Tervehdys sinulle, hyvä lukija!

Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2015 2017

2

3 Tervehdys sinulle, hyvä lukija! Edessäsi on nyt Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma vuosimallia 2015. Ihka ensimmäinen suunnitelma valmistui vuonna 2001, ja sitä päivitettiin hetimmiten vuonna 2002; uudet painokset ilmestyivät vuosina 2005 ja 2011. Ajan mittaan on siis ollut tarve arvioida, ovatko ajatuksemme lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ajan tasalla. Kahta ensimmäistä suunnitelmaa lukuun ottamatta suunnitelmat perustuvat valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 2003. Sekä valtakunnallisen että kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on linjata perusasiat, jotka takaavat lapselle laadukkaan ja monipuolisen varhaiskasvatuksen. Kunnan suunnitelmassa keskeisenä periaatteena on Kaikkien lasten päiväkoti, lasta osallistava, inklusiivinen toimintatapa. Pirkkalan kuntastrategiassa on määritelty koko kunnan toimintaa ohjaavat arvot, joita ovat välittäminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys ja luovuus. Nämä arvot ovat myös varhaiskasvatussuunnitelman perustana. Huoltajat ovat olleet osallisina suunnitelman laadinnassa kommentoimalla näiden arvojen merkitystä perhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja kerhoissa. Varhaiskasvatussuunnitelma käsittelee tärkeinä pitämiämme varhaiskasvatuksen toteuttamisen eri muotoja, kuten varhaiskasvatuksen tukea, monikulttuurisuutta ja yhteistyöverkostoja. Suunnitelmassa määritellään varhaiskasvatussuunnitelmien kokonaisuus, johon kuuluvat myös yksikön, ryhmän ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat eli vasut. Suunnitelmaan on myös kirjattu jatkuva arvioinnin ja sen pohjalta tehtävän kehittämisen merkitys varhaiskasvatuksen hyvälle laadulle. Tämän suunnitelman laatimisen vetureina ovat olleet päiväkodin johtaja Sirpa Huttunen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Riitta Jyrinki, päiväkodin johtaja Marja Nevalainen, päiväkodin johtaja Nonna Vallikari ja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Arja Raunio. Työn aikana on pidetty pedakahviloita, joissa kasvattajat ovat saaneet käsitellä vasun eri teemoja. Yksiköissä on samanaikaisesti valmisteltu omia yksikkövasuja. Lämmin ja suuri kiitos kaikille varhaiskasvatussuunnitelman tekoon osallistuneille! Ensimmäisen varhaiskasvatussuunnitelman valmistumisen aikaan Pirkkalassa oli n. 13.500 asukasta. Nyt, vuoden 2015 alkupuolella väkiluku on yli 18.500 asukasta. Kasvu on ollut vahvaa ja lapsia on runsaasti. Kuntamme pienimmät ansaitsevat parhaan mahdollisen lapsuuden ympäristön myös varhaiskasvatuksen piirissä. Sen vuoksi tämä varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu ja kuluu käytössä tulevina aikoina. Ajatuksia herättäviä ja antoisia lukuhetkiä! Liisa Almusa, varhaiskasvatuspäällikkö

4 Sisällys 1 VARHAISKASVATUS PIRKKALASSA... 6 1.1 Kaikkien lasten päiväkoti... 7 1.2 Varhaiskasvatuksen arvot... 8 2 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN... 10 2.1 Kasvattaja Pirkkalan varhaiskasvatuksessa... 10 2.1.1 Varhaiskasvatusympäristö... 10 2.1.2 Pienryhmätoiminta... 11 2.1.3 Projektityöskentely... 11 2.1.4 Mediakasvatus... 11 2.1.5 Terveys ja hyvinvointi... 12 2.1.5 Kestävä kehitys... 12 2.2 Kieli ja vuorovaikutus... 12 2.3 Lapselle ominaiset toimintatavat... 13 2.4 Varhaiskasvatuksen sisältöalueet... 15 2.4.1 Matematiikka... 15 2.4.2 Luonnontiede... 15 2.4.3 Historia ja yhteiskunta... 16 2.4.4 Estetiikka... 16 2.4.5 Etiikka... 16 2.4.6 Uskonto ja elämänkatsomus... 16 3 HUOLTAJIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA... 17 3.1 Kasvatuskumppanuus... 17 3.2 Tutustuminen ja yhteistyön muodot... 18 4 VARHAISKASVATUKSEN TUKI... 19 4.1 Tuen polku Pirkkalassa... 19 4.2 Tukimuodot... 20 5 MONIKULTTUURISUUS... 20 6 VERKOSTOYHTEISTYÖ... 21 7 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMIEN KOKONAISUUS... 22 7.1 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma... 22 7.2 Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma... 22

