Projektityöskentely, inhimillinen tiedonkäsittely ja hyvinvointi Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto
PERINTEISET KÄYTÄNTÖYHTEISÖT OVAT STAATTISIA! Osaamisen kehittäminen on osallistumista kulttuuriin ja kasvamista sen jäseneksi Osaaminen hajautuu ihmisten välille Käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska ne ovat osa laajempaa toimintakulttuuria Ihmisillä on taipumus vahvistaa ja uusintaa opittuja normeja, rooleja ja arvoja Ihminen hillotaan nopeasti osaksi vanhaa kulttuuria
PROJEKTITYÖ MUISTUTTAA JAZZ- IMPROVISAATIOTA! Projektityyppinen työskentely edellyttää toisiaan täydentäviä asiantuntijoita, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Kaikkien pitäisi pysyä samassa nuotissa, vaikka välillä sooloillaan Vaikeinta ottaa toisen näkökulma asiaan!
TIEDONKÄSITTELYSSÄMME ON RAJOITUKSIA Työmuistiin mahtuu vain 3-7 asiaa kerrallaan tietoinen prosessointi rajallista Taipumus moniin päättelyvirheisiin Stressi ja jännitys vaikuttavat Vaikea hahmottaa monimutkaisia tilanteita
AIVOT OVAT SUPERMUOVAUTUVA JÄRJESTELMÄ! www.mieliforum.fi Hardware-ongelma: Ihmisen aivot ovat pysyneet rakenteeltaan samanlaisina ainakin 60 000 vuotta Vanhojen ja uusien pelaaminen yhteen = tunneäly Ihminen ei pääse biologiaansa pakoon Aikuisen aivojen ongelmana on itseriittoisuus?
SISÄISET MALLIT OHJAAVAT MUISTIA JA TOIMINTAA Suodattavat huomiota, muistia, havaintoja Eivät kopioita todellisuudesta, vaan painottavat meille tärkeitä asioita tunnepitoisesti värittyneitä
ASIANTUNTIJUUS Asiantuntijuus on sisäisten mallien jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja arvioimista Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista uusissa tilanteissa Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien muokkausta ja uusien mallien kehittämistä
ULKOISET MUISTISILMUKAT LAAJENTAVAT TAJUNTAA? Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa Älylliset proteesit tukevat tai estävät oppimista Mitä voidaan ulkoistaa koneille? Diginatiivit työssä?
DIGITAL NATIVES, DIGITAL IMMIGRANTS by Marc Prensky, 2001 1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet yhdessä älyllisten proteesien kanssa ja muovautuneet yhdessä niiden kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt Me olemme digimuukalaisia, joiden on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin Vain mutsit käyttää sähköpostia
TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJILLE 2009 Opettajaksi opiskelevat saavat jo opiskeluaikanaan käyttää uusimpia oppimisen välineitä Oppilaat voivat hyödyntää diginatiivien välineitä omassa oppimisessaan
Mikä meitä motivoi?
POHDINTATEHTÄVÄ: Mikä meitä liikuttaa? Miksi ihminen tekee työtä? Parin minuutin pohdinta lähellä istuvien kanssa
MITÄ TYÖNTEKIJÄ TOIVOO? Haasteita ja mielekkäitä työtehtäviä Mahdollisuutta kehittyä ja oppia uutta Urakehityksen mahdollisuuksia Hyvää työporukkaa Virtauskokemuksia
VIRTAUS Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen
VIRTAUSKOKEMUS (Csikszentmihalyi, 1993) TUNNETILA HAASTE KOETTU OSAAMINEN VIRTAUS Korkea Korkea AHDISTUS Korkea Matala IKÄVYSTY- NEISYYS Matala Korkea APATIA Matala Matala
Mitä opiskelijat todella tuntevat ja kokevat opiskelujensa aikana?
