5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
|
|
- Eveliina Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella sanalla. Suomen kielen lekseemejä siis ovat mm. TUHKELO ja OUNASTELLA. Kun viitataan johonkin lekseemiin, käytetään ns. sanakirjamuotoa. Nomineilla sanakirjamuotona käytetään perinteisesti yksikön nominatiivia ja verbeillä I infinitiiviä. [Joissakin esityksissä suomen kielen verbien sanakirjamuotona käytetään AKT IND PRE SG3-muotoja eli muotoja laulaa, virittää, kävelee.] Sananmuoto on lekseemin ilmenemismuoto (type), jolla on tekstissä esiintymiä (token). Kieliopillisella sanalla tarkoitetaan konkreettisen sananmuodon kieliopillista määrittelyä (sijamuoto, aikamuoto, luku jne.). Esim. sananmuodolla kuusi on viisi erilaista kieliopillista määrittelyä: 1) KUUSI-lekseemin yks. nom., 2) 6-lukusanan yks. nom., 3) KUU-lekseemin yks. nom. + yksikön 2. persoonan poss. suff., 4) KUU-lekseemin mon. nom. + yks. 2. persoonan poss. suff, 5) KUU-lekseemin yks. gen. + yks. 2. p:n poss. suff. Morfeemianalyysi; morfi, morfeemi, allomorfi Sananmuodot voidaan jakaa tavuihin, äännerakenteeseen perustuen. Sanat voidaan jakaa myös jaksoihin, joilla tuntuu olevan itsenäinen merkitys. Sananmuoto heittäytyisinköhän voidaan jakaa merkityksellisiin elementteihin / jaksoihin seuraavasti ( + = morfin- tai morfeeminraja): #heittä+yty+isi+n+kö+hän# samoin laittautuisinkohan: #laitta+utu+isi+n+ko+han# Näitä sananmuodon jaksoja nimitetään morfeiksi. Jaksot -utu- ja -yty- vastaavat merkitykseltään toisiaan, niillä on siis sama merkitysfunktio. Vastaava suhde on jaksoilla -ko- / -köja jaksoilla -han- / -hän. Strukturalistisen morfologian mukaisesti voimme sanoa, että samaa merkitsevät morfit edustavat samaa rakenneyksikköä eli morfeemia, vaikka ne eroavatkin äänteellisesti toisistaan (vrt. synonymia). Morfeemi on pienin (symbolista l. konventionaalista) merkitystä kantava elementti luonnollisessa kielessä, yhden ja saman morfeemin toteumia kutsutaan allomorfeiksi. Morfi on siis morfeemin (type) esiintymä (token). Morfeemi samassa suhteessa morfiin kuin foneemi (allo)foniin. Kuten foneemi, ei morfeemikaan toteudu aina samanlaisena, vaan samaa merkitysyksikköä, morfeemia, voivat edustaa useat eri äännejaksot. Esim. inessiivin taivutusmorfeemilla {INESS} on suomen kielessä kaksi allomorfia -ssa ja -ssä. Samaa morfeemia edustavien allomorfien vaihtelua (allormorfiaa) kuvataan morfofonologisilla säännöillä (ks. myös fonologia). Inessiivin pääte voidaan merkitä muodossa -ssa, jossa A on ns. morfofoneemi (vrt. arkkifoneemi fonologiassa). Morfofoneemin tehtävä on kuvata (äänne)ympäristöstä johtuvaa allomorfista vaihtelua. Samoin akt. perf. partisiipin tunnukset -nut ~-nyt voidaan esittää muodossa -nut. Morfofoneemi merkitään siis isolla kirjaimella. Sen, edustaako kaksi morfijaksoa samaa vai eri morfeemia, ratkaisee se, ovatko ne merkitysoppositiossa eli onko niillä eri merkitys. Voimme testata asiaa vaihtamalla toisen morfijakson toiseen: -ssä pro -ssa: kala+ssa > * kala+ssä. Sananmuoto *kalassä on fonotaktisesti mahdoton (*-merkki tarkoittaa kielen sääntöjen vastaista ilmausta). Näin jaksot -ssa ja -ssä eivät ole 1
2 oppositiossa (= eivät kykene erottamaan sananmuodoissa merkityksiä), vaan niiden (äänteellinen) ero johtuu ympäristöstä l. on redundantti (= ei ole distinktiivinen). Ympäristön ehdollistama (aiheuttama?) äänteellinen allomorfia voidaan joissakin tapauksissa kuvata luonnollisena foneettisena prosessina (esim. assimilaationa) kuten inessiivin päätteen vaihtelu edellä. Morfeemin eri allomorfit esiintyvät kukin omassa ympäristössään, ympäristö vaikuttaa morfeemin toteutumaan. Esim. erilaiseen vartaloon liitetään eri allomorfit. Mieti milloin suomessa tulee inessiivin tunnukseksi -ssa ja milloin -ssä! Toisinaan allomorfista vaihtelua ei voi kuvata (pelkästään) äänteellisin perustein, esim. su. konsonanttien astevaihtelu kuten koppi; kopi+n, jossa vaihtelu ([k:] ~ [k]) ei ehdollistu puhtaasti äänteellisesti vaan heikon asteen (= lyhyt k) ehtona on se, että vartaloon liittyy nimenomaan tietynlainen suffiksi (eli syntyy samalla morfeeminraja). Allomorfit voivat olla komplementaarisessa distribuutiossa. Toisena esimerkkinä suomen monikon morfeemi: /i/, ennen sijapäätettä: kello+i+lla {MON} /t/, ennen sanan loppua: kello+t, ennen omistusliitettä: kello+mme "Poikkeavat "morfisegmenttityypit Morfien segmentoiminen erilleen ei ole kaikissa tapauksissa ongelmatonta. Edellä on tullut esille agglutinoiva morfologinen rakennetyppi, jossa segmentointi on (yleensä) helppoa. Tästä, eräässä mielessä yksinkertaisesta, perustapauksesta poikkeavia morfityyppejä esiityy kaikissa kielissä enemmän tai vähän. Tapauksia voidaan luokitella esim. seuraavasti (vrt. seuraavassa kielten morfologinen luokittelu): 1) Nollamorfi ( -morfi): Morfeemilla ei ole jossakin ympäristössä edustusta lainkaan. (Vrt. edellä suomen monikko). Englannin monikonmerkitys on joidenkin sanojen kohdalla myös ilman tunnusta: {sheep}+{mon}: sheep is jumping, sheep are jumping 2) Salkkumorfi (tai portmanteaumorfi) Useilla peräkkäisillä morfeemeilla on yhteinen edustus, jota ei voida segmentoida eri osiksi. engl. {go}+{mennyt AIKA}> went, {bad}+{komp}>worse 3) Vaihtomorfi (tai prosessimorfi) Vartalonsisäinen vokaalinvaihtelu ilmaisee taivutusta tai sananjohtoa. engl. {foot}+{mon}> feet, {goose}+{mon}> geese 4) Suppleetio {hyvä}+{komp}> pare+mpi, {olla}+{pot}> lienee, (lat.) sum, fui, esse 5) Katkomorfi (l. diskontinuatiivinen morfi): useat morfijaksot edustavat samaa funktioita ru. {stor}+{pojke}+{määreinen}> den stora pojken Morfeemien luokitus A Jako leksikaaliset vs. kieliopilliset 2
3 Leksikaaliset morfeemit substantiivit, adjektiivit, verbit; muodostavat avoimen luokan; sisällöllisiä sanoja kieliopilliset morfeemit pronominit, partikkelit, taivutus- ja johtoelementit; ei leksikaalista sisältöä; muodostavat suljetun luokan B Jako vapaa vs. sidottu esiintymä Morfeemit, joilla pelkästään vapaita esiintymiä interjektiot, artikkelit (ei aina), postpositiot, prepositiot, konjunktiot Morfeemit, joilla sekä vapaita että sidottuja esiintymiä substantiivit, adjektiivit, pronominit Morfeemit, joilla pelkästään sidottuja esiintymiä affiksit Morfeemia sanotaan vapaaksi, jos sillä on ainakin yksi vapaa esiintymä. Affikseja on useita eri tyyppejä (affiksit alleviivattu) 1. Prefiksi: pre+fiksi, epä+kohta 2. Infiksi: se+ge+polah 'pellot' (sepolah 'pelto',-ge- MON (jurok-int. kieli) 3. Suffiksi: onne+ton, kartta+na, nukku+minen 4. Superfiksi: intonaatio-, paino-, ja sävelmorfit: esp. termíno 'hän lopettaa'; terminó 'minä lopetan' 5. Reduplikaatiomorfi: suomi: kirja+an (V+n), vene+eseen (V+seen) indonesia: kursi 'tuoli', kursikursi 'tuolit' ibu 'äiti' ibuibu 'äidit' tagalog: kain 'syödä' kakain 'tulee syömään' pasok 'tulla' papasok 'tulee tulevaisuudessa.' Morfotaksi Morfeemeilla tietty kiinteä morfotaktinen sanansisäinen järjestyksensä (vrt. fonologia ja syntaksi). Suomen nominien morfotaktinen kaava olisi seuraava: VARTALO + MONIKKO + SIJA + POSS. SUFF. + KYSYM. + IRR. LIITEPART. Esim.: opinno + i + ssa + mme + ko + kaan Morfotaktinen järjestys on kielikohtainen, mutta on havaittavissa universaalisia tendenssejä. Johdinsuffiksit pyrkivät olemaan lähempänä sanan juurta (l. kantaa tai kantavartaloa) kuin taivutuselementit. Varauksin voisi yleistää, että kuta enemmän lekseemin merkitystä jokin kieliopillinen affiksi muuttaa, sitä lähempänä juurta se on morfotaktisessa kaavassa. Esim. omistusliite ei modifioi substantiivin merkitystä, mutta diminutiivin -nen -johdin kylläkin: kija+nen+ni >kirjaseni Sananjohto ja taivutus Uusia sanoja muodostetaan kielessä yhdistämällä (> yhdyssanat) ja johtamalla erityisten johdinten avulla ( > johdokset). Johtaminen muuttaa usein sanan sanaluokkaa; mene+minen (V>N). Johtaminen tai yhdistäminen voi myös muuttaa sanan/sanojen merkitystä: 3
