maa-ainesten ottoalueeksi. Ottoalueella ei ole erityisiä luonnonesiintymiä. Hakemuksen johdosta on kuulutettu Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla ja julkaistu hakemusta koskeva kuulutus 20.9.2015 sanomalehti Karjalaisessa. Hakemusalueen naapurikiinteistöt on kuultu postitetulla erillistiedoksiannolla. Naapurikiinteistöt eivät ole muistuttaneet asiasta. Hakemuksesta on saatu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Ympäristöterveyden lausunnot, joissa on puollettu hakemuksen hyväksymistä ja esitetty seikkoja lupamääräyksissä huomioitaviksi. Hakija on kuultu saapuneiden lausuntojen vuoksi, mutta hakija ei ole esittänyt vastinettaan. Esitän, että ympäristölautakunta myöntää Maanrakennus Leivo Oy:lle maa-ainesluvan haetulle alueelle 10 vuodeksi yhteensä 200 000 m³:n ainesmäärälle. Lupa myönnetään, koska lupa ei ole MAL 3 :n vastainen seuraavin perustein: Alue on maankäyttöä ohjaavien kaavojen mukaista maa-ainesten ottoaluetta, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja eikä MAL 3 :n mukaisia arvoja ja lähimmästä ottopisteestä on lähimpiin asuintaloihin yli 1000 metrin etäisyys, jolloin toiminnasta ei aiheudu asutukselle haittaa. Asiaan annettavat lupamääräykset annetaan oheisen asiakirjan mukaisena. Lupamääräyksiin huomoidaan saaduissa lausunnoissa esitetyt seikat. Maisemointitöiden vakuudeksi vaaditaan 20 000 euron vakuus. Hakija on hakenut kyseessä olevaan maa-aineslupaan myös MAL 21 :n vailla lainvoimaa olevan päätöksen aloittamisoikeutta. Esitän, että ympäristölautakunta myöntää maa-aineslupaan vailla lainvoimaa olevan päätöksen aloittamisoikeuden 20 000 euron vakuutta vastaan, koska asiassa ei ole esitetty luvan myöntämistä vastustavia näkemyksiä eikä asia ole muutoinkaan ristiriitainen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 6 Ympäristölautakunta 197 09.12.2015 Oheismateriaali: Pohjois-Karjalan ELY-keskus lausunto Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys lausunto Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, puh. 050 428 5123. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta myöntää haetun maa-ainesluvan sekä MAL 21 :n mukaisen vailla lainvoimaa olevan päätöksen aloittamisluvan ympäristönsuojelusihteerin esittämien perustelujen mukaisesti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Maa-aineslupa Suonlaita RN:o 22:0 Paihola, kartta Maa-aineslupa Suonlaita RN:o 22:0 Paihola, lupamääräykset

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 7 Ympäristölautakunta 198 09.12.2015 Ympäristölupa murskaamolle tilalle Suonlaita 22:0 Paihola 304/11.01.00/2015 Ympäristölautakunta 198 (Ymp.suoj.siht.) Maanrakennus Leivo Oy hakee Kontiolahden ympäristölautakunnalta ympäristölupaa maa-ainesalueelta otettavan kiviaineksen murskaamiselle Kontiolahden kunnan Paiholan kylään tilalle Suonlaita RN:o 22:0. Alueella ei ole ennen harjoitettu maa-ainesten ottoa. Alue on hakkuin käsiteltyä kuivaa kangasmaastoa. Alue sijaitsee Ilomantsintieltä Kerolankankaan kaakkoisnurkaan erkanevan soranajotien päässä. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi alueen maa-ainesten oton kestoajaksi. Hakemusalue sijaitsee Tukhulminlampien II-luokan pohjavesialueella. Pohjois-Karjalan Maakuntakaavassa ja Joensuun Seudun yleiskaavassa 2020 alue on varattu maa-ainesten ottoalueeksi. Ottoalueella ei ole erityisiä luonnonesiintymiä. Hakemuksen johdosta on kuulutettu Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla ja julkaistu hakemusta koskeva kuulutus 20.9.2015 sanomalehti Karjalaisessa. Hakemusalueen naapurikiinteistöt on kuultu postitetulla erillistiedoksiannolla. Naapurikiinteistöt eivät ole muistuttaneet asiasta. Hakemuksesta on saatu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden lausunnot, joissa on puollettu hakemuksen hyväksymistä ja esitetty seikkoja lupamääräyksissä huomioitaviksi. Hakija on kuultu saapuneiden lausuntojen vuoksi, mutta hakija ei ole esittänyt vastinettaan. Esitän, että ympäristölautakunta myöntää Maanrakennus Leivo Oy:lle ympäristöluvan haetulle alueelle alueen maa-ainesten oton kestoajaksi. Asian käsittely, luvan myöntämisen perusteet ja ympäristölupaan annettavat lupamääräykset käyvät ilmi oheisesta päätösehdotusasiakirjasta. Lupamääräyksiin huomoidaan saaduissa lausunnoissa esitetyt seikat. Oheismateriaali: Pohjois-Karjalan ELY -keskus lausunto Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys lausunto Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, puh. 050 428 5123. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys hyväksytään perusteluineen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 8 Ympäristölautakunta 198 09.12.2015 Liitteet Ympäristölupa murskaamolle tilalle Suonlaita 22:0 Paihola, kartta Ympäristölupa murskaamolle tilalle Suonlaita 22:0 Paihola, lupamääräykset

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 9 Ympäristölautakunta 199 09.12.2015 Maa-aineslupa Kerolankankaan sora-alueelle tilalle Kangas RN:o 27:88 Lehmo 359/10.03.00.13/2015 Ympäristölautakunta 199 (Ymp.suoj.siht.) Pohjois-Karjalan KTK Oy hakee Kontiolahden ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa Kontiolahden kunnan Lehmon kylään tilalle Kangas RN:o 27:88. Alue sijaitsee Kerolankankaan itälaidalla Ilomantsintien ja Särkivaarantien tien kulmauksessa. Maa-aineslupaa haetaan 15 vuodeksi yhteensä 750 000 m³:n ottomäärälle, jonka verran alueella on aineksia jäljellä osin jo aiemmilla lupakausilla ottamiseen valmistellulla alueella ja osin avohakatulla mäntykangas alueella. Hakemusalue sijaitsee vain hyvin pieneltä osin Tukhulminlampien II-luokan pohjavesialueella. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ja Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu maa-ainesten ottoon. Haetulla ottoalueella ei ole erityisiä luonnonesiintymiä. Hakemusalue on avointa sora-aluetta ja osin avohakattua kangasmaastoa. Hakemuksen johdosta on kuulutettu Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla ja julkaistu hakemusta koskeva kuulutus 28.10.2015 sanomalehti Karjalaisessa. Hakemusalueen naapurikiinteistöt on kuultu postitetulla erillistiedoksiannolla. Naapurikiinteistöt eivät ole muistuttaneet asiasta. Hakemuksesta ei ole ollut tarvetta pyytää lausuntoja, koska toiminnan ei katsota vaikuttavan vedenhankintaan. Hakijaa ei ole ollut tarvetta kuulla. Esitän, että ympäristölautakunta myöntää Pohjois-Karjalan KTK Oy:lle maa-ainesluvan haetulle alueelle 15 vuodeksi yhteensä 750 000 m³:n ainesmäärälle. Lupa myönnetään, koska lupa ei ole MAL 3 :n vastainen seuraavin perustein: Alue on maankäyttöä ohjaavien kaavojen mukaista maa-ainesten ottoaluetta, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja eikä MAL 3 :n mukaisia arvoja ja lähimmästä ottopisteestä on lähimpiin asuintaloihin yli 500 metrin etäisyys, jolloin toiminnasta ei aiheudu asutukselle haittaa. Asiaan annettavat lupamääräykset annetaan oheisen asiakirjan mukaisena. Maisemointitöiden vakuudeksi vaaditaan 30 000 euron vakuus. Hakija on hakenut maa-aineslupaan myös MAL 21 vailla lainvoimaa olevan päätöksen aloittamisoikeutta. Esitän, että ympäristölautakunta myöntää maa-aineslupaan vailla lainvoimaa olevan päätöksen aloittamisoikeuden 30 000 vakuutta vastaan, koska asiassa ei ole esitetty luvan myöntämistä vastustavia näkemyksiä eikä asia ole muutoinkaan ristiriitainen. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, puh. 050 428 5123. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta myöntää haetun maa-ainesluvan sekä MAL 21 :n mukaisen vailla lainvoimaa olevan päätöksen aloittamisluvan ympäristönsuojelusihteerin esittämien perustelujen mukaisesti.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 10 Ympäristölautakunta 199 09.12.2015 Päätös: Ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama poistui kokouksesta klo 17:45. Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Maa-aineslupa Kerolankankaan sora-alueelle tilalle Kangas RN:o 27:88 Lehmo, kartta Maa-aineslupa Kerolankankaan sora-alueelle tilalle Kangas RN:o 27:88 Lehmo, lupamääräykset

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 11 Ympäristölautakunta 200 09.12.2015 Poikkeamislupa Kuusikulma 9:60 Jakokoski 394/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 200 Hakija: Anne Hult (Pertti Pölönen valtuutettu hakemaan) Paikka: Kontiolahden kunnan Jakokosken kylä, tila Kuusikulma RN:o 9:60. Tilan pinta-ala on n. 5010 m². Rakennushanke: Noin 76 m²:n suuruisen lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 25.2.2013 hyväksymä Jakokosken osayleiskaava, jossa rakennuspaikka on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA). RA-alueella kullekin osayleiskaavassa osoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 1,5-kerroksisen loma-asunnon ja rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Rakennusoikeus on pinta-alaltaan 3000 m² tai suuremmilla rakennuspaikoilla 300 k-m² ja alle 3000 m² rakennuspaikoilla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Etäisyyden rantaviivasta tulee olla yli 100 k-m²:n päärakennuksella vähintään 40 m, enintään 100 k-m²:n päärakennuksella vähintään 25 metriä ja enintään 30 k-m²:n suuruisella saunalla vähintään 15 metriä. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan poikkeamista Jakokosken osayleiskaavan määräyksestä, jonka mukaan RA-alue on varattu loma-asuntorakentamiselle. Hakija haluaa muuttaa lomarakennuksensa käyttötarkoituksen vakituiseksi asuinrakennukseksi. Hakijan perustelut: Muutoksesta ei ole vaikutuksia ympäristölle eikä kunnallistekniikkaan. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Jakokosken osayleiskaavan mukaisella loma-asuntoalueella. Lähiympäristössä on useita vakituisia asuinrakennuksia, joten käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 12 Ympäristölautakunta 200 09.12.2015 asuinrakennukseksi ei aiheuta uusia palvelutarpeita alueelle. Käyttötarkoituksen muutos ei myöskään vaikeuta kaavan toteuttamista, joten lupa voidaan myöntää. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perusteluiden mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 172 :n mukaiset edellytykset. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle eikä muodosta vaikutukseltaan merkittävää rakentamista. Valvontamaksu 370 euroa Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä: 18.12.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 18.12.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa Kuusikulma 9:60 Jakokoski, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 13 Ympäristölautakunta 201 09.12.2015 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Kontioranta RN:o 5:27 määräala Kontiolahti 395/10.03.00.02/2015 Ympäristölautakunta 201 Hakija: Kontiolahden kunta Paikka: Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylä, määräala tilasta Kontioranta RN:o 5:27. Määräalan pinta-ala on noin 9700 m². Hakemus: Noin 1072 m²:n suuruisen huoltotoimiston käyttötarkoituksen muutos asumis-, hoitolaitos-, ravitsemus-, palvelu- ja majoitustoimintaan. Kaavallinen tilanne: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1-3 vaihekaavoissa rakennuspaikka kuuluu kaupunki-maaseutu-vaihettumisalueeseen (kmk), taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen (tkk), puolustusvoimien ja rajavartioston alueeseen (EP), ampumamelualueeseen (me-1) ja tärkeään tai vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen (pv). EP-merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminnan kannalta tarpeellisia alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ampumamelualueella yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa, mutta sen vahvistusmenettely on vielä kesken. Tässä kaavassa rakennuspaikka sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A), Kontiorannan varuskunta-alueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (ma/km-1) ja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle (mv-3). Ma-km-1-alueella alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Taajamatoimintojen aluemerkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen ja merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka on suunnittelutarvealuetta, puolustusvoimien ja rajavartioston aluetta (EP), pohjavesialuetta (pv-1) ja melualuetta (me). EP-merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat tai sellaiseksi suunnitellut varuskunta- ja vastaavat alueet. Alueilla liikkuminen saattaa olla turvallisuus- yms. syistä rajoitettua. Alueelle ollaan laatimassa Kontioniemen osayleiskaavaa, jonka ehdotuksessa rakennuspaikka kuuluu palvelujen ja hallinnon alueeseen (P).

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 14 Ympäristölautakunta 201 09.12.2015 Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut poikkeamiset: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Joensuun seudun yleiskaava 2020:n määräyksen ja Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Poiketaan voimassa olevasta maakuntakaavasta ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:n määräyksestä, jonka mukaan alue on EP-aluetta, eli varuskuntaan liittyvien toimintojen aluetta. Hakijan perustelut: Ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, koska rakennuksen suunniteltu hoitolaitos-/majoitustoiminta tukee alueen käyttötarkoitusta. On sopiva maisemallisesti eikä vaikutusta luonnon- tai kulttuuriympäristöön. Kyseessä on olemassa oleva rakennus, johon kohdistuvat muutostyöt tapahtuvat rakennuksen sisällä. Naapureiden kuuleminen: Kunta omistaa alueen ympäristön ja näin ollen naapureita ei ole kuultu. Lausunto: Kontiorannan varuskunta lakkasi vuoden 2014 alussa. Alueelle on suunniteltu muuta toimintaa. Kaikki kaavamuodot on päätetty uudistaa. Maakuntakaavan neljäs vaihe on hyväksytty ja odottaa vahvistamista. Aluetta koskeva Kontioniemen osayleiskaavaehdotus on tulossa nähtäville, ja siinä alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi. Maakuntakaavan 4. vaihekaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, johon voidaan sijoittaa mm. asumisen ja palvelujen alueita. Käyttötarkoituksen muutos ei haittaa kaavoitusta, sillä alueella voimassa olevat kaavat ovat vanhentuneet varuskunnan lakkautumisen myötä. Rakennus, johon nyt haetaan poikkeamislupaa, on tarkoitus myydä hoitolaitostoimintaan, mikä tukee uudistumassa olevia kaavoja. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Koska hakemuksen tarkoittama poikkeaminen täyttää MRL 172 :n tarkoittamat poikkeamisen edellytykset, ympäristölautakunta päättää

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 15 Ympäristölautakunta 201 09.12.2015 myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä: 18.12.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä:18.12.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Suunnittelutarveratkaisu Kontioranta RN:o 5:27 Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 16 Ympäristölautakunta 202 09.12.2015 Poikkeamislupa tilalle Ranta 18:75 Lehmo 372/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 202 Hakija: Huohvanainen Risto ja Jaana Paikka: Kontiolahden kunnan Lehmon kylä, tila Ranta RN:o 18:75. Tilan pinta-ala on n. 9377 m². Rakennushanke: Noin 140 k-m²:n suuruisen omakotitalon rakentaminen. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston 26.4.2004 hyväksymä Pielisjoen rantaosayleiskaava Kupluskylä-Kuurna, jossa rakennuspaikka on erillispientalojen aluetta AO. Alueelle saa sijoittaa enintään 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Kullekin tontille saa rakentaa yhden asunnon talousrakennuksineen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on on 350 m². Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m². Asuinrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 50 metriä ja enintään 25 m²:n suuruisen rantasaunan vähintään 15 m rannasta. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudattetava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan poikkeamista Pielisjoen rantaosayleiskaavan määräyksestä, jonka mukaan AO-alueella asuinrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 50 metriä. Hakijan perustelut: Oja laskee tontilla 45 metrin päähän rannasta (kuva 1 liitteenä). Tämän ojan suistoalueella on keväisin kosteampaa kuin rannempana 30 m:n kohdalla. Ojan laskukohdassa kuntan poiston jälkeen maanpinta on 25 cm alempana kuin vastaavasti mitattuna rannempana 30 m:n kohdalla. Perustusten kannalta kerrosalaltaan n. 140 m²:n omakotitalon paras sijainti olisi kuivemmalla maalla 30 m rannasta. Samoin asemointi jo rakennettujen rakennusten kanssa olisi parempi. Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön ja rantamaisemaan. Vastaavilla tonteilla Sorsaniemessä, jotka käyttötarkoituksen muutoksella muutettu omakotitaloiksi, on voitu alunperin rakentaa 30 m rannasta. Joten vaatimus 30 m:iin yhdenvertaisen käsittelyn nimissä ei liene kohtuuton.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 17 Ympäristölautakunta 202 09.12.2015 Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen tarvittavassa laajuudessa. Naapureilla ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Pielisjoen rantaosayleiskaavan AO-alueella, jossa asuinrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan tulee olla vähintään 50 metriä. Maastosta johtuvista syistä rakennus voidaan kuitenkin sijoittaa hakijan esittämään paikkaan, jolloin vältetään mahdolliset tulevat haitat pintavesien osalta. Näin ollen poikkeamislupa voidaan myöntää hakijan esittämällä tavalla. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 172 :n mukaiset edellytykset. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle eikä muodosta vaikutukseltaan merkittävää rakentamista. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä:18.12.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä:18.12.2015 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa tilalle Ranta 18:75 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 18 Ympäristölautakunta 203 09.12.2015 Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Komu 28:292 Lehmo 362/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 203 Hakija: Kainulainen Eeva Rakennuspaikka: Kontiolahden kunnan Lehmon kylä, Kulhossa sijaitseva tila Komu RN:o 28:292. Tilan pinta-ala on n. 2 500 m². Rakennushanke: Noin 80 m²:n suuruinen lomarakennus, noin 40 m²:n suuruinen talousrakennus ja noin 30 m²:n suuruinen saunarakennus. Rakennustoimenpiteen yhteydessä puretaan kaksi vanhaa talousrakennusta, yhteensä 67 m². Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston 21.5.2007 hyväksymä Kulhon osayleiskaava, jossa rakennuspaikka sijaitsee loma-asuntoalueella (RA). RA-alueella rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksikerroksisen loma-asunnon talousrakennuksineen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 m². Vähintään 2500 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle, mikäli rantaviivan pituus on vähintään 40 m, saa rakentaan enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen talousrakennuksineen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 350 m². Alueelle ei ole kaavassa osoitettu rakennuspaikkaa. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Kunnanhallitus on 18.8.2014 185 päättänyt, että Kulhon koulun ja päiväkodin vaikutusalueelle ei myönnetä suunnittelutarvelupia asuinrakentamiselle kahteen vuoteen ajalla 1.9.2014-1.8.2016, koska kunta ei pysty takaamaan uusille asukkaille tarvittavia koulu- ja päivähoitopalveluja. Kyseessä on kunnanhallituksen tekemä linjauspäätös, joka ei koske olemassa olevia rakennuspaikkoja. Haetut ratkaisut: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Kulhon osayleiskaavan määräyksen mukaisesti. Haetaan poikkeamista Kulhon osayleiskaavan määräyksestä, jonka mukaan rantavyöhykkeille ei voi muodostaa uusia rantaa varaavia rakennuspaikkoja. Haetaan poikkeamista Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 19 Ympäristölautakunta 203 09.12.2015 määräyksestä, jonka mukaan rantarakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Haetaan poikkeamista Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen määräyksestä, jonka mukaan uuden rantarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000 m². Hakijan perustelut: Maanomistajien tasavertainen kohtelu. Kyseinen rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta eikä muutakaan maankäytön suunnittelua, kun kysymyksessä on 3.1.1959 muodostettu itsenäinen Komu tila. Sittemmin tilaan on ostettu lisämaata, josta on 31.10.2014 muodostettu tila Komu RN:o 28:292. Rantaviivan pituus on alkuperäinen. Tilalla Komu on kaksi talousrakennusta, jotka puretaan nyt haettavan luvan yhteydessä. Perimätiedon mukaan tilalla Komu on ollut aikanaan myös päärakennus. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Uuden päärakennuksen rakentaminen Kulhon osayleiskaava-alueella edellyttää suunnittelutarveratkaisua. Osayleiskaavassa alueelle on merkitty yksi RA-rakennuspaikka, joka muodostuu kahdesta erillisestä pienestä tilasta. Nyt poikkeamisluvalla pyritään muodostamaan kaksi erillistä rakennuspaikkaa. Kyseessä on siis uuden rantarakennuspaikan muodostaminen Kulhon osayleiskaava-alueelle. Tämä on kaavamääräyksissä erikseen kielletty. Menettely vaatii poikkeamisluvan. Lupaa haettavaan tilaan Komu on ostettu lisämaita, jolla tilan pinta-alaa on pyritty suurentamaan. Kulhon osayleiskaava kieltää uusien rakennuspaikkojen muodostamisen rantavyöhykkeelle, koska rakennusoikeudet on osoitettu kaavassa maanomistajakohtaisesti maksimimitoituksilla. Yleiset sallitut rantamitoitusmäärät on ylitetty alueella jo moninkertaisesti. Se, että olemassa olevia tontteja jaetaan uudelleen lohkomalla, ei tee lohkotiloista rakennuspaikkoja. Komu-tilan rantaviivan pituus on noin 30 metriä, kun kunnan rakennusjärjestys edellyttää uudelta rakennuspaikalta 50 metrin pituista rantaviivaa. Myöskään rakennusjärjestyksen edellyttämä rakennuspaikan kokovaatimus ei täyty. Uuden rantarakennuspaikan pinta-alan tulee olla 5000 m², kun se on Komu-tilalla 2500 m². Myös näiltä osin kyse on poikkeamisluvasta. Kunnanhallituksen 18.8.2014 tekemä linjaus suunnittelutarvelupien myöntämisestä ei koske lomarakentamista, joten Kulhon alueen suunnittelutarveratkaisujen myöntämisrajoituksella ei ole vaikutusta tähän päätökseen. Edellä mainitusta johtuen poikkeamislupaa ei voida myöntää. Poikkeaminen vaikeuttaa kaavan toteuttamista ja muodostaa haitallista yhdyskuntarakennetta, eikä maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteudu.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 20 Ympäristölautakunta 203 09.12.2015 Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta ei myönnä haettua suunnittelutarvelupaa kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle ei ole olemassa MRL 137 :n mukaisia edellytyksiä. Ympäristölautakunta ei myönnä haettua poikkeamislupaa kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle ei ole olemassa MRL 172 :n mukaisia poikkeamisen edellytyksiä. Valvontamaksu 240 euroa Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä: 18.12.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: - Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Komu 28:292 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 21 Ympäristölautakunta 204 09.12.2015 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Valistustalo 6:19 Paihola 357/10.03.00.02/2015 Ympäristölautakunta 204 Hakija: Paiholan kyläyhdistys ry Paikka: Kontiolahden kunnan Paiholan kylä, tila Valistustalo RN:o 6:19. Tilan pinta-ala on noin 3 900 m². Hakemus: Noin 75 k-m²:n suuruisen kylätalon rakentaminen. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston 7.11.2005 hyväksymä Pielisjoen rantaosayleiskaava Kuurna-Eno. Rakennuspaikka sijaitsee kaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueella (PY). PY-alueella saa rakentaa enintään 200 m² palveluita tarjoavia rakennuksia. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut poikkeamiset: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Pielisjoen rantaosayleiskaava Kuurna-Enon mukaisesti. Haetaan poikkeamista Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen määräyksestä, jonka mukaisesti rakennuksen etäisyyden tulee keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla 40 metriä. Hakijan perustelut: Valistustalon tontti on varattu Pielisjoen rantaosayleiskaavassa Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeks, jossa rakennusoikeutta on 200 k-m². Rakennushankkeella on normaalit rantarakentamisen haittavaikutukset. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut naapurit tarvittavassa laajuudessa. Heillä ei ole ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka on Pielisjoen rantaosayleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Kylätalon rakentaminen on kaavan mukaista rakentamista.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 22 Ympäristölautakunta 204 09.12.2015 Rakennus on suunniteltu rakennettavaksi 38 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, kun rakennusjärjestys edellyttää 40 metrin etäisyyttä. Rakennus on asemapiirroksessa sijoitettu viiden metrin päähän tontin takarajasta, eli kauimpaan mahdolliseen kohtaan rantaviivasta. Kahden metrin poikkeaminen ei ole niin merkittävä, että se vaikeuttaisi kaavan toteuttamista tai alueiden käytön muuta järjestämistä tai vaikeuttaisi luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lupa voidaan myöntää. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveratkaisun kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perusteluiden mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Koska hakemuksen tarkoittama poikkeaminen täyttää MRL 172 :n tarkoittamat poikkeamisen edellytykset, ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossaan esittämien perustelujen mukaisesti. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä: 18.12.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä:18.12.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Valistustalo 6:19 Paihola, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 23 Ympäristölautakunta 205 09.12.2015 Poikkeamislupa Mäntyranta 10:63 Paihola 371/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 205 Hakija: Åberg Anne Paikka: Kontiolahden kunnan Paiholan kylä, tila Mäntyranta RN:o 10:63. Tilan pinta-ala on n. 3200 m². Rakennushanke: Noin 60 m²:n suuruisen lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston 26.4.2004 hyväksymä Pielisjoen rantaosayleiskaava Kupluskylä-Kuurna, jossa rakennuspaikka on loma-asuntoaluetta RA. Alue on tarkoitettu loma-asuntorakentamiseen. Uuden rakennuspaikan tulee olla vähintään 5000 m². Kullekin tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon talousrakennuksineen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 150 m². Loma-asunnon tulee olla vähintään 30 m rannasta ja enintään 25 m²:n suuruisen rantasaunan 15 m keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lisäksi alue on pohjavesialuetta. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudattetava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan poikkeamista Pielisjoen rantaosayleiskaavan määräyksestä, jonka mukaan RA-alue on varattu lomarakentamiseen. Hakija haluaa muuttaa rakennuksen käyttötarkoituksen vakituiseksi asuinrakennukseksi. Hakijan perustelut: Rakennus sijaitsee lähellä palveluita (mm. kunnallinen vesi- ja viemäriverkko, tieverkko, Lehmon ja Kylmäojan taajamat). Remontin jälkeen rakennus täyttää käyttötarkoituksen muutoksen vaatimukset (asetus 4/13). Muutos ei aiheuta merkittävää haittaa. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen tarvittavassa laajuudessa. Naapureilla ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Pielisjoen rantaosayleiskaavan RA-alueella, jossa rakennusoikeus on 150 m². Rakennuspaikan ympäristössä on paljon