OPISKELIJAN VIRTAUSKOKEMUS Kahvila Kirjasto Luento Pienryhmä
TUOTAMMEKO UUPUMUSTA VAI RIKASTAVAA VUOROVAIKUTUSTA? Uupumus liittyy jatkuvaan ristiriitaan avainvoimavarojen ja vaatimusten kanssa Kiitoksen ja palautteen puute, jatkuvat konfliktit, negatiivisesti vääristyneet mielikuvat, kyynistyminen, arvottomuuden kokemus, perspektiivin katoaminen, alemmuudentunne Ihminen alkaa nähdä itsensä koneena lakkaa arvostamasta itseään ei pysty antamaan itsestään mitään muille panee vahingon kiertämään latistaa ja kutistaa myös muita Negatiivisten kehäilmiöiden katkaisemiseen voi jokainen osallistua aktiivisesti!
LYHYTKESTOISEEN UUPUMISEEN AUTTAA.. rakkaus, perhe, ystävät liikunta musiikki yhteisö, sosiaalinen elämä taide ja teatteri nauraminen, itkeminen luonto, kaunis ympäristö, matka, valo syöminen, juominen - kohtuus nukkuminen
PITKÄKESTOISEEN STRESSIIN AUTTAA? Omien sisäisten mallien, tarkastelukulman ja toiminnan melko täydellinen muuttaminen Tämä voi tapahtua pikku hiljaa. tai seinää päin juosten tai vuorovaikutusta muokkaamalla
Yhteisön oppiminen
J.T. BERGQVISTIN KAAVA Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä! 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 normisuoritus 1.0 x 1.2 x 1.0 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 = 1.7 yhteisnoste 1.0 x 1.2 x 0.5 = 0.6 the bad apple 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.5 yhteislatistuminen
DYNAAMISEN KEHITYKSEN VYÖHYKE Mukavuusalueella ihminen ei kehity eikä kasva Hyvä tiimi ja hyvä johtaja pystyvät aktivoimaan tämän vyöhykkeen Ihminen voidaan joko latistaa tai auttaa kasvamaan jolloin hän pääsee ylittämään itsensä!
MILLAISTA ON RAKENTAVA PALAUTE? Lähtee vastaanottajan kunnioittamisesta, ei palautteen antajan olettamuksista Lähtee aina vahvuuksista Ei kohdistu henkilön ominaisuuksiin, vaan toimintaan Mahdollisimman hyvin räätälöityä (suuria linjoja tai keskeisiä yksityiskohtia) Oikea-aikaista, mielellään jo prosessin aikana Kohdistuu aina tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, ei keskity märehtimään menneitä epäonnistumisia: mitä voimme ensi kerralla tehdä paremmin?
MITÄ ON ITSEREFLEKTIO? Omien sisäisten mallien jatkuva kyseenalaistaminen Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Etäisyyden otto omaan itseen Omien toimintatapojen kriittinen arviointi
IHMISEN PUOLUSTUSVOIMAT E. Saarinen & K. Lonka (2005) Muodonmuutos. WSOY Huumori Kärsivällisyys ja jalostaminen Tietoinen läsnäolo Mielikuvat Ennakointi Yhteisöllisyys Merkitys
KIRSTIN VIISI KOOTA Kunnioita! Kuuntele! Kiinnostu! Kannusta! Kiitä!
ILTALUKEMISTA (suomeksi) Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo Riikka & Lonka, K. (2005) Tutkiva oppiminen käytännössä. Opettajan matkaopas. WSOY Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. Heinonen, V. - Kantoluoto, S.- Lehtomäki, R. - Lähdemäki, T. - Paganus, J. - Sandelin, M. - Lonka, K. (2005): Leijonaemojen tarinat. WSOY Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s. 139-158). Juva: PS-kustannus. Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso (2005) psykologia! Osa 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus. WSOY (ks. Myös osa 2 sekä 3 yhdessä Minna Huotilaisen ja 4 Katariina Salmela-Aron kanssa) Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.