5 7.3 Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma... 22 8 ARVIOIMALLA JA KEHITTÄMÄLLÄ LAADUKASTA VARHAISKASVATUSTA... 24 LÄHTEET... 26

6 1 Varhaiskasvatus Pirkkalassa Varhaiskasvatus on kasvatuksellista vuorovaikutusta ja käytännön toimintaa, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tärkeää on vahvistaa lapsen käsitystä omasta itsestään oppijana sekä tukea yhteisöllisen oppimisen ja ryhmässä toimimisen taitoja. Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla ja eri hoitomuodoissa. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintana. Pirkkalassa toimii myös yksityinen päiväkoti sekä yksityisiä perhepäivähoitajia, jotka ovat sitoutuneet tähän varhaiskasvatussuunnitelmaan. Osallistu, leiki, iloitse ja opi. Pienten lasten kasvuyhteisöt kaikkien lasten parhaaksi yhdessä, luovasti ja kannustaen Kuva 1. Varhaiskasvatuksen visio 2015

7 1.1 Kaikkien lasten päiväkoti Pirkkalan varhaiskasvatuksessa toimitaan lasta osallistavan, inklusiivisen toimintatavan mukaisesti, mistä käytetään nimitystä Kaikkien lasten päiväkoti. Osallisuus on lasten mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään, vaikuttaa päätöksentekoon ja saada aikaan muutosta. Lapsen osallisuus on kaikkien lasten aseman ja oikeuksien huomioimista ja lapsen tarpeisiin asettumista. Lapsia ohjataan kuuntelemaan toisiaan, vuorottelemaan ja ilmaisemaan itseään rakentavasti. Lapsi oppii aikuisten ja muiden lasten kanssa vuorovaikutuksessa ottamaan muita huomioon ja ymmärtämään tekojensa syy seuraussuhteita. Lapset oppivat tietämään, että olemme erilaisia, ainutlaatuisia ja yhtä tärkeitä. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat huoltajien ja kasvattajien välinen yhteistyö, kasvattajien ammatillinen työskentely ja kasvatusyhteisön osallistava toimintakulttuuri. Lapsen tarpeet ja huoltajien toiveet huomioidaan päivähoitopaikasta päätettäessä. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään siinä hoitopaikassa, jossa lapsi on hoidossa. Päiväkotihoito on ensisijainen hoitomuoto silloin, jos lapsi tarvitsee huomattavan paljon tukea. Lapsen mielenkiinnon kohteet Oppiminen, uteliaisuus, tutkiminen, kokeileminen Osallistavat käytännöt, yhteisöllinen toimintakulttuuri Toiminnan suunnittelu ja arviointi Kaikkien lasten päiväkoti Turvallisuus Kuulluksi tuleminen Ilo, yhdessä tekeminen Lapsen etu, kasvattajien ja huoltajien välinen vuorovaikutus Myönteinen ja kannustava ilmapiiri, kasvattajien sensitiivisyys Kuva 2. Kaikkien lasten päiväkoti

8 1.2 Varhaiskasvatuksen arvot Pirkkalan kunnan ja varhaiskasvatuksen arvot luovat ja ohjaavat toimintaa ja sen periaatteita. Kuntastrategian (2014 2018) mukaisesti arvojamme ovat välittäminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys ja luovuus. Huoltajilla oli mahdollisuus osallistua Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan keväällä 2014 kommentoimalla kuntastrategian ja varhaiskasvatuksen arvojen toteutumista lapsen päivähoidossa ja kerhoissa. Tekstissä huoltajien näkemykset on kirjoitettu kursiivilla. Välittäminen Vastuullisuus Yhteisöllisyys Luovuus Kuva 3. Varhaiskasvatuksen arvot. Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee Pirkkalan varhaiskasvatuksessa myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Välittämiseen sisältyy toisen ihmisen tasavertainen kohtelu. Lapsi oppii, kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa, kasvattajien tehtävänä on huomioida lasten väliset tasapainoiset suhteet. Kasvattajat tukevat lapsia leikkikavereiden ja leikkien valinnassa. Huoltajat näkevät välittämisen lapsen lämminhenkisenä kohtaamisena. Välittämiseen kuuluu tasavertainen kohtelu, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa omien tarpeidensa mukaista kohtelua. Lapset huomioidaan yksilöinä ja kiusaamiseen puututaan. Hellä hoiva, syliin pääseminen ja huolenpito ovat välittämistä. Välittäminen näkyy myös toisten arvostamisena, erilaisuuden hyväksymisenä sekä aitona läsnäolona. Huoltajat ymmärtävät myös, että perheillä on erilaisia elämäntilanteita. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että kasvattajat luovat rauhallisen, kiireettömän ympäristön, jossa jokaisen lapsen kohdalle pysähdytään kuuntelemaan häntä. Tärkeää on lapsen yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen ja lapsen osallisuuden vahvistaminen. Lapsen omaa tahtoa ja valintaa kunnioitetaan turvallisten rajojen niin salliessa. Turvallisuuden osa-alueita ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Vastuu turvallisuudesta on jokaisella työyhteisön jäsenellä. Toiminta suunnitellaan lapsiryhmän tarpeet huomioiden. Tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti asetetut rajat ja päivittäiset rutiinit auttavat lapsia ennakoimaan päivän tapahtumia ja luovat turvallisuuden tunnetta. Lapsille opetetaan myös turvallisuuteen liittyviä asioita ja sitä, miten vaaratilanteissa toimitaan. Vastuullisuutta on myös kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen. Kestävä kehitys on pieniä arjen valintoja ja vastuuta ympäristöstä mm. veden ja energian kulutuksessa. Lapsille

