SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKE

SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKE Esitysmateriaali liittovaltuuston ja hallituksen työkokoukseen 10.-11.3.2017

SISÄLTÖ Johdanto Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot 2

SEUROJEN PALLOLIITTO JOHDANTO PROJEKTIN TAVOITTEET Projektissa... A.... määritetään palvelut, joita seurat tarvitsevat. Palveluiden määrittämisessä huomioidaan pelaajan rooli keskiössä seurojen erilaisuus B.... luodaan tavoitekuva suomalaisen jalkapallon rakenteista sisältäen sekä toiminta- että hallintomallin. Uuden rakenteen tulisi auttaa ongelmakohtien ratkaisemisessa tukea strategian toteuttamista tuottaa palvelut vaikuttavasti ja tehokkaasti C.... laaditaan toteutussuunnitelma uuteen rakenteen siirtymiseksi. Siirtyminen voi tapahtua vaiheittain huomioiden konkreettiset haasteet henkiset hidasteet 3

SEUROJEN PALLOLIITTO JOHDANTO PROJEKTIN LOPPUTUOTTEET A Palvelut B Tavoitekuva C Toteutussuunnitelma Pelaajien ja seurojen tarpeet Keskeiset palvelut Palveluiden erityispiirteet (esim. osaamisvaatimukset, tarve paikallisuudelle, mahdollisuus hyödyntää teknologiaa) Toimintamalli Eri toimijoiden roolit (Palloliitto, piirit, seurat, muut toimijat) Toimintojen organisointi (valtakunnallinen, alueellinen, paikallinen; seurat; ulkoistukset) Resurssien mitoitus ja kohdentaminen toiminnoittain ja yksiköittäin Positiot, tehtäväkuvat ja osaamisvaatimukset Positioiden vastuualueet ja avainmittarit Johtamismalli, foorumit, agendat ja päätökset Kriittiset mahdollistajat (esim. järjestelmät) Henkiset esteet ja näihin vaikuttaminen Toteutuksen vaiheistus ja kokonaisaikataulu Toteutuksen ensimmäisen vaiheen tarkempi suunnitelma Prosessien ja järjestelmien harmonisointitarpeet Hallintomalli Hallintoelimet, agendat ja päätökset Hallintoelinten kokoonpano ja jäsenten valintamenettely Keskeiset periaatteet ja säännöt hallinnolle 4

SEUROJEN PALLOLIITTO JOHDANTO PROJEKTIN VAIHEISTUS Tammi-maaliskuu 2017 Maalis-toukokuu 2017 Elo-marraskuu 2017 TBD 1 2 3 4 Nykyisen mallin arviointi, Mahdollisten mallien Valitun mallin Toteutussuunnitelman seurojen tarpeiden ja kuvaaminen, arvioiminen ja yksityiskohtainen laatiminen palveluiden määrittäminen suositus suunnittelu Nykytilan kuvaus ja analysointi (hallintomalli- ja ajankäyttöselvitykset) Seurojen tarpeiden hahmottaminen (seurahaastattelut) Ulkoinen benchmarking Uudelle mallille asetettavien tavoitteiden hahmottelu Toiminta- ja hallintomallivaihtoehtojen hahmottelu Vaihtoehtojen arviointi Odotusten kerääminen ja tavoitekuvan testaaminen laajemmalla seurakyselyllä Projektitiimin ehdotuksen ja argumentaation muodostaminen Laajempi keskustelu tavoitetilasta Valitun mallin yksityiskohtainen suunnittelu (vastuut, mittarit, ) Muutoksen mahdollistajien tunnistaminen (esim. harmonisointitarpeet) Johtopäätökset yleisestä toteutusaikataulusta Toteutuksen vaiheistuksen suunnittelu Toteutukseen valmistautuminen Ensimmäisen vaiheen tarkempi suunnittelu Liittovaltuuston ja - hallituksen työkokous 10. - 11.3. Ei päätöksiä Liittohallituksen ja - valtuuston kokoukset 5. - 6.5. Päätöksiä etenemisestä Tarvittaessa LH:n ja LV:n ylimääräiset kokoukset TBD Päätöksiä Liittovaltuuston kokous 24. - 25.11. Päätöksiä Ylimääräinen liittokokous TBD Päätöksiä 5 Seurojen ääni -seminaari Piirikokous

SEUROJEN PALLOLIITTO JOHDANTO PROJEKTITIIMIN 1. VAIHEESSA TEKEMÄT SELVITYKSET JA TYÖSKENTELY Nykytilaa luotaavat selvitykset ym. tiedonkeruu 30 puolentoista tunnin seurahaastattelua ympäri Suomen seurojen tarpeista ja näkemyksistä Kysely piirien ja keskustoimiston koko henkilöstön ajankäytöstä sekä piirijohtajilta ja keskustoimistosta tiedot ulkoistetuista toiminnoista Piirijohtajille tehty kysely, jossa kartoitettiin kaikki piirien ja liiton luottamuselimet ja niissä istuvat henkilöt taustoineen (ikä, sukupuoli, seura ja rooli seurassa) Luottamushenkilöille tehty kysely, jossa kartoitettiin luottamushenkilöiden kokemus eri luottamustoiminnan tasoilta sekä odotukset Seurojen Palloliitto -hankkeelta Seurakehitysvastaavien kautta toteutettu tiedonkeruu seurojen pelaaja- ja äänimääristä, laatujärjestelmätasoista sekä edustusjoukkueen sarjatasosta (fokuksena luottamuselimissä edustettuina olevat seurat) Luonnollisesti koko työn pohjana on ollut myös olemassa oleva dokumentaatio, erityisesti Palloliiton strategia. Projektitiimin työskentely ja dialogi hankkeen ympärillä 3 projektitiimin puolipäiväistä työpajaa ja niiden välissä 3 puhelinpalaveria 2 hankkeen ohjausryhmän eli liittohallituksen kokousta 12 seurojen, piirien ja/tai liiton toiminnassa mukana olevan henkilön haastattelua nykyisen toimintakulttuurin epäkohdista 5 Seurojen Ääni seminaaria, joissa projektiimin edustus ja agendalla hankkeen esittely sekä keskustelu 4 benchmark-haastattelua - Kirkkohallitus (samantyyppinen järjestön uudistushanke) - OK (samantyyppinen urheilun uudistushanke) - Jorma Vertainen: suomalaisten urheiluorganisaatioiden uudistushankkeiden opit yleisesti - Jääkiekkoliitto 6

SEUROJEN PALLOLIITTO JOHDANTO PROJEKTIN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Projektitiimin tehtävä on luoda tavoitetilasta kuva, jota vasten on mahdollista käydä jäsentynyttä keskustelua. Ehdotettua tavoitetilaa perustellaan faktoilla. Projektitiimi kerää laajasti tietoa ja näkemyksiä eri tahoilta. Erityisesti seurojen odotusten kuuleminen on tärkeää. Projektitiimi kommunikoi projektin välituotoksia harkitusti ja lähtökohtaisesti symmetrisesti eri tahoille. Projektitiimin jäsenet voivat keskustella projektin aikana eri tahojen kanssa, mutta eivät kerro tiimin sisäistä keskusteluista tai siitä, mitä lopulta tulee esittämään. Projektitiimille annetaan työrauha. Projektin lopputulosta ei diktatoida ennen tiimin ehdotuksen esittelyä liittohallitukselle 5.5. ja -valtuustolle 5. - 6.5. 7

SISÄLTÖ Johdanto Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Johdanto Seurojen palvelutarpeet aihealueittain Yleiset odotukset Seurojen Palloliitto -hankkeelta Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot 9

