Varhainen leikki ja sen arviointi

Samankaltaiset tiedostot
Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Kieli merkitys ja logiikka

Suomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)

Sisällys. Sisällys. Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

9.2. Ruotsi B1 kielenä

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

Maanantai-seminaari Oulu Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

DOWNIN SYNDROOMA -LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN, KIELEN JA LEIKIN KEHITYS SEKÄ LAPSEN ISÄN KÄYTTÄYTYMINEN VAPAAN LEIKIN TILANTEISSA

Kieli merkitys ja logiikka

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Kieli merkitys ja logiikka

Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

ESIKIELELLISET TAIDOT 18 JA 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET SANASTOON 24, 30 JA 36 KUUKAUDEN IÄSSÄ

SAKSA VALINNAISAINE (A2)

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin

Evantia 360 Junior Irtokuva

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Evantia 360 Junior Hybrid

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet

Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

10/23/2012 Olli Määttä

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

SUOMI TOISENA KIELENÄ ( S2)-OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA, Ranua

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Teini-taulusto Kuvat Avainsanat

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

Kouluissa muutoksia. Pystyäksemme tukemaan lasten kielellistä kehitystä tarvitsemme tietoa lasten kielitaidon tasosta

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

RANSKA VALINNAISAINE

LUONNOLLINEN KIELI JA TEKOÄLYN KOGNITIO

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio:

Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004

Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset Symboliset Rakenteluleikit (3 v ) Roolileikit (4 v ) Sääntöleikit (5 v ) Fyysistä aktiviteettia vaativat leikit (kaikissa ikävaiheissa)

Symbolinen leikki. Symbolisessa leikissä lapsi on Piaget n mukaan tietoinen merkityksen antajan eli symbolin ja merkityksen kohteen eli symbolisoitavan välisestä suhteesta. Esimerkiksi lapsi työntele palikkaa lattialla (kohde) ja pärisyttelee samalla (merkityksen antaja). Nähdessään kankaanpalan lapsi voi kallistaa päätään sille ja olla ikään kuin nukkuvinaan. Kangas toimii tyynynä, johon lapsi yhdistää nukkumiseen liittyviä toimintoja. Lapsi voi ottaa palikan, kallistaa päätään taaksepäin ja viedä palikkaa huulilleen ikään kuin joisi. Tutun skeeman soveltaminen uusiin kohteisiin ja siitä syntyvä mielihyvä ovat keskeisiä symbolisen leikin tunnusmerkkejä.

Symbolic Play Test (Lowe & Costello, 1976) 1-3 vuotiaille Antaa tietoa varhaisesta käsitteenmuodostuksesta ja symbolisesta toiminnasta strukturoidussa tilanteessa Menetelmän etuja: kestoltaan lyhyt (10-15 min.) lapsia motivoiva helppo toteuttaa ei vaadi välttämättä kielen käyttöä soveltuu 1-2 vuotiaille (kronologinen/kehitysikä)

Arviointi mitä esineitä lapsi käsittelee ja miten suhteuttaako lapsi esineet pääasiassa itseensä (itseen suuntautuva symbolinen leikki) suhteuttaako lapsi esineet nukkeen tai kokeenjohtajaan (toisiin suuntautuva symbolinen leikki) esiintyykö korvaavia toimintoja esiintyykö toimintojen yhdistämistä

Menetelmiä varhaisen kehityksen arviointiin 1. Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä (ensimmäinen ikävuosi) (Lyytinen, Ahonen, Eklund & Lyytinen, 2000). 2. Kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä (MCDI) (8-30 kk) (Lyytinen, P., 1999). 3. Varhainen leikki ja sen arviointi (1-2 vuotiaat) (Lyytinen, P., 2000). Lisätietoja: http://www.nmi.jyu.fi 4. Taivutusmuotojen ymmärtämistehtävä 2.5 vuotiaille (Lyytinen, P., 2003) 5. Morfologiatesti (3-7 vuotiaat) (Lyytinen, P., 2003). 6. Sanojen taivutustehtävä kouluikäisille (Lyytinen, P., syksy 2004) Lisätietoja: http://www.jyu.fi/humander/ltk

Taivutusmuotojen hallinnan mittausmenetelmiä 2-8 - vuotiaille Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004

KIELEN TUTKIMUKSEN OSA-ALUEITA (Barrett, 1999) Ääni Merkitys (semantiikka) Fonetiikka Fonologia Sanavarasto Morfologia Syntaksi Artikulaatio Akustiikka Foneemi Morfeemi Kielioppi Vokaalit, Konsonantit Frekvenssi, melodia, intensiteetti, kesto Kielen pienin yksikkö, jolla on merkitystä erottava tehtävä Konteksti (pragmatiikka) Kommunikatiiviset funktiot Keskustelu Diskurssi Kielen pienin yksikkö, jolla on itsenäinen merkitys

LASTEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA HUOMIOITAVAA Mitä kielitaidon osa-aluetta arvioidaan sanasto taivutusmuodot lauserakenne vuorovaikutustaidot Mitä kielen tasoa tarkastellaan ymmärtäminen tuottaminen

Miten tietoa lapsen kielitaidosta kootaan strukturoidut tehtävät testit spontaanit puhetilanteet vanhempien antama tieto Miten lapsen kielellistä tuotosta arvioidaan oikeat vastaukset virheelliset ilmaisut

Taivutusmuotojen hallinnan mittausmenetelmiä Ikäalue Menetelmä Arvioitavat sisällöt Mittaustapa 16-30 kk (normit 18, 24 ja 30 kk) MCDI Taivutusten käyttö (sija- ja verbitaivutus) Ilmaisujen keskimääräinen pituus (MSL) Spontaani puhe 2-3 v (normit 2.5 v) Taivutusmuotojen ymmärtämistehtävä Sija-, verbi- ja adjektiivin taivutus Kuvakortit/kuvavalintatehtävä 3-7 v (normit 3.5-7.5 v) Morfologiatesti Sija-, verbi- ja adjektiivin taivutus Kuvakortit/tuottamistehtävä 8 v (normit 2. lk/kl) Sanojen taivutustehtävä Akkusatiivin ja monikon partitiivin hallinta Kuvat/kirjoitustehtävä