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 24 Ympäristölautakunta 205 09.12.2015 omakotitaloja. Rakennuspaikka sijaitsee lähellä Lehmon taajaman julkisia palveluja, eikä käyttötarkoituksen muutos näin ollen aiheuta kunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Poikkeamislupa ei myöskään vaikeuta kaavan toteuttamista, eikä muodosta haitallista yhdyskuntarakennetta. Lupa käyttötarkoituksen muuttamiselle voidaan myöntää. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 172 :n mukaiset edellytykset. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle eikä muodosta vaikutukseltaan merkittävää rakentamista. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä:18.12.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä:18.12.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa Mäntyranta 10:63 Paihola, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 25 Ympäristölautakunta 206 09.12.2015 Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Ruusuranta 85:66 Pohja 385/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 206 Hakija: Mononen Aimo ja Eeva Paikka: Kontiolahden kunnan Pohjan kylä, tila Ruusuranta RN:o 85:66. Tilan pinta-ala on n. 3 030 m². Rakennushanke: Noin 36 k-m²:n suuruisen lomarakennuksen rakentaminen olemassa olevan lomarakennuksen paikalle. Vanha lomarakennus 36 k-m² puretaan. Kaavallinen tilanne: Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa rakennuspaikka sijaitsee kaupunki-maaseutu -vaihettumisalueella (kmk), taajamaseudun kehittämisen kohdealueella (tkk) ja rantojen käytön kehittämisen kohdealueella (rk). Kmk-merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, joka kuuluu läheisesti kaupunkiseudun vaikutukseen asumisen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kautta. Tkk-merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Rk-kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen ja rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee suunnittelutarvealueella (suunn.), tehokkaan mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeellä (ra-1) ja maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Ra-1-vyöhykkeen piirissä olevilla rannoilla on keskimääräistä paremmat edellytykset rantavyöhykkeellä tapahtuvaan rakentamiseen verrattuna vastaavan tyyppisiin vesistöihin tai saman vesistön muihin osiin. M-merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousalueina kaikki ne maaseutualueet, joille ei ole tarpeen osoittaa muuta käyttötarkoitusta. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut poikkeamiset: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaisesti.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 26 Ympäristölautakunta 206 09.12.2015 Haetaan poikkeamislupaa olemassa olevan lomarakennuksen korvaamiseen kaavoittamattomalla ranta-alueella. Poikkeamisvalta on kunnalla. Haetaan poikkeamista Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen määräyksestä, jonka mukaan rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä. Hakijan perustelut: Hakija ei ole kirjannut hakemukseen erityisiä perusteluja. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut naapurit tarvittavassa laajuudessa. Naapureilla ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja tehokkaan mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeellä. Päärakennuksen uusiminen tilalla ei vaikeuta alueen kaavoitusta tai alueiden käytön muuta järjestämistä. Uusi rakennus tulee kuitenkin sijoittaa vähintään viidentoista metrin päähän rannasta. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Ympäristölautakunta päättää myöntää haetut poikkeamisluvat kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perusteluiden mukaisesti siten, että rakennus sijoitetaan vähintään 15 metrin päähän rannasta. Tällöin luvan myöntämiselle on olemassa MRL 172 :n mukaiset edellytykset. Poikkeamiset eivät aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle eivätkä muodosta vaikutukseltaan merkittävää rakentamista. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä:18.12.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 18.12.2017

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 27 Ympäristölautakunta 206 09.12.2015 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Ruusuranta 85:66 Pohja, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 28 Ympäristölautakunta 207 09.12.2015 Etuosto-oikeuden käyttäminen Lehmonmetsä RN:o 2:115 Lehmo 387/10.00.01.01/2015 Ympäristölautakunta 207 Etuostolain 1 :n mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuostolain 2 :n mukaan etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä (etuostolla), sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. Kiinteistönkauppana pidetään sellaista vastikkeellista kiinteistön luovutusta, jossa vastikkeen arvosta muu kuin kiinteä omaisuus muodostaa pääosan. Etuosto-oikeutta ei ole, milloin 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5 000 neliömetriä tai sitä vähemmän; 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso; 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen laitos; tai (23.6.2005/471) 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saman ostajan ja saman myyjän välillä samassa kunnassa tehdyt kiinteistönkaupat sekä kaupat, joissa kiinteistön luovuttajana tai luovutuksensaajana on yhteisö, josta ostaja tai myyjä omistaa yli puolet, samoin kuin kaupat, joissa kiinteistö on kolmannen kautta siirtynyt samalta myyjältä samalle ostajalle. Mitä 2 kohdassa on säädetty, ei sovelleta, milloin kiinteistö luovutetaan siinä tarkoitetulle ja muulle ostajalle yhteisesti. Veikko Heinonen on myynyt 20.11.2015 päivätyllä kauppakirjalla Lehmonmetsä RN:o 2:115 -nimisen tilan Lehmon kylästä. Tilan pinta-ala on noin 22,39 ha. Myyntihinta on 22 500 euroa. Kaupan kaikki ehdot näkyvät 20.11.2015 päivätyssä liitteenä olevassa kauppakirjassa. Etuostolain mukaan, jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kirjallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja sille tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuomarille, jonka toimialueella

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 29 Ympäristölautakunta 207 09.12.2015 kiinteistö on. Ilmoitukset on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Kunnan tulee liittää tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuomarille tehtävään ilmoitukseen todistus siitä, että kunnan päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä on annettu 3 momentin mukaisesti tiedoksi ostajalle ja myyjälle. Kunnan etuosto-oikeuden käyttämisestä tarkoitettu päätös on annettava ostajalle ja myyjälle tiedoksi niin kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty (20.8.1982/638). Jos kunta laiminlyö edellä mainitun, on etuosto-oikeus menetetty. Kun etuosto on loppuun saatettu, on kunnan korvattava ostajalle, mitä tämä on sitä ennen suorittanut, ei kuitenkaan ostajan laiminlyönnistä aiheutuneita suorituksia. Lisäksi kunnan on korvattava ostajalle kaupan johdosta syntyneet tarpeelliset kustannukset. Sama koskee kiinteistön hallinnasta tai hoidosta aiheutuneita tarpeellisia kustannuksia, sikäli kuin ne ylittävät sen, minkä on katsottava vastaavan ostajan omaisuudesta saamaa hyötyä. Ostajalle tarkoitetuille suorituksille on kunnan maksettava kunkin suorituksen maksupäivästä lukien korkolain (633/1982) 3 :n 2 momentin mukainen korko. Etuosto-oikeus on loppuun saatettu, kun kunnan päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä on saanut lainvoiman. Etuosto-oikeuden käyttämisestä on tehtävä merkintä kiinnitysrekisteriin. Merkinnät on poistettava, kun etuosto on saatettu loppuun. Kun etuosto on loppuun saatettu, tulee ostajan toimittaa kunnalle luovutuskirja ja haltuun saamansa kiinteistöä koskevat asiakirjat, joilla on merkitystä kunnalle kiinteistön omistajana. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunta käyttää etuostolain suomaa mahdollisuutta ja hankkii tilan Lehmonmetsä RN:o 2:115 Lehmon kylästä tulevaisuuden yhdyskuntarakentamiseen Kontiolahden kunnalle etuosto-oikeutta käyttämällä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Etuosto-oikeuden käyttäminen Lehmonmetsä RN:o 2:115 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 30 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kontioniemen osayleiskaava 345/10.02.02.00/2013 Ympäristölautakunta 18.09.2013 163 Osayleiskaavan tehtävänä on kunnallisen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaamisen sekä erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Osayleiskaava on kunnan strateginen suunnitelma, jossa alueiden käyttöä suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin, yleensä noin 20 vuodeksi. Osayleiskaavan periaatteet ohjaavat myöhemmin yksityiskohtaista kaavoitusta, rakentamista ja maankäyttöä. Osayleiskaava helpottaa viranomaisten päivittäistyötä sekä turvaa parhaiten maanomistajien tasapuolisen kohtelun, kuten lainsäädäntö edellyttää. Osayleiskaavan määräykset eivät yleensä ole niin yksityiskohtaisia, eikä niillä voida määrätä niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavassa. Osayleiskaava kannattaa laatia aina oikeusvaikutteisena. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 vahvistumisen myötä kumoutui useita Kontiolahden kunnan osayleiskaavoja. Tämän takia niitä on nyt jouduttu laatimaan uudestaan eri alueille. Työn alla tai eri vaiheessa on Jakokosken, Paiholan ja Lehmon osayleiskaavat. Osayleiskaavan laadintaprosessi kestää yleensä pari vuotta. Pakollinen luonto- ja maisemaselvitys sekä tarvittavat muut selvitykset on laadittava ennen varsinaisen kaavatyön alkua, tai yhtäaikaa ja niissä menee yleensä yksi vuosi. Luontoselvitystä laadittaessa maastoselvitykset on tehtävä kevään ja syksyn välisenä aikana johtuen eläimistön ja kasvillisuuden havainnoimisesta. Yleiskaava-alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava sekä Joensuun seudun yleiskaava 2020. Edellä mainittujen kaavojen lisäksi yleiskaavatyötä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeen ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta kestävällä tavalla 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 31 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kunnanhallitus 23.09.2013 294 Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Joensuun seudun yleiskaavan vahvistumisen myötä kumoitui myös Kontioniemen osayleiskaava, joka oli laadittu 2004. Tämän jälkeen rakennuslupien myöntäminen alueelle on ollut todella vaikeaa. Kontioniemen alueella on monenlaista toimintaa. Asuntoalueet joissa on voimassa olevaa asemakaavaa, golf-kenttä, laajat virkistysalueet, Höytiäisen ranta-aluetta on useita kilometrejä, varuskunnan vanha asuinalue,varsinainen varuskunta-alue, ampumahiihtokeskus, vanhat varuskunnan ampumaradat sekä laajat Metsähallituksen omistuksessa olevat metsäalueet. Kontioniemem varuskunta on ilmoitettu lakkautettavaksi vuoden 2014 alusta, tämä on nyt johtanut siihen, että alueen tulevaisuuden suunnittelu on käynistettävä mahdollisimman nopeasti. Lakkautuspäätös mahdollistaa myös varuskunnan vanhan asuinalueen ottamisen uudelleen asuntorakentamisen piiriin. Kontioniemen uudet käyttövisiot vaativat nykyisen maakuntakaavan muuttamisen, maakuntaliitto onkin jo käynnistänyt maakuntakaava vaihe nelosen laadinnan. Joensuun seudun yleiskaavassa alueet on merkitty myös merkinnöillä, jotka tukevat vielä nykyistä toimintaa, eli varuskunnan olemista alueella. Tästä johtuen kunnan on syytä käynnistää pikaisesti Kontioniemen osayleiskaavan laadinta, jotta pääsemme kiinni mahdollisimman nopeasti alueen asemakaavoitukseen. Yleiskaava on tarkoitus laatia konsulttityönä. Kaavan lopputulokseen vaikuttaa myös käynnistyvän EU - hankkeen lopputulos. Meidän tuleekin varautua siihen, että osayleiskaavan vahvistusmenettely tehdään mahdollisesti myös osissa. Vaikka Kontioniemestä on laadittu useita erilaisia selvityksiä, joudutaan myös niihin vielä panostamaan. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se käynnistää osayleiskaavan laadinnan liitekartan mukaisesti Kontioniemen alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1.300 ha. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 32 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 18.02.2015 47 Ympäristölautakunta 208 Maakuntakaavan neljännen vaiheen ehdotus on nyt asetettu nähtäville ja siitä on pyydetty lausunnot eri tahoilta. Tämä mahdollistaa sen, että myös Kontioniemen osayleiskaavaluonnos voidaan laittaa julkisesti nähtäville ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot.osayleiskaava-alueelta on tehty luontoselvitys, muinaisjäännösinventointi, ampumakeskuksen yleissuunnitelma ja melunhallintasuunnitelma, Kontioniemen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, selvitys uuden asuinalueen liikenteellisistä vaikutuksista, katuverkoston yleissuunnitelma, alueen maaperäselvityksiä, rakennusten kuntokartoituksia, selvityksiä olemassa olevista verkostoista, entisen varuskunta-alueen massoittelusuunnitelma, suunnitelma golfkentän laajentamiseksi, suunnitelma alueen ulkoilureiteistä ja erilaisia aluekohtaisia asemakaavatasoisia suunnitelmia. Lisäksi varuskunta-alueesta on teetetty kahden konsulttitoimiston avulla kaksi erilaista masterplania ja näitä on työstetty eteenpäin eri osa-alueiden osalta. Lisäksi varuskunta-alueen kehittämiseksi on ollut EU-hankkeita. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 62 :n ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti 10.2.2015 päivätyt Kontioniemen osayleiskaavaluonnosasiakirjat julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä sekä kunnan eri hallintokunnilta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kontioniemen 10.2.2015 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 12.3.2015-13.4.2015. Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Ampumarata-asia Osayleiskaavassa on esitetty maakuntakaavan 4. vaiheen seudullisesti merkittävä ampumarata merkinnällä YU-2 eli yleisten urheilu- ja

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 33 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa sisätiloissa toimivan ampumahallin ja siihen liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja. Maakuntaliitto esittää muutettavaksi merkinnän kuvausta siten, että se mahdollistaa myös osittain katetun ampumaradan sijoittamisen alueelle, toisin sanoen sellaisen ampumaradan, joka on ollut pohjana maakuntakaavassa tehdyissä selvityksissä (ampumakatos ja ampumakatoksen pidennykset). Maakuntakaavassa käytetään 55 db melurajausta, jota olisi hyvä käyttää myös yleiskaavassa. Liikenne Maakuntaliitto esittää yleiskaavaan kiertoliittymää Kontioniementien, Napakympintien ja Asemantien nelihaaraliittymään. Kevyen liikenteen väylävarauksia tulisi kaavassa lisätä liikenteellisten vaikutusten arviointiraportissa esitetyllä tavalla, erityisesti matkailupalvelujen alueen ja ampumahiihtostadionin välisellä alueella. Kaavassa olisi lisäksi hyvä pohtia olisiko tarpeen rajoittaa Taskisentiellä liikennettä siten, että yhteydestä ei muodostuisi yleisesti käytettävää väylää matkailupalvelujen alueelle Kontiorantaan. Ampumahiihtostadion ja ympäristö Maakuntaliitto kiinnittää huomiota osayleiskaavassa esitettyyn ja ampumahiihtostadionin välittömään läheisyyteen sijoitettuun matkailupalvelujen aluevaraukseen (RM). Esitetty matkailupalvelujen toiminta on tullut uutena esityksenä myös maakuntakaavaan ollen osa maakuntakaavaehdotuksesta saatua palautetta. Esitetty RM-alue sijaitsee maakuntakaavan 4. vaiheen virkistysalueella, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja (V/a). Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue liittyy seudullisesti merkittävään virkistyspalvelujen alueeseen (v-kohde). Maakuntakaavan 4. vaiheen V/a-aluevarausmerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. V/a-alueen rakentamismääräyksessä todetaan: "Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja rakennuksia". Matkailupalvelutarkoituksiin liittyvien rakennusten rakentaminen ei siis lähtökohtaisesti ole maakuntakaavan virkistysalueella mahdollista. Maakuntakaavassa on esitetty seudullisesti merkittävä matkailupalvelujen kohdemerkintä ampumahiihtostadionin pohjoispuolelle vanhan varuskunta-alueen ytimeen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän matkailupalvelujen, mukaan lukien vapaa-ajan asumisen, kehittämisen sillä alueella. Maakuntaliitto kuitenkin näkee Kontiolahden suunnitelmiinkin liittyen, että ampumahiihtostadionin ympärivuotista toimintaa tukeva rakentaminen tulisi olla mahdollista stadionin läheisellä alueella. Maakuntaliitto on esittämässä maakuntakaavan V/a-alueen rakentamismääräyksen täydentämistä muotoon "Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja tai ampumahiihtostadionin toimintaa ja palveluita tukevia rakennuksia."