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET JOHDANTO SEUROJEN TARPEIDEN HAHMOTTAMINEN TAPAHTUU KOLMESSA VAIHEESSA Projektitiimin keskustelu seurojen tarpeista ~tammikuun loppu Projektitiimi keskusteli ja valmisteli (24.1.) oman ensimmäisen näkemyksensä erityyppisten seurojen palvelutarpeista suhteista muihin toimijoihin sekä niihin liittyvistä kipukohdista Pilottiseurojen haastattelut ~helmikuu Projektitiimi / alueelliset seurakehittäjät tunnistivat pilottiseurat: n. 5 huippuseuraa >10 kilpaseuraa >15 kasvattajaseuraa Pilottiseuroilta kerättiin näkemyksiä niiden palvelutarpeista ja toiminnan kehityskohteista sekä kokemuksia seurayhteistyöstä ja sen muodoista Seurahaastattelujen syventäminen ja otoksen laajentaminen ~maalis-huhtikuu Pilottiseuroille tehdyn kyselyn sisältöä tarkennetaan ja jatkokehitetään tarpeen mukaan Kyselyn seuramäärää laajennetaan ja valintakohtaista syventämistä tehdään alueellisten johtoryhmien ja alueellisten (kohderyhmäkohtaisten) seurafoorumien avulla 30.4. mennessä 11

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET JOHDANTO PROJEKTITIIMISSÄ ON HAHMOTELTU AIHEALUEET, JOIHIN SEUROILTA ETSITÄÄN VASTAUKSIA Minkälainen suhde erityyppisillä seuroilla on toisiinsa? Mitä ne antavat ja saavat yhteistyössä? Mitkä ovat kipukohdat? Mitä palveluja Palloliitto tarjoaa kunkin tyyppiselle seuralle? Mitkä ovat puutteet ja haasteet? Piiri Palloliitto Mitä palveluja oma piiri tarjoaa kunkin tyyppiselle seuralle? Mitkä ovat puutteet ja haasteet? Kilpaseura Kasvattajaseura Huippuseura Mitä palveluja seurat tavoitetilassa tarvitsisivat ja mikä taho ne voisi tuottaa? 12

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET JOHDANTO HELMIKUUSSA 2017 TEHTIIN PILOTTISEUROJEN SEURAHAASTATTELUT SEURAAVALLA KYSYMYSPOHJALLA JA TOTEUTUSTAVALLA Haastatteluiden sisältö Mitä olette seurana nyt ja miten profiloisit seurasi: kasvattaja-, kilpa- vai huippuseuraksi? Missä ja mitä haluatte olla seurana 3-5 vuoden kuluttua? Miten uudistuva Seurojen Palloliitto palveluorganisaatio tai muut ulkopuoliset kumppanit voivat auttaa ja tukea teidän seuraanne tavoitteessanne - Kilpailutoiminnan kehittämisen osalta (eri tasoille, eri ikäisille, valtak/alueell/paikall) - Seuran urheilutoiminnan kehittymisen osalta (valmennus, valmentajakoulutus etc.)? - Seuran hallinnon kehittymisen osalta (johtaminen, talous, järjestelmät etc.)? - Seuran viestinnän sekä myynnin ja markkinoinnin kehittymisen osalta? Missä näistä on suurimmat puutteet tällä hetkellä? Minkälaista yhteistyötä teette muiden seurojen kanssa? - Yhteistyön sisältö eli mitä kukin osapuoli saa? - Toimivan yhteistyön edellytykset ja kipukohdat? - Tarvittavat toimenpiteet yhteistyön kehittämiseksi? Mitä odotatte yleisesti Seurojen Palloliitto -hankkeelta? Haastatteluiden toteutus Otos eri profiileilla ja kattavasti eri alueilla olevista seuroista Haastatteluihin seuran puolelta ainakin - Valmennuspäällikkö / urheilutoiminnasta vastaava - Toiminnanjohtaja / seuran johtamisesta vastaava Haastatteluiden toteutus- ja dokumentointivastuu - Elinvoimainen seura -johtoryhmien esittelijät - Projektipäälliköiden edustus missä mahdollista (mukana ainakin joissakin) - Laajennetaan alueellisiin johtoryhmiin 15.3.- 30.4. välisenä aikana 13

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET JOHDANTO HAASTATTELUT TEHTIIN YHTEENSÄ 30 PILOTTISEURAN KANSSA Seura Huippu Kilpa Kasvat. Haastat. Ajankohta Alue FC Reipas 1 1 TiHu 3.2.2017 Eteläinen VPS -juniorit 1 1 Ali 6.2.2017 Pohjanmaa Käpylän Pallo 1 1 Henkka 7.2.2017 Eteläinen Legirus Inter 1 TiHu 8.2.2017 Eteläinen FC Rauma 1 Janne 9.2.2017 Läntinen FC Wild 1 Tane 9.2.2017 Eteläinen FC Kuusysi 1 1 TiHu 10.2.2017 Eteläinen Musan Salama 1 1 Janne 10.2.2017 Läntinen HJK 1 1 1 Tane 16.2.2017 Eteläinen JIPPO-j ja JIPPO ry 1 1 Ali 16.2.2017 Itäinen Raision Futis 1 Janne 20.2.2017 Läntinen OLS 1 1 Esa 21.2.2017 Pohjoinen ONS 1 1 Esa 21.2.2017 Pohjoinen Alavuden PV 1 Ali 21.2.2017 Pohjanmaa RoPS 1 1 1 Esa 22.2.2017 Pohjoinen FC Santa Claus-j 1 Esa 22.2.2017 Pohjoinen KaaPo 1 1 Janne 23.2.2017 Läntinen Seura Huippu Kilpa Kasvat. Haastat. Ajankohta Alue Tervarit-j, Oulu 1 Esa 23.2.2017 Pohjoinen TP-47, Tornio 1 Esa 23.2.2017 Pohjoinen Haukiputaan Pallo 1 Esa 23.2.2017 Pohjoinen SJK -juniorit 1 1 Ali 23.2.2017 Pohjanmaa SJK Oy 1 Ali 23.2.2017 Pohjanmaa Sudet Kouvola 1 1 TiHu 24.2.2017 Itäinen Laajasalon PS 1 Henkka 27.2.2017 Eteläinen VJS 1 1 Tane 27.2.2017 Eteläinen KPV 1 1 Esa 27.2.2017 Pohjanmaa FC Honka (ry ja Oy) 1 1 Tane 28.2.2017 Eteläinen HJS 1 1 Janne 3.3.2017 Läntinen TPS 1 1 1 Janne 6.3.2017 Läntinen Ilves 1 1 1 Janne tbd Läntinen 30 5 20 28 14

Alueet: TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET JOHDANTO NÄMÄ 30 PILOTTISEURAA OLIVAT ENIMMÄKSEEN ERI SEURATYYPPIEN VÄLIMAASTOSSA TAI NIIDEN YHDISTELMIÄ Valmiina 2.3. Tulossa Yhteensä Eteläinen 9 9 Läntinen 7 1 8 Itäinen 2 2 Pohjanmaa 4 4 Pohjoinen 7 7 Yhteensä: 29 1 30 1 1 puhdas huippuseura, joka kuitenkin vahvasti liitoksissa junioriyhteisöön 4 huippu-, kilpa- ja kasvattajaseuraa Huippu Kilpa Kasvattaja 4 1 18 9 18 kilpa- ja kasvattajaseuraa 1 puhdas kilpaseura 9 puhdasta kasvattajaseuraa 15