4 1. rakenteellinen funktio, merkitys ei muutu: lumi+aura > lumiaura, kurki+aura > kurkiaura 2. merkitystä modifioiva: kulkea +{Frekventatiivi} > kuljeskella 3. uusi merkitys: maa + ilma > maailma Kun johdettu tai yhdistetty sana on itsenäistynyt omaksi lekseemikseen, puhutaan leksikaalistumisesta (esim. edellä: maailma). Taivutuspäätteillä on usein selkeämpi kieliopillinen funktio kuin johtimilla. Taivutuksella on syntaktinen funktio puhutaan usein kongruenssista ja rektiosta. Taivutus ei muuta sanaluokkaa. Yhden lekseemin taivutusmuodot muodostavat sanan taivutusparadigman. Kielissä on vaihtelevia vaatimuksia siitä, miten syntaktisten konstruktioiden jäsenet kongruoivat morfologisesti keskenään: esim. adjektiivi attribuutti ja pääsana samassa sijassa ja luvussa (suomi), subjekti ja predikaatti ovat samassa persoonassa kuin subjekti jne. Rektiossa on kyse siitä, että konstruktion yksi (hallitseva) jäsen edellyttää toiselta (riippuvaiselta) jäseneltä tiettyä muotoa. Verbin rektio on sitä, että se vaatii tietyn muotoisen objektin tai paikanilmauksen. Preposition rektio on puolestaan sitä, että se vaatii nominilta tiettyä (sija)muotoa (esim. sa. in der Strasse (datiivi)). Raja taivutuksen ja sananjohdon välillä on kuitenkin sopimuksenvarainen. Ovatko esim. somasti, maitse, vesitse soma-, maa- ja vesi -sanojen taivutusmuotoja vai johdettuja adverbejä? Tyypillisiä eri kielissä esiintyviä taivutuskategorioita: Nominit SUKU, LUKU, PERSOONA, SIJA, SPESIES, KLASSIFIKAATTORI Verbit MODUS (TAPALUOKKA), TEMPUS, ASPEKTI, PÄÄLUOKKA Kukin taivutuskategoria koostuu morfosyntaktisista piirteistä. Esim. taivutuskategoria LUKU koostuu suomessa kahdesta morfosyntaktisesta piirteestä yksikkö (torso) ja monikko (torsot), ruotsin taivutuskategoria SPESIES koostuu määreisen (gubban) ja epämääreisen (gubba) piirteistä. Johto- ja taivutusmorfeemien lisäksi kielissä esiintyy usein kliittisiä morfeemeja. Niiden semanttinen suhde sanaan on löysempi, mikä näkyy siinä, että ne morfotaktisesti seuraavat taivutusmorfeemeja: papereissasi+ko+kaan. Suomen -han, -ko, -kaan, -kin tai latinan -que 'ja'. 5.3 Morfologisen kuvauksen eri mallit 1. Yksikkö ja järjestys -malli (IA-malli) IA-kuvauksessa luetellaan morfeemit ja kunkin morfeemin kohdalla luetellaan sen allomorfit määritellen erikseen jokaisen allomorfin distribuutio (=esiintymisympäristöt). morfeemi allomorfit {INESS} -ssa -ssä distribuutio jos sanassa esiintyy a,o,u,tai a muulloin 2. Sana ja paradigma -malli (WP-malli) Määritellään tietyt taivutustyypit eli paradigmat ja kunkin tyypin taivutuskaava; kukin leksikaalinen yksikkö sijoitetaan johonkin näistä paradigmoista. Sanakirjoissa ja kieliopissa annetaan kullekin 4
5 5 Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM taivutustyypille mallisana siksi puhutaan myös puhutaan mallitaivutuksesta. Esim. Nykysuomen sanakirjassa on nominit luokiteltu peräti 85 erilaiseen taivutustyyppiin (3 niistä yhdysnomineille). Esim. hakusana empiiri 6 kertoo sanan taipuvan kuudennen taivutustyypin mukaan, eli kuten sana banaali. Sana ja paradigma -malli on tuttu kielten oppikirjoista. Se on ns. perinteisen kielioppitradition käyttämä malli. Substantiivien taivutustyyppejä kutsutaan deklinaatioiksi ja verbien taivutustyyppejä konjugaatioiksi. Teoreettisena perustana sana ja paradigma -mallilla on analogian käsite. Analogiassa on perimmiltään kyse ihmisen kyvystä nähdä rakenteellisia yhtäläisyyksiä konkreettisten sananmuotojen välillä. Samaan taivutustyyppiin kuuluvilla sanoilla tietty taivutusmuoto muodostetaan esim. täsmälleen saman päätteen avulla. Esim. ruotsin