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 34 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Näiden ratkaisujen pohjalta maakuntaliitto esittää, että osayleiskaavassa esitettyä RM-aluetta ampumahiihtostadionin läheisyydessä tulisi muuttaa siten, että se vastaa paremmin maakuntakaavan merkintöjä. Maakuntaliitto näkee, että kaavan jatkotyössä voisikin miettiä mahdollisuutta esittää alue jossakin määrin vapaa-ajan asuntorakentamisen mahdollistavalla merkinnällä. Tämä erityisesti siinä tapauksessa, mikäli alueen toiminnan ajatellaan kytkeytyvän saumattomasti ampumahiihtostadionia tukevaan toimintaan kuten esimerkiksi joukkueiden ja urheilijoiden käyttöön. Maakuntakaavan 4. vaihe on tavoitteena viedä kesäkuun maakuntavaltuustoon, mikä tarkoittaa sitä, että maakuntakaavan lopulliset ratkaisut valmistellaan hyvin pian huhti/toukokuun aikana. Lopuksi Esitetään osallisiin lisättäväksi vähintään lausunnon antajina Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Kontiolahden Urheilijat, Pohjois-Karjalan liikunnan sekä Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys alueen erityisen matkailullisen ja virkistyksellisen merkityksen johdosta. Myös luonto- ja kulttuuriympäristöjen järjestöjä olisi hyvä lisätä lausunnon antajiksi. Kaavakartassa ja -merkinnöissä on vielä puutteita, esim. asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle osoitettujen olevien ja uusien rakennuspaikkojen ero ei käy kartalta ilmi. Samoin esim. paikoitusalueet ja venevalkama-alueet ovat kaavakartalla, mutta puuttuvat kaavamerkinnöistä. Vastine: Lausunnossa esitetyt melurajaus 55 db ja kevyenliikenteen väylävaraus matkailupalvelujen alueelta ampumahiihtostadionille merkitään kaavaehdotukseen. Yleiskaavalla ei määritellä risteysten teknistä toteuttamistapaa (kiertoliittymävaraus Napakympintien ja Asemantien risteykseen). Taskisentien liikenteellistä roolia selvitetään asemakaavatyössä. RM-merkintä pitää jo sisällään loma-asuntojen rakentamismahdollisuuden. YU-1 merkintä muutetaan seuraavaksi: yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa ampumahiihtostadionin ja siihen liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja, ampumamelualueen ulkopuolella myös majoitusrakennuksia ja loma-asuntoja. YU-2 merkintä muutetaan seuraavaksi: yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa ampumahallin tai -katoksen, osittain katetun ampumaradan ja näihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja. Lausunnossa on esitetty laajennettavaksi lausunnon antajia. Esitetyt eivät kuitenkaan ole asianosaisia ja heidän mielipiteitä saadaan selville muulla yhteistyöllä. Puutteelliset merkinnät lisätään kaavaehdotukseen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 35 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus Tiivistelmä: Osayleiskaavaa varten tehty liikennetarkastelu on kattava ja hyvin laadittu, se huomioi kaikki liikennemuodot. Laadittu liikenneselvitys / liikenteen vaikutusarviointi tulee täydentää kaavan asiakirjaliitteisiin. Kaavan vaikutustarkastelun kohdassa 6.2.4. Yhdyskuntatekniset verkostot /liikenneyhteydet tulee olla myös viittaus liikenteen vaikutusarviointiin. Kyseisessä kohdassa vaikutuksia on käsitelty vain suppeasti. Selostuksen kohdassa 5.6. Liikenneverkosto on syytä tuoda esille se, että yhdystie 5051 / Kontioniementie muuttuu seuraavaksi laadittavalla asemakaavalla ja kadunpitopäätöksellä kunnan ylläpitämäksi kaduksi. Yhdystien 5051 osalta osayleiskaavan suunnittelualuetta tulee laajentaa niin, että myös osuus Asematien liittymästä Uuron eritasoliittymään voidaan osoittaa viivamerkinnällä. Yleiskaavamerkinnöissä ja -määräyksissä Kokoojatie tulee muuttaa Kokoojakaduksi, suunnitelluille uusille kokoojakaduille (punaruskea viivamerkintä) on parempi esittää selvyyden vuoksi erikseen oma viivamerkintä ja merkinnän selitys. Suunniteltujen palvelu-, yritys- ja teollisuusalueiden osalta kiinnittyy huomio siihen, että luonnoksesta ei ilmene niille suunnitellun rakentamisen kokonaismääriä. Kaavan mahdollistaman asumisen määrää on arvioitu suuntaa antavasti asuntojen määrinä. Liikennevirasto tulee lisätä kaavan osallisiin (OAS) rautatieosuuden takia. Vastine: Liikenteelliset vaikutukset lisätään kaava-asiakirjoihin sekä vaikutustenarviointiin. Kokoojatie muutetaan kokoojakaduksi. Yhdystien 5051 merkintää laajennetaan esitetyllä tavalla. Koska kyseessä on yleiskaava, pitää sen tarkkuustaso olla yleispiirteinen myös toimintojen määrän osalta. Liikennevirasto lisätään osallisiin. Museovirasto Tiivistelmä: Rakennettu kulttuuriympäristö Museovirasto on aiemmissa lausunnoissaan koskien alueen luovutusta korostanut, miten Kontiorannan varuskunta ilmentää monipuolisesti sotilasarkkitehtuurin kehityspiirteitä 1940-luvun lopulta 1990-luvulle ja painottanut, että alueella on rakennuksia ja piirteitä, joiden säilyminen tulee turvata. Nyt tehdyt selvitykset tarkentavat alueen kulttuuriympäristön vaalimiselle asetettavia tavoitteita. Selostusluonnoksessa vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön osalta on paitsi suppea myös abstrakti. Arvioinnissa lähinnä todetaan, että alueen kulttuuriarvot on huomioitu kaavaratkaisussa tarvittavin kaavamerkinnöin, sekä pahoitellaan, ettei kaikkia rakennuksia voida ottaa uusiokäyttöön.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 36 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kaavaehdotuksessa tulisi yksilöidä, mitkä ovat kaavan vaikutukset alueen maisemarakenteeseen ja luonnonpiirteisiin, miten toteuttaminen vaikuttaa alueen maankäytön ja rakennusten toimintojen jatkuvuuteen sekä menneisyyden näkyvyyteen ympäristössä, miten ympäristön visuaaliset piirteet muuttuvat ja mitkä ovat vaikutukset selvityksissä tunnistettuihin erityiskohteisiin/alueisiin? Vaikutusten arvioinnin niukkuus häivyttää sen tosiasian, että kaavaratkaisu muuttaa olennaisesti alueen kulttuuriympäristöä. Muutos poikkeaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe kaavaehdotuksen määräyksestä ma/km-1, jossa alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Kaavaluonnoksessa suojeltavien alueiden ja kohteiden määrä on niin vähäinen, että alueen kulttuurihistoriaa luonnehtivien erityispiirteiden ei voi katsoa säilyvän, ja kaavaluonnos on tältä osin ristiriitainen maakuntakaavaehdotusmerkinnän kanssa. Varuskunnan rakennettu alue jakautuu kolmeen pääosaan, joista rakennukohtainen suojelu keskittyy yksinomaan rannan tuntumassa oleviin palvelurakennuksiin (esikunta, sairaala ja koulutustila). Museoviraston mukaan myös rinnealueen kasarmirakennuksiin tulee kohdentaa rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä, koskien eri aikakausien kasarmityyppejä. Virasto esittää sr-merkintää kohteisiin 88 (kasarmi 2), 122 (kasarmi 3) ja 90 (kasarmi 5). Palvelurakennusten alueelta tulisi - jo suojeltujen lisäksi - vastaavalla merkinnällä varustaa kohteet 75 (uimahalli) ja 144 (sotilaskoti). Myös huolto- ja varastotoimenpiteiden alue on tärkeä alueen erityispiirteiden säilymisessä, ja lisäksi alueella on laadukkaita rakennuksia ja rakennelmia, jotka lienevät ongelmitta hyödynnettävissä myös alueen uuden käytön kannalta, kuten kohde 95-96 (autokatokset) ja 141 (hevostalli). Lisäksi alueella sijaitsevalle kohteelle 127 (vesitorni) tulisi harkita rakennuskohtaista suojelumerkintää. Varuskunnan alueella olevaa sk-merkintää tulee laajentaa koskemaan kaikkia varuskunta-alueen kolmea pääosaa. Merkinnän määräyksessä tulee huomioida, että alueen asemakaavasuunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Mitä tulee muuhun Kontioniemen alueeseen, on tältä alueelta suojeltu ainoastaan parantola ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat rakennukset. Alueen yleispiirteisessä selvityksessä ei ole kiinnitetty huomiota parantolan alueen viheraluesuunnitteluun ja sen arvoihin. Selvitys jättää myös parantolakokonaisuuden muut kohteet (kuten ruumishuoneen, navetat ja

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 37 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 kriisivaraston, sikalan, kasvihuoneen, maakellarin sekä muuntajan ja lämpö- ja voimalaitosrakennukset) huomiotta. Parantolan alueen sk-merkintää tuleekin laajentaa, ja todentaa määräysosassa, että alueen asemakaavasuunnittelussa tulee kokonaisvaltaisemmin selvittää parantolan kokonaismiljöön arvoja, ja sovitettava tulevaa käyttöä niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Vastaavanlainen kulttuuriympäristön huomioiva sk-merkintä tulee osoittaa myös kohteille 7.2.4 (kerrostalot) ja 7.2.5 (uudet rivitalot). Alueen vanhimmalle rakennukselle ns. Takkusen talolle, tulee osoittaa rakennuskohtainen suojelumerkintä. Lisäksi asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevat koulurakennukset (7.3.) tulee varustaa suojelumerkinnällä. Arkeologinen kuttuuriperintö Inventointiraportissa todetaan, ettei alueella ollut historiallisella ajalla tiettävästi asutusta. Näin ei kuitenkaan ole. Pohjois-Karjalan vanhimmassa verokirjassa 1500-luvulta mainitaan Asilan kylä, joka on sijainnut Kontioniemessä. Asilan kylän asutus palautuu jo 1400-luvulle. Kylässä tiedetään olleen kymmenisen taloa. Kuten raportissa todetaan, kivikautisen asutuksen jälkiä ei ole odotettavissa Kontioniemessä. Kivikautisiin elinkeinoihin liittyviä jäännöksiä niemellä voi sijaita. Kontioniemessä arkeologinen kulttuuriperintö on kuitenkin lähtökohtaisesti metallikautista ja sitä nuorempaa. Museovirasto katsoo, että arkeologinen inventointi on lähtökohdiltaan puutteellinen invenvoitavan alueen tärkeimmän ja Pohjois-Karjalassa heikoimmin tunnetun ajanjakson eli historiallisen ajan osalta. Tältä osin maastotyötä ja raporttia on täydennettävä. Vasta täydennyksen jälkeen voidaan kaavasuunnitelman vaikutusta arvioida arkeologiseen kulttuuriperintöön. Vastine: Osayleiskaavatasoiseen työhön ei kuulu parantolan vihersuunnitelmien huomioiminen ja niiden selvittäminen. Parantolaa ja varuskuntaa koskevan sk-merkinnän määräysosaan lisätään lausunnossa esitetty teksti. Parantolaa koskevassa selvityksessä ei ole huomioitu lausunnossa tuotuja kohteita, koska ne on jo purettu.takkusen talo on tarkoitus siirtää kirkonkylässä olevalle kotiseutukeskuksen alueelle, jossa se voidaan entisöidä ja ottaa myös esittelykäyttöön. Kontioniemen vanhoille kouluille etsitään uusio käyttöä ja rakennukset on laitettu julkisesti myyntiin. Rakennuksien mahdollinen uusiokäyttö turvaisi parhaiten niiden säilymisen. Suojelumerkinnän laittaminen rakennuksiin tässä vaiheessa taas vaikeuttaisi niiden säilymistä. Arkeologinen selvitys on päivitetty puutteiden osalta. Yleiskaavaselostukseen lisätään kulttuuriympäristöön kohdentuvaa

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 38 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 vaikutusarviointia. Vaikutusarvioinnin keskeinen sisältö on seuraava: Parantola-alueella on kaavassa säilytetty SR-merkinnöin inventoitu keskeinen rakennuskanta ja niiden lähiympäristö on merkitty sk-vyöhykemerkinnällä. Yleiskaavassa ei ole osoitettu toimenpiteitä, jotka heikentäisivät alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Merkittävimmät muutokset kaava-alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin kohdistuvat keskeiseen varuskunta-alueeseen. Osa varuskuntarakennuksista todennäköisesti puretaan ja alueen nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu kaavassa uuden maankäytön myötä. Alueella toisaalta myös säilytetään kaavamerkinnöillä arvokasta rakennuskantaa ja esimerkiksi sisääntuloon liittyvää kokonaisuutta. Yleiskaavaratkaisun myötä kasarmialueen sisäinen maisema muuttuu merkittävästi. Vaikutukset ulkopuolelle ovat vähäisemmät. Järvimaisemassa merkittävimmät muutokset tulevat rannan taustalle osoitetun mökkirakentamisen (RM-alueet) ja kylpylä/hotellin (KL-1-alueen) myötä. Ranta-alueelle on osoitettu yli 25 metriä leveä vihervyöhyke, joka osaltaan vähentää näiden maisemallisia muutoksia. Maiseman muutoksen hallitsemisessa keskeisessä osassa on nykyisen puuston säilyttäminen. Tiemaiseman kannalta keskeistä on istutetun tienvarsipuuston säilyttäminen ja uuden rakentamisen osalta sen sovittaminen olemassa olevan puuston yhteyteen. Sisääntulo entiselle varuskunta-alueelle pohjoisesta säilyy nykyisellään. Sisääntulorakennukset sairaala ja esikunta on merkitty suojelumerkinnällä. Uusi RM-alue jää alemmaksi rinteeseen eikä häiritse sisääntuloa. Tiealueen laajentaminen ja uusi kevyenliikenteen väylä päätien varrella muuttavat tieympäristöä jonkin verran. Merkittävä muutos nykytilanteeseen näkyy uuden tielinjauksen alussa, jossa tielinjauksen muutos, uudet toiminnat kuten kylpylä- ja lomarakennukset muuttavat alueen maisemaa merkittävästi nykyiseen nähden. Uusi kaareva tielinjaus rinteen reunalla on suurin merkittävä muutos tiestön osalta. Alue rakentuu liikenteellisesti uuden tiestön varaan. Toisaalta vanhasta tiestöstä suurin osa jää kehittyvän taajamarakenteen osaksi, joko kaduiksi tai kevyenliikenteen väyliksi. Vanhan varuskunnan asuinalue säilyy kaavassa pääosin nykyisellään. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei tule tapahtumaan. Kerrostalot osoitetaan SR-merkinnöin. Varuskunta-alueella kolme rakennusta on osoitettu suojeltavaksi SR-merkinnällä ja keskeinen varuskunta-alue sk-vyöhykemerkinnällä. Kaavassa puretaan suoraan kaavamerkinnöillä varuskunta-alueelta vain uimahalli, jonka paikalla on varaus paikoitusalueelle, ja joitain varastorakennuksia. Muut rakennukset on periaatteessa mahdollista säilyttää kaavan toteutuessakin. Ratkaisut näistä tehdään asemakaavatasoisessa suunnittelussa.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 39 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Varuskunta-alueen keskeiset inventoidut alueet: 1. Varuskunta-alueen palvelurakennukset rannan tuntumassa Kaavallisella tasolla alueen käyttö muuttuu olennaisesti ja nykyisestä rakennuskannasta jää pohjoisen sisääntulon yhteyteen kokonaisuus sekä Lautsa. Erityisesti uusi kylpylä/hotellirakennus tulee muuttamaan alueen sisäistä maisemaa suuren kokonsa ja rakennustyyppinsä johdosta. Alueen rakennukset sijaitsevat nykyisin väljästi, mutta yleiskaavan seurauksena alueen rakennuskanta tulee tiivistymään. Suojellusta rakennuskannasta merkittävin muutos tulee esikunnan järvenpuoleiselle maisemalle, jonne alarinteeseen on merkitty uusi lomarakennusten alue. 2. Varuskunta-alueen kasarmit rinnealueella Kaavallisella tasolla väljä inventoitu aluekokonaisuus rajautuu ylärinteelle kasarmirakennusten ympärille. Kaava mahdollistaa nykyisten kasarmirakennusten käytön sekä rakennuskannan uudistamisen. Uusi tielinjaus erottaa ylärinteen kasarmirakennusten alueen alarinteestä, joka kaavassa muuttuu merkittävästi nykyisestä. Kaavan suorat vaikutukset ylärinteen kasarmirakennusten alueelle ovat vähäiset, koska kaava mahdollistaa niiden säilyttämisen. Alarinteen nykyiset rakennukset puretaan yleiskaavan kaavaratkaisun toteutuessa. 3. Varuskunta-alueen huolto ja varastotoimintojen alue Kaavallisesti alue säilyy nykyisen kaltaisena teollisuus- ja varastorakennusten alueena. Kaava mahdollistaa sekä nykyisten rakennusten käytön että rakennuskannan uudistamisen. Rakennuskannan uudistumisen myötä alueelle tulee uusia ajallisia kerrostumia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tiivistelmä: Maakuntakaava tulee saattaa lainvoimaiseksi ennen osayleiskaavan hyväksyntää. Nykyisellään maakuntakaavan ohjausvaikutus ei ole riittävä yleiskaavatyölle. On myös huomattava, että ennen oikeusvaikutteisten kaavojen voimaan tuloa liian sitovien ratkaisujen masterplan-suunnittelu ei ole mahdollista. Kaavoituksen tulee olla kaikissa tilanteissa alueen maankäytön ja muun suunnittelun lähtökohta. Kaavaratkaisu Kaavaan on osoitettu suhteellisen laaja asemakaavoitettavaksi osoitettu alue. ELY-keskus pitää hyvänä, että ydinalueen yksityiskohtainen suunnittelu toteutetaan asemakaavalla. ELY-keskuksen mielestä rakennusoikeudet tulee esittää kaavassa tarkemmin. Esimerkiksi osalle RM-alueita rakennusoikeus on osoitettu, osalle ei. Myös KL, KL-1 ja PL-alueiden rakennusoikeudet pyydetään esittämään kaavakartalla. Erityisen tärkeää tämä on KL-1-alueella. Kaavaluonnoksesta on hankala arvioida maisema- ym. vaikutuksia tällä keskeisellä alueella kaavaa. ELY-keskus korostaa viheralueiden ja virkistysyhteyksien tarvetta ja merkitystä Höytiäisen ranta-alueella. Sen vuoksi esitetään, että kaavan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 40 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 pohjoisosassa kahden LV-alueen välinen uusi, omarantainen AP-alue poistetaan kaavasta. Muutoin rantavyöhykkeen virkistysyhteys katkeaa tällä kohtaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavaselostuksessa VATit on dokumentoitu luettelona. Lisäksi VATit tulevat esille kaavaselostuksen eri osissa. Asiaa voi edelleen tarkentaa vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan yhdyskuntarakenteellisesti keskeiselle VT 6:n ja maakuntakeskuksen lähialueelle. Erityisesti toimivan aluerakenteen osiota, sisältäen eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, suhteessa valittuun maankäyttöratkaisuun esitetään vielä tarkennettavan. Vaikutusten arviointi ELY-keskuksen mielestä vaikutusten arviointi on pääosin hyvin laadittu. Arviointia voidaan edelleen terävöittää lisäämällä siihen laajemmin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulma. Pintapuoliseksi jää myös Höytiäisen ranta-alueella tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutukset ympäristöön, vesimaisemaan ja virkistyskäyttöön. Luontoasiat Kaavan linnustoselvitys on tehty pelkästään Tiira-havaintojärjestelmän tietojen pohjalta. Koko kaava-aluetta koskeva metsä- ja rantalinnustoselvitys sekä selvitys luontodirektiivin liitteen IV-lajien osalta tulee tehdä ennen kuin kaavaa viedään eteenpäin. Satamalahden pohjukassa oleva SL-rajausta tulee tarkistaa. Alueella on vuosina 2013-2014 pesinyt muun muassa uhanalainen valkoselkätikka. Tikan pesimäympäristö tulee sisällyttää SL-rajaukseen. Rantavyöhykkeen virkistysalueilla tulee pohtia s-lisämerkintää alueilla, joilla on tarpeen säilyttää maisemallisesti arvokasta rantapuustoa. Leiriniemen ja Sairaalasuon alueet voi osoittaa luonnosuojelualueiksi (SL). Ko. alueet on kaavaluonnoksessa osoitettu luo-merkinnällä. Hirviniemestä Kontioniemen kärkeen ulottuva ranta-alue tulee jättää rakentamatta riittävän leveälti. Ulkoilureitti tulee osoittaa rantavyöhykkeelle. Ampumamelu Kaavassa on huomioitu alueelle mahdollisesti rakennettavan ampumahallissa harjoitettavan ampumatoiminnan teoreettinen melualue (Lalmax > 60 db). Rajauksen sisäpuolelle sijoitettavien toimintojen yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksessa asetetut ulko- ja sisämelua koskevat ohjearvot. Kyseiselle alueelle ei saa sijoittaa meluhaitoille herkkää toimintaa. Kaavaluonnoksessa valtaosa melualuetta on maa- ja metsätalousaluetta, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja maisema-arvoja (MU) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Teoreettisen melualueen sisäpuolelle jää yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alueet (YU-1 ja

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 41 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 YU-2). Lännessä teoreettinen melualue ulottuu myös retkeily- ja ulkoilualueelle (VR). Pilaantuneet maa-alueet ELY-keskus edellyttää vanhan halikkorata-alueen osalta puhdistettavaa/kunnostettavaa tai arvioitavaa maa-aluetta osoittavaa kaavamerkintää (saa). Kaavaluonnoksen mukaan vanhalle haulikkoradan vaikutusalueelle sijoittuu osittain matkailupalvelujen alue (RM), venesatama tai venevalkama (LV) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR). Huomattava osa haulikkoradan pilaantuneesta alueesta tulee kaavaluonnoksen mukaan olemaan aleella, jolle rakennetaan joko satamarakenteita, infraa tai matkailupalveluja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alueella tullaan tekemään merkittäviä maankaivuutoimenpiteitä, jotka edellyttävät pilaantuneen maaperän kaivutöitä ja jätteeksi luokitellun kaivetun maa-aineksen luonteensa mukaista käsittelyä. Pohjavesialueet Pohjavesialuetta (pv) koskevaan määräykseen liitettävä seuraava määräys: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Muuta LP- ja LV-kaavamerkinnät puuttuvat merkinnöistä ja määräyksistä. Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikojen symboliikkaa pyydetään tarkentamaan. ELY-keskus suorittaa kaava-alueelle maastokäynnin kevään 2015 aikana, jonka myötä ELY-keskus tarkentaa lausuntoaan kaavan ehdotusvaiheessa. Vastine: Kaavaehdotukseen ei lisätä asemakaavoitettavien alueiden rakennusoikeuksia. Nämä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa. Yleiskaavasta poistetaan golfkentän viereiset asemakaavoitettavan alueen ulkopuoliset RM-alueet. Varuskunta-alueen rakentamisen mahdollinen määrä on arvioitavissa alueelle laadittujen alustavien havainnekuvien pohjalta. Yleiskaavassa tarkastellaan koko Kontioniemen tulevaisuuden käyttöä; ranta-alueen virkistyskäytön turvaaminen tulevaisuudessa on yksi keskeisimpiä tavoitteita. Mutta se ei saa estää myös muita maankäytön muotoja, kuten rantarakentamista alueilla, missä se ei ole kokonaisuuden kannalta haitallista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osioita tarkennetaan selostukseen esitettyjen asioiden osalta. Linnustoselvitystä täydennetään esitetyllä tavalla. Satamalahden pohjukassa olevaa SL-rajausta tarkistetaan (sovitaan rajaus ELY:n kanssa). Maisemallisesti