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET JOHDANTO SEURAAVILLA SIVUILLA ON ALUSTAVAA YHTEENVETOA SEURAHAASTATTELUJEN TULOKSISTA Seurojen antamat kommentit on jaettu neljään aihealueeseen: - Kilpailutoiminta - Pelaajakehitys - Seuran hallinto - Myynti ja markkinointiviestintä Seurat on jaettu kahteen ryhmään: - Huippu- ja kilpaseurat - Kasvattaja- ja kilpaseurat (eli itsensä kilpaseuroiksi profiloineita seuroja on sijoitettu niiden toiminnan kautta joko huippu- tai kasvattajaseura-painotteisiksi.) Huom. Ennakkomateriaalissa kommentit olivat suoraan seurahaastattelujen raporteista tähän esitykseen niistä on tehty alustavaa synteesiä. 16

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA KILPAILUTOIMINNAN OSALTA Kilpailutoiminnan organisoiminen Keskitetysti johtaminen Rajattomuus ja sitä kautta valinnanvaran lisääminen Tekijöiksi arjen ammattilaiset Nopeampi päätöksenteko Nuorten tavoitteellinen malli (ELL, PSL) palvelemaan koko maan tarpeita Tarvittaessa suljettuja sarjoja huippuseurojen nuorten joukkueille Pohjoismaiset turnaukset ikäluokkien huipuille (joukkueille) Säännöt ja määräykset Säännöt ja maksut yhdenmukaisiksi, sama peli koko maassa Nuorten talenttien liikkumisen helpottaminen seurojen välillä 18

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA KILPAILUTOIMINNAN OSALTA Kilpailutoiminnan organisoiminen Lasten ja nuorten sarjat turnausmuotoisiksi Pienpelitoimintaa kattavasti eri ikäluokkiin, erityisesti pienet paikkakunnat Harrastetoiminnan pelitoiminnan kehitys Maantieteelliset seikat ( tunnin sääntö ) Palveluhalu ja -asenne Säännöt ja määräykset Säännöt ja maksut yhdenmukaisiksi, sama peli koko maassa Alemmilla tasoryhmillä joustavuutta sääntöihin Viestintä sääntömuutoksista Liikaa päättäviä elimiä ja päällekkäisiä organisaatioita johtavat sääntöviidakkoon ja erilaisiin sääntöihin eri puolilla maata. Roolit ja vastuut sekavat/epäselvät. Organisaatio ei saa olla este kehitykselle! 19

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA URHEILUTOIMINNAN OSALTA Seurojen osaaminen hyödynnettävä valmentajakoulutuksessa kompetenssi usein parempaa kuin liitossa tai piireissä - Suuremmat seurat vastaamaan sekä omasta että alueen pienempien kouluttamisesta Liiton rooliksi kouluttajakoulutus, kouluttajakriteerit, materiaalien keskitetty laatiminen, laadunvalvonta Koulutusten ja materiaalien hinnat alas Kouluttajien osaamistason vaihtelu pois Liiton ja aluevalmentajien jalkauduttava seurojen arkeen SHA-toiminta jatkossakin kokeilevana toimintana - kissanhännän veto liiton ja SHA:n välillä loputtava Kohderyhmäkohtaisuutta lisättävä Alueellisten pelaajapolkujen rakentaminen ja ohjaus liitosta resurssiohjauksen avulla 20

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA URHEILUTOIMINNAN OSALTA Paljon lisää päteviä valmentajia Koulutus, tutorointi ja mentorointi eri kohderyhmille Laadukkaat ja selkeät koulutusmateriaalit; saatavuus myös sähköisesti Selkeitä konsepteja ja tukea nuorempiin ikäluokkiin Prosessimaiset koulutukset Koulutusten riittävä vaatimustaso Sarjoihin osallistuville joukkueille valmentajien koulutuskriteerit 21

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA SEURAHALLINNON OSALTA Järjestelmät Yhteisiä järjestelmiä seurojen hyödynnettäväksi: Taloushallinto Jäsenmaksulaskutukset Dokumenttien hallinta Toiminnanohjausjärjestelmä Järjestelmien käyttäjälähtöisyys ja helppokäyttöisyys Muut asiat Seuratoiminnan systemaattinen kehittäminen Seuratoimijakoulutukset SPL 1, SPL 2, Naisjalkapallojohtajat hyviä Lisää seura- ja kohderyhmäkohtaisia koulutuksia Laatujärjestelmä toimii Prosessimaista kehittämistä Aloittavien ikäluokkien laatua tukevia hankkeita 22

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA SEURAHALLINNON OSALTA Järjestelmät Yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä seurojen käyttöön Ohjelmistojen ja järjestelmien yhteishankinnat Pelipaikka ja TASO mahdollisimman helppokäyttöisiksi keventämään seurojen arkea Muut asiat Kohderyhmäkohtaiset foorumit Seuraohjelma.fi hyvä Palvelun jatkuva kehittäminen tärkeätä Johdettava myös seuroissa jatkuvaan kehittämisprosessiin Palvelupaketteja liitolta seurojen tueksi Jalkapalloseuran johtamisen käsikirja Seuratutoreita nimettyjä seuroja tuntevia seurakehityksen asiantuntijoita Hallitusten/johtokuntien koulutukset 23

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN HUIPPU- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA VIESTINNÄN JA VAIKUTTAMISEN OSALTA Liiton oma tekeminen Lajin yleisen mielikuvan vahvistaminen vaikuttamisen ja viestinnän keinoin Grassroots-viestintää nykyistä enemmän Viestinnän ja kanavien uudistaminen nykyaikaan Liitto-organisaation viestintä ja kanavat kulkevat perässä, eivät nykyajassa. Tapa on konservatiivinen. Some, nettisivut, blogit ja laaja-alainen viestintä entistä enemmän mukaan. Nyt lähinnä maajoukkueuutisia. Visuaalisuuden, tarinallisuuden ja käytettävyyden on aina oltava mukana. Sisältömarkkinointi ei kaiken kaikkiaan toimi. Seurojen tukeminen niiden työssä Yhteinen viestintäpankki seurojen käyttöön Kuvia, logoja, tiedote- ja ottelutapahtumien ilmoituspohjia jne. Liiton palvelupankki/osaamispooli Viestintävastaavien kohderyhmätapaamiset ja hyvien käytänteiden jakaminen Liiton kumppanihankinta kolmikantana, jossa hyötyä kumppanille, seuroille ja liitolle Liiton tukea seurabrändin vahvistamiseen 24

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET SEUROJEN PALVELUTARPEET AIHEALUEITTAIN KASVATTAJA- JA KILPASEUROJEN PALVELUTARPEET PALLOLIITOLTA VIESTINNÄN JA VAIKUTTAMISEN OSALTA Liiton oma tekeminen Yhteisen jalkapallotoiminnan positiivisen viestinnän kehittäminen Yhteiset viestinnälliset kampanjat ja lajin vaikuttavuuden viestiminen Kannusta mua ja vastaavat koko maan kattavina hankkeina Yhteisten ydinviestien jakaminen Seurojen tukeminen niiden työssä Yhteinen median/viestinnän pankki seurojen käyttöön Markkinointicaseja seurojen oman työn tueksi Seuran sisäisen viestinnän kehittäminen Henkilörekisterin hyödyntäminen seurojen omaan kohderyhmäkohtaiseen viestintään Osoitteena Futis -tyyppiset hankkeet 25