9 opetetaan jätteiden lajittelua ja energian säästöä. Kestävän kehityksen periaate opitaan jo varhaislapsuudessa. Huoltajien mielestä vastuullisuuteen kuuluu turvallisesta ympäristöstä huolehtiminen. Vastuullisuus on myös oikean ja väärän opettamista. Selkeät rajat ja päivärytmi sekä sovituista asioista kiinni pitäminen tuovat perusturvallisuutta lapsille. Huoltajat pitävät tärkeänä, että ympäristöä kunnioittavat valinnat ja kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintaa päivähoidossa ja että lapsia kannustetaan osallistumaan päivittäisiin toimintoihin ja ottamaan vastuuta kykyjensä mukaan: heitä opetetaan mm. siisteyteen ja järjestelemään tavarat paikalleen. Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Se on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta sekä lasten että aikuisten kesken. Erilaisuus hyväksytään ja sitä arvostetaan. Haastavammissakin tilanteissa henkilökunta tiedostaa ammatillisuutensa ja toimii sen mukaan. Jokaisella on velvollisuus ottaa puheeksi epäammatilliset ja epätasa-arvoiset toimintatavat ja olla omalla esimerkillään edistämässä yhteisöllisiä arvoja. Kasvattajayhteisön tunneilmasto on merkittävä asia lasten hyvinvoinnille. Huoltajille yhteisöllisyys merkitsee turvallista, positiivista ja avointa ilmapiiriä ja vuorovaikutusta. Yhteinen kasvatusnäkemys ja yhdessä sovitut pelisäännöt tukevat lapsen kasvua. Erilaiset tapahtumat, kuten joulu- ja kevätjuhlat, isänpäivä/äitienpäiväjuhlat, talkoot ym. tutustuttavat sekä huoltajia toisiinsa että huoltajia ja hoitohenkilökuntaa toisiinsa. Yhteisöllisyys tukee toisten arvostamista. Huoltajat pitävät tärkeänä, että lapset opettelevat ottamaan toiset huomioon ryhmässä, mikä näkyy esimerkiksi hyvinä käytöstapoina, erilaisuuden hyväksymisenä ja jokaisen arvostamisena. Yhdessä tekeminen vahvistaa ryhmähenkeä ja opettaa vuorovaikutustaitoja. Ketään ei jätetä ryhmässä yksin ja kiusaamiseen puututaan. Vanhempien mielestä yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne kehittyvät pienemmissä ryhmissä paremmin. Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta etsiä uusia toimintatapoja. Se on ennakkoluulotonta ja määrätietoista asioiden toteuttamista. Luovuus on hetkeen tarttumista ja herkkyyttä lapsen läsnäololle. Se mahdollistaa yhteisen ihmettelyn ja kokemuksen. Huoltajien mielestä luovuutta voidaan tukea antamalla lapsille mahdollisuuksia omien ideoiden toteuttamiseen leikeissä ja askarteluissa. Kannustaminen itsensä ilmaisuun mm. musiikissa ja liikkumisessa rohkaisee lapsia kokeilemaan ennakkoluulottomasti erilaisia tapoja tehdä asioita. Lasten taitoja arvostamalla ja olemalla aidosti kiinnostunut heistä ja heidän tekemisistään ruokitaan lasten luontaista innokkuutta oppia uutta.