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 42 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 arvokkaiden rantametsien merkintää tarkennetaan (V/s). Leiriniemen alue merkitään luonnonsuojelualueeksi. Pilaantuneiden maa-alueiden kaavamerkintää täydennetään määräyksen ja kaavaan merkinnän osalta ja alueella oleva RM-merkintä poistetaan. Pohjavesialuetta koskeva määräys sekä muut puuttuvat merkinnät lisätään kaavaehdotukseen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Koska osayleiskaavan luonnosvaiheessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkon rakentamisessa maakaapelia ja puistomuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 4 metriä (2 metriä johdon molemmin puolin) - muuntamoiden suoja-alueen säde on 10 metriä Vastine: Kaavaehdotuksessa huomioidaan lausunnossa esitetyt näkemykset. Metsähallitus Tiivistelmä: Valtion maille merkityt MU-alueet tulisi muuttaa kaavassa M-alueeksi, tai pienentää merkittävästi koskemaan vain YU- ja LP-alueiden läheisyyttä. Kaavaluonnokseen merkityt MU-alueet ovat normaalia metsätalousaluetta, eikä niillä ole erityisiä maisema-arvoja. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu myös kyseenalaistuu, koska radan itäpuolinen alue on kokonaan M-aluetta. Teoreettisen melualueen ame-rajauksen alueelle merkitty MU-alue on ristiriitainen, Metsähallituksen mielestä ulkoilua ei tule ohjata kaavalla melualueelle. Kaava-alueen VR-alue tulisi rajata käsittämään rantavyöhyke ja ampumahiihtostadionin latuverkoston lähiympäristö. Metsähallitus esittää VR-alueen rajaamista oheisen kartan mukaisesti rajaamalla eteläosa pois VR-alueesta. Luonto- ja maisemaselvityksessä ei ole erityisiä perusteita laajemmalle VR-merkinnälle. Kaavaselostuksen luonto- ja maisemaselvityksessä on alueen 7 kuvauksessa ristiriita. Saniaislehdon esiintyminen hiekkamuodostuman kuivilla mäntykankailla on epätodennäköistä. Metsähallituksella ei ole tiedossa, että alueella 7 olisi saniaislehtoa. Rantarakennusoikeus tulee Metsähallituksen maiden osalta maankäyttöja rakennuslain mukaisesti osoittaa kaavaan samalla mitoituksella kuin Höytiäisen ranta-alueen muille maanomistajille. Mitoituslaskelma ja kantatilaselvitys tulee sisältyä kaava-asiakirjoihin. Rantaviivaa Höytiäisen rannalla Metsähallituksen omistamalla tilalla on n. 1,7 km.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 43 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Hiihtostadionin kohdalla Höytiäisen rannalla Metsähallituksen maalla sijaitsee rakennettu lomarakennuspaikka. Kohteelle tulisi merkitä rantarakennuspaikka. Kaavamerkintä voisi olla myös ko. kohteen itäpuolella olevaan RM-alueeseen liittyvä rantarakennuspaikka. Vaihtoehtoisesti rantarakennusoikeus tulisi siirtää kaava-alueen lounaisosassa sijaitsevan RA-korttelin jatkeeksi. RM-aluevaraus Metsähallituksen maa-alueen pohjoisosassa tulee ulottaa rantaan asti ja rajausta hieman tarkentaa (kartta lausunnossa). Jaamankankaan laajalla alueella sijaitsee merkittäviä maa-ainesvarantoja, joilla on merkitystä alueen kiviaiheshuollolle. Metsähallitus ei hyväksy maa-ainesten oton estämistä yleiskaava-alueen kaikilla Metsähallituksen hallinnassa olevilla mailla, kuten MU-alueen kaavamääräyksiin on merkitty. Kaavaluonnoksessa on yksityismaille osoitettu samaan geomorfologiseen muodostumaan eo-alue. Suunittelualueella oleva 1. luokan pohjavesialue ei Metsähallituksen näkemyksen mukaan sinänsä muodosta estettä maa-ainesten otolle. Maa-ainesten ottoa on mahdollista sijoittaa esim. lausunnossa esitetyn kartan osoittamien rajausten sisällä siten, että ottotoiminta ei kohtuuttomasti häiritse alueen muuta maankäyttöä tai luonnonoloja tai aiheuta maa-aineslain 3 :n mukaisia esteitä. Yleiskaavan merkintöjen tulee sallia maa-ainesten otto kartan alueilla rajoitetusti perustuen tarkempiin selvityksiin. Vaihtoehtoisesti yleiskaavassa tulee suoraan osoittaa eo-merkinnällä maa-ainesten ottoon varattava alue (noin 10 ha). Vastine: Metsähallituksen omistamilla mailla sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävä ampumahiihtokeskus, jossa on järjestetty mm. maailmanmestaruuskisoja. Alueen infraan on sijoitettu useita kymmeniä miljoonia euroja ja toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Alueen maankäytön suunnittelussa on turvattava keskuksen edelleen kehittäminen ja myös ympäristön maisemallisten arvojen huomioon ottaminen. Puolustusvoimien siirtyessä pois Kontiorannasta on jouduttu muuttamaan alueen kaikki kaavamuodot. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt alueelle maakuntakaavan 4. vaihekaavan, joka on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaava tulee vahvistaa ennen Kontioniemen osayleiskaavan vahvistamista. Maakuntakaavassa osalle Metsähallituksen omistamille alueille on merkitty kaavamerkintä V/a. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueella voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajanasuntojen rakennuspaikkoja. Alueella on MRL 33.n mukainen rakentamisrajoitus. Metsähallitus on esittänyt, että osayleiskaavassa esitettyä VR-aluetta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 44 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 supistettaisiin eteläosasta ja alueelle merkittäisiin lomarakennuspaikka eteläpäähän nykyisten lomarakennusten jatkoksi. Osayleiskaavassa on mahdollistettu nykyiseen viimeiseen lomatonttiin pieni laajennus Metsähallituksen maille. Muuten ranta-alue on esitetty jätettäväksi luonnontilaan, koska se on merkittävä alue yleisen virkistyksen ja ampumahiihtokeskuksen kannalta ja näin ollen mitoituslaskelmaa ei tehdä. Myös latuverkosto kulkee lähellä ranta-aluetta. Kaavamerkinnän poistaminen eteläpäässä ei ole mahdollista, koska alue on ampumahiihtokeskuksen ja muun hiihtotoiminnan kannalta merkittävää aluetta. Siellä sijaitsee mm. latuverkostoja ja muita ulkoilureittejä. Lisäksi osayleiskaavan aluevaraus vastaa maakuntakaavan varausta. Myös maakuntakaava 4:ssa on Metsähallituksen mailla kaavamerkintä MU-1. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan sijainniltaan, metsien moninaiskäytön ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Merkintä ei estä normaalin maa- ja metsätalouden harjoittamista. Osayleiskaavassa MU-merkintää on laajennettu maakuntakaavasta poiketen myös V/a-alueelle. Metsähallitus on esittänyt, että merkintä tulisi muuttaa M-merkinnäksi ja alueella tulisi sallia maa-ainestenottoa. Osayleiskaavan merkintä MU on kuitenkin maakuntakaavan merkinnän mukainen ja näin ollen siinä ei ole muutostarpeita. Merkintä ei estä normaalin maa- ja metsätalouden harjoittamista. Osayleiskaavassa MU-1-alueelle ei ole ollut perusteita osoittaa varsinaisia maa-ainesten ottoalueita. Pääsääntöisesti maa-ainestenotto ko. alueilla tulisi pilaamaan alueen maisemakuvaa. Maa-ainestenottoa on esitetty keskitettäväksi Uuron liittymän ja rautatien väliin maakuntakaavan merkinnän mukaisesti. MU-merkintä muutetaan kuitenkin seuraavaksi: Maa- ja metsätalousalue, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja/tai maisema-arvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n perusteella määrätään, että alueella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin- ja lomarakennuksia. Maa-ainesten ottamismahdollisuudet tulee selvittää maa-aineslain mukaisilla edellytyksillä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yleiskaavassakin todettujen alueille sijoittuvien moninaisten arvojen, kuten maisemallisten arvojen, säilyttämiseen. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Kuntatekniikan osalta keskitymme kaavatarkastelussa liikenneverkkoon ja ulkoliikuntapaikkoihin: - Uusi tieyhteys Napakympintien ja Kontioniementien liittymän ja entisen varuskunnan välillä on hyvin tarpeellinen. Kuitenkin samassa yhteydessä

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 45 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 kannattaisi varata tila Napakympintien Kontioniementielle tulevan haaran siirtämiselle lännen suuntaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suora tien ylitys on aina vaarallinen. - Teollisuusalueelle suuntautuvan raskaan liikenteen kulun jättäminen nykyiselle reitille on hyvä ratkaisu. - Jääkärintieltä lähtevän, lämpölaitokselle vievän tieliittymän voisi yhdistää Huoltotiehen. Tällöin yksi, hankalanmuotoinen liittymä poistuisi. - Uusi linja-autoreitti voisi kulkea entisen varuskunnan asuinalueen ja entisen varuskunta-alueen läpi uuden kaavan mukaisia kokoojakatuja pitkin Napakympintielle ja edelleen Kontioniementielle. - Kevyen liikenteen yhteydet on huomioitu hyvin. - Reitistöt (ladut ym.) ovat kaavassa mukana. - RM-alue ampumahiihtokeskuksen vieressä kaipaa harkintaa. Se voi estää latuverkoston kehittämistä ja onko sijainti muutenkaan hyvä? - Tehdyt selvitykset vaikuttavat perusteellisilta ja esim. suojeluarvot on syytä huomioida toiminnassa aiempaa paremmin. Vesihuoltopäällikkö: Entisen varuskunnan asuinalueen kohdalla Höytiäisen ranta-alueella ET-alueen lähelle merkityn AP-alueen läpi kulkee runkoviemäri entiselle jätevedenpuhdistamolle, nykyiselle tasausallas/pumppaamolle. Sijainti on selvitetty kaavoittajan kanssa ja johdon päälle ei saa rakentaa. Johtoalueelle on merkitty ulkoilureitti ja on varmistettava, ettei vesihuollon johdoille aiheudu reitistä talvisin jäätymisvaaraa. Kaava antaa hyvän pohjan varuskunta-alueen vesihuollon mitoitukselle. Nyt luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan rakentamiseen käytettävien alueiden jatkosuunnittelussa tulee laadittu rakennettavuusselvitys sekä siihen liittyvät täydennykset huomioida tarkemmin. Lisäksi kuntatekniikan osalta tulee laatia yleissuunnitelmat ainakin vesihuollon, katujen ja aluekuivatuksen osalta. Golf-kentän laajentamismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin. On tärkeää, että laajentamismahdollisuus turvataan, koska koko Kontiorannan alueen kehittymisen kannalta golf-kenttä on keskeisessä asemassa. Vastine: Kontioniementien ja nykyisen Napakympintien ja Keskuskadun risteykseen on suunniteltu kiertoliittymää. Napakympintien liittymä siirretään lännemmäksi uudelle varuskunta-alueelle menevälle tielle. Lämpölaitokselle menevän tien yhdistäminen Huoltotiehen ei ole tarpeen vähäisen liikennemäärän ja aiheutuvien kustannusten takia. RM-alue poistetaan, vaikka sen sijainti olisi hyvä, koska siitä aukeavat upeat näköalat Höytiäiselle ja rakennukset voisivat palvella majoitustiloina ampumahiihtäjiä. Tarvittavat linja-autoreitit selviävät tulevan tarpeen mukaan. Golfkentän laajentamismahdollisuudet on huomioitu laatimalla suunnitelma uusista tarvittavista golfkenttäalueista. Alueelta on laadittu maaperäselvitykset ja tiestöstä on tehty yleissuunnitelma. Kunnallistekniset yleissuunnitelmat puuttuvat vielä, koska myös alueen rakenne on vielä muutoksen alla.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 46 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tiivistelmä: Yleisten opetuspalvelujen korttelialueelle (YO) tulee mahdollistaa uuden alakoulun rakentaminen sekä mahdollisesti myös päiväkotipalvelut. Alakoulun mahdollinen laajentaminen tulevaisuudessa tulisi myös huomioida suunnittelussa. Samoin varuskunnan vanhan asuinalueen yhteydessä olevalle lähipalvelujen korttelialueelle (PL) tulisi mahdollistaa jo olemassa olevien kiinteistöjen käyttö päiväkotitoimintaan joko kunnallisena tai yksityisenä toimintana. Näin vähennettäisiin kunnan investointipaineita lähivuosina. Kasvatus- ja koulutuslautakunta edellyttää uusien kokoojateiden varsille kevyen liikenteen väylästöä. Oppilaiden koulumatkat uuteen Kontioniemen alakouluun tulevat olemaan pääsääntöisesti alle kolme kilometriä, joten kunta ei järjestä näiltä osin koulukuljetuksia. Vastine: Osayleiskaava-alueelta on ostettu maa-alue uudelle koululle ja päiväkodille. Myös jo olemassa olevia (PL) alueilla olevia rakennuksia voidaan hyödyntää päiväkotitoimintaan, mikäli siihen on tarvetta. Alueelle tulee kattava kevyenliikenteen verkosto. Kontiolahden Luonnonystävät ry: Kaavaluonnoksesta käy hyvin ilmi, miten suuri osa Kontioniemen rannasta on jo nyt rakennettua ja suljettu yleiseltä käytöltä. Kontioniemeä järvenlaskusta lähtien kiertänyt rantaraitti oli aktiivisessa käytössä, samoin sitä myötäillyt kunnan ylläpitämä latu talvella. Nyt niemen länsireunan kaavan vastaiset omakotitalot on rakennettu tämän rantaraitin päälle, ja tämä yhteys on katkaistu, samalla iso osa rannasta on varattu yksityiseen käyttöön. Tänä talvena ei Kontioniemen latua voitu tehdä maanomistajan kiellettyä latu-uran käytön. Tämä sama kehitys uhkaa vielä rakentamatonta Kontiorannan varuskunnalta vapautunutta aluetta, jossa vielä on rantaa seuraava polku. Tämän ranta-alueen pysyminen yhtenäisenä viheralueena ja virkistyskäytössä on turvattava, eikä sitä saa rakentamalla pilkkoa pieniksi erillisiksi pätkiksi. Siitä voisi muodostua kaikkien kansalaisten käytettävissä oleva rantabulevardi, joka toisi luonnetta ja mainetta alueelle ja olisi matkailunähtävyys jo sinällään. Vapaa ranta halutaan nyt uhrata matkailun käyttöön. Matkailurakentamiselle varatut alueet sekä lahden pohjois- että eteläpuolella ulottuvat liki rantaan, väliin jäävä viherkaista on aivan liian kapea eikä mahdollista virkistyskäyttöä. Rakennetun alueen alapuoliset kapeat rantakaistaleet käytännössä siirtyvät rakennuksille kuuluvaksi yksityiseksi rannaksi, vaikka kaavan määräykset vapaasta rannasta paperilla toteutetaan. Väliin jäävä alue on varattu rantaan rakennettavalle kylpylälle, joka tulisi olemaan hyvin hallitseva maisemakuvassa. Suomessa on liian monta kauniille paikalle rakennettua kylpylää, joista moni menestyy huonosti liiallisen tarjonnan takia. Tuleeko Kontiorantaan yksi tällainen lisää? Rakentaminen joka tapauksessa varaa kyseisen rannan pysyvästi. Kunnalla olisi nyt hieno tilaisuus profiloitua luontoa korostavan matkailun suuntaan, eikä jatkaa perinteistä linjaa.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 47 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kontioniemen länsirannalle on merkitty jo olemassa olevat talot AP-merkinnällä pientaloalueeksi. Nämä ovat alkuperäisen kaavan mukaan yritysten vapaa-ajanviettopaikoiksi tarkoitettuja tontteja, joille on rakennettu yksityisiä omakotitaloja. Tilanne on todettu laittomaksi KHO:n päätöksellä. Nytkö nämä yritetään laillistaa muuttamalla kaavaa tältä osin? Niemen itärinteelle on varattu kaksi matkailurakentamisen aluetta, yhteensä 1500 m². Näiden varausten merkitys jää hämäräksi. Aivan kaavan eteläosassa on loma-asuntoalue rannassa, joka on ilmeisesti (osin?) jo rakennettu, mutta mahdollistetaanko lisärakentaminen? Pidämme erityisen tärkeänä, että näillä matkailu- ja loma-asuntoalueilla ei mahdollisteta uusien omakotitalojen syntyä alun perin toiseen tarkoitukseen varatuille tonteille, jotka sitten kaavamuutoksella hyväksytään. Niemen itäpuolella olevien matkailualueiden kohdalla rannan viherkaista jää jyrkässä rinteessä liian kapeaksi. Linnustoselvitys on tehty kirjallisen materiaalin perusteella, ei luontohavaintoina, ja se on metsä- ja vesilinnuston osalta puutteellinen. Kaiken kaikkiaan kaavassa olevalla rantarakentamisella tavoitellaan lyhytnäköistä, nykyisen sukupolven hyötyä. Tässä unohdetaan, että rakentaminen muuttaa elinympäristöämme pysyvämmin kuin mikään muu toimi. Erityisesti rantarakentaminen rikkoo järven luontaisen suojavyöhykkeen, muuttaa maisemaa laajalle näkyvällä tavalla ja varaa rannan rajatun ihmisryhmän käyttöön yleisen virkistyskäytön sijaan. Matkailukäytössäkin vapaalla rannalla on paljon suurempi arvo kaupunkilaiselle kuin komeilla rakennuksilla. Vastine: Osayleiskaavalla pyritään turvaamaan mahdollisimman paljon vapaata ranta-aluetta yleiseen käyttöön. Kaavan tarkoitus on mahdollistaa rantaraitin rakentaminen Jaamankankaan pohjoisosista aina kirkonkylässä sijaitsevalle Vierevänniemelle ja kirkonkylän keskustaan. Raitti sijoitetaan siten, että siinä otetaan huomioon olemassa oleva tilanne. Välillä raitti kulkee aivan rannassa ja välillä hieman taaempana. Koko Kontioniemen alueelle muodostetaan ainoastaan kolme uutta omarantaista asuinpaikkaa, muut on jo hyväksytty voimassa olevissa asemakaavoissa. Yleiskaavalla tarkastellaan nyt suurta kokonaisuutta ja myös toimintoja tarkastellaan siitä näkökulmasta. Tämä johtaa muutamaan käyttötarkoituksen muutokseen, mutta vain jo toteutuneilla alueilla. Matkailurakentamisesta Kontioniemen itärinteellä luovutaan. Linnustoselvitystä päivitetään perustuen alueen luontohavaintoihin. Osayleiskaavalla pyritään nimenomaan turvaamaan vapaat ranta-alueet ja luomaan sinne kaikkia palveleva tasokas rantaraitti. Osayleiskaavalla pyritään luomaan myös uusia työpaikkoja ja elinmahdollisuuksia kunnalle ja sen asukkaille. Matkailualueilla yhteisessä käytössä olevalla, rakentamiselta vapaana säilyvällä ranta-alueella luodaan ne puitteet, jotka nimenomaan synnyttävät kiinnostusta alueen käyttöön. Kylpylän ja hotellin paikka muutetaan siten, että ne sijaitsevat sotilaskodin yhteydessä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 48 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kontiolahden Urheilijat ry Kontiolahden Urhailijat ry esittää seuraavia tarkennuksia Kontioniemen yleiskaavaesitykseen: 1. Poistetaan Ristilahden eteläisin RM-alue ja muutetaan se VR-alueeksi. Kyseisellä alueella kulkee latu-ura, joka on käytössä mm. maastohiihdon SM-kilpailuissa ja ampumahiihdon normaalimatkalla valoisana aikana kilpailtaessa. Vastaavan korkeuseron sisältämän korvaavan lisälenkin aikaansaanti ei nykyisille latureittialueille ole mahdollista. 2. Poistetaan RM-alue stadionalueen länsipuolelta ja muutetaan VR-alueeksi. Alue sijaitsee olemassa olevan latuverkostoalueen välittömässä läheisyydessä. Mahdollinen loma-asuntorakentaminen saattaa olla este latuverkoston kehittämiselle ja ylläpidolle. Alueen kautta tapahtuu latu-urien huolto- ja lumetustyöt. Kyseistä aluetta käytetään myös latukatsomoalueena etenkin maastohiihdon SM-kilpailuissa. Latuverkostoalueella tulee muutoinkin ottaa huomioon huolto- ja lumetustiet, jotka tulee sijaita latuverkoston välittömässä läheisyydessä, mutta kuitenkin sen ulkopuolella. Alue myös soveltuisi erittäin hyvin kesäliikuntaan käytettävien erilaisten kuntoilulaitteiden sijoittamiseen. 3. Ampumahiihtostadionin YU-1 -alue. Alueelle tulisi määrittää rakennusoikeudet, jotta alueella mahdollisesti tapahtuva rakennustoiminta ei edellytä poikkeuslupamenettelyä. Napakympintien eteläpuolista YU-1-aluetta tulisi myös laajentaa. 4. Entinen halikkoradan alue tulisi varata LP-alueeksi. MM-kilpailut osoittivat, että stadionalueen palveluita tulee tulevaisuudessa laajentaa stadionin välittömässä läheisyydessä oleville pysäköintipaikoille. Lisäksi tulevaisuudessa varuskunta-alueen hyödyntäminen pysäköintiin ei liene mahdollista MM-kisojen laajuudessa. Em. seikoista johtuen ampumahiihtostadionin läheisyyteen tulee varata lisää pysäköintitilaa. Vastine: Ristilahden RM-alue poistetaan kaavasta. YU-1-aluetta laajennetaan, rakennusoikeudet merkitään asemakaavavaiheessa. Lisää pysäköintitilaa varataan alueelle, muttei entiselle haulikkorata-alueelle, koska se vaatii mittavia alueen puhdistustoimintoja. Koivurannan yksityistien tiekunta: Koivurannan yksityistien vuosikokous pidettiin 14.6.2014. Kokouksessa käsiteltiin tien perusparannushanketta, joka on viivästynyt jo monta vuotta valtion yksityisteille jaettavien avustusten loputtua lähes kokonaan. Tällä hetkellä Koivurannantien osakkaita on yhteensä 50, joista iso osa asuu tien varressa vakituisesti. Kokouksessa päätettiin esittää Kontiolahden kunnalle Koivurannantien kunnallistamista Kontioniemen kaavamuutoksen yhteydessä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 49 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Vastine: Koivurannantie säilyy jatkossakin yksityistienä, koska kunnalla ei ole tarkoitus laajentaa alueelle asemakaavaa. Kontiolahden Avantouimarit ry: Kontiolahden Avantouimarit ry pyytää huomioimaan Kontioniemen osayleiskaavassa Avantouimareiden vuokra-alueen (276-412-62-1-L1). Nähtävillä olevassa kaavassa myös kyseinen ranta-alue on merkitty virkistysalueeksi tunnuksella V (ei rakentamisoikeutta). Avantouimarit haluavat varmistaa harrastuksensa jatkuvuuden ja pysyvyyden myös tulevaisuudessa ja mahdollisen lisärakentamisen vuokraamalleen alueelle. Vastine: Avantouimareiden sauna merkitään kaavaan. Karjalan Louhinta ja Lujitustyö Oy, Univer Servizio Oy ja Kiinteistö Oy Kontiolahden Parantola: Yrittäjinä ja maanomistajina olemme erityisen kiinnostuneita entisen sairaalan ja sen lähialueen tulevasta maankäytöstä. Nyt kaavaluonnoksen mukaiset alueet ovat joko rakennettuja asuinalueita, virkistysalueita tai palveluiden ja hallinnon alueita. Koska alueen kehittämiseksi on jo tehty huomattavia investointeja, olisi kohtuullista, että tulevassa kaavassa sallittaisiin alueelle myös asuin- ja lomarakentaminen. Esitämme seuraavat muistutukset: 1. Tila 276-402-65-9 osa-alue Kyseessä ovat entisen sairaalan koillispuolella olevat tilan osat (entinen rakennettu alue ja metsikkö), jotka kaavaluonnoksessa on merkitty entiseen sairaalamiljööseen kuuluvaksi palvelujen/hallinnon alueeksi, jolla on myös kulttuurihistoriallista/ympäristöarvoa. Kaavamerkintä on P/s. Kyseisille alueille tulisi kaavaluonnoksessa kuitenkin osoittaa myös asuinrakentamista (esim. kerrostalot, joissa katutasossa liiketiloja). Perustelu: Tilan alue, joka sijaitsee Jouhtenisentien varressa, on ollut vanhastaan rakennettu: paikalla on ollut sekä sikala että puutarhatila rakennuksineen. Kaikki ränsistyneet rakennukset on sittemmin purettu. Puretuilla rakennuksilla ei ole ollut kulttuurihistoriallista arvoa eikä maa-alueellakaan ole erityistä luontoarvoa. P/s-alueen koillislaidalla on olemassa oleva asuinrakennus (tila RN:o 65:8), joten alueen käyttö asuinrakentamiseen on jo muodostunut. Lisäksi entisen sairaalan takaisen metsikön osittaisella rakentamisella saataisiin luotua alueesta vireä ja vuorovaikutteinen sekä asumisen että palvelujen keskus. 2. Tila 276-402-65-9 osa-alue Muistutusta koskeva tilan osa sijaitsee Järvenlaskuntien ja Jussinluodontien varrella olevien asuinkiinteistöjen välisellä alueella ja on