TOIMINTAMALLI: SEUROJEN TARPEET JA TUNNISTETUT PUUTTEET YLEISET ODOTUKSET SEUROJEN PALLOLIITTO HANKKEELTA KASVATTAJA-, KILPA- JA HUIPPUSEUROJEN ODOTUKSET SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKKEELTA NOSTOJA Toimintamalli Valtakunnallinen palveluorganisaatio, joka purkaa alueellisen organisaation välistä, mutta toimii hajautetusti yhtenä hyvin johdettuna toimijana Piiritaso ja liitto sulautettava yhteen ja johdettava keskitetysti Ammattimainen johtaminen, jalkautuminen, toiminnan tehostaminen ja resurssien siirtäminen seurojen toimintaan ja sen tueksi Operatiivinen henkilöstön määräaikaiset pestit, osaaminen keskiöön ja uskallus vaihtaa henkilöitä tarvittaessa Hallintomalli Nyt organisaatiomalli niin vaikea ja sekava, ettei jaksa kiinnostaa ketään Osaaminen esille henkilövalinnoissa ja pois suhmuroinnista Työryhmiä tarpeen, ei edustuksellisuuden vuoksi aika ja energia seurojen tukemiseen On pelko, että mikään ei muutu 27

SISÄLTÖ Johdanto Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Johdanto Ajankäyttö eri toimintoihin henkilötyövuosina Ajankäyttö henkilötasolla Yhteenveto Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot 28

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ JOHDANTO SEURAAVILLA KALVOILLA ON AVATTU LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖLLE TEHDYN AJANKÄYTTÖANALYYSIN TULOKSIA Tavoitteena ajankäyttöanalyysille oli ymmärtää, mihin toimintoihin ja tekemisiin organisaation aika nykyään kuluu. Tämä on hyödyllistä tietoa erityisesti seurojen palvelutarpeisiin yhdistettynä: jos seurat esimerkiksi toivovat lisää kouluttajakoulutusta, on tärkeä pohjatieto ymmärtää, kuinka paljon siihen nykyään käytetään aikaa. Ajankäyttöanalyysi toteutettiin tammi-helmikuussa 2017 siten, että jokainen piirien ja keskustoimiston työntekijä arvioi Excel-lomakkeelle oman ajankäyttönsä etukäteen määriteltyä toimintojaottelua vasten. Myös täysi- vs. osa-aikaisuus otettiin huomioon. Ajankäytön jakautumisen lisäksi työntekijöitä pyydettiin arvioimaan, mitkä toiminnot vaativat heidän mielestään liikaa aikaa ja toisaalta mihin toimintoihin he haluaisivat käyttää enemmän aikaa. Seuraavilla kalvoilla on kuvattu ajankäyttöanalyysin keskeisiä löydöksiä. 30

Pelaajakehitys Valmentajakoulutus Aluejoukkue- ja maajoukkuehallinto Laatujärjestelmä Osaamisen kehittäminen Jäsenpalvelut Olosuhdetyö Seminaarit ja tapahtumat Grassroots Kilpailutoiminta Erotuomaritoiminta Taloushallinto Tapahtumat Muu hallinto Myynti- ja markkinointi Viestintä ja tiedotus TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA KESKUSTOIMISTON JA PIIRIEN 123 HENKILÖTYÖVUOTTA (HTV) JAKAUTUVAT MELKO TASAISESTI VIIDEN TOIMINTOALUEEN KESKEN Eri toimintoihin kuluva aika henkilötyövuosina (HTV), keskustoimisto ja piiri erikseen Pelaajakehitys (yht 32 HTV) 19.7 Pelaajakehitys ja valmentajakoulutus ovat yhteensä noin 24% kaikesta käytetystä ajasta. Seurakehitys (yht 24 HTV) Selvennykseksi: Esim. seurakehitys on toimintokokonaisuus, alla olevat tekemiset yksittäisiä toimintoja (esim. jäsenpalvelut). Seuraavilla kalvoilla kukin toimintakokonaisuus on avattu tarkemmalla tasolla. Kilpailu- ja erotuomaritoiminta (yht 27 HTV) 18.2 6.0 Hallinto (yht 27 HTV) Taloushallinto ja muu hallinto vievät 16% ajasta (tosin hallinnollisia tehtäviä piiloutuu muihinkin toimintoluokkiin) Myynti ja markkinointiviestintä (yht 14 HTV) 14.7 12.1 5.0 9.1 5.8 3.3 2.7 2.6 0.1 3.8 1.1 2.7 2.7 1.6 1.1 7.2 2.5 4.7 1.8 0.8 0.9 2.2 0.6 1.6 5.8 1.4 4.4 12.3 8.5 2.6 5.9 6.1 6.0 8.1 7.2 0.9 6.9 4.0 2.9 4.7 4.5 0.2 9.0 5.0 3.9 Keskustoimisto Piiri 32

Taitokilpailut Huhhkaja- ja Helmari-päivät Aluejoukkue- ja maajoukkuehallinto Tehoryhmätoiminta Maajoukkueleirit Maaottelutapahtumat Valmennuskeskus-t toiminta Tutkimus- ja kehitystoiminta Koulutustapahtumat Koulutusmateriaalityö Kouluttajakoulutus Valmentajarekisteri Antidopingasiat Huoltajakoulutukset Tapahtumahallinto Matkajärjestelyt TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA LIITTOVETOINEN MAAJOUKKUETEKEMINEN VIE YHTEENSÄ NOIN 16 HTV:TÄ, KUN VALMENTAJAKOULUTUS ON NOIN 9 HTV:TÄ Pelaajakehitys: Eri toimintoihin kuluva aika henkilötyövuosina, keskustoimisto ja piiri erikseen Keskustoimisto Piiri Pelaajakehitys 5.4 6.0 Valmentajakoulutus Koulutustapahtumat ovat monille seuroille keskeinen palvelu, mutta niitä tehdään vain 6 henkilövuoden verran. Aluejoukkue- ja maajoukkuehallinto 3.9 1.0 3.5 3.0 5.2 Tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään vain yhden henkilötyövuoden verran. 3.9 Koulutusmateriaaleja ja kouluttajakoulutusta tehdään kumpaakin vain yhden henkilötyövuoden verran ja kumpikin jakaantuu 23 henkilölle (kts. taulukko alla) 3.1 1.8 0.9 0.8 2.9 0.4 1.0 0.8 0.3 3.0 0.2 1.0 0.9 0.1 1.0 0.8 0.3 2.0 1.0 0.6 0.5 1.0 0.6 0.4 0.8 0.5 0.3 0.1 0.3 0.2 1.7 1.0 0.9 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 5 18 17 16 22 27 9 16 24 13 9 3 3 1 8 6 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 23 29 11 4 0 7 6 6 18 10 14 15 0 9 4 3 33 Koulutusmateriaalityöhön, jonka pitäisi olla kohtuullisen hyvin keskitettävissä harvoille henkilöille, käyttää aikaansa 23 ihmistä

Kriteerityö ja järjestelmän ylläpito Seura-arvioinnit Arviointitiimin toiminta Kehitysprosessien toteutus SPL1 ja SPL2 UEFA CFM Seuraviestintä JoukkueJoukkueenjohtajakoulutukset Monikulttuurinen kehitystyö Vapaaehtoistyö Pelipaikan ylläpito ja koulutus Neuvonta ja Pelipaikan tuki Avustusohjelmien hallinnointi Konsultointi ja sidosryhmätyö Sääntöjen ja määräysten valmistelu Kohderyhmäkohtaiset foorumit Seurojen ääni -seminaarit Lajipromootio Ilmapiiriasiat Lasten jalkapallotoiminta Haaste- ja harrastetoiminta Erityisryhmien jalkapallo TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA SEURAKEHITYKSEN AJANKÄYTTÖ PIRSTALOITUU MONEEN TOIMINTOON PELIPAIKKAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT VIEVÄT YKSIN NOIN 7 HTV:TÄ Seurakehitys: Eri toimintoihin kuluva aika henkilötyövuosina, keskustoimisto ja piiri erikseen Laatujärjestelmä Keskustoimisto Piiri Osaamisen kehittäminen Jäsenpalvelut 5.6 Olosuhdetyö Seminaarit ja tapahtumat Grassroots Laatujärjestelmää on kiitelty paljon seurojen puolelta, mutta siihen käytetään huomattavasti vähemmän aikaa kuin Pelipaikkaan. Pelipaikka on todellinen aikasyöppö, yhteensä 7 henkilötyövuotta. Lisäksi siihen käyttää aikaansa kymmeniä ihmisiä (kts. taulukko alla). 1.6 0.4 0.3 0.2 1.9 0.4 1.5 0.4 0.3 0.1 1.1 0.4 0.7 0.1 0.2 0.2 0.9 0.3 0.5 0.3 0.2 0.6 0.7 0.4 0.3 1.6 0.9 0.7 4.0 0.5 0.4 0.1 1.1 0.4 0.7 0.2 1.5 0.5 1.0 0.7 0.1 0.6 1.6 0.5 1.1 0.6 0.1 0.5 1.6 0.3 1.3 1.8 0.4 1.4 0.3 0.2 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 3 7 3 5 1 6 4 2 3 1 6 12 2 3 3 16 6 10 4 6 3 1 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 5 19 6 10 2 0 12 15 1 7 16 27 5 16 4 20 39 18 12 19 20 8 34