10 Huoltajat arvostavat sitä, että metsäretkillä opitaan luonnosta ja koetaan elämyksiä, päästään käyttämään mielikuvitusta ja toteuttamaan seikkailunhalua. Sadut ja satujen maailmaan heittäytyminen kehittävät mielikuvitusta. Luovuutta tukee myös jokaisen lapsen oman persoonallisuuden arvostaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. 2 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 2.1 Kasvattaja Pirkkalan varhaiskasvatuksessa Pirkkalan varhaiskasvatuksen ammattitaitoisten kasvattajien työtä ja toimintaa ohjaavat yhteiset arvot. Kasvattaja ymmärtää oman vastuullisen roolinsa lapselle välittyvien arvojen ja käyttäytymisen mallina. Ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään koko ajan; olemme ylpeitä ammattitaidostamme. Ammatillisuus näkyy työssämme vahvana osaamisena ja asenteena tehdä työtä ilolla ja ennakkoluulottomasti. Kasvattaja omaa herkän ja sensitiivisen työotteen, joka mahdollistaa lapsen osallisuuden. Hän huomioi lapsen persoonallisuuden ja yksilöllisyyden sekä on läsnä lapselle. Vuorovaikutus on lämmintä, aitoa ja lasta kunnioittavaa. Kasvattajien sensitiivinen läsnäolo ja oikea-aikainen reagointi lapsen tekemiseen luo perusturvallisuuden tunteen. Kasvattajat auttavat lasta selviytymään erilaisissa ristiriitatilanteissa. Pidämme yhdessä huolen siitä, että jokaisella on hyvä olla. Kasvattajat opastavat lapsia niin, että he oppivat toimimaan vähitellen itsenäisesti oman ikätasonsa mukaisesti. Kasvatusyhteisö hyödyntää kaikkien koulutusta ja osaamista. Meillä on avoin, aktiivinen ja keskusteleva ilmapiiri, jossa sitoudumme yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnan reflektointi on jatkuvaa, jotta voimme kehittää työtämme. Positiivisen tunneilmaston luominen ja ylläpitäminen on tärkeää. Sillä on myönteinen vaikutus lasten hyvinvoinnille ja hyvälle työilmapiirille. Päiväkodin ryhmän henkilökunta muodostaa tiimin, jossa päiväkodin opettajalla on pedagoginen vastuu. Päiväkodin johtaja vastaa yksikön yhteisistä sovituista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Myös perhepäivähoidossa on hoitajatiimejä, jotka suunnittelevat ja kehittävät toimintaa perhepäivähoidon päällikön johdolla. 2.1.1 Varhaiskasvatusympäristö Hyvä varhaiskasvatusympäristö tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja se on fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti turvallinen. Kasvu- ja oppimisympäristön kiireettömyys sekä myönteinen ja kannustava ilmapiiri ovat peruslähtökohtia lapsen hyvinvoinnille. Hyvä ympäristö vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja asennetta erilaisia kulttuureja ja toimintaympäristöjä kohtaan. Psyykkinen ilmapiiri on kokeiluja rohkaisevaa ja erehdyksiä sallivaa.

11 Kasvu- ja oppimisympäristöä järjestetään ja sitä hyödynnetään niin, että se tukee pienryhmätoimintaa ja pienissä ryhmissä toimimista. Toimiva ympäristö on oppimiseen innostava ja lasten tarpeisiin mukautuva ja herättää kokeilunhalua ja osallistaa lasta. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat myös piha-alue sekä lähiympäristö. Varhaiskasvatusympäristön toimivuutta havainnoidaan ja dokumentoidaan. Jatkuvan arvioinnin pohjalta sitä muokataan lasten kasvua, kehitystä ja oppimista edistäväksi yhdessä lasten kanssa. Kasvattajan sensitiivisyys, lasten mielenkiinto ja kiinnostuksen kohteet ohjaavat ympäristön rakentumista. Varhaiskasvatuksen sisältöalueiden ja toiminnan toteutuminen näkyy arjessa esimerkiksi teoksina seinillä ja leikkipaikkojen muodostumisena teemoittain. Ympäristön muokkaamisen vastuu on kasvattajilla. 2.1.2 Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminta on Pirkkalan varhaiskasvatuksen toimintatapa. Ryhmän lasten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioiden lapset jaetaan säännöllisesti toimiviin pienryhmiin. Pienryhmät voivat olla sekä pysyviä että vaihtuvia. Toimintavuoden alussa varataan aikaa siihen, että kasvattajat tutustuvat uusiin lapsiin ja havainnoivat lapsiryhmän leikkiä ja toimintaa. Jatkuva havainnointi ja dokumentointi luovat pohjan pienryhmätoiminnan suunnittelulle. Pienryhmässä mahdollistuu lapsen osallisuus, lasten toiveiden ja kiinnostuksen kohteiden kuuntelu ja toiminnan muokkaaminen lasten näkökulmasta. 2.1.3 Projektityöskentely Projektityöskentely on varhaiskasvatuksessa käytettävä työskentelytapa ja vasukauden kehittämiskohde. Työskentelyn aiheet ja teemat valitaan havainnoimalla lapsia ja lasten kiinnostuksen kohteita. Projektit suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kasvattajayhteisön ja lasten kanssa kaikkien osaamista hyödyntäen. Projekti on prosessi, jolla on alku, toteutusvaihe, väliarvioinnit ja päätös. Projektimainen työskentely tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen syvälliseen oppimiseen, mielikuvitukseen ja iloon, mutta se myös haastaa sietämään keskeneräisyyttä ja joskus yllättävääkin lopputulosta. 2.1.4 Mediakasvatus Lapsi aloittaa mediaan tutustumisen äänien, kuvien, satujen ja elokuvien kautta. Medialla on keskeinen ja merkittävä rooli lasten elämässä ja se näkyy lasten leikeissä ja puheissa. Mediakasvatus opettaa suhtautumaan kriittisesti informaatioon ja pohtimaan asioiden eettisiä ja esteettisiä näkökulmia. Se yhdistetään varhaiskasvatuksen sisältöalueisiin lasten ikä ja yksilöllinen kehitys huomioiden. Mediakasvatuksen avulla voidaan harjoitella turva-, tunne- ja sosiaalisia taitoja sekä median vastaanottamisen ja tuottamisen taitoja.