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 50 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 merkitty kaavaluonnokseen virkistysalueeksi, merkinnällä V. Kaavaluonnoksessa tulisi kyseiselle alueelle esittää pientalorakentamista. Perustelu: Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 muistutuksen kohteena oleva alue on osoitettu AP-alueeksi (pientalovaltainen alue). Kyseisen alueen varaaminen pientalorakentamiseen olisi näin yleiskaavan mukaista eikä rakentaminen olennaisesti heikentäisi niemen pohjoisosan virkistyskäyttöä. Rakennettavaksi esitettävä maa-alue soveltuu hyvin rakentamiseen: maasto on sillä kohtaa tasainen, myös kunnallistekniikka on saatavilla, samoin tieyhteys saadaan jatkamalla entisen sairaalan piha-alueelle päättyvää Kontioniementietä. 3. Tila 276-412-62-1 osa-alue Tilan osa, jota muistutus koskee, sijaitsee Järvenlaskuntien varrella, ja on merkitty kaavaluonnokseen virkistysalueeksi, merkinnällä V. Esitetään tilan osan käyttöä asuinrakentamiseen (esim. rivitalot). Perustelu: Järvenlaskuntien ja jyrkästi nousevan maaston väliin jäävällä kapeahkolla, tasaisella alueella ei ole virkistyskäyttöarvoa. Tilan osalla oleva vanha tenniskenttä on purkukuntoinen. Rakennuspaikan sijainti ranta-alueella lisäisi alueen houkuttavuutta asumiseen ja mainittakoon, että kaavaluonnoksen alueella sijaitsee jo rannan tuntumassa olevat rivitalot (tila 276-412-72-2). Tieyhteys rakennuspaikalle saadaan Järvenlaskuntieltä, samoin kunnallistekniikka. 4. Tila 276-412-62-1 ranta-alue Kaavaluonnoksessa kyseisen tilan ranta-alue on merkitty virkistysalueeksi, kaavamerkinnällä V. Tilan ranta-alueella sijaitsee kuitenkin lomarakennuskiinteistö. Esitetään tilan ranta-alueen käyttöä rakentamiseen; kaavassa osoitettaisiin alueelle useampi lomarakennuspaikka. Perustelu: Vaikka Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 muistutuksen kohteena oleva ranta-alue on merkitty virkistysalueeksi, on kaavaluonnoksessa huomioitava olemassa oleva kiinteistö lomarakennuspaikaksi. Järvenlaskuntien varrella on jo toteutunutta rantarakentamista (kaavaluonnoksessa AP-alue). Olisi maankäytöllisesti luontevaa, että AP-alueen pohjoispuolella oleva, tilaan 62:1 kuuluva ranta-alue tulisi lähes kokonaan lomarakennuskäyttöön (AP-alueen ja lomarakennusalueen väliin voisi jäädä rantaan ulottuva "V-kaista"). Kontioniemen alueelle muodostuu tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja, jotka lisäävät myös asumispainetta alueella. Entisen sairaalan lähiympäristöön ei kaavaluonnoksessa ole juurikaan esitetty uusia rakennuspaikkoja. Kuitenkin juuri rakentamisella saataisiin luotua alueesta elinvoimainen, monipuolisesti sekä asumista että palveluita tarjoava kyläkeskus.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 51 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Vastine: Tilan RN:o 65:9 alueella kaavamerkintä muutetaan AP:ksi. Järvenlaskuntien ympäristöön ei lisätä enää uutta rakentamista. Ratkaisut aluevarausten osalta perustuvat jo voimassa olevaan asemakaavaan. Jarmo Korhonen: Tutkittuani Kontioniemen osayleiskaava-alueen luonnosta omistamamme kiinteistön osalta, eli tilaa Sarila 65:8, huomasin, että se on jäänyt vanhan sairaala-alueen P/s-merkinnän alueelle. Ymmärtääkseni siis palvelujen ja hallinnon alueelle, jolla kulttuurihistoriallisen miljöön/tai luonnon erityisarvot tulee säilyttää. Mielestäni Sarila-tilan osalla tulisi olla merkintä AP tilarajoja myötäillen, kuten muillakin vanhan sairaalan alueesta asumiskäyttöön lohkotuilla tonteilla. Vastine: P/s-rajausta tarkistetaan ja tontti merkitään AP-alueeksi, koska tilalla aikaisemmin olleet navetta ym. rakennukset on purettu. Kalle Pikkarainen Tiivistelmä: Muinaisjäännösinventoija ei ole merkinnyt kaikkia tervahautoja, vaikka näyttää niillä alueilla ainakin nimellisesti kulkeneen. Sodan aikana varuskunnan alueella majoitettiin/leiritettiin myös saksalaisia joukkoja. Käsittääkseni heidän harjoitusalueensa oli muusta varuskunnasta erillään Koivurannantien varressa. Alueelta löytyy edelleen heidän tekemiään kaivantoja ja perimätiedon mukaan alueella on jossain myös jonkun teloitetun saksalaisen hautakin. Olisi hyvä jos myös tästä asiasta kaiveltaisiin arkistoja ennen kuin kaikki häipyy unholaan. Vastine: Muinaisjäännösinventointia täydennetään alueella. Unitag Service Oy Tiivistelmä: Kaavaa on muutettava siten, että Unitag Service Oy:n maiden läpi kulkevan ulkoilureitin paikkaa muutetaan pois tilan alueelta. Maankäyttö- ja rakennuslain 35.1 :n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on muun ohella kunnan tai sen osan toimintojen yhteen sovittaminen. On selvää, että erilaiset Kontioniemeen liittyvät toiminnot on mahdollista sovittaa yhteen myös vaadittujen muutosten toteuttamisen jälkeen, koska muutosvaatimus koskee verrattain pientä aluetta. Alueen läpi on suunniteltu kulkemaan sijainniltaan likimääräinen ulkoilureitti, joten sen siirtäminen vaihtoehtoiselle paikalle ei siten vaaranna Kontioniemeen kohdistuvien virkistyskäyttöön liittyvien toimintojen toteutumista eikä heikennä niiden laatua. MRL 39.4 :n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 52 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa. Mikäli Kontioniemen osayleiskaava hyväksyttäisiin luonnoksen mukaisena, se estäisi alueen käyttämisen siihen tarkoitukseen, johon se on hankittu ja johon sitä on myös aiemmin käytetty. Määräalalla on sijainnut rakennus jo kymmeniä vuosia ja se on ollut vakiintuneesti kesämökkikäytössä. Näin ollen kaavaluonnoksen mukainen lopputulos olisi määräalan omistajan kannalta selvästi ja ilmeisellä tavalla kohtuuton. Ulkoilureitin kulkeminen määräalan halki olisi kohtuuttomuuden lisäksi myös epätarkoituksenmukaista sekä reitin käyttäjien että maanomistajien kannalta. Edellä todetun lisäksi on huomattava, että ulkoilureittitoimitusta koskeva Unitag Service Oy:n tekemä valitus on käsiteltävänä Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Koska ulkoilureittitoimitusta koskeva valitus on tuomioistuimen käsiteltävänä, toimitus ei ole lainvoimainen ja näin ollen kyseisen ulkoilureitin merkitseminen kaavaluonnokseen on selvästi lainvastainen menettely ja joka tapauksessa ennenaikaistakin. Kaavaluonnosta on muutettava siten, että ulkoilureitti poistetaan kulkemasta edellä mainitun määräalan lävitse ja määräala merkitään rakennuspaikaksi eikä virkistysalueeksi. Vastine: Maaoikeus on tehnyt ulkoilureiteistä päätöksen ja hylännyt Unitag Service Oy:n valituksen, valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole alueella rakennuspaikkaa. Näin ollen kaavaan ei tarvitse tehdä muutoksia, vaan alue tulee säilymään virkistysalueena. Petri ja Sanna Hiltunen: Aikaisemmin alueelle myönnetyissä rakennusluvissa on todettu alueen olevan maisemakulttuurillisesti arvokasta maaseutumaista aluetta, jossa rakentamisessa tulee huomioida alueen miljöö. Mielestäni asuntorakentamiseen varattujen alueiden asuintonttikoko tulee säilyttää 5000 neliömetrissä Koivurannantien yksityistien varressa, jotta alue säilyttää maaseutumaisen haja-asutusalueen luonteensa. Koivurannantien alueesta ei ole tulossa asuintonttitarjonnan suhteen merkittävä, joten alueen luonteen säilyttäminen väljän asumisen asuinalueena on nähdäkseni perusteltua. Vastine: Alueella on ollut aikaisemmin osayleiskaava, joka on sallinut rakentamisen 2500 m²:n suuruiselle tontille. Nyt on tarkoitus palauttaa tämä aikaisempi määräys alueelle. Jarmo ja Anne Korhonen: Omistamamme omakotitalokiinteistö Sarila 65:8, kiinteistötunnus 276-402-65-8, on jäänyt vanhan sairaala-alueen P/s-merkinnän sisälle. Ymmärtääksemme siis palvelujen ja hallinnon alueelle, jolla kulttuurihistoriallisen miljöön ja/tai luonnon erityisarvot tulee säilyttää. Vuonna 1989 rakennettu omakotitalo ja sen tontti tuskin edustaa mitään edellämainituista. Mielestämme Sarila-tilan osalla tulisi olla AP-merkintä

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 53 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 tilarajoja noudattaen, kuten muillakin vanhan sairaalan alueesta asumiskäyttöön lohkotuilla tonteilla. Vastine: Alueella olevaa P/s-merkintää piennetään. Tontti merkitään AP-alueeksi. Kiinteistöyhtymä Pirkko Tolvanen, Ilkka, Timo, Eero ja Markku Lukkarinen: Pyydän kohteliaimmin muuttamaan tilallamme Kontiomäki osalta 13:191 EO-merkinnän ulkopuolelle jäävät M-merkillä merkityt alueet. Uusi merkintä EO. Perustelut: Maakuntakaavassa alue on merkitty soranottoalueeksi. Lisäksi vuokralaisen kanssa on neuvoteltu alueen laajentamiseksi. Soranotto on tarpeellista ottaen huomioon että Kontiolahdessa ja Joensuussa rakennetaan paljon ja kestävän kehityksen mukaisesti sorat pitäisi olla lähellä rakentamiskohteita. Myös poskiprojektin kartoitusten mukaan tilamme on soranottoon merkittyä aluetta. Vastine: Tilalla oleva merkintä muutetaan esitetynlaiseksi. Katariina Turunen ja Tuula Oksanen: Tutustuttuani Kontioniemen osayleiskaavan luonnokseen panin merkille, että viereinen maa-alue on kaavoitettu luonnokseen loma-asuntoalueeksi. Viereinen maa-alue on luonnontilassa. Ranta on kivikkoinen (järvenlaskun aiheuttamaa eroosiorantaa) ja jatkuu pienen tasanteen jälkeen kivikkoisena rinteenä. Maa-alueella on mäntymetsää ja kivikkoisessa rinteessä kasvaa alueelle tyypillistä kitukasvuista mäntyä. Maanpinnan peittää kangaskarhunsammal, puolukka ja mustikka. Maa-alueella kasvaa myös runsaasti valkolehdokkeja. Koska maa-alue on luonnontilassa ja kuvastaa hyvin koko alueen ainutlaatuista luontoa olisi toivottavaa, että maa-alue säilyisi luonnontilassa jatkossakin ja se kaavoitettaisiin retkeily- ja ulkoilualueeksi, kuten viereiset maa-alueet. Vastine: Ko. aluetta täsmennetään poistamalla luonnoksessa virheellisesti osoitettu RA-aluevaraus. Marko ja Jaana Kettunen Vaadimme, että Kontioniemen osayleiskaavaluonnoksessa Koivurannantien itäpuolella sijaitsevalle pellolle merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1) muutetaan maatalousalueeksi (MT) ja Koivurannantien länsipuolelle merkityt matkailupalvelujen alueet (RM) poistetaan. Lisäksi vaadimme, että Koivurannantien länsipuolelle merkittyä virkistysaluetta (V) laajennetaan ulottumaan sm4-merkinnällä varustetulle muinaisjäännökselle saakka oheisen luonnoksen (liite 1) mukaisesti.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 54 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Perustelut: Koivurannantien itäpuolella sijaitsevalle pellolle sijoitettava golf-kenttä turmelisi alueen maisema-arvot totaalisesti. Pelto antaa tällä hetkellä koko Koivurannantien alueelle maaseutumaisen ilmeen, joka on ehdottomasti säilytettävä. Lisäksi golf-kenttä vaarantaisi viereisen luonnonsuojelualueen (SL) merkityksen Höytiäisen lahden linnuston suojelussa. Golf-toimintojen laajentumiselle on luonnoksessa osoitettu riittävät alueet toisaalla. Koivurannantien länsipuolelle merkityt matkailupalvelujen alueet (RM) on varattu lomakeskuksille, lomakylille, loma-asunnoille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Näille alueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1500 kerrosneliömetriä. Mainitut matkailua palvelevat toiminnot aiheuttaisivat kohtuutonta rasitusta Koivurannan yksityistielle sekä kohtuutonta haittaa lähiasukkaille ja viereiden virkistysalueen virkistys- ja luontoarvoille. Koivurannantien länsipuolelle merkityn virkistysalueen (V) laajentamista urheilu- ja virkistyspalveluiden alueen (VU-1) ja pientalovaltaisen asuinalueen (AP-1) väliin vaadimme alueen asukkaiden yksityisyyden turvaamiseksi. Vastaava virkistysaluekaista kulkee Koivurannantien varressa myös kaikkialla muualla asuinalueen ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueen välissä. Vastine: Golfkenttä ja RM-varaukset poistetaan ja virkistysalueen merkintää tarkennetaan. Aune Mänttäri Tiivistelmä: Kun Kontiolahden kuntakeskukseksi on asetettu kirkonkylä, niin esitän, että Kontioniemi ja varuskunnan entinen alue aina Kontiolahden ja Kontioniemen ympäri, sekä Hirvirannan, Puntarikosken, Kunnasniemen, Kylmäojan ja Lehmon suuntaan olevat maa-alueet tulisi käsitellä erityisen huolella ja kaukonäköisesti maakuntakaavaa, yleiskaavaa ja osayleiskaavaa suunniteltaessa. Väestömäärän kasvun ennustaminen on yritystoiminnan ja luontoarvojen ohella mielestäni ensisijaista. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, ja siten kaavoissa kaikki toiminnot suunnitella niin, että väestökehitys ja toimintojen sijoittamistarpeet ennustettaisiin esim. 50 vuodeksi eteenpäin. Myös liikenneväylät, virkistysalueet ja erityisesti järvialueet ovat asutuksen määrittelyn ja siihen liittyvien toimien kanssa yhtä merkityksellisiä kaukonäköisessä suunnittelussa. Kontioniemen ja varuskunnan alueelle tulisi suunnitella uusia asumisalueita 10 000-20 000 asukkaalle ja tälle asukasmäärälle varata suunnittelussa paikat liikenneväylille sekä yhteiset sisävesivirkistysalueet. Kaavassa Kontioniemestä ja varuskunta-alueelta tuleva liikenne ohjautuu suoraan Joensuuta kohti, sillä Kirkonkylään pyrkivän on asemalla siirryttävä vastaantulevan liikenteen yli vasemmalle vanhalle Juuka-Nurmeksen tielle. Tämä liikennekohta vetää luonnollisesti

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 55 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 mieluummin Joensuuhun kuin vasemmalle kohti kuntakeskusta. Kontioniemen osayleiskaavassa tulisi määritellä Kontioniemen alueelta Kirkonkylään suoraan johtava liikenneväylä ja varata sille paikka kaavaan. Tämä liikenneväylä voisi kulkea vaikka osittain Kontiolahden kärjen ylikin. Esimerkiksi ennen oli ajotie Puhakantietä Purolan Pikkaraisen pihapiirin kautta Kontiolahden päästä karjanlaitumien poikki vanhan Kontioniemen koulun alapuolelle. Liikenneväylä tulisi suunnitella jostakin varuskunnasta tulevan tien yhtymäkohdasta Kontiolahden päästä Kirkonkylään. Vaikka tietä ei olisi nyt vara rakentaa, niin varaus olisi tehtävä. Kyseinen tie on kuntakeskuksen kehityksen ja sinne asettuvien palvelujen kannalta ratkaiseva. Varuskunta-alueelle sopisi esim. akatemiamuotoisia koulutuspalveluja. Lisäksi matkailu- ja vapaa-aikapalvelut tulevat olemaan Kontiolahden ja Joensuun seuduilla tulevaisuuden työpaikkoja. Näin ollen näissä asioissa tulisi ottaa huomioon asukkaat ja luoda asukkaiden keskuudessa sellainen henki, että myös kunnan asukkaat käyttäisivät omalla alueella olevia matkailu- ja vapaa-aikapalveluita. Vastine: Muistutuksessa on laajasti ideoitu ja visioitu Kontioniemen ja myös koko kirkonkylän tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Osayleiskaava-alueen suunnittelussa on käytetty useita eri arkkitehtitoimistoja ja suunnittelualueen toimintoja on ideoitu laajasti eri projekteissa. Alueen kehittäminen ja ideointi tulee jatkumaan myös kaavoituksen jälkeen. Osayleiskaava laaditaan niin yleispiirteiseksi, ettei se ole este alueen tulevien toimintojen kehittämiselle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa 1.12.2015 päivätyt Kontioniemen osayleiskaavaehdotusasiakirjat MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä MRA 20 :n mukaisesti lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä, Puolustusvoimilta, Metsähallitukselta ja Liikennevirastolta. Päätös: Satu Huttunen ja Markku Nykänen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Kontioniemen osayleiskaava, kaavakartta ehdotusvaihe Kontioniemen osayleiskaava, osallistumis ja arviointisuunnitelma ehdotusvaihe Kontioniemen osayleiskaava, kaavaselostus ehdotusvaihe