Säännöt ja määräykset Kalenterit, ohjelmat ja sarjahallinto Kurinpito ja vastalauseasiat Kv. kilpailujen hallinto Integrity-asiat Veikkausyhteistyö Fair Play kilpailuhallinto Tulospalvelu ja viestintä Kilpailujärjestelmän Ylläpito/kehitys Pelaajasiirrot (kansallinen ja kv.) Seuralisenssijärjestelmä Jalkapallosäännöt ja tulkinta Rekrytointi Koulutukset Kouluttajakoulutus Tarkkailu Tutorointi ja mentorointi Talenttitoiminta Kansainvälinen toiminta Erotuomariasettelu TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA KILPAILUTOIMINNASSA SARJAOHJELMIEN TEKEMISEEN JA HALLINNOINTIIN KULUU NOIN 7 HTV:TÄ, EROTUOMARIASETTELUUN 3 HTV:TÄ Kilpailutoiminta: Eri toimintoihin kuluva aika henkilötyövuosina, keskustoimisto ja piiri erikseen Keskustoimisto Piiri Kilpailutoiminta Erotuomaritoiminta 6.7 1.1 Kilpailutoiminnan operatiiviseen pyörittämiseen käytetään yhteensä noin 11 henkilötyövuotta ja siihen osallistuu kymmeniä ihmisiä (kts. taulukko alla) 2.4 0.5 1.9 5.6 0.8 0.7 0.2 0.2 0.2 0.1 0.1 2.9 0.9 2.0 1.8 0.4 1.4 2.1 1.5 0.6 1.1 1.0 0.6 0.4 0.2 0.3 0.2 2.0 1.0 1.0 0.3 0.7 0.5 0.2 0.4 0.2 1.1 0.2 0.9 0.2 3.0 0.5 2.5 35 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 8 9 3 3 1 2 2 9 10 6 7 5 1 4 2 2 2 3 4 2 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 27 23 20 1 0 0 2 23 21 17 1 16 13 19 9 8 6 9 2 21 Sääntöihin ja määräyksiin käyttää aikaansa 35 ihmistä, mihin vaikuttanee niin monien eri sääntöjen olemassa olo ja vastaavasti jalkapallosääntöihin ja tulkintaan erotuomaritoiminnassa käyttää aikaansa 21 ihmistä.

Budjetointi Talousseuranta/ raportointi Rahoitushakemukset ja niiden hallinnointi Tilinpäätös Maksuliikenne Kirjanpito Palkkahallinto Viranomaisilmoitukset Ostolaskuprosessit Laskutus Tapahtumien järjestäminen Lipunmyynti Logistiikka Materiaalihallinto Turvallisuus Henkilöstöhallinto Sisäinen viestintä Vaikuttaminen/ sidosryhmätyö IT asiat Kutsuvierasjärjestelyt Ansiomerkkiasiat Keskuksen hoito (Kv.-)edustukset TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA HALLINNON AIKA ON OLETETUSTI MELKO PIRSTALOITUNUTTA, TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEN OLLESSA 4 HTV:LLÄ SUURIN YKSITTÄINEN TOIMINTO Hallinto: Eri toimintoihin kuluva aika henkilötyövuosina, keskustoimisto ja piiri erikseen Taloushallinto Tapahtumat Muu hallinto Keskustoimisto Piiri 4.2 2.3 Taloushallinnossa on paljon tehtäviä, jotka olisivat luonteeltaan keskitetysti toteutettavissa. Nyt taloushallintoon osallistuu suuri määrä henkilöitä (kts. taulukko alla) ja aikaa kuluu 12 henkilötyövuoden verran, vaikka osa piireistä on ulkoistanut osan tehtävistä. 2.4 3.4 1.5 0.8 0.7 1.4 0.8 0.8 0.7 0.6 0.3 0.3 1.3 0.6 0.7 0.7 0.6 1.5 0.8 0.7 0.2 1.0 0.6 0.4 0.7 1.7 0.8 1.0 1.0 1.6 1.6 0.2 1.1 1.1 1.4 0.7 0.6 0.6 0.2 0.5 1.7 0.8 0.9 0.9 0.6 0.3 0.3 0.2 0.3 0.2 1.0 0.8 0.2 0.6 0.5 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 20 25 13 5 12 4 4 3 12 13 16 8 8 5 6 12 5 10 4 1 5 4 9 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 29 31 2 12 20 10 14 4 18 35 22 0 1 5 1 13 21 20 16 2 9 10 3 36

Myynnin ostopalveluiden hallinto Maaotteluiden myynti Ja markkinointi Fanimo Oy (tuotehallinta ja myynti) B2B-kalenterin suunnittelu ja hoito Fanimo Oy B2B-kalenterin Suunnittelu ja hoito CRM ylläpito ja kehittäminen Digitaalisen strategian toteutus Mediaoikeuksien hallinta ja myynti Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Sosiaalinen media Mediaseuranta Mediasuhteet Julkaisut (painetut) Palloliitto.fi Visuaalisen ilmeen valvonta Sisällöntuotanto kanaviin Tilastointi Huuhkaja TV ja OmaKanava TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA MYYNNIN JA MARKKINOINTIVIESTINNÄN AJANKÄYTTÖ JAKAUTUU MYÖS MONEEN TOIMINTOON Myynti ja markkinointiviestintä: Eri toimintoihin kuluva aika henkilötyövuosina, keskustoimisto ja piiri erikseen Keskustoimisto Piiri Myynti ja markkinointi 2.6 Viestintä ja tiedotus 1.0 1.0 0.9 0.1 0.9 0.9 0.1 0.2 0.2 0.9 0.8 0.9 0.9 1.1 0.4 0.8 0.8 1.6 0.7 0.3 1.0 0.3 0.3 0.6 0.3 0.2 0.2 0.7 0.1 0.5 0.2 0.2 0.5 0.1 0.2 0.2 0.3 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.2 1.2 1.1 0.5 0.4 0.2 0.1 0.1 Keskustoimisto henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 6 8 3 9 5 3 3 4 5 18 20 7 8 7 6 15 6 8 11 6 Piirit henkilöiden määrä joka käyttää aikaa toimintoon 4 6 0 1 0 0 0 1 0 27 38 18 9 6 5 19 2 7 9 0 37