12 2.1.5 Terveys ja hyvinvointi Lapsen terveyttä ja hyvinvointia edistetään liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, huomioimalla yksilöllinen levon ja unen tarve sekä hygieniasta huolehtimalla. Lapselle tarjotaan monipuolista ja terveellistä ruokaa ja häntä ohjataan ymmärtämään ruokavalion merkitys. Ruokailutilanteissa opetellaan hyviä ruokailutapoja ja terveellisen ateriakokonaisuuden rakentamista sekä tutustutaan ruoka-aineisiin mm. Sapere-menetelmää käyttäen. 2.1.5 Kestävä kehitys Päiväkoti-ikäisten lasten kohdalla kestävä kehitys tarkoittaa konkreettisia asioita, kuten kavereista huolehtimista, lähiympäristön tutkimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen oppimista. Päiväkodin arki ja toiminta tulisi järjestää siten, että ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän ja että lapset pääsevät osallistumaan päätöksentekoon ja kestävän kehityksen työn toteuttamiseen. Kestävän kehityksen työtä on tärkeää suunnitella ja toteuttaa yhdessä lasten, kasvattajien ja koko muun henkilökunnan kanssa. Alueen muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö rikastuttaa päiväkodin arkea. 2.2 Kieli ja vuorovaikutus Kieli ja vuorovaikutus ovat keskeisiä kaikessa varhaiskasvatuksessa. Kieli tukee ajattelun ja vuorovaikutustaitojen kehitystä ja sitä käytetään tiedonhankintaan ja -välittämiseen. Puhutun kielen ohella tärkeitä ovat myös ilmeet, eleet ja muu sanaton viestintä sekä tunneilmasto. Monipuoliset leikki- ja vuorovaikutustilanteet mahdollistavat lapsen omaehtoisen ajattelun ja tunteiden ilmaisun. Kasvattaja rohkaisee lasta vuorovaikutukseen sekä kuuntelee ja kuulee aidosti lasta. Hyväksyvä ja lämmin ilmapiiri luovat sensitiivisen tunneilmaston, jossa lapsi voi vapaasti ilmaista itseään ja tunteitaan. Kasvattaja huomioi lapsen yksilöllisen kommunikointitavan ja eri aistikanavien hyödyntämisen arjen tilanteissa. Kuvia käytetään kaikkien lasten kanssa tukemaan vuorovaikutusta ja jäsentämään toimintaa. Tukiviittomia voidaan käyttää kommunikoinnin tukena erilaisissa tilanteissa.

13 2.3 Lapselle ominaiset toimintatavat Leikkiminen Leikki on lapselle ominaista toimintaa ja siinä toteutuu lapsen osallisuus. Leikissä lapsi kokee, kokeilee, harjoittelee ja opettelee elämän eri osa-alueita. Leikki mahdollistetaan yksin, yhdessä, sisällä, ulkona, ohjattuna ja vapaamuotoisena. Havainnoimalla ja dokumentoimalla leikkiä kasvattaja saa kokonaisvaltaisen käsityksen lapsesta ja pääsee sisälle lapsen maailmaan. Kasvattaja muokkaa ja rikastuttaa aktiivisesti leikkiympäristöä. Ystävyys Ristiriitojen selvittäminen Tasaarvoisuus Rohkeus Ilo Suunnitteleminen Joustavuus Ajattelu Kehon hahmotus Pettymys Turvallisuus Karkeaja hienomotoriikka Aistihavainnot Sukupuolisensitiivisyys Kommunikaatio Kuva 4. Leikin sisältöjä (THL 2010)