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 56 Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kontioniemen osayleiskaava, muinaisjäännösinventointi Kontioniemen osayleiskaava muinaisjäännösinventoinnin täydennys Kontioniemen osayleiskaava, luontoselvitys Kontioniemen osayleiskaava linnustoselvitys Kontioniemen osayleiskaava / liikenteellisten vaikutusten arviointi Kontioniemen osayleiskaava, rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys Kontioniemen osayleiskaava, varuskunta-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys osa 1 Kontioniemen osayleiskaava, varuskunta-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys osa 2

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 57 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle 424/10.02.05/2012 Ympäristölautakunta 20.02.2013 27 Varuskunnan toiminta Kontiorannassa lakkaa vuoden 2013 loppuun mennessä, koska melulähteet eli ampumaradat lopetetaan, voidaan käynnistää asemakaavan laadinta vanhalla varuskunta-alueen asuntoalueella. Alue on pääosin yksityisten omistuksessa, kunnan omistuksessa on alueen vesi ja viemäröinti. Kaavallinen tilanne on seuraavanlainen: Vuonna 2005 voi massa ol lut kirkonkylän osayleiskaava on ku moutunut Joensuun seu dun yleiskaavan 2020 voimaan tulon yh teydessä 29.12.2009. Alueen kaavoitusta ohjaa tällä hetkellä maakuntakaava sekä Joensuun seudun yleiskaava, nämä kaavat mahdollistavat alueen asemakaavoituksen asuinrakentamiselle. Kyseessä on mittavan asuntorakentamisen mahdollistaminen. Hankkeen toteuttamisen kannalta keskeisintä on päästä yhteisymmärrykseen alueen toteuttamisesta kunnan ja alueen maanomistajien kesken. Kaavoitusjohtaja on käynyt alustavia neuvotteluja alueen suurimman maanomistajan kanssa toteuttamisen yleisistä periaatteista. Tarkoitus on laatia maanomistajan kanssa maankäyttösopimus alueen toteuttamisesta, muiden maanomistajien kanssa mietitään kehittämismaksu menettelyä. Ennen kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviontisuunnitelman nähtäville asettamista tulee kunnalla olla maankäyttösopimus alueen suurimman maanomistajan kanssa. Asemakaavan laatimisella on tarkoitus turvata omalta osal taan tonttitarjontaa Kontioniemen ja kirkonkylän alueella. Kaavoitettavalla alueella on jo olemassa olevaa pientaloaluetta. Ase ma kaa van tar koi tuk se na on muo dos taa alueelle kysyntää vastaavia pien talo-, ri vitalo- ja ker ros talo tontteja. Sa mal la palau tetaan jo osittain käytöstä pois tettu ra ken nus kanta soveltu vilta osin uudel leen asuinkäyttöön. Alueelle muodos tetaan lii ken teen vaati mat kadut sekä puisto- ja virkistysalueet. Lisätietoja: vs. kaavoitusjohtaja Eero Pölönen, puh. (013) 734 5300. Vs. kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää käynnistää asemakaavoituksen Kontiorannassa vanhalla varuskunnan asuntoalueella liitekartan mukaisella alueella. Kaavan laajentaminen koskee Pohjan kylän tiloja Saukko RN:o 62:8 ja Eveliina RN:o 72:2 sekä Kontiolahden kylän tiloja Kontioranta RN:o 5:27, Josefiina RN:o 5:127, Kruunuranta RN:o 5:129, Nuppulinna RN:o 5:133, Elsiina RN:o 5:134, Arola RN:o 5:135, Koivupiha RN:o 5:136, Korhola RN:o 5:137, Leppälä RN:o 5:138, Everstilä RN:o 5:139, Kasila RN:o 5:140, Nimetön RN:o 5:142 ja Vilhelmiina RN:o 5:143. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 23.10.2013 185

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 58 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Kontiorannan asemakaavan laatiminen on aloitettu tarvittavien tausta-aineistojen kokoamisella. Kontiorannan asemakaava-alueelle tilattiin Pöyry Finland Oy:ltä luontoselvitys, joka valmistui syyskuussa. Alueen asemakaavaaluonnosta on valmisteltu sekä käyty tiiviitä neuvotteluja maankäyttösopimuksesta alueen suurimman maanomistajan kanssa. Kaavoitusjohtaja esittelee kaavoituksen nykytilaa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Kontiorannan asemakaavoitusta jatketaan yllä esitetyllä tavalla ja aikataululla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 20.11.2013 198 Kunnanhallitus käynnisti Kontioniemen osayleiskaavan laadinnan, työ on tarkoitus viedä läpi mahdollisimman nopeasti. Myös maakuntakaava joudutaan muuttamaan varuskunnan lakkautumisen seurauksena. Nämä molemmat sekä maakuntakaava, että osayleiskaava tulevat etenemään osittain saman aikaisesti ja osittain myös jälkijunassa nyt esillä olevan asemakaavatyön kanssa. Vanhan varuskunnan asuinalueen asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kontiorannasta ovat nyt valmistuneet ja alueelle on laadittu kunnan ja alueen suurimman yksityisen maanomistajan SF-kiinteistöt Oy:n kanssa maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovuttamisesta. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti Kontiorannan 1.11.2013 päivätyt asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 209 Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.12.2013-7.1.2014 ja siitä pyydettiin lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY -keskuksilta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta sekä Metsähallitukselta.Lausunnot saatiin pyydetyiltä, lisäksi luonnoksesta jätettiin kolme muuta mielipidettä. Ohessa

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 59 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 lausunnot ja mielipiteet ja niihin tehdyt vastineet. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tiivistelmä: Asemakaavaluonnoksen mukaisena rakentaminen sijoittuu Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaiselle palvelujen ja hallinnon alueelle (P). Kaavamääräyksen mukaan P-alueilla ei sallita laajamuotoista asumista, mistä käsillä olevassa asemakaavatyössä on kyse. ELY-keskuksen mielestä alueelle pitää ennen asemakaavan laatimista laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaavaprosessi tulee dokumentoida vireillä olevan asemakaavan selostuksessa. Yleiskaavaa ja asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin yhtä aikaa, mutta maankäytön linjaukset tulee ensin tutkia yleiskaavalla ja vasta sen jälkeen asemakaavalla. Yleiskaava tulee myös hyväksyä ennen asemakaavan hyväksymistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisiin tulee lisätä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Museovirasto. Vuorovaikutuksen järjestäminen ja tiedottaminen -kohtaa esitetään tarkennettavan ainakin niiltä osin milloin, miten ja mihin osalliset voivat jättää mahdollisen mielipiteensä kaavahankkeesta. Kaavan laadinnan aikataulu vaikuttaa tiukalta. Onko tonttien luovutus keväällä 2015 realistista? Selostuksen kappaleesta 5, asemakaavan kuvaus, puuttuu korttelialueiden kuvaukset. Millaista toimintaa esimerkiksi palvelurakennusten kortteleihin 711 ja 712 aiotaan sijoittaa? Mihin kaavaselostuksessa mainittu uusi päiväkoti sijoitetaan? Vaikutusten arviointi on laadittu liian pintapuolisesti ja sitä on tarkennettava. Vaikutusten arvioinnissa väitetään, että kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön eikä liikenneolosuhteisiin. Yli 500 henkilölle kaavoitettavan alueen osalta ko. väitteet eivät ole uskottavia. Uudisrakentaminen muun muassa lisää alueen liikennesuoritetta. Liikenteen sujuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. ELY-keskus vastustaa korttelin 718 erillispientalojen korttelialueen (AO) osoittamista kaavaan. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen Dnro 00137/06/4103 perusteluissa on todettu, että kyseinen kortteli sijaitsee alueella, joka ympäristöselvityksen mukaan on maisemallisesti arvokasta ja rakentamiseen soveltumatonta aluetta. Tilanne alueella ei ole muuttunut, joten ko. kortteli tulee osoittaa virkistysalueeksi. Ranta-alue on säilytettävä virkistysalueena ja omarantaisia tontteja ei sallita muodostettavan. Sen sijaan ELY-keskus esittää, että rannan suuntaisesti osoitetaan koko kaava-alueen kattava virkistysreittiyhteys. Korttelin 706 eteläpuolisella VP-alueella sijaitseva muuntaja (?) tulee osoittaa kaavaan sille kuuluvalla merkinnällä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 60 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Korttelin 708 länsipuolella VL-alueella sijaitseva grillikota tulee osoittaa kaavaan. ELY-keskus esittää, että uimaranta-alue (VV) siirretään ko. grillikodan ja pohjoisemman venevalkama-alueen (LV) yhteyteen. Kaavaselostuksen mukaan kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, vaikka tosiasiassa sen vaikutukset ovat dramaattisia. Kaavaluonnoksen mukaan kaikki alueen rakennukset voidaan purkaa ja yleisten kaavamääräysten kohdan 5 mukaan uudisrakentamisen yhteydessä tontin rakennuskanta on purettava. Kaava-alueella ei ole tehty minkäänlaista rakennuskannan inventointia. Rakennuskulttuuri-inventointi tulee tehdä ja selvittää alueen historia, rakentuminen sekä rakennuskannan arvot ja mahdollinen suojelutarve. Kaavaselostuksessa todetaan, että rakennukset ovat purkukuntoisia lukuun ottamatta kerrostaloja sekä upseeri- ja aliupseerikerhotaloja. Purkukuntoisuutta ei ole millään tavalla perusteltu. Alueella on kuitenkin kerhotalojen lisäksi muutamia asuinrakennuksia, jotka ovat peruskorjattuna asuinkäytössä. Tästä voisi päätellä, että nämä "purkukuntoiset" talot ovatkin ehkä korjauskelpoisia. Kaavaselostuksen valokuvien perusteella 1950-luvulla (?) rakennetuilla kerrostaloilla korttelissa 707 saattaa olla sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka edellyttävät kaavasuojelua. Näistäkään ei kaavaselostuksessa ole mitään tarkempaa tietoa. Tehtyä luontoselvitystä voidaan pitää kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen osilta riittävänä. Selvityksen yhteydessä olisi pitänyt nykyistä tarkemmin selvittää ja tarkastella alueen maisemallisia arvoja, sillä alue sijaitsee maisemallisesti tärkeällä ja herkällä alueella. Luontoselvityksessä ei myöskään ole arvioitu Höytiäisen järvenlaskuun liittyviä luonnonhistoriallisesti merkittäviä rantamuodostumia. Maisemallisesti arvokas ranta-alue tulee osoittaa kaavaan VL/s-merkinnällä. Tällä alueella olevat selvästi erottuvat Höytiäisen rantakivikot ja rantatörmät tulee jättää kaikenlaisen rakentamisen ulkopuolelle, mukaan lukien polkujen ja teiden rakentaminen. Ranta-alueella olevat vanhat, maisemallisesti arvokkaat männyt tulee säilyttää. Kortteleissa 708, 715 ja 716 sijaitsevat maisemallisesti arvokkaat männyt tulee inventoida ja arvokkaaksi luokiteltavat puut tulee turvata kaavamerkinnällä mp (maisemallisesti arvokas puu). Ranta-alueen säilyminen yhtenäisenä virkistys- ja viheralueena on turvattava, mikä edellyttää korttelin 718 poistamista kaavasta. Pohjavesiasiat on sivuutettu kaavatyössä kokonaan. Pohjavesialueet on käsiteltävä kaavaselostuksessa, osoitettava ne kaavakartalla sekä annettava tarpeelliset määräykset pohjavesien suojelemiseksi. Määräyksiin on liitettävä seuraava teksti: tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet).

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 61 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Ampumahiihtokeskuksen meluvaikutukset on jätetty kaavassa huomiotta. Asia tulee käsitellä kaavaselostuksessa. Kumoutuneessa Kontiorannan asemakaavassa ET-alueen ympäristössä oli saastunut maa-alue. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 19.5.2008 antamassa lausunnossaan todennut, että maaperän puhdistaminen täyttää kunnostustyöltä edellytettävät vaatimukset. Sen sijaan maaperään jäänyt lyijy aiheuttaa alueelle käyttörajoitteen, mikä on huomioitava mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. Vireillä olevassa asemakaavassa alueen osoittaminen VL-alueeksi ei aiheuta ongelmaa. Sen sijaan muu käyttötarkoitus ei ole mahdollista ilman uutta maaperän lyijypitoisuuden tarkastelua ja mahdollisia uusia puhdistustoimenpiteitä. Kevyenliikenteen väylä- ja ulkolureitti- sekä paikoitusalue (p) -merkinnät puuttuvat kaavamerkinnöistä. Kaavamääräysten kohta 9. Sivuston stuk.fi mukaan radonturvallinen perustus tulee halvemmaksi kuin yksittäisen tontin radonselvitys. ELY-keskus esittää, että tämä huomioidaan, kun kaavaan annetaan radon-kaasua koskevia määräyksiä. Kaavasta on järjestettävä viranomaisneuvottelu. Vastine: Osayleiskaavan laadita on käynnistetty koko Kontioniemen alueelle ja se hyväksytään maakuntakaava 4. vahvistumisen jälkeen ja ennen asemakaavan hyväksymistä. Yleiskaavaprosessi dokumentoidaan tarvittavilta osin kaavaselostukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään osallistujien osalta, sinne lisätään Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Museovirasto. Vaikutusten arviointia täydennetään aluetta koskevien selvitysten valmistuttua. Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, liikenteeliset vaikutusarviot sekä katuverkkoselvitykset, muinaismuisto ja arkeoloogiset selvitykset, luonto- ja linnustoselvitykset. Osayleiskaavaa varten laadittujen eri selvityksien tiedot otetaan huomioon asemakaavan valmistelussa, eikä erillisiä selvityksiä näiden lisäksi laadita. Ranta-alueiden käyttö reitteineen sekä tulevat rakentamisalueet suunnitellaan kokonaisuutena laaditussa Kontioniemen osayleiskaavassa. Korttelin 718 luonto- ja maisema-arvot on selvitetty asemakaavaa varten tehdyssä selvityksessä ja lisäksi myös osayleiskaavaa varten tehdyissä selvityksissä, eikä niiden perusteella ole löytynyt estettä korttelin rakentamiseen. Kaava-alueen tulevat toiminnot ja niiden sijoittaminen alueelle selviävät tulevan tarpeen, kysynnän ja kaavamerkinnän mukaan. Pohjavesiasioita selvennetään ja niiltä osin asiakirjoja täydennetään. Kaavamerkintöjä täydennetään ja selkeytetään puutuvilta osin. Kaavamääräyksiin lisätään määräys radonin huomioon ottamisesta rakentamisen yhteydessä. Suojeltavaksi esitettyjen rakennusten tiedot löytyvät erillisessä rakennusja kulttuurihistoriallisesta selvityksestä. Pyydetty viranomaisneuvottelu järjestetään.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 62 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus Tiivistelmä: ELY-keskus pitää hyvänä, että Kontiorannan alue osoitetaan taajamarakennetta täydentäen asumiseen. Kontioniemen alueen kokonaisuus ja liikenneverkon jäsentyminen tulisi kuitenkin ratkaista ensin yleiskaavalla. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty liikenteellisten vaikutusten arviointia, vaan todetaan, että kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin. ELY-keskus toteaa, että kaavalla osoitetaan merkittävä määrä uutta asumista ja sen aiheuttamat liikenteelliset vaikutukset tulee arvioida. Selostuksessa tulee esittää arviot liikennetuotoksista ja siitä, edellyttääkö liikenteen kasvu liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Kaavatyössä tulee myös tarkastella kuinka alueella on mahdollista järjestää joukkoliikenne. Kaava-alueen itäreunassa kulkeva Kontioniementie (mt 5051) on rajattu pois kaava-alueesta. Epäselväksi jää myös miksi alueen kokoojakatuna toimiva Jääkärintie on jätetty pois kaavarajauksesta. Varuskunnan lakkauttamisen jälkeen ja kunnan osoittaessa alueelle asumista, palvelee Kontioniementie täysin paikallista liikennettä, eikä se täytä enää maantien edellytyksiä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kontioniementie tulee ottaa mukaan asemakaavaan ja MRL:n 83.4 mukaisesti osoittaa asemakaavassa katuna. ELY-keskus esittää, että Kontioniementie osoitetaan katuna aina Keskuskadun liittymään asti, jolloin saadaan muodostettua tarkoituksenmukainen katumaisena kehitettäviä asuntoalueita palveleva pääkatu. ELY-keskus muistuttaa, ettei maantie muutu kaduksi asemakaavalla, vaan se edellyttää kunnan tekemän kadunpitopäätöksen. Vastine: Alueelle on laadittu uusi maakuntakaava ja sen aikana on myös käynnistetty uuden Kontioniemen osayleiskaavan laaditaan, jossa arvioidaan mm. liikenteelliset vaikutukset koko Kontioniemessä uuden yleiskaavan suunnitelmien mukaisesti. Osayleiskaava hyväksytään ennen asemakaavan hyväksyntää. Asemakaavan rajaus on tehty olemassa olevan tilanteen mukaisesti, siihen on vaikuttanut merkittävästi suunnittelu-aluetta koskeva maankäyttösopimus yksityisen maanomistajan kanssa. Asemakaava-alueen rajausta ei laajenneta tässä vaiheessa, mutta laadinnassa olevassa osayleiskaavassa Kontioniementie merkitään kaduksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Maakuntaliitto on käynnistänyt Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen laadinnan. Maakuntakaavassa yhtenä tarkastelukohteena on Kontiorannan lakkautuvan varuskunta-alueen sekä laajemmin koko Jaamankankaan maakäyttö.tarpeen mukaan maakuntakaavassa käsitellään laajemmin koko Kontioniemen aluetta. Asemakaavaa koskevalla alueella on voimassa oikeusvaikutteinen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 63 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Joensuun seudun yleiskaava 2020. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella maakuntakaava ei ole voimassa muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevien vaikutusten osalta. Asemakaavaa tulee arvioida voimassa olevan yleiskaavan oikeusvaikutusten pohjalta. Asemakaavaluonnokseen sisältyvät tavoitteet ja osoitetut alueet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa. Vastine: Kunta on käynnistänyt uuden koko Kontioniemen aluetta ja sen ympäristöä koskevan osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaavassa tutkitaan myös uuden asemakaava-alueen kytkeytymistä laajempaan kokonaisuuteen. Osayleiskaava tullaan hyväksymään maakuntakaava 4:n jälkeen. Asemakaava ratkaisu on uuden maakuntakaavan ja myös uuden Kontioniemen osayleiskaavan mukainen ja se tullaan hyväksymään vasta osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Museovirasto Tiivistelmä: Kaavassa tulee ottaa huomioon suunnittelualueen kulttuurihistoriallinen merkitys. Alueen rakentamisen syntyvaiheet ovat poikkeuksellisen mielenkiintoiset ja historialtaan vastaavaa asuinaluetta ei Suomessa liene toista. Kaavatyöhön on syytä liittää rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys, jossa selvitetään alueen rakentumisen, rakennustyyppien, rakennusmuutosten ja parakkivaruskunta-alueen ominaispiirteiden historiaa. Kaavatyössä tulee myös tutkia mahdollisuudet suojella osa näistä tyyppitaloista, mieluiten useamman rakennuksen ryhmänä, esimerkiksi lähimpänä varuskunta-aluetta olevalla alueella, jolloin alue niveltyisi luontevasti varuskunnan kulttuuriympäristöön. Kaavaratkaisu voisi seurata aiempaa rakentamista siten, että uusikin asuinalue olisi luonteeltaan väljä ja suhde luonnonympäristöön säilyisi keskeisenä ominaispiirteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee lisätä arvioitavaksi kaavan vaikutukset rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöön. Museovirasto tulee lisätä kaavan osalliseksi. Vastine: Kaavaratkaisu perustuu pääasiassa nykyiseen tieverkostoon ja noudattaa pääosin myös alueen vanhaa rakentamista. Tonttikoot ovat suuria ja näin ollen alue on luonteeltaan väljää ja alueen ominaispiirteitä säilyttävää. Rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys on laadittu koko Kontioniemen alueelta. Selvitys liitetään erillisenä aineistona kaava-asiakirjoihin. Suojelukohteet on merkitty kaavaan ja niiden tarkemmat tiedot löytyvät edellä mainitusta erillisestä selvityksestä. Selvitysten perusteella kaikki alueen lähes kaksikymmentä vuotta kylmillään ja tyhjillään olleet rakennukset ovat homeessa ja purkukuntoisia. Lisäksi osaa rakennuksista on käytetty elokuvakeskuksen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 64 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 lavasteina ja kulisseina. Tässä yhteydessä niihin on tehty huomattavia muutoksia ja jopa osa purettu. Alueella on entisöity upseeri- ja aliupseerikerhotalot, jotka merkitään suojeltavaksi. Näiden lisäksi myös alueen kerrostalot saavat suojelumerkinnän. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään osalliseksi Museovirasto. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy Tiivistelmä: Liitekartan mukaisesti kaavaan tulisi lisätä aluevaraukset muuntamon suoja-alueelle (säde 15 metriä) ja johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) sekä myöhemmin mahdollisesti rakennettavan puistomuuntamon suoja-alue (säde 10 metriä). Vastine: Tehdyt esitykset huomioidaan asemakaavassa, mutta katualueella olevalle puistomuuntamolle ei suoja-alue merkintää tarvitse laittaa. Metsähallitus: Metsähallituksen maa-alue on kaavaluonnoksessa merkitty VL-lähivirkistysalueeksi. Alueen puuston käsittely on ollut tähän saakka hyvin rajoitettua, koska alue on asutuksen ympäröimä ja metsien käsittelystä asukkailla on ollut eriäviä näkemyksiä. Tutkimusten mukaan ihmiset kuitenkin pitävät valoisista ja hoidetuista metsistä. VL-aluevaraus tulee rajoittamaan alueen metsätalouskäyttöä entisestään ja alueen virkistysmetsiä voidaan käsitellä ainoastaan erilaisilla erityishakkuilla maisema ja muut eri käyttömuodot huomioiden. Matsähallitus esittää, että VL-kaavamääräystä avattaisiin tarkemmin kirjaamalla ne metsänkäsittelyn toimenpiteet, mitkä ovat sallittuja kyseisellä alueella. Metsähallituksen mielestä alueella tulisi sallia puuston käsittely metsänhoidollisin harvennuksin ja erityishakkuin, joita ovat poimintahakkuut, pienaukkohakkuut ja erirakenteistavat hakkuut. Metsähallitus esittää myös selvitettäväksi voitaisiinko edellä mainitut toimenpiteet sisällyttää kaavamääyäykseen, joka sallisi toimenpiteet ilman toimenpidelupaa ranta-alueen ulkopuolella olevalla VL-alueella. Edellä mainituilla kaavamääräyksillä ja kirjauksilla alueen puuston käsittely jatkossa helpottuisi ja olisi yleisesti hyväksyttävää. Vastine: Lähivirkistysalueen metsien käsittely on ja tulee edelleen olla alueella hyvin rajoittettua, koska ollaan alueen asukkaiden kannalta keskeisellä virkistysalueilla. Ranta-alueella oleville VL -alueille lisätään merkintä -1 (VL-1), joka kieltää kaikki metsänhakkuut lukuun ottamatta aluskasvillisuuden raivaustöitä. Lähivirkistysalueen (VL) sisälle ja osittain koulun tontille ulottuva vanhan metsän alue esitetään suojeltavaksi merkinnällä /s (VL/s), koulun tontin alueella merkintä on s-1. Lisäksi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 65 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 määrätään, että kaikki mahdolliset hakkuut VL-alueella vaativat MRL mukaisen maisematyöluvan. Maisematyölupaan tulee laatia erillinen metsänkäsittelysuunnitelma, jossa huomioidaan alueen erityispiirteet, säilytetään edellisen sukupolven järeitä männikköalueita, raivataan aluskasvillisuutta. Alueella voidaan tehdä pieniaukkoisia uudistushakkuita, joissa aukkojen koko saa olla enintään puoli hehtaaria. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö Kyseessä on kohde, jonka rakennuskanta on tarpeen uudistaa. Alueen tiestö on jo pääosin olemassa. Kuitenkin tason parantamiseksi on kadut rakennettava koko alueelle. Maaperä on rakentamisen kannalta erittäin hyvä. Kaavoitusvaiheessa voidaan eniten vaikuttaa liikenneympäristöön ja samalla sen turvallisuuteen. Olennaisia ovat myös kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit. Asemakaavoitettavalla alueella on niin laaja liikenneväylästö, että kaavan laatimisessa pitäisi olla liikennesuunnittelija mukana. Kaavan jatkokehittelyssä on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin asioihin: -katuliittymien sijoitukseen, muotoon ja mitoitukseen -katualueiden leveyksiin -kevyen liikenteen yhteyksiin -ulkoilureitteihin Kiinteistöpäällikkö: Korttelia nro 712 pitäisi laajentaa pohjoiseen ja itään, koska vielä ei tiedetä millaista toimintaa palvelualueiden kortteleihin tulee. Laajennus mahdollistaisi mm. paikoitusalueiden rakentamisen korttelin sisälle. Vesihuoltopäällikkö: Alue tukeutuu jo olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon ja uutta rakentamista tulee vain uusien katujen kohdalle. Korttelissa 718 näyttäisi tasausallas/pumppaamolle johtava runkoviemäri jäävän suunniteltujen tonttien alueelle Hylsytien puolella. Viemäriä pitkin johtuvat koko suunnittelualueen sekä varuskunta-alueen jätevedet. Viemäri on viettoviemäri ja sen siirtäminen voi olla mahdotonta alueen korkeuserojen takia. Vastine: Kaava-alueen liikenneverkkoratkaisuissa on käytetty liikennesuunnittelijaa, joka on tehnyt liittymä-, poikkileikkaus- ja liikenneverkon muutosesitykset, jotka on huomioitu kaavaehdotuksessa. Hylsytien varressa olevan viemärilinjan paikka tarkistetaan ja tarvittavat muutokset tehdään ehdotukseen. Luonnoksessa korttelinumerolla 712 ollutta ja ehdotuksessa korttelinumerolla 713 olevaa aluetta ei ole voitu laajentaa olemassa olevien tilarajojen takia.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 66 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tiivistelmä: Luonnoksessa on otettu hyvin huomioon varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen alueelle. Palvelurakennusten korttelialueen peruskorjatut rakennukset saataisiin todennäköisesti pienillä muutostöillä päiväkotikäyttöön. Tällä ratkaisulla voitaisiin helpottaa kunnan investointipaineita ja mahdollisesti lisätä yksityistä päivähoitopalveluiden tarjontaa, sillä valmiit päivähoitotilat kiinnostanevat alan yrittäjiä. Kaava-alueen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut tulee suunnitella osana suurempaa kokonaisuutta, joka muodostuu tästä Kontiorannan asuntoalueesta ja entisen varuskunta-alueen uusiokäytöstä. Toimivin vaihtoehto olisi uuden koulurakennuksen saaminen yksisarjaisena toimivalle alakoululle. Koulurakennuksen sijainnin tulisi olla keskeinen siten, että oppilaiden koulukuljetustarpeet minimoidaan. Lisäksi koulurakennuksessa tulisi olla laajennusmahdollisuus tulevalle oppilasmääräkasvulle. Myös varhaiskasvatuspalvelujen mahdollisesti tarvitsemat toimitilat on järkevää yhdistää koulutiloihin yhteistoimintaetujen saamiseksi. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon kaavoituksessa siten, että hyvin toimiva ja kustannustehokas palvelutuotanto on mahdollista. Vastine: Uuden koulun paikka on selvitetty osayleiskaavatyön yhteydessä ja tarvittava maa-alue ostettu. Uuden koulun rakentamisen mahdollistava tontti on merkitty asemakaavaan yleisten rakennusten korttelialue -merkinnällä (Y). Merkintä mahdollistaa myös esimerkiksi päiväkotitoimintaan varattavien tilojen rakentamisen. Vapaa-aikalautakunta Luonnoksessa on hyvin huomioitu alueen puisto-, lähivirkistys- ja urheiluja virkistyspalvelujen alueet. Liikkumisväylästön osalta tulisi huomioida tarkistaen selviemmin kevyen liikenteen yhteydet ranta-alueella ja ulkoilureittien yhteydet alueen ulkopuolelle. Kaavamerkintöjen selityksiä lisättävä (ulkolureitit ja rantaraitti). Lisäksi ohjeellinen uimaranta-alue tulisi huomioida tarkemmin, vieressä olevan varuskunta-alueen uusiokäyttö huomioiden. Vastine: Kontioniemen alueelle on käynnistetty osayleiskaavan laadinta, jossa suunnitellaan ja tarkastellaan laajempaa kokonaisuutta, kuten myös eri reittien kulkua alueella. Kaavaluonnoksessa olevat puutteet korjataan ja kaavamerkintöjä täydennetään. Kontiolahden Luonnonystävät ry Tiivistelmä: Lausunto on myöhässä, koska Kontiolahden Luonnonystäville ei ole tiedotettu vireillä olevasta kaavaluonnoksesta vastoin kaavoitusjohtajan aiempaa lupausta. Asemakaavaluonnos on laadittu varsin nopeasti, laajempia tahoja kuulematta ja hankkeesta tiedottamatta. Useita asioita on perusteltu