Pelaajakehitys Valmentajakoulutus Aluejoukkue- ja maajoukkuehallinto Laatujärjestelmä Osaamisen kehittäminen Jäsenpalvelut Olosuhdetyö Seminaarit ja tapahtumat Grassroots Kilpailutoiminta Erotuomaritoiminta Taloushallinto Tapahtumat Muu hallinto Myynti- ja markkinointi Viestintä ja tiedotus TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTYÖVUOSINA OTTAMALLA ULKOISTUKSET MUKAAN TARKASTELUUN TILANNE MUUTTUU LÄHINNÄ TALOUSHALLINNON JA VIESTINNÄN OSALTA Pelaajakehitys (yht 32 + 4 HTV) Seurakehitys (yht 24 + 1 HTV) Kilpailu- ja erotuomaritoiminta (yht 27 + 1 HTV) Hallinto (yht 27 + 5 HTV) Myynti ja markkinointiviestintä (yht 14 + 5 HTV) 1,5 0,1 6,0 5,1 14,7 5,0 1,6 5,8 3,3 0,5 2,6 0,1 1,1 0,1 2,7 0,2 1,6 1,1 0,0 2,5 4,7 0,8 0,0 0,6 0,0 0,9 1,6 0,4 1,4 4,4 12,3 0,8 6,1 2,6 5,9 6,0 0,0 0,1 7,2 4,0 0,9 2,9 1,0 4,5 0,2 3,6 5,0 3,9 Piiri Keskustoimisto Ulkoistukset 38

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTASOLLA KESKUSTOIMISTOSSA ON PALJON EHEITÄ ROOLEJA, JOISSA VOI KESKITTYÄ TIETTYYN TOIMINTOON KUTEN PELAAJAKEHITYKSEEN Keskustoimiston henkilöstön ajankäyttö prosentteina jaettuna viiteen toimintokokonaisuuteen (kukin palkki yksi henkilö) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 40 Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailu- ja erotuomaritoiminta Hallinto Myynti ja markkinointiviestintä Eheä rooli tarkoittaa, että voi käyttää suuren osan ajastaan tiettyyn toimintoon eikä aika pirstaloidu viiden eri toimintokokonaisuuden kesken.

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ AJANKÄYTTÖ HENKILÖTASOLLA KUN TAAS PIIREISSÄ JA VARSINKIN PIENISSÄ PIIREISSÄ ON ENEMMÄN SEKAROOLEJA Piirien henkilöstön ajankäyttö prosentteina jaettuna viiteen toimintokokonaisuuteen (kukin palkki yksi henkilö) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 41 Uusimaa Länsi-Suomi Helsinki Tampere Kaakkois- Suomi Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailu- ja erotuomaritoiminta Hallinto Myynti ja markkinointiviestintä Keski- Suomi Sekarooli tarkoittaa, että aika jakautuu moneen eri toimintokokonaisuuteen eli henkilön palkissa on montaa eri väriä. Pohj.- Suomi Vaasa Keski- Pmaa Itä- Suomi

TOIMINTAMALLI: LIITON JA PIIRIEN HENKILÖSTÖN NYKYINEN AJANKÄYTTÖ YHTEENVETO AJANKÄYTTÖANALYYSIN YHTEENVETO Koko organisaation tasolla yhteenlaskettuna aika jakautuu melko tasaisesti pelaajakehityksen (26% ajasta), seurakehityksen (19%), kilpailutoiminnan (22%) ja hallinnon (22%) kesken. Myynti- ja markkinointiviestintä on hieman näitä pienempi kokonaisuus (11% ajasta). - Pelaajakehityksen (32 henkilötyövuotta) sisällä liittovetoinen maajoukkuetekeminen vie yhteensä noin 16 henkilötyövuotta, kun taas valmentajakoulutus on noin 9 henkilötyövuotta. - Seurakehityksessä (24 henkilötyövuotta) pelipaikan ylläpito ja tuki on suurin yksittäinen toiminto, joka vie aikaa yhteensä 7 henkilötyövuoden verran. - Kilpailutoiminnassa (27 henkilötyövuotta) suurimmat toiminnot ovat sarjaohjelmien tekeminen ja hallinnointi sekä erotuomariasettelu, joihin käytetään yhteensä 10 henkilötyövuotta. - Hallinnon (27 henkilötyövuotta) aika pirstaloituu moneen eri toimintoon, mutta taloushallintoon liittyvät toiminnot ovat suurin kokonaisuus 12 henkilötyövuodella. Henkilötasolla tarkasteltuna ajankäyttö on sitä pirstaleisempaa mitä pienempiin piireihin mennään. Keskustoimistossa on paljon tiettyyn asiaan fokusoituneita rooleja. 43

SISÄLTÖ Johdanto Toimintamalli: Seurojen tarpeet ja tunnistetut puutteet Toimintamalli: Liiton ja piirien henkilöstön nykyinen ajankäyttö Hallintomalli: Nykytilasta tehdyt havainnot Hallintomallin rakenne Hallintomallissa toimivat luottamushenkilöt Hallintomallissa edustettuna olevat seurat Äänimäärän jakautuminen seurojen kesken Alustava yhteenveto luottamushenkilöiltä kerätyistä näkemyksistä Yhteenveto 44

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLIN RAKENNE HALLINTOMALLI ON MONIPORTAINEN KOKONAISUUS Piirien ryhmittely yhteistoiminta-alueiden pohjalta Seurat Piirit Helsinki Uusimaa Länsi- Suomi Tampere Vaasa Ahvenanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Suomi Keski- Suomi Itä-Suomi Kaakkois- Suomi Piirin tyypillinen organisaatio LIITTOKOKOUS Palloliiton toimiston organisaatio Piirikokous Liittovaltuusto A-maajoukk. valmentajat Pääsihteeri Tukitoim. Piirihallitus Piirin toimisto Liittohallitus Palloliiton toimisto Pelaajakehitys ja maajoukk. Seurakehitys Kilpailutoiminta Myynti ja markk. 46

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLIN RAKENNE JA SIIHEN KUULUU 80 LUOTTAMUSELINTÄ KOLMELLA ERI TASOLLA Liittovaltuusto Vielä vuonna 2016 luottamuselimiä oli noin 100 11 piirihallitusta Liittohallitus 4 valtakunnallista johtoryhmää 20 alueellista johtoryhmää 29 piiritason valiokuntaa 12 liittotason valiokuntaa, työryhmää tai komiteaa 2 muuta (Fanimo ja Jalkapallo-Säätiö) 47

Etelä Itä Länsi Pohjanmaa Pohjoinen Helsinki Itä-Suomi Kaak.-Suomi Keski-P-maa Keski-Suomi Länsi-Suomi P-Suomi Tampere Uusimaa Vaasa Åland HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT PALLOLIITON JA PIIRIEN YHTEENSÄ 593 ERI LUOTTAMUSTEHTÄVÄÄ HOITAA 456 LUOTTAMUSHENKILÖÄ Vertailu luottamustehtäviä hoitavien henkilöiden lukumäärästä vs. luottamustehtävien lukumäärästä 96 116 62 56 56 56 72 61 36 36 28 28 39 39 25 25 31 31 8 8 16 16 30 32 14 14 10 10 25 20 12 12 11 11 Liitto Alueelliset johtoryhmät Piirit Eri henkilöitä Luottamustehtäviä 49

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT ELI USEALLA PALLILLA ISTUMISTA EI TAPAHDU KOVIN PALJOA Eri luottamustehtävien lukumäärä, henkilöt järjestetty suurimmasta lukumäärästä pienimpään 6 5 4 3 2 1 6 luottamustehtävää: 2 hlö 5 luottamustehtävää: 4 hlö 4 luottamustehtävää: 6 hlö 3 luottamustehtävää: 14 hlö 2 luottamustehtävää: 62 hlö 1 luottamustehtävää: 371 hlö 0 Liitto Alueellinen johtoryhmä Piiri 50