14 Liikkuminen Liikunta on tärkeää lapsen kokonaiskehityksen kannalta. Lapsi tarvitsee reipasta liikkumista vähintään kaksi tuntia päivässä, josta osa toteutuu hoitopäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa liikutaan lähiympäristössä ja opetellaan turvallista liikkumista. Lapsen taidot kasvavat kokeilemalla ja tekemällä. Arkiliikunnan lisäksi järjestetään liikuntatuokioita ja erilaisia koko varhaiskasvatuksen yhteisiä liikuntatapahtumia, mm. 2-4 -vuotiaiden liikuntatapahtuma ja salibandyturnaus. Liikuntavälineet lasten saatavilla Ympäristö liikuntaan houkuttelevaksi Ympäristö Kasvattajan toiminta Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia Suunnittelu Tavoitteellista liikuntakasvatusta päivittäin Yhteistyö vanhempien kanssa Lapselle tärkeää Määrä Kaksi tuntia liikuntaa joka päivä Laatu Monipuolista liikuntaa eri ympäristöissä Kuva 5. Lasten ja nuorten liikunta ja liikuntasuositukset (STM 2005) Tutkiminen Tutkiminen on ihmettelemistä ja kokeilemista kaikkia aisteja käyttäen. Tutkiessaan lapsi tyydyttää luontaista uteliaisuuttaan ja tutustuu ympärillään olevaan maailmaan. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa. Kasvattaja luo omalla asenteellaan ja toiminnallaan tutkimiselle innostavan, avoimen ja kannustavan ilmapiirin. Näin mahdollistetaan ja tuetaan lapsen omaa ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja mielikuvitusta.

15 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset kokemukset syntyvät kasvuympäristössä, jossa on musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa sekä sanataidetta. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen maailmassa on oppimisen iloa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Mielikuvitusmaailmassa kaikki on mahdollista ja totta. Kasvattaja huolehtii, että lapsella on tilaa, aikaa ja rauhaa omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kasvattaja heittäytyy aidosti mukaan prosessiin kannustaen ja rohkaisten lasta ilmaisemaan itseään. Taiteen eri osa-alueet ovat osa lapsen jokapäiväistä toimintaympäristöä. Lapsen taiteellista kokemista ja ilmaisua tehdään näkyväksi dokumentoimalla. 2.4 Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Lapsi tarvitsee omakohtaisia kokemuksia, aistimuksia, tuntemuksia ja elämyksiä kasvaakseen, kehittyäkseen ja oppiakseen. Sisältöalueet nivoutuvat toisiinsa kaikessa arjen toiminnassa. Sisältöalueiden avulla lapsi saa valmiuksia ja tietoa sekä pystyy vähitellen ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Varhaiskasvatuksen sisällöillä pyritään turvaamaan lapselle monipuolinen, ehyt ja kokonaisvaltainen maailmankuva. Suunnitelmallinen toiminta mahdollistaa lapselle erilaisia tapoja toteuttaa itseään ja oppia uutta. 2.4.1 Matematiikka Matematiikkaa on kaikkialla ja siihen liittyviä asioita käydään läpi arkipäivän tilanteissa leikinomaisesti lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Matematiikka sisältää ongelman ratkaisua, vertaamista, luokittelua, laskemista ja hahmottamista. Lapsen ja kasvattajan yhteiset pohdinnat ja keskustelut vahvistavat lapsen matemaattista ajattelua. 2.4.2 Luonnontiede Pirkkalassa lähellä oleva luonto ja metsät antavat hyvät mahdollisuudet lapsille liikkua ja tutustua luonnon ilmiöihin havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Kokemukset ja elämykset herättelevät lapsen kiinnostusta ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen sekä luonnon suojelemiseen. Lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä.