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 67 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 pintapuolisesti ja asiaan tarkemmin perehtymättä. Alueelle suunniteltu asukasmäärä 500-550 henkeä väistämättä vaikuttaa alueen luonnonympäristöön ja sen kuormitukseen sekä lisää liikennemääriä tuntuvasti. Mikäli kaikki alueen rakennukset puretaan, vaikuttaa se merkittävästi rakennettuun ympäristöön, jolla on tällä alueella myös kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennukset oli niputettu yhteen kovin ylimalkaisesti. Maakuntakaavassa todetaan, että Höytiäisen rantaa on jätettävä riittävästi vapaaksi rakentamiselta. Kontiolahden kunnan alueella Höytiäisen vapaata rantaa on ainoastaan Kontiorannassa sekä Jaamankankaalla, jonne on jo UPM:n alueelle tehty kaavaehdotus. Kontioniemen ympäri järvenlaskusta saakka kiertänyt rantaraitti on pilattu rakentamisella erittäin rumasti. Samanlainen rantapolku kulkee Kontiorannassa. Siitä on mahdollista kehittyä uusi yhteinen virkistysreitti varuskunnan lakattua. Sitä ei ehdottomasti saa sulkea rantatonteilla. Tällöin uhrataan yhteinen etu muutaman yksityisen asukkaan vuoksi. Koko alueen ranta tulee säilyttää vapaana yhteistä käyttöä varten. Yhteinen ranta-alue on myös huomattavasti vetovoimaisempi uusille asukkaille kuin rakentamalla pätkitty. Alueelle tulisi ensin laatia yleiskaava ohjaamaan maankäyttöä. Alue tulee kaavoittaa kokonaisuutena eikä palasina. Vastine: Kontiolahden Luonnonystäville ei ole erikseen tiedotettu kaavaluonnoksesta, koska se ei ole virallisesti osallinen kaavahankkeessa. Asemakaavaluonnos on laadittu normaalin menettelyn seurauksena ja noudatettu tiedottamisessa maankayttö- ja rakennuslakia. Kaavaluonnoksen pohjana on käytetty pitkälti jo aikaisemmin alueelle laadittua asemakaavaehdotusta, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa. Päätöstä ei kuitenkaan vahvistettu. Alueiden kokonaisuutta on suunniteltu uudessa maakuntakaava 4:ssa, jossa on tarkasteltu koko Jaamankankaan aluetta, Kontioniemeä ja kirkonkylän ympäristöä. Lisäksi kunta on käynnistänyt Kontioniemen osayleskaavan, jossa on yksityiskohtaisemmin tarkasteltu laajemmin Kontioniemen aluetta. Lisäksi osayleiskaavan yhteydessä on laadittu rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, arvioitu liikenteelliset vaikutukset, tehty muinaismuisto- ja arkeoloogiset selvitykset, luonto- ja linnustoselvitykset. Näiden selvitysten tiedot otetaan huomioon asemakaavan valmistelussa. Kaava-alueen ympäristö tulee muuttumaan. Nykyisin siellä on kymmeniä kylmillään olevia rakennuksia, jotka ovat homehtuneet ja sitä kautta purkukuntoisia. Myös alueella olleen elokuvakyläkeskuksen johdosta useita rakennuksia on rakennettu kulisseiksi ja nyt osa niistä on purettu.tällä hetkella vanha asuinalue on hoitamatonta pusikkoa ja rakennetut tiet vaurioituneita. Asemakaavan valmistumisen jälkeen alue siistiytyy ja taajamakuva muodostuu viehättäväksi väljäksi asuinalueeksi.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 68 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Alueen kulttuuriympäristöä vaalitaan sillä, että uusi rakentaminen sijoittuu jo aikasemmin rakennetuille tonteille ja tukeutuu pääasiassa vanhaan tieverkostoon. Ranta-alueiden suunnittelussa on tarkasteltu isompaa kokonaisuutta ja sinne on suunniteltu yleiseen käyttöön rantaraittia, lisäksi ranta-alue tullaan pääosin jättämään rakentamatta ja sitä kautta alue jää yleiseen käyttöön. Jukka Oinonen ja Sonja Pelkonen: 1. Talojen ulkoverhous - Väritystä ei tulisi rajoittaa vaaleisiin värisävyihin 2. Tielinjaukset korttelissa 715, 716 ja 718 - Käyntiä Hylsytielle ei pitäisi vetää korttelien 715 ja 716 välistä, vaan käyttää vanhaa tienpohjaa Järvenlaskuntielle. Rinne korttelin 715 ja 716 välissä on niin jyrkkä, ettei tavallisella autolla pääse siitä ylös mitenkään liukkaalla kelillä (Olli Tiaisentie 27 joutuu liukkailla keleillä lähtemään alaspäin ja kiertämään Järvenlaskuntien kautta poistuttaessa tontilta rinteen jyrkkyyden vuoksi). Olisi järkevämpää, että käynti kortteliin 718 ei kulkisi kahden tontin välistä vaan reittiä, missä asutusta ei ole. Kulkuyhteys on parempi Järvenlaskuntien kautta ja näkyväisyys mutkassa olisi erittäin huono, jolloin turvallisuus voisi vaarantua (esim. pienet lapset tiellä / pihalla). - Ehdottomasti tulisi käyttää vanhoja, jo olemassa olevia tielinjauksia, eikä lähteä luomaan uusia, koska vanhojen maisemoituminen kestää 50-100 vuotta. - Korttelin 716 alapuolella oleva puistoalue saisi jatkua korttelin 715 rajalle tai sinne asti, koska siinä on jyrkkää kivikkoa (jota myös Pirunpelloksi kutsutaan) ja siihen ei kuitenkaan mitään voida rakentaa ja puistoalue tulee suunnitellussa kaavassa kuitenkin melkein tuonne asti. 3. Rantarakentaminen kortteliin 718 - Rantoihin ei pitäisi rakentaa, vaan jättää ne kaikkien yhteiseen virkistyskäyttöön. Rannassa menee tälläkin hetkellä hyviä ulkoilureittejä, siellä on uimapaikkoja ja mahdollisuuksia nauttia luonnosta ja järvestä. Mikäli ranta asutetaan, poistuu nämä hienot paikat kaikkien käytöstä. 4. Autopaikkojen määritteleminen - Autopaikkojen sijoittamiseen ja siihen liittyviin istutusten ja aitausten tekemiseen ei pitäisi tehdä ehtoja kaavalla -jokaiselle pitäisi jättää oikeus rajata pihansa niin kuin itse haluaa tai jättää vaikka kokonaan rajaamatta. Vastine: Rakennusten värityksessä pyritään huomioimaan ympäristö ja vanhat alueen rakennuskulttuuriperinteet.tielinjaukset on suunniteltu siten, että ne noudattavat pääasiassa jo olemassa olevia teitä. Niiden toimivuus ja tarvittavat poikkileikkaukset on selvitetty erillisessä katu- ja liikenneverkkoselvityksessä. Hylsytien alkuosan tielinjausta on muutettu lähemmäksi olemassa olevaa tielinjaa. Samalla tien leveyttä on muutettu. Rantarakentaminen ja myös muut alueen rakentamiset reitteineen on tutkittu alueelle laaditussa osayleiskaavassa. Kaava-alueelle asemakaavassa asetetuilla määräyksillä luodaan alueelle yhtenäinen ja

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 69 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 hallittu yleisilme. Mikko Hirvonen: 1. Talojen ulkoverhouksen väritys Väritys pitäisi olla luonnonläheisempi, ei ainakaan vaaleat sävyt. Ainakaan sitä ei tulisi rajoitta vaaleisiin sävyihin. Mäntyrinne järveltä katsottaessa aika pahan näköinen täynnä vaaleita ja pastellisävyisiä rakennuksia. Tummemmat sävyt sulautuisivat paremmin mäntykankaiseen maastoon, erimerkillisiä tummempia ja luonnonläheisempiä sävyjä onkin jo käytetty Miehistöntien kahdessa remontoidussa rakennuksessa. 2. Tielinjaukset korttelissa 716, 714, 713 ja 708 Saunakuja ei tule olemaan toimiva ratkaisu kuljetettaessa mahdollisesti rakennettavalle uudelle rivitalolle, joka olisi tulossa alueeseen 708. Talvella mäkeä ei todellakaan pääse autolla nousemaan, rinne on melkoisen jyrkkä. Mielestäni rivitaloille pääsisi paremmin Kollaantien suunnasta, tai alempaa rannasta. Tie-ehdotukset liitteenä olevassa kartassa sinisellä. Sama ongelma on myös uudessa Hylsytien suunnitelmassa noustessa korttelista 718, huomattavasta loivemmat reitit löytyisivät Järvenlaskuntien kautta ja siellähän menee jo valmiit tietkin. 3. Rantarakentaminen kortteliin 718 Kyseiseen kohtaan rakentaminen katkaisisi ikävästi hyvän puisto/ranta-alueen. Uudet talot rannalla jäisivät muutenkin hieman hullusti kahden puistoalueen/pienvenesataman väliin. Ennemminkin suosittelisin puistoksi koko ranta-aluetta. Ranta tulisi olla kaikkien yhteisessä käytössä. 4. Autopaikkojen määrittäminen Autopaikkojen sijoittamiseen ja siihen liittyvien istutusten ja aitausten tekemiseen ei pitäisi tehdä ehtoja kaavalla -ja mitenkähän minäkin viisaasti rajaisin parkkialueen, kun on viiden auton loukussa, sekä löytyy venettä, kärryä, kelkkaa, asuntovaunua jne. Jokaisen tulisi saada toteuttaa parkkialueensa haluamallaan tavalla. 5. Korttelin 716 tontti nro 1 Kyseinen tontti kuuluu itselleni ja siihen on merkattu osa-alueen raja joka halkaisee tontin tulee poistaa. Tällä hetkellä on tehty mahdottomaksi kyseisellä rajan vedolla esim: autotallin rakentaminen, koska remontoin tontilla sijaitsevan kiinteistön. Poistettava raja merkattu liitteenä olevaan karttaan punaisella. 6. Korttelin 716 tontti nro 1 Kyseinen tontti on mielestäni piirretty huomattavasti liian pieneksi, tontin pinta-alan tulisi olla noin 3000 m². Mielestäni tonttia tulisi leventää rantaan päin ainakin jyrkänteen reunaan saakka. Uusi rajausehdotus merkattu liitteenä olevaan karttaan vihreällä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 70 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Vastine: Rakennusten värityksessä pyritään huomioimaan ympäristö ja vanhat alueen rakennuskulttuuriset perinteet. Rakennusten julkisivujen väritys on määräyksissä muutettu tummasävyiseksi.tielinjaukset on suunniteltu siten, että ne noudattavat pääasiassa jo olemassa olevia teitä. Niiden toimivuus ja tarvittavat poikkileikkaukset on selvitetty erillisessä katu- ja liikenneverkko selvityksessä. Hylsytien alkuosan tielinjausta on muutettu lähemmäksi jo olemassa olevaa tielinjaa. Rantarakentaminen ja myös muut alueen rakentamiset reitteineen on tutkittu isompana kokonaisuutena alueelle laaditussa osayleiskaavassa, tavoitteena on että mahdollisimman paljon rannoista jää yleiseen käyttöön, kuten asemakaavassa esitetäänkin. Esitettyä rakentamisalueen rajaa on siirretty tontin eteläosassa. Rinteen puolimmaista tonttirajaa ei voi siirtää edemmäksi puistoalueelle olemassa olevan vesi- ja viemärijohdon vaatiman huoltotilan takia. Yläkylän alueen tilanomistajat ja asukkaat Tiivistelmä 1. Yläkyläntien ja Jääkärintien liittymä Kaavaluonnoksessa liittymä on merkitty kevyen liikenteen väyläksi. Esitämme, että liittymä jätetään ennalleen nykyiseen muotoonsa, koska Jääkärintien ja Yläkyläntien korkeusero on niin suuri, että liukkaalla kelillä on vaikea lähteä Yläkyläntietä pohjoissuuntaan. 2. Liikennemerkit Esitämme seuraavaa: Jääkärintieltä käännyttäessä nykyiselle Yläkyläntielle ja Kauppatielle kyltti: tonteille ajo sallittu, lisättynä lapsimerkillä. Yläkyläntieltä ja Kauppatieltä tullessa Jääkärintielle: pakollinen pysähtyminen (STOP). 3. Tien nimi Esitämme, että nykyinen Yläkyläntie säilyy nimenä ennallaan ja siihen yhdistyvä Kauppatie muuttuu samannimiseksi Yläkyläntieksi. Peruste: Yläkyläntie nimenä ja tienä on ollut olemassa kymmeniä vuosia ja sijaitsee alueella, joka on aina tunnettu nimellä Yläkylä. Yläkylä on myös erillään ja maastollisesti ylempänä kuin pääasiallinen puolustusvoimien käytössä ollut asuinalue, jossa on käytetty puolustusvoimateemaan ja perinteisiin liittyviä teiden nimiä. Kun nyt Pohjois-Karjalan Prikaati on lakkautettu, toivomme, että tiemme Yläkyläntie säilyy nimenä ennallaan ilman puolustusvoimateemaa, koska Yläkyläntien nimen muutos aiheuttaisi ylimääräistä vaivaa asukkaille, vierailijoille, pelastuslaitokselle, kunnalle, kuljetus- ja jätehuoltologistiikalle, postinjakajille, Itellalle, osoiterekisterille yms. Liite kohtaan 3. Tien nimi Kaavoittajan ehdotus uudeksi tiennimeksi Miehistöntie on mielestämme ristiriidassa mm. siihen, että nykyisen Yläkyläntie varrella oleva tila RN:o 5:139 on nimeltään Everstilä. (Eversti on sotakorkeakoulun käynyt upseeri). Jos kaavoittajan on pakko luopua nimestä Yläkyläntie ja muuttaa se sotilastermiin, me tien varrella asuvat asukkaat ehdotamme nimeksi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 71 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Sotilasmestarintie. 4. Puisto- ja suoja-alue Me yläkyläläiset toivomme, että tilojen Leppälä ja Everstilä alapuolelle ehdotetut tontit 3 kpl kortteli 703 tontit 4,5 ja 6 jätettäisiin pois ja alue jätettäisiin ennalleen puisto- ja suoja-alueeksi. Tällä toimenpiteellä Yläkylämme pysyisi perinteisenä erillisenä kokonaisuutena, niin kuin se on ollut tähänkin saakka. Puisto- ja suoja-alueeksi esittämämme alue toimisi myös Höytiäisen suunnasta tulevien myrskytuulien vaimentajana ja antaisi meille Yläkylän asukkaille ja tiloille suojaa alentamalla luonnonvoimien aiheuttamia vahinkoja. Esittämältämme alueelta saattaa löytyä myös Yläkylältä laskeutuvien salaojaverkostojen tarkastuskaivoja, joista ainakin yksi on löydetty tilan Arola (RN:o 5:135) alapuolelta. Jos tarkastuskaivoja löytyy alueelta, ovat ne este, tai ainakin hankaloittava asia talonrakentamiselle. Lopuksi toivomme, että yllä olevat mielipiteemme tulisi huomioonotetuksi alueemme kaavoitusasiassa. Vastine: Miehistöntien nimi muutetaan esityksen mukaisesti Yläkyläntieksi ja läntinen liittymä muutetaan nykyisenlaiseksi ja sieltä poistetaan kevyenliikenteen väylämerkintä. Liikennemerkkiasiat käsitellään erikseen tiesuunnitelmissa. Alikersantintien varressa korttelissa 703 olevat kolme tonttia säilytetään kaavassa alueen tonttitarpeen takia. Haitta olemassa oleville tonteille jää pieneksi, koska tonttikoot ovat kuitenkin varsin suuria ja yleisilme tulee säilymään väljänä. Marika ja Vesa Turkia: 1. Korttelin AO 702 suurin sallittu kerrosluku tulee olla vähintään II, ei nyt ehdotettu I u 1/2. Tontilla 5:134 (Elsiina) on jo rakenteilla kaksikerroksinen asuintalo, josta ensimmäinen kerros on valmis ja toinen kerros on varattu katon korotuksen yhteydessä jo asuintilaksi. Korttelit AO 701, AO 702 ja AO 703 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ja kerrosalanmääritys tulee olla linjassa kortteleiden kesken. 2. Kaavaan tulee lisätä pyörätie Miehistöntieltä Kontioniementielle pururadan viertä pitkin. Näin muodostuu turvallinen kulkuväylä asuinalueelta Kontioniementiellä (ilman tienylityksiä) jo valmiina olevalle pyörätien osalle. Varuskunta-alueen kaavan yhteydessä kevyen liikenteen väylän paikka tulee olla Jääkärintien varuskunta-alueen puoleisessa reunassa. Jääkärintien ylitykseen jatkossa korotettu suojatie Miehistöntien ja Jääkärintien risteykseen. Tämä toimii myös tärkeänä hidasteena Jääkärintien autoliikennettä varten. 3. Yläkyläntien nimen säilyttäminen. Miehistöntien nimen sijaan tien tulee olla Yläkyläntie. Korttelit muodostavat oman kokonaisuutensa, ja alue on tunnettu koko olemassaolonsa aikana "Yläkylänä". 4. Puuston suojeleminen rakentamisen yhteydessä. Alue muodostaa arvokkaan puustokokonaisuuden, joka tulisi huomioida osana