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT KOKO ORGANISAATION (LIITTO, ALUEET, PIIRIT) MIESTEN KESKI-IKÄ ON 51 VUOTTA JA NAISTEN 46 Luottamushenkilöiden luottamustehtävien määrällä painotettu ikä- ja sukupuolijakauma (ml. liitto, alueet, piirit) pl. Ahvenanmaa 1992 1989 1986 1983 1980 1977 1974 1971 1968 1965 1962 1959 1956 1953 1950 1947 1944 1941 1938 Miehiä on 85% ja heidän keskimääräinen syntymävuotensa on 1966 0 5 10 15 20 25 1992 1989 1986 1983 1980 1977 1974 1971 1968 1965 1962 1959 1956 1953 1950 1947 1944 1941 1938 Naisia on 15% ja heidän keskimääräinen syntymävuotensa on 1971 0 5 10 15 20 25 Mies Nainen 51

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT EIVÄTKÄ EROT ERI TASOJEN VÄLILLÄ OLE SUURIA Liiton, alueiden ja piirien luottamuselimien vertailu: luottamushenkilöiden luottamustehtävien määrällä painotettu keski-ikä- ja sukupuolijakauma pl. Ahvenanmaa Liitto 57 Liitto 84% 16% Liittohallituksen 10.3. kokouksen vahvistamien täydennysten jälkeen miesten osuus on 69% ja naisten osuus on 31%. Alueet 46 Alueet 77% 23% Piirit 51 Piirit 89% 11% Henkilöiden ikä keskimäärin Miehiä Naisia 52

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KESKI-IKÄ JOHTUU OSALTAAN SIITÄ, ETTÄ LUOTTAMUSTEHTÄVIIN NOUSEMINEN ON PITKÄ TIE Luottamushenkilöllä, jonka tämänhetkinen korkein positio on alla oleva on keskimäärin takanaan alla oleva määrä vuosia eri luottamushenkilötehtävissä (mahdollisesti useissa pätkissä) Seurassa Piirin valiokunnassa Piirihallituksessa Liiton valiokunnassa/ työryhmässä Liittovaltuustossa Liittohallituksessa Piirin valiokunta-/työryhmäpaikka (otos 55 hlö) 12,1 7,2 0,3 0,3 0,0 0,0 Piirihallituspaikka (otos 34 hlö) 17,0 4,9 6,4 0,8 0,4 0,0 Alueellinen johtoryhmä paikka (otos 23 hlö) 13,8 7,5 3,5 0,8 0,2 0,3 Liiton valiokunta-/työryhmäpaikka (otos 15 hlö) 11,5 10,5 6,1 9,6 0,3 0,6 Liittovaltuustopaikka (otos 18 hlö) 16,1 5,8 7,1 1,9 4,1 0,0 Liittohallituspaikka (otos 6 hlö) 22,0 7,8 8,0 9,7 2,8 5,5 53

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA TOIMIVAT LUOTTAMUSHENKILÖT SEUROJEN OPERATIIVISILLA IHMISILLÄ EI JUURI OLE ASIAA JA/TAI HALUA PIIRIEN TAI LIITON LUOTTAMUSTEHTÄVIIN Eri tason luottamuselimissä istuvien henkilöiden ensisijainen rooli seurassaan (pl. Ahvenanmaa) 14% 8% 19% 21% 4% 8% 13% 5% 15% 19% 8% 39% 40% 18% 17% 14% 7% 18% 18% 9% Kyselyssä pyydettiin vain ylintä roolia, mutta joillain henkilöillä on toki useita rooleja seurassaan. Siksi analyysi ei ole täysin aukoton. Samanaikainen luottamus- ja työntekijärooli on kuitenkin harvinainen, joten voidaan päätellä, että operatiivisten ihmisten edustus päättävissä elimissä on kapea. 59% 6% 5% 62% 55% Muu rooli, ei seuraa tai ei tiedossa Ei roolia seurassaan 37% 30% 31% Vapaaehtoinen seurassaan Työntekijä seurassaan Luottamushenkilö seurassaan Piiritason valiokunnat tms. Piirihallitukset Alueelliset joryt Liittotason valiokunnat tms. Liittovaltuusto Liittohallitus 54

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA EDUSTETTUINA OLEVAT SEURAT KESKEISISSÄ PÄÄTTÄVISSÄ ELIMISSÄ ISTUVAT HENKILÖT EDUSTAVAT KESKIMÄÄRÄISTÄ SUUREMPIA SEUROJA Liittovaltuustossa edustettuna olevat seurat pelaajamäärältään, suurimmasta pienimpään Liittohallituksessa edustettuna olevat seurat pelaajamäärältään, suurimmasta pienimpään (huom. yksi ilman seuraa) 3500 3500 3000 3000 2500 2500 2000 1500 1000 Ylempi sininen viiva on keskiarvo näistä seuroista (626 pelaajaa keskimäärin) Alempi punainen viiva on keskiarvo kaikista suomalaisesta seuroista (147 pelaajaa keskimäärin) 2000 1500 1000 Ylempi sininen viiva on keskiarvo näistä seuroista (731 pelaajaa keskimäärin) Alempi punainen viiva on keskiarvo kaikista suomalaisesta seuroista (147 pelaajaa keskimäärin) 500 500 0 0 56

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA EDUSTETTUINA OLEVAT SEURAT LAATUJÄRJESTELMÄTASOLTAAN NÄMÄ SEURAT OVAT KIRJAVIA Liittovaltuustossa edustettuna olevat seurat, kappaletta per laatujärjestelmän taso Liittohallituksessa edustettuna olevat seurat, kappaletta per laatujärjestelmän taso (huom. yksi henkilö ilman seuraa) Taso 5 0 Taso 5 0 Taso 4 3 Taso 4 2 Taso 3 Taso 2 6 7 Taso 3 Taso 2 Taso 1 0 1 3 Taso 1 3 Taso 0 0 Ei laatujärjestelmässä 5 Ei laatujärjestelmässä 4 57

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT HALLINTOMALLISSA EDUSTETTUINA OLEVAT SEURAT SARJATASOLTAAN NÄMÄ SEURAT KUULUVAT ENIMMÄKSEEN NS. HUIPPU- SARJOIHIN, MUTTA LIIGATASON EDUSTUS ON KOHTUU VÄHÄINEN Liittovaltuustossa edustettuna olevat seurat, kappaletta per edustusjoukkueen taso Liittohallituksessa edustettuna olevat seurat, kappaletta per edustusjoukkueen taso (huom. yksi henkilö ilman seuraa) Huippusarja 4 10 1 Huippusarja 2 1 3 1 Muu sarja 3 2 5 1 1 1 Muu sarja 1 1 Erotuomari 1 Erotuomari 1 Jalkapallo, miehet: Liiga Ykkönen Kakkonen Kolmonen Nelonen Vitonen Jalkapallo, naiset: Liiga Futsal, miehet: Liiga Ykkönen Kakkonen Futsal, naiset: Muut: Junioriseura Erotuomarikerho Kakkonen 58

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN HALLINTOMALLISSA ON KAKSINKERTAISET ÄÄNILEIKKURIT ENSIN PIIRI- JA SITTEN LIITTOTASOLLA Piirikokouksella pienillä seuroilla on suhteellisesti enemmän ääniä ILLUSTRATIIVINEN ja liittokokouksessa sekä -valtuustossa pienillä piireillä on suhteellisesti enemmän ääniä ILLUSTRATIIVINEN Pelaajamäärä Seura A Äänimäärä piirikokouksessa Seura B Pelaajamäärä Piiri A Äänimäärä liittokokouksessa tai - valtuustossa Piiri B 60