16 2.4.3 Historia ja yhteiskunta Historiallis-yhteiskunnallisten sisältöjen kautta rakennetaan lapsen kanssa kuvaa menneisyydestä ja nykyisyydestä niistä kertovien esineiden, kuvien, leikkien ja kokemusten avulla. Lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa ja apua voidakseen kysyä ja ihmetellä nykyilmiöitä, tapahtumia ja uutisia. Lapsen tietoisuus omasta itsestä osana yhteisöä kasvaa ja kehittyy iän myötä laajentuen omasta perheestä ja asuinalueesta koko kotiseutuun. 2.4.4 Estetiikka Estetiikassa tutkitaan kauneutta ja kauneusarvoihin liittyviä tekijöitä niiden eri ilmenemismuodoissa luonnossa ja ihmisessä sekä ihmisten luomassa ja rakentamassa ympäristössä, taiteessa ja esineissä. Varhaiskasvatuksessa mahdollistetaan ja tuetaan lapsen esteettisen näkemyksen muodostumista ja kehittymistä eri menetelmiä käyttäen, sillä kauneus luo mielihyvän tunnetta. Kasvatusympäristössä estetiikka avautuu lapselle havaitsemisen, kuulemisen, tuntemisen ja luomisen sekä kuvittelun ja intuition kautta mm. musiikin ja kädentaitojen välityksellä. 2.4.5 Etiikka Etiikka on arvo- ja normimaailman kysymysten tarkastelua. Oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmia pohditaan yhdessä lasten kanssa erilaissa tilanteissa ja tapahtumissa. Niin ilo ja positiivisuus kuin pelot, pettymykset ja syyllisyys kuuluvat lapsen arkeen. Näiden tunteiden käsittelyyn lapsi tarvitsee kasvattajan apua. Etiikkaan liittyviä arvoja ovat rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. 2.4.6 Uskonto ja elämänkatsomus Lapsella on mahdollisuus ihmettelyyn, kyselemiseen, pohdintaan ja hiljaisuuden kokemiseen. Lapsen omat kokemukset ja kysymykset ohjaavat katsomuksellista toimintaa. Lasten ja perheiden uskonnollista ja elämänkatsomuksellista vakaumusta kunnioitetaan. Teemme yhteistyötä Pirkkalan seurakunnan kanssa. Meillä on mahdollisuus osallistua erilaisiin tilaisuuksiin sekä vierailla kirkoissa ja seurakuntatalolla. Näihin lapset osallistuvat vanhempien suostumuksella.

17 3 Huoltajien osallisuus varhaiskasvatuksessa 3.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan huoltajien ja kasvatushenkilöstön tietoista sitoutumista yhdessä toimimiseen lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus alkaa päivähoitoon tai kerhoon hakeutumisesta ja rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Kumppanuudessa huoltajan ja kasvattajan lasta koskeva tietämys tulee jaetuksi ja lapselle läheisten aikuisten kyky kuulla lasta kehittyy. Huoltajien ja kasvattajien keskinäinen luottamus, tasavertaisuus ja kunnioitus luovat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Kasvattajien vastuulla on luoda edellytykset tasavertaiselle yhteistyölle ja huoltajien vaikutusmahdollisuuksille. Aito kuunteleminen ja välittävä ilmapiiri mahdollistavat molemminpuolisen asioiden esille tuomisen ja vaikeidenkin asioiden esiin ottamisen. Päivittäinen rehellinen ja avoin keskustelu on tärkeää. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) tehdään vähintään kerran vuodessa huoltajien kanssa keskustellen. Vasussa kootaan yhteen huoltajien ja kasvattajayhteisön havainnot ja kokemukset lapsesta, kuvataan lapsen kasvua ja kehitystä sekä sovitaan, miten yhdessä tuetaan lapsen oppimista. Mikäli keskusteluun osallistuu muita lapsen kanssa työskenteleviä ammattilaisia, esimerkiksi terveydenhoitaja, vasusta käytetään nimikettä verkostovasu. Huoltajien mielestä kasvatuskumppanuus on sitä, että tieto kodin ja päivähoidon välillä kulkee ja yhdessä sovitut pelisäännöt ovat samat kaikilla. Huoltajien ja hoitopaikan kasvatusnäkemykset eivät ole ristiriidassa. Vuorovaikutus on avointa ja rehellistä ja perustuu luottamukseen.

18 3.2 Tutustuminen ja yhteistyön muodot Kasvatuskumppanuus alkaa tutustumiskäynneillä jatkuen päivittäisen keskustelun ja kohtaamisten merkeissä. Vuoden kiertoon kuuluvat juhlat, vanhempain- ja perheillat ym. tapahtumat. Huoltajia kannustetaan osallistumaan myös toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin monipuolisin tavoin sekä kohtaamissa että sähköistä viestintää hyödyntäen. Huoltaja/huoltajat tutustuvat päivähoitopaikkaan ensin ilman lasta. Hoitosopimuksen ja aloitusvasun tekeminen. Huoltaja ja lapsi tutustuvat uuteen hoitopaikkaan yhdessä. Alussa lapsella on mahdollisesti lyhyemmät hoitopäivät. Päivittäinen yhteistyö Vasukeskustelut vuosittain Vanhempainillat Juhlat Tapahtumat Yhteydenpito ja osallisuus myös sähköisen viestinnän avulla. Kuva 6. Tutustuminen ja kasvatuskumppanuus.

