Kemian opiskelijoiden motivaation tutkiminen ja tukeminen Johanna Havia ja Matti Niemelä Kemian laitos, Oulun yliopisto Kemian opiskelijoiden motivaation tutkiminen Esimerkki motivaatiota lisäävästä järjestelystä
Keskustelutehtävä 1.Kuka olet ja miksi olet täällä 2.Mikä kokemuksesi mukaan motivoi opiskelijoita? 3.Miten voit opettajana vaikuttaa opiskelijoiden motivaatioon?
Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä -Opettajan oma motivaatio ja suhtautuminen -Opettajan välittömyys (immediacy) -Tutkimuksen tuominen opetukseen -Sosiaalinen yhteenkuuluvuus (ryhmäytyminen) -Laboratoriotyön ja teorian yhdistyminen
Motivaation tutkiminen Itsemääräämisteoria Sisäinen motivaatio Ulkoinen motivaatio Motivaation puute Academic Motivation Scale (Vallerand et al 1992) Tietäminen, suoriutuminen, stimuloituminen Hyötyminen, pakotettu säätely, ulkoinen säätely Motivaation puute
Kyselytutkimus Kaikki Oliko kemia ykkösvaihtoehto? Aiotko hakea muualle? (n=17) oli (n=8) ei ollut (n=9) en aio hakea (n=11) aion hakea (n=6) ka s ka s ka s ka s ka s SM - Tietäminen 5,2 1,2 5,3 1,2 5,2 1,4 5,3 1,2 5,1 1,3 SM - Kohti suoriutumista 4,2 1,3 4,1 1,5 4,3 0,9 4,4 1,5 3,9 1,1 SM - Stimuloituminen 4,1 1,3 4,6 1,4 3,6 1,3 4,4 1,3 3,4 1,0 UM - Hyötyminen 4,8 1,1 4,7 1,1 4,8 1,9 4,8 1,1 4,6 1,1 UM - Velvollisuuden tunne 3,6 1,7 3,7 1,4 3,4 1,2 3,9 1,7 3,0 1,6 UM - Ulkoinen sääntely 4,8 1,3 4,6 1,2 5,0 1,6 5,0 1,2 4,6 1,4 Motivaation puute 2,4 1,4 2,0 0,9 2,8 1,5 2,0 1,0 3,2 1,5 1 = Täysin eri mieltä, 2-3 = Jokseenkin eri mieltä, 4 = En osaa sanoa, 5-6 = Jokseenkin samaa mieltä, 7 = Täysin samaa mieltä
Haastattelututkimus -Teorian ja laboratorioharjoitusten limittyminen -Viimeaikainen tutkimus -Laskupäivät -Ryhmäytyminen -Kaikki valmiina tylsistyttää -Epäselväksi jäävät asiat
Motivaation tukeminen Esimerkki PBL pohjaisesta opetusjärjestelystä
Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) PBL oppimisprosessin aikana opiskelijat hyödyntävät aikaisemmin oppimaansa tietoa, etsivät uutta tietoa ja soveltavat oppimaansa ongelman ratkaisussa PBL työskentelyn aikana on mahdollista harjoitella: Kokeiden suunnittelua Ryhmätyöskentelyä Tieteellistä raportointia Opiskelijat kehittyvät niillä osa-alueilla, joita he valmistuttuaan tarvitsevat Positiivinen vaikutus työskentelymotivaatioon Ongelmana usein kuormittavuuden arvioiminen
Harjoitustyön käytännön toteutus 1. Ensimmäisellä luentokerralla opiskelijoille esiteltiin kurssin toteuttamistapa ja arviointi Aloitusluennon aikana opiskelijat jaettiin ryhmiin ja ryhmille esiteltiin tutkimusaiheet Opiskelijat järjestäytyivät projektiryhmiin. Ryhmiin vastuuhenkilöt eri osa-alueille 2. Ongelman määrittely Tutkimusaiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja luennoilta lisätietoa aiheesta Alustava malli/mallit ongelman ratkaisusta Taulukko. Tutkimusongelmat ja niihin liittyvät keskeiset aihealueet Projektiaihe Laiteparametrien vaikutus eri emissioviivojen vasteisiin aksiaalisessa ja radiaalisessa ICP OES mittauksessa Fosforipitoisuuden määrittäminen metallilejeeringistä ICP OES:lla Erittäin alhaisen rautapitoisuuden määrittäminen. ICP OES ja GFAAS menetelmien vertailu Kadmiumin määritys merivesinäytteestä ETAAS:lla Keskeiset aihealueet ICP OES, tilastotiede, koesuunnittelu, optimointi ICP OES, spektraaliset häiriöt, IEC, happomatriisin vaikutus ICP OES, ETAAS, mittauksen optimointi, menetelmien tilastollinen vertailu, matriisivaikutukset (HNO 3 ) ETAAS, matriisin muuntimet, häiriöt suolamatriisista, lisäysmenetelmä
Harjoitustyön käytännön toteutus 3. Aivoriihi Opettaja ja ohjaaja konsultteina mahdollisuus ohjata ryhmä oikeille raiteille, mikäli alkuperäinen ratkaisumalli mahdoton toteuttaa 4. Lopullinen tutkimussuunnitelma 5. Itsenäinen laboratoriotyöskentely (liuosten valmistus, mittaukset) 6. Tulosten analysointi ja raportointi - Posteritilaissuus ja kirjallinen - artikkelimuotoinen raportti tuloksista Kuva. Projektityöskentelyn päävaiheet ja työn oppimissykli.