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 72 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 rakentamisohjeistusta. Erityisesti on huomioitava vanhat ikihongat. Puusto luo myös tärkeän suojan Höytiäisen selän suunnalta tuleviin koviin tuuliin. 5. Alueen rakennusten kattojen väri tulee määritellä. Kattojen väri musta tai grafiitin harmaa. 6. Rakennettavien talojen värien tulee olla luonnonympäristöön sopivia, ei esimerkiksi ns. haaleita pastellivärejä. 7. Rakennusten julkisivuille ja katoille on sallittua sijoittaa aurinkokeräimiä ja -paneeleja. Rakennusten teknisten tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa on uusien rakennusten osalta varauduttava aurinkoenergian hyödyntämiseen. 8. Rakennusten pääasiallinen rakentamismateriaali tulee olla puu. 9. Kuntoradan ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän risteyskohdat rakennettava niin, että esim. hiihtolatu ei katkea niiden kohdalla. (Rakennettava siltoja tai alikulkuja). Vastine: Esitetty pyörätien varaus on tarpeeton, koska liikennemäärä jää tiellä hyvin vähäiseksi. Yläkyläntien nimi säilytetään ja Miehistöntien nimi poistetaan. Lähivirkistysalueella oleva vanha metsä säilytetään /s merkinnällä. Kaava-alueen kattojen väritys määritellään mustaksi tai grafitin harmaaksi, myös rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, värityksestä annetaan tarkemmat määräykset. Kaavassa ei oteta kantaa energia-asiaan. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa 1.12.2015 päivätyt entisen Kontiorannan varuskunta-alueen asuinalueen asemakaavan laajennusehdotusasiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta ja Pohjois-Savon ELY -keskukselta, kunnan hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, ja Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä, Metsähallitukselta sekä Museovirastolta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, kaavaehdotuskartta Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, osallistumis ja arviointisuunnitelma Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, selostusehdotus Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, tilastolomake

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 73 Ympäristölautakunta 27 20.02.2013 Ympäristölautakunta 185 23.10.2013 Ympäristölautakunta 198 20.11.2013 Ympäristölautakunta 209 09.12.2015 Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, havainnekuva Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, liikenteellisten vaikutusten arviointi OYK alueella Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, liikenneselvitys Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, luonnosvaiheen liikenneselvityksen kartta Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, ampumaurheilukeskuksen melunhallinnan suunnitelma Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, luontoselvitys Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, Kontioniemi rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys Asemakaavan laajentaminen entiselle Kontiorannan varuskunta-alueen asuntoalueelle, muinaisjäännösinventointi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 74 Ympäristölautakunta 101 16.04.2014 Ympäristölautakunta 210 09.12.2015 Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle 193/10.02.03.00/2014 Ympäristölautakunta 16.04.2014 101 Kontiolahden kunta ja maanomistajat ovat käynneet keskusteluja alueen asemakaavoituksesta sekä aluetta koskevasta maankäyttösopimuksesta. Asemakaavaluonnos on nyt valmistunut, myös maankäyttösopimuksen sisällöstä on päästy sopimukseen. Asemakaavan laajennus Lehmonsuon alueella voidaan nyt asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää käynnistää asemakaavan laajennuksen Lehmonsuon alueelle ja päättää asettaa 1.3.2014 päivätyt aluetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnosasikirjat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten ja pyytää niistä lausunnot Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY- keskuksilta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä sekä kunnan hallintokunnilta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 210 Lehmon asemakaavan Lehmonsuolle laajentamista koskevat 1.3.2014 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnosasiakirjat olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 5.5. - 5.6.2014. Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, kunnan eri hallintokunnilta ja Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä. Lausunnot sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Savon ELY-keskus: Tiivistelmä: Uuden asuinalueen länsipuolelle, Vanhan Nurmeksentien varteen on osoitettu EV-alue, jolle on osoitettu rakennettavaksi melueste. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan esitetä meluselvitystä eikä kaavakartalle ole esitetty melualueen rajaa. ELY-keskus huomauttaa, että kaavaratkaisun tulee pohjautua meluselvitykseen, jossa on esitetty miten liikennemelu leviää alueella, ja millaisin ratkaisuin varmistetaan, että uusi asuinalue täyttää valtioneuvoston määrittämät meluohjearvot. Melusuojauksen toteuttaminen on huomioitava myös kaavamääräyksissä. Asumiseen tarkoitettujen korttelialueiden lisäksi kaavassa osoitetaan myös KL- ja T-korttelialueet, joille osoitetaan uusi katu Nikkarintie. Kaavaratkaisu mahdollistaa kuitenkin edelleen osalle T- ja KL-tonteille suorat tonttiliittymät Vanhalta Nurmeksentieltä. Kun alueelle nyt laaditaan asemakaava, tulee myös alueen liikennöinti kokonaisuudessaan suunnitella kaavassa ja osoittaa suorat tonttiliittymät poistuviksi korttelialueiden liittymäkieltoaluemerkinnällä. ELY-keskus myös

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 75 Ympäristölautakunta 101 16.04.2014 Ympäristölautakunta 210 09.12.2015 muistuttaa, että Vanha Nurmeksentie kuuluu niihin yhdystieluokkaisiin maanteihin, jotka eivät ole asemakaavassa oikeutettuja LT-aluemerkintään vaan ne tulee kaavassa osoittaa katuina (MRL 83.4 ). Maantie ei muutu kaduksi asemakaavalla vaan edellyttää kadunpitopäätöksen tekemisen. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty liikenteellisten vaikutusten arviointia, vaan todettu, ettei kaavalla ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin. Kaavan liikenteelliset vaikutukset tulee selvittää, ja esittää arviot kaavassa osoitettujen korttelialueiden liikennetuotoksista ja suuntautumisesta, sekä arvioida kaavaratkaisun vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja -sujuvuuteen. Vastine: Alueelta on laadittu erilliset selvitykset liikenteellisistä vaikutuksista, sekä meluselvitys ja suunnitelma melun torjumiseksi. Liittymäkieltomerkinnät lisätään kaavaan. Vanha Nurmeksentie ei kuulu asemakaava-alueeseen, eikä sen kaavamerkintää ratkaista tässä yhteydessä. Tuleva kaavamerkintä tullaan käsittelemään alueelle laaditussa osayleiskaavassa. Suurimmalle osalle alueen uusista rakennustonteista kulku tapahtuu Lammintien kautta. Alueelle tulee kaksi liittymää Vanhalle Numeksentielle, jotka molemmat ovat jo käytössä olevia maatilaliittymiä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä: Kaavan osallisiin tulee lisätä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Museovirasto. Kaavaluonnoksesta tulee pyytää lausunto myös Pohjois-Savon ELY-keskukselta, koska suunnittelualueelle kulku tapahtuu Vanhalta Nurmeksentieltä. Laadittava asemakaava on osin ristiriidassa Joensuun seudun yleiskaavaan nähden. Lehmon osayleiskaavan laatiminen on kunnassa vireillä ja se tulisi laatia ennen tätä asemakaavaa. Näin alueelle saataisiin tarkkuustasoltaan sellainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka riittävästi ohjaa nyt laadittavana olevaa asemakaavaa. Asemakaavaan tulee merkitä pohjavesialue ja sitä koskevaan määräykseen tulee liittää seuraava teksti: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Kaavassa tulee ottaa huomioon, että alueelle jää riittävästi kuivatusvesien johtamiseen soveltuvaa pinnoittamatonta maa-aluetta. Riittävyyttä tulee arvioida myös tilanteessa, jossa kaava-aluetta laajennetaan. Tie- ja junaliikenteen osalta tulee tehdä tarkempi meluselvitys, jossa arvioidaan mahdollisen melualueen laajuus ja meluntorjunnan vaikutukset. Kaavaluonnoksessa pohjoisosan uuden asuinalueen liikenne on johdettu Lammintien kautta Vanhalle Nurmeksentielle, mikä on hyvä ratkaisu. Liikeja teollisuustonttien liittymistä Vanhaan Nurmeksentiehen ei kaavassa ole

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 76 Ympäristölautakunta 101 16.04.2014 Ympäristölautakunta 210 09.12.2015 erikseen tarkasteltu. Kaavan sallima vapaa liittyminen ei ole hyvä ratkaisu, vaan liittymien määrä ja paikat tulisi tutkia ja osoittaa kaavassa riittävällä tarkkuudella. Vastine: Osallisten määrää lisätään maakuntaliiton ja Pohjois-Savon ELY -keskuksen osalta. Kaavamerkintöjä tarkistetaan vielä. Pohjavesialue merkintä lisätään kaavaan määräyksineen. Alueelta on laadittu erilliset selvitykset liikenteellisistä vaikutuksista, sekä meluselvitys ja suunnitelma melun torjumiseksi. Liittymäkieltomerkinnät lisätään kaavaan. Voimassa oleva yleiskaava ohjaa riittävästi asemakaavoitusta. Kuivatusvedet on tarkoitus johtaa uutta kuivatusojastoa pitkin pois alueelta, kaava-aluetta ei ole tarkoitus laajentaa. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Olemme merkinneet oheiseen liitekarttaan sinisellä värillä alueella olevat 20 kv ilmajohdot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: -johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) Lisäksi olemme merkinneet punaisella värillä alueelle tulevat puistomuuntamot, joka tarvitsee kaavaan seuraavan aluevarauksen: - muuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä Vastine: Tarvittavat merkinnät lisätään kaavakartalle. Tekninen lautakunta: Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Luonnoksen mukainen alueen käyttö asunto-, teollisuus- ja liikerakentamisen tarpeisiin on hyvin suunniteltu. Myös kevyen liikenteen yhteydet asuinalueelle on järjestetty asianmukaisesti. Osa T- ja KL-kortteleiden tieliittymistä joudutaan tekemään suoraan Vanhalle Nurmeksentielle. Tämä ei ole hyvä ratkaisu liikenteen sujuvuuden, eikä myöskään liikenneturvallisuuden kannalta. Tonteille mennessä joudutaan ylittämään myös kevyen liikenteen väylä. Rinnakkaisväylä toimisi paremmin. VL- alue T- ja KL-kortteleiden itäpuolelle ei ole tarpeellinen lähivirkistysalueena. Aluevaraus voi kuitenkin osoittautua tarpeelliseksi, jos myöhemmin tarvitaan rinnakkaisväylää liikenteen järjestämiseen tonteille. Vesihuoltopäällikkö: Maanomistajan kanssa on tehty maankäyttösopimus, jossa on esitetty vesi- ja viemärilinjojen rakentamisehdot. Maaperä on paikoin haastavaa korkealla sijaitsevan pohjavesipinnan vuoksi. Vastine: Suorat liittymät Vanhalta Nurmeksentieltä ei ole hyvä ratkaisu ja tästä johtuen liittymäkieltomerkinnät on lisätty kaavaan ja merkitty ainoastaan sallitut liittymän paikat. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että kunnan tulee

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 77 Ympäristölautakunta 101 16.04.2014 Ympäristölautakunta 210 09.12.2015 varautua lisäämään päivähoitopaikkoja Lehmon alueella, sillä tällä hetkellä kaikki päivähoitopaikat ovat täynnä. Koulupalveluihin kaavan alueelta tulevat oppilaat mahtuvat. Vastine: Päiväkotitontteja kaavoitetaan lisää Lehmon alueelle. Vapaa-aikalautakunta: Vapaa-aikalautakunta toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Lehmon asemakaavan laajentamisesta Lehmonsuon alueelle, luonnosvaiheesta. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa 1.12.2015 päivätyt asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle -ehdotusasiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY- keskukselta, kunnan hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta ja Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, kaavaehdotuskartta Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, osallistumis ja arviointisuunnitelma Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, kaavaselostus ehdotus Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, tilastolomake Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, havainnepiirroskartta Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, luontoselvitys Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, luontoselvityksen liitekartta 1 Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, luontoselvityksen liitekartta 2 Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, luontoselvityksen liitekartta 3 Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, luontoselvityksen liite 4, linnustoselvitys Asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle, meluselvitys

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 78 Ympäristölautakunta 211 09.12.2015 Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen 402/10.02.03.00/2015 Ympäristölautakunta 211 Kontioniemen osayleiskaava työ on loppumetreillä. Kaavaehdotus on valmistunut ja se on tulossa nähtäville ja lausunnoille. Tästä johtuen nyt voidaan käynnistää jatkosuunnittelut varuskunnan ydinalueilla. Osayleiskaavatyön yhteydessä varuskunta-alueella on tutkittu hyvin yksityiskohtaisesti alueen tulevaa rakennetta. Nämä selvitykset palvelevat nyt alueelle laadittavaa asemakaavaa. Laadituilla yksityiskohtaisilla selvitystöillä on myös iso vaikutus laadittavan asemakaavatyön kustannuksiin, kun työ tehdään yhteistyössä osayleiskaavatyötä tehneiden konsulttien kanssa. Kaavoitusjohtaja on pyytänyt jatkotyö tarjouksen varuskunnan ydinalueen asemakaavoittamiseksi Kaavaharjulta. Asemakaava on laadittava pikaisella aikataululla alueella käynnistyvien hankkeiden takia. Myös tästä johtuen on järkevää käyttää samoja yhteistyökumppaneita, jotka ovat jo syventyneet ja joilla on valmista aineistoa jatkotyöhön. Asemakaava ydinalueelle on tarkoitus laatia siten, että se olisi valmis kesään 2016 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin, ettei viranomaistahojen suunnasta tule esityksiä mahdollisista erityisselvityksistä. Oheismateriaali: tarjous Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää tilata jatkotyönä osayleiskaavaan Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueen asemakaavoituksen Kaavaharjulta hintaan 8850 euroa (+alv 24 %),siten että kaavaluonnos valmistuu viimeistään helmikuun alkuun mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 79 Ympäristölautakunta 212 09.12.2015 Viranhaltijapäätökset Ympäristölautakunta 212 Kaavoitusjohtajan päätökset: 1. Päätös siitä, ettei kunta käytä etuosto-oikeutta tilan Nuppu 84:1 Lehmo kaupassa. 2. Luottotappioiden poistaminen kirjanpidosta vuodelta 2012. Rakennustarkastajan päätökset: 1. Lupapäätökset :t 252-255, 258, 260-263, 266-267, 273-276. 2. Toimenpideilmoitukset :t 256, 268-270. 3. Rakennusluvan muutos :t 257, 259. 4. Rakennusluvan voimassaolon jatkaminen :t 264-265,271-272. Ympäristönsuojelusihteeri: 1. Päätös öljysäiliön täyttäminen ja jättäminen maahan määräalalla tilasta Lääsö 26:208 Lehmo. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen em. viranhaltijoiden tekemät pää tök set ja päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeut ta pää tök siin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 80 Ympäristölautakunta 213 09.12.2015 Ilmoitusasiat Ympäristölautakunta 213 Saapuneet kirjeet: 1. Aluehallintovirasto:6.11.2015 57/2015/2 ISAVI/2015/2015 Puntarikosken voimalaitospadon nippuruuhen sulkeminen ja toisen vesistötoimikunnan Puntarikosken vesilaitoksen rakentamiseen 10.2.1962 myöntämän luvan n:o 73/1961 lupamääräysten muuttaminen. 2. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: 5.11.2015 POKELY/976/2015 Lausunto pilaantuneen alueen kunnostamisesta 53:14 Pohja. 3. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: llmoitus 2.11.2015 POKELY/86/07.00/2012 Toiminnan poistaminen jätehuoltorekisteristä Jätehuolto Kari ja Mikko Kopponen. 4. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Päätös 3.10.2015 POKELY/78/07.00/2012 jätehuoltorekisteriin hyväksymisen raukeamisesta ja toiminnan poistamisesta jätehuoltorekisteristä Ilkka Lukkarinen. 5. Suuntakartta Oy: 23.10.2015 Pielisen Betoni Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Jukajoki 45:19 läjitysalue. 6. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Päätös 30.9.2015 POKELY/274/07.00/2012 jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä Ykköskierrätys Oy. 7. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiedote 24.9.2015 Ennakkotieto jätteenkuljettajien toiminnan valvonnasta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. 8. Joensuun Vesi: 30.10.2015 Kuhasalon jätevedenpuhdistamo raportti 3/4 2015. 9. Ympäristönsuojelusihteeri: Tarkastumuistio 27.10.2015 kiinteistöllä Kukkala 20:124 Lehmo. 10. Ympäritönsuojelusihteeri: Lehmonsuon ojitusasian siirto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ratkaistavaksi. 11. Ympäristönsuojelusihteeri: 13.11.2015 Tutkintapyyntö. 12. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy: 2.11.2015 5552J Lujabetoni Oy Lehmon pohjavesi ja sadevesitutkimukset. 13. Vaasan hallinto-oikeus: Päätös 27.10.2015 15/0285/2 dnro 00432/14/5129 valitukseen ampumarataa koskevassa ympäristölupa-asiassa, luvan hakijana Pohjois-Karjalan rajavartiosto ja valittajana Kalle Leskinen. 14. Korkein hallinto-oikeus: Päätös 27.10.2015 3042 dnro 1633/1/14

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 81 Ympäristölautakunta 213 09.12.2015 Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus, valittajana Riitta Sormunen-Cristian, Jakokosken osayleiskaava, valitus hylätty. 15. Muistio 4.11.2015 lakisääteisestä kehityskeskustelusta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. 16. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy: 23.11.2015 Varparannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Edellä olevat ilmoitusasiat annetaan ympäristölautakunnalle tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 82 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOI TUS Muutoksenhakukiellot ja niiden perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa: Pykälät 195, 196, 207, 208, 209, 210, 212, 213 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 211 Hallintolainkäyttölain 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusaika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Kontiolahden kunta, ympäristölautakunta Keskuskatu 8 81100 Kontiolahti Sähköposti: kirjaamo@kontiolahti.fi Faksi: (013) 734 5328 Pykälät 211 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annet tuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asian osainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs., Kuopio, 18.12.2015 alkaen Puistokatu 29, Kuopio

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 83 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 197, 199 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 200, 201, 202, 203, 204, 205, 206 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitetta va myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat il moitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai semmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viras ton aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou lu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös; nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava *); nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. *) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 84 VALITUSOSOITUS/Ympäristölupa Valitusviranomainen 198 Ympäristölautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan ja toimitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle liitteineen valitusajassa. Valitusoikeus Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; asianosaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla (kunnanhallitus) ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Valitusviranomainen ja valitusaika Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Puhelin: 029 56 42611 Faksi: 029 56 42760 Valitusaika 30 päivää Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen:18.12.2015