kaikkien 3. konjugaation verbien (tro, sy, bo) supiini muodostetaan päätteellä -tt: esim. tro+tt. Kaikista sanoista ei ole olemassa kaikkia taivutusmuotoja, silloin puhumme paradigman aukoista ja vajaaparadigmaisista sanoista. (Siis sanalla paradigma on kaksi käyttöä: toisessa merkityksessä se on taivutustyyppi tai taivutusmalli ja toisessa merkityksessä saman sanan eri taivutusmuotojen muodostama joukko.) Sanaparadigman jotkut muodot toistuvat usein toiset taas ovat käytössä harvinaisia; usein toistuvia muotoja kutsutaan paradigman ydinmuodoiksi. Lapsi omaksuu usein nämä ydinmuodot ensin: esim. VESI-lekseemistä vettä-muodon. 3. Yksikkö ja prosessi -malli (IP-malli) IP-mallissa annetaan kustakin morfeemista perusmuoto ja prosessuaaliset säännöt, joiden avulla konkreettiset allomorfit kussakin ympäristössä voidaan derivoida. SYÖTÖS MORFOLOGINEN PROSESSI sananmuoto Morfologisen prosessin alarutiinit voivat olla fonologisesti, morfologisesti tai leksikaalisesti ehdollistuneita sääntöjä (ks. fonologia). Seuraavassa esimerkki m-operaatioista (Fred Karlsson, Suomen kielen äänne- ja muotorakenne, WSOY 1982). Karlssonin kuvausmallissa leksikaaliset morfeemit ovat perusmuodossaan ja kielioppiset morfeemit morfologisina piirteinä (esim. AIKA: IMPERF.), jotka muutetaan äänneasuisiksi morfoleksikaalisilla sijoitussäännöillä. (HUOM: Alaindeksinen si imperf. tarkoittaa äännejaksoa si, joka on nimenomaan imperfektin tunnuksena.) SYÖTÖS hyppää +IMPERF. M-OPERAATIO MORFOLEKSIKAALINEN SIJOITUS IMPERF. si /VA MORFOFONOLOGINEN VAIHTELU A / V si imperf. TUOTOS hyppäsi 5.4 Kielten morfologinen luokittelu Morfologian määrä vaihtelee eri kielissä. Kieliä voidaan luokitella sen mukaan, miten paljon sanoissa on keskimäärin erilleen analysoitavia morfeemeja ja sen mukaan kuinka hyvin ne on segmentoivissa erilleen. Myös allomorfian määrää voidaan vertailla. 1. Isoloivat kielet Isoloivissa kielissä kieliopillisia suhteita ilmaistaan sanajärjestyksellä, intonaatiolla ja partikkeleilla (esim. kiina ja vietnam). Sanat eivät taivu. Sanat pyrkivät olemaan yksimorfeemisia. 2. Agglutinoivat kielet
6 Muuttumattomaan sanavartaloon liitetään kieliopillisia suhteita ilmaisevia affikseja, segmentit suhteellisen hyvin toisistaan erottuvia (esim. suomi ja turkki). Allomorfiaa l. morfofonologista vaihtelua vähän. Sanoissa keskimäärin paljon morfeemeja. 3. Fuusioivat eli flekteeraavat kielet Kieliopillisia suhteita ilmaistaan vartalon sisäisillä äännevaihteluilla ja vartaloon sulautuvilla päätteillä (esim. indoeurooppalaiset kielet). Vrt. edellä vaihto- ja salkkumorfit. 4. Polysynteettiset kielet Polysynteettisissä kielissä lause on sanavartaloiden, johdinten ja taivutuselementtien muodostama, sanaan verrattava kokonaisuus (esim. gröönlanti). Seuraavan gröönlannin kielisen ilmauksen merkitys on 'et kerta kaikkiaan voi uskotella olevasi aina kuulematta '. #tusaa nngit su usaar tuaannar sinnaa nngi vip putit# kuule- kielto partisiippi uskottele aina voi kielto todellakaan yks.indik.2.p 6
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotMitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotNeljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa
Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa Maisterintutkielma Annastiina Kettunen Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2016 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa
LisätiedotOte teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotParantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin
Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin Evelina Liski Suomen kielen pro gradu - tutkielma Kielten laitos Jyväskylän yliopisto Maaliskuu 006 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotÄyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla
Äyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla Jenni Hakanen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Lokakuu
LisätiedotK3 1. DEKL. FEM. (luonnos)
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3
Lisätiedot3. Semantiikka ja pragmatiikka
3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti
LisätiedotVerbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
LisätiedotAamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan
lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotSuomenkielisten tekstien morfologinen analysointi
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Suomenkielisten tekstien morfologinen analysointi Pirjo Suominen Helsinki 10.10.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
LisätiedotVIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA
Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotMorfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 1: Mik a ihmeen morfologia? 2 1.1 Mit a ovat sanaluokat?............................. 2 1.1.1 Itsen aiset sanaluokat..........................
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotSumeri Aleksi Sahala
Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotS2-OPPIJOIDEN MYÖNTÖMUOTOISET IMPERFEKTIT KIRJOITELMISSA
S2-OPPIJOIDEN MYÖNTÖMUOTOISET IMPERFEKTIT KIRJOITELMISSA Inka Hirvonen Tampereen yliopisto Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuussa 2008 Tampereen yliopisto Suomen kieli Kieli- ja käännöstieteiden
LisätiedotTässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.
Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.
LisätiedotLearner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotSuomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään
LisätiedotKarsittuja ja perusmuotoisia kyselyitä ja hakemistoja käyttämällä saatujen tulosjoukkojen päällekkäisyys
Karsittuja ja perusmuotoisia kyselyitä ja hakemistoja käyttämällä saatujen tulosjoukkojen päällekkäisyys Kirsti Kujala Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma Syyskuu 2007 Informaatiotutkimuksen laitos
LisätiedotSUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotLiitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
LisätiedotKielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli
LisätiedotSUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?
SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotTURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA
TURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA Katja Korpela Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2014
LisätiedotKreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008
Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat
LisätiedotSuomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein
HELSINGIN YLIOPISTO YLEISEN KIELITIETEEN LAITOS KIELI-, PUHE- JA KÄÄNNÖSTEKNOLOGIAN MAISTERIOHJELMA Pro gradu -tutkielma Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotLuku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause
Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti
LisätiedotONGELMA. Käsittelen persoonapronominien monikon genetiivi- ja akkusatiivimuotojen morfologista
FRED KARLSSON Sija-allomorfit -dän ja -dät 1 (Virittäjä 113, 2009, 226-231) ONGELMA Käsittelen persoonapronominien monikon genetiivi- ja akkusatiivimuotojen morfologista tulkintaa. Kyseessä ovat siis sananmuodot
LisätiedotKielioppi 3: Mikä on sana? merkitys ja konteksti Mikä on sana? Mikä on sana? Sana F. Karlssonin mukaan Sanan merkitys sanan
Kielioppi 3: merkitys ja konteksti ke 21.9.2011 klo 10 12 sali 15 Jaakko Leino (09) 191 40877 jaakko.leino@helsinki.fi Dionysios traakialainen: lauserakenteen pienin syntaktinen elementti H. Homeyer: pienin
LisätiedotKreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011
Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.
LisätiedotVerbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )
Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
LisätiedotSubstantiivien taivutusjärjestelmän produktiivisuudesta
lektiot Substantiivien taivutusjärjestelmän produktiivisuudesta Alexandre Nikolaev Väitöksenalkajaisesitelmä Itä-Suomen yliopistossa 1. huhtikuuta 2011 Produktiivisuus on yksi kielen tärkeimpiä ominaisuuksia.
LisätiedotMuodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
Lisätiedotsubjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
LisätiedotS U M E R I N SIJAMUODOT
S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotVerbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti
Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotFredin ja Eskon sanomat
Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen
LisätiedotSijojen synty ja säilyminen
synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta
VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO
LisätiedotLuonnollisen kielen tilastollinen käsittely. T-61.281 (3 ov) L. Kevät 2004. Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela
Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely T-61.281 (3 ov) L Kevät 2004 Luennot: Laskuharjoitukset: Timo Honkela Vesa Siivola Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela 4. Yleisen kielitieteen perustietoja...............
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotSanojen katkeaminen Alzheimerin taudin seurauksena. Pitkittäistutkimus sairauden vaikutuksista kirjoitettuun kieleen
Sanojen katkeaminen Alzheimerin taudin seurauksena Pitkittäistutkimus sairauden vaikutuksista kirjoitettuun kieleen Pro gradu -tutkielma Tiia Kesti Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotKielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotSuomen kieli maailman kielten joukossa
lektiot Suomen kieli maailman kielten joukossa ANNELI PAJUNEN Virkaanastujaisesitelmä Tampereen yliopistossa 22. toukokuuta 2002 Maallikon käsitys kielestä ja erityisesti omasta äidinkielestään poikkeaa
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotSystemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism
SIJASYNKRETISMI Case Syncretism Matthew Baerman Esitelmä Sijojen teoriaa-kurssilla Nina Valtavirta 25.3.2009 Yksi muoto edustamassa useampaa sijaa Baerman: muotoon perustuva määritelmä Sijat ja niiden
LisätiedotSuomen romanin nominimorfologiaa
KIMMO GRANQVIST HENRY HEDMAN Suomen romanin nominimorfologiaa uomen romanien puhuma romanikielen murre kuuluu niin sanottuun pohjoiseen murreryhmään. Lähimpänä Suomen romanikieltä ovat siten Englannin
LisätiedotSEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM
SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer)
LisätiedotLuku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut
Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista
LisätiedotMarû ja modaalit. Aleksi Sahala
Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotLeksikkojen kehittämisestä äärellistilaisille morfologisille jäsentimille
HELSINGIN YLIOPISTO KIELI-, PUHE- JA KÄÄNNÖSTEKNOLOGIAN MAISTERIOHJELMA Pro gradu -tutkielma Leksikkojen kehittämisestä äärellistilaisille morfologisille jäsentimille Säde Seppälä 011949862 Ohjaajat: Kimmo
Lisätiedot-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta
! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat
LisätiedotOhjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten
Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Tämä on kooste ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten. Tässä tarkoitettuja palveluntarjoajia on ainakin kaksi: - https://korp.csc.fi Kielipankin
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotHyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset
LisätiedotH4G0 JOHDANTO 1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET 1.1 JUURIKIRJAIMET
H4G0 JOHDANTO 4 HEPREA, KIELIOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H4G VERBIT, https://genfibeta.weebly.com/h4g.html H4G0 YLEISTÄ, https://genfibeta.weebly.com/h4g0.html
LisätiedotMUODOT KONTRASTISSA. lektiot HANNU REMES
lektiot MUODOT KONTRASTISSA HANNU REMES Väitösenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 10. kesäkuuta 2009 Kontrastiivisessa kielentutkimuksessa on lähtökohtana kahden tai joskus useamman kielen rakenteiden
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN MORFOLOGISET ONGELMAT TIEDONHAUSSA: RIITTÄÄKÖ SIJAMUOTOJEN RAJOITETTU TUOTTAMINEN RATKAISUKSI? Marja Holstila
VENÄJÄN KIELEN MORFOLOGISET ONGELMAT TIEDONHAUSSA: RIITTÄÄKÖ SIJAMUOTOJEN RAJOITETTU TUOTTAMINEN RATKAISUKSI? Marja Holstila Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen
Lisätiedot