Arviointi Oppimisen arviointi on yksi opetuksen kulmakivistä ja se ohjaa merkittävästi opiskelijan oppimista PBL menetelmiä sovellettaessa on tyypillistä, että arvioinnissa huomioidaan yksilön ja ryhmän toiminta Tämän kurssin hyväksytty suoritus edellytti projektityön hyväksyttyä suoritusta ja salitentin läpäisyä Molemmat arvosteltiin asteikolla 1-5 ja kummankin painoarvo loppuarvosanaan oli 50 % Taulukko. Projektityön arvioinnin osa-alueet ja niiden painoarvot Osa-alue Painoarvo/% Projektisuunnitelma ja sen esittely kaikille kurssilaisille 30 Projektin tulosten esittely 30 Projektissa saadut tulokset ja niiden luotettavuus 10 Projektin loppuraportti 30
Projektityön soveltuvuus kurssille Ryhmät työskentelivät motivoituneesti koko kurssin ajan yhteisen projektityön eteen Käytännön läheinen projektityö lisää opiskelijoiden työskentelymotivaatiota Paljon käytäntöä ja teoriaa. Harjoitustyö oli omiaan syventämään kurssilla opittuja asioita. Kuva. Väittämän Projektimuotoinen työskentely sopii kurssin harjoitustyöhön vastaukset (n=15).
Oppimistulokset Oli mielenkiintoista tehdä projektityö aloittamalla kirjallisuustutkimuksesta aina käytännön mittauksiin. For me it was important that in project like this you need to figure out something new. Isossa ryhmässä työskentely oli hyvin antoisaa. Tällainen projektimuotoinen työ pakottaa jokaisen opiskelijan tekemään paljon töitä yhteisen tavoitteen onnistumiseen. Harjoitusta projektityöskentelyyn: vastuunjako, mitä kukin tekee yksin ja mitä tehdään yhdessä. Harjoitustöissä opin oikeasti vähän käyttämään laitetta ja tulkitsemaan saatuja tuloksia
Työn kuormittavuus Projektimuotoisen PBL työskentelyn yhteydessä työn kuormittavuuden arvioiminen on usein vaikeaa Suunnittelussa ja toteutuksessa pyrittiin kiinnittämään huomiota työn kuormittavuuteen Kurssin työmäärään nähden opintopisteiden määrä on liian alhainen. Opintopisteiden määrä olisi hyvä suhteuttaa työmäärään Kuva. Väittämän Kurssilla oli opintopisteisiin nähden sopivasti tekemistä vastaukset (n=15).
Yhteenveto Tehokas oppimismuoto. Liian tiukka aikataulu Paljon työtä, mutta oppii enemmän
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja, kysyttävää? Ota rohkeasti yhteyttä: Johanna.Havia@oulu.fi Matti.Niemela@oulu.fi Käy tutustumassa: Kemian laitos: http://www.oulu.fi/kemia/ Epäorgaaninen analyyttinen kemia: http://www.oulu.fi/kemia/node/2429