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN PIIRITASON ÄÄNILEIKKURIMEKANIIKASTA VOI PIIRTÄÄ VALASKÄYRÄN ESIMERKKINÄ ITÄ-SUOMI Itä-Suomen piirin seurat nousevassa järjestyksessä pelaajamäärän mukaan Äänimäärä - kumulatiivinen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0% 195 ääntä 50 % äänimäärästä = 25 % pelaajamäärästä 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% 100% Pelaajamäärä - kumulatiivinen 6990 pelaajaa 61

Osuus pelaajista, jolla 50% äänistä HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN PIIRIEN VALASKÄYRIEN VERTAILU OSOITTAA, ETTÄ JO 15% PELAAJAMÄÄRÄSTÄ VOI RIITTÄÄ PIIRIN ÄÄNIENEMMISTÖÖN 50% ääniosuuteen vaadittava pelaajamäärä piireittäin 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 31% 29% 28% 27% 27% 25% 24% 23% 16% 16% 15% 0% 62

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN LIITTOKOKOUKSESSA ÄÄNILEIKKURIT PIIRIEN VÄLILLÄ EIVÄT OLE AIVAN YHTÄ JYRKKIÄ KUIN SEUROJEN VÄLILLÄ PIIRIEN SISÄLLÄ Piirien äänimäärä liittokokouksessa nousevassa järjestyksessä pelaajamäärän mukaan Äänimäärä - kumulatiivinen 100% 90% 80% 70% 99 ääntä Helsinki Länsi-Suomi Uusimaa 60% Tampere 50% 40% 30% 20% 10% 0% Åland Itä-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Vaasa Kaakkois-Suomi Pohjoinen 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% 100% Pelaajamäärä - kumulatiivinen 50 % äänimäärästä = 36 % pelaajamäärästä 134 834 pelaajaa 63

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN MIKÄ PÄTEE MYÖS LIITTOVALTUUSTOON Piirien äänimäärä liittovaltuustossa nousevassa järjestyksessä pelaajamäärän mukaan Äänimäärä - kumulatiivinen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 30 ääntä Vaasa Itä-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Åland Kaakkois-Suomi Pohjoinen Tampere 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% Pelaajamäärä - kumulatiivinen Helsinki 50 % äänimäärästä = 36 % pelaajamäärästä Länsi-Suomi Uusimaa 134 834 pelaajaa 100% 64

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SEUROJEN KESKEN ÄÄNILEIKKURI ENSIN PIIRISSÄ JA SITTEN LIITTOTASOLLA TARKOITTAA, ETTÄ PELAAJAN LASKENNALLISESSA ÄÄNIVALLASSA ON ISOJA EROJA Seurojen vaikutusvalta liittokokouksessa (seurat järjestetty pienemmästä suurimpaan) Kokousääniä / pelaaja 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 Suurimmillaan ero pelaajien laskennallisessa äänivallassa on noin 1200-kertainen. Heikoin äänivalta per pelaaja on Ilveksen pelaajilla, suurin Real Kokkolalla, jolla on yksi pelaaja. Kumulatiiviset kokousäänet Kokousääniä / pelaaja Kumulatiiviset kokousäänet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 83 seuralla joilla on nolla tai yksi pelaaja on yhteensä 4,5 laskennallista ääntä liittokokouksessa Seurat joilla on vähemmän kuin 150 pelaajaa (687 seuraa, edustavat 20% pelaajista) kontrolloivat puolet laskennallisista kokousäänistä Maan 15 suurimmalla seuralla, joilla on yhteensä 23 800 pelaajaa, on yhteensä 4,4 laskennallista liittokokousääntä 65

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT ALUSTAVA YHTEENVETO LUOTTAMUSHENKILÖILTÄ KERÄTYISTÄ NÄKEMYKSISTÄ ALUSTAVAA SYNTEESIÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NÄKEMYKSISTÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Nykyisen hallintomallin hyviä puolia ja kehittämiskohteita + Osaaminen ja tuntemus eri alueista ja niiden erityispiirteistä hyvin edustettuna + Laaja luottamushenkilötoiminta avaa paljon mahdollisuuksia päästä mukaan toimintaan Nykyinen, liian moniportainen organisaatiomalli: avoimuuden puute, epäselvät roolit, päällekkäinen työ Luottamushenkilöt: vaihtuvuuden puute, taustojen samankaltaisuus, ukkoutuminen, puuttuva osaaminen ja perehtyminen Toimintakulttuuri: poliittinen kähmintä ja vallassa roikkuminen Nykyisen toimintamallin hyviä puolia ja kehittämiskohteita + Piirit alueellisena rakenteema lähellä seuroja + Alueellinen edunvalvonta kaupungin/kunnan suuntaan + Piiri tasapainottavana voimana että suuret seurat eivät jyrää pieniä Toimintamallien epäyhteinäisyys ja päällekkäiset työt Hallinnon raskaus ja toiminnan tehottomuus Kokonaisuudessaan koko Palloliiton johtamisjärjestelmä on niin sekava, ettei sen toiminnasta oikeastaan kukaan kentällä tiedä mitään. Jo pelkkien valiokuntien olemassaolo on lajin parissa ruohonjuuritasolla toimiville täysin vierasta eikä muista (valtuustot/hallitukset) kukaan kentällä ole koskaan kuullutkaan. 7 vuotta seuran päätoimisena toimineena en vieläkään tiedä miten piireissä ja liitossa loppujen lopuksi asioita hoidetaan. 67

HALLINTOMALLI: NYKYTILASTA TEHDYT HAVAINNOT YHTEENVETO YHTEENVETO HALLINTOMALLIHAVAINNOISTA Nykyinen hallintomalli on rakenteeltaan moniportainen ja monimutkainen: eri luottamuselimiä on noin 80 kappaletta. Luottamushenkilöitä piireissä ja liitossa on yhteensä vajaa 500 ja eri luottamuspositioita vajaa 600. Miehiä on 85% ja keski-ikä on 51 vuotta. Liiton luottamustehtävissä keski-ikä on peräti 57 vuotta. Korkea keski-ikä selittyy osaltaan sillä, että korkeimpiin luottamustehtäviin päästäkseen henkilö on tyypillisesti istunut jopa vuosikymmeniä alemman tason luottamustehtävissä. Liittovaltuuston jäsenellä on keskimäärin takanaan 35 vuotta eri tasojen luottamustehtäviä (toki osin päällekkäin), liittohallituksen jäsenellä jopa 56 vuotta. Samoin liiton luottamustehtävissä on selvästi enemmän seurojen luottamushenkilöitä kuin seurojen työntekijöitä. Tämä korostuu mitä korkeammalle luottamusorganisaatiossa mennään: esimerkiksi liittovaltuustossa suhde on 62% luottamushenkilötaustaisia ja 7% työntekijätaustaisia. Tarkasteltaessa seuroja, jotka ovat edustettuna päättävissä elimissä näyttää siltä, että edustettuna olevat seurat ovat keskimääräistä suurempia. Hallintomallissa on kaksinkertaiset äänileikkurit: - Ensin pienillä seuroilla on pelaajamäärään suhteutettuna kokoansa suurempi äänimäärä piirissä - Sitten pienillä piireillä on pelaajamääräänsä suhteutettuna kokoansa suurempi äänimäärä liittokokouksessa ja valtuustossa Tämä johtaa siihen, että 50% äänimäärän saamiseen riittää piireissä jopa vain 15% pelaajista. Liittokokouksessa ja valtuustossa 50% äänimäärään riittää reilu kolmannes pelaajamäärästä. Karkeimmillaan äänivaltaerot ovat, jos tarkastellaan yhden pelaajan laskennallista äänimäärää liittotasolla: suurimmillaan ero on Real Kokkolan pelaajan ja Ilveksen pelaajan välillä, joista ensiksi mainitulla on 1200-kertaa isompi laskennallinen äänimäärä. 69