19 4 Varhaiskasvatuksen tuki 4.1 Tuen polku Pirkkalassa Mikäli huoltajilla on huolta lapsen kasvun, kehityksen, oppimisen tai perhetilanteen muutoksen vuoksi, huoltajan on hyvä ottaa asia puheeksi mahdollisimman pian lapsen ryhmän kasvattajan kanssa. Jos kasvattajalla nousee lapsesta huoli, ottaa hän sen aina puheeksi huoltajan kanssa. Lapsen tuen tarvetta pohditaan yhdessä huoltajien kanssa ja varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti, kun lapsen tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijalausunto, ellei sellaista jo ole. Kuva 7. Varhaiskasvatuksen tuen polku.

20 4.2 Tukimuodot Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea. Varhaiskasvatuksessa lapsen tuki järjestetään lähtökohtaisesti lapsen omassa päivähoitopaikassa. Erityisopettajat ovat vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan apuna tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnittelussa ja mahdollisessa verkostovasussa ovat mukana lapsen kanssa työskentelevät tahot. Toimintamme lasten kanssa on suunnitelmallista; koko tiimi sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Pedagogiseen tukeen kuuluu ympäristön suunnittelu, toiminnan mukauttaminen ja henkilökunnan osaamisen kartuttaminen. Tuki liitetään päivittäisiin toimintoihin, joten haastavia asioita harjoitellaan ryhmässä yhdessä toisten lasten kanssa. Keskeistä harjoittelussa on mallioppiminen, leikinomaisuus, oppimisen ilo sekä lapsen vahvuuksien löytäminen. Rakenteellisia tuen muotoja ovat esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen ja ryhmäkohtainen avustaja. Kunnan tuottaman ja kunnan tukeman yksityisen varhaiskasvatuksen tavoite on, että myös tukea tarvitsevien lasten päivähoitopalvelut järjestetään lähipalveluna riippumatta palvelun tuottajasta. Kuntatason koordinoinnilla varmistetaan tuen tasa-arvoinen toteutuminen koko kunnan alueella, palvelun tuottajasta riippumatta. 5 Monikulttuurisuus Monikulttuurisuuden käsite laajenee ja muuntuu kaiken aikaa. Se perustuu aina henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan ja elämänhistoriaan. Aito ja luonteva varhaiskasvatus on mahdollista, kun kasvattajat pystyvät eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden, arvojen ja käyttäytymismallien ymmärtämiseen. Tämä merkitsee sitä, ettei kieltä, erilaisten kulttuuritaustojen ilmiöitä ja uskontoja enää koeta yhteistoiminnan esteinä sen enempää kuin muitakaan ihmisten erilaisia ominaisuuksia ja tapoja. Lapsen terveen itsetunnon tukemiseksi ja juurettomuuden ehkäisemiseksi on tärkeää, että lapsen oma äidinkieli ja kulttuuri säilyvät. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kielitaustaisen lapsen mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Pirkkalassa toteutetaan Suomi toisena kielenä -opetusta (S2). S2-opetuksen tehtävänä on kehittää lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

21 6 Verkostoyhteistyö Varhaiskasvatus tekee monialaista yhteistyötä lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja toiminnan rikastuttamiseksi. Tiiviimmin yhteistyötä tehdään opetuksen, perusturvan ja vapaa-aikapalveluiden kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. seurakunta ja yhdistykset. Esiopetus Kasvun ja opin polun turvaamiseksi varhaiskasvatus ja esiopetus tekevät yhteistyötä. 5+-vasun myötä tietoa lapsesta siirretään kouluun huoltajien luvalla. Varhaiskasvatuksen ja koulun erityisopettajien yhteistyöllä varmistetaan, että lapsen tuki jatkuu koulussa. Opetustoimi tiedottaa esiopetuksen siirtymävaiheen käytänteistä. Perusturva Lastenneuvola on tärkeä varhaiskasvatuksen yhteistyökumppani. Varhaiskasvatuksessa täytetään havainnointilomakkeita yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaan. Näistä lomakkeista lastenneuvola saa tietoa päivähoidon havainnoista lapsen kehityksestä ja toimimisesta ryhmän jäsenenä. Yhteistyö tapahtuu aina huoltajien luvalla. Tarvittaessa lapsi ja perhe saavat erityispalveluja lasten ja nuorten tukipalveluyksiköltä, johon kuuluvat mm. psykologi, puheterapeutti, perheneuvola ja sosiaalitoimi. Vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus ja vapaa-aikapalvelut tekevät monipuolista yhteistyötä ja järjestävät lastenkulttuuritoimintaa. Toimintaa ohjaa ajatus lapsesta aktiivisena kulttuurin tekijänä ja kokijana. Erilaiset tapahtumat, esityskiertueet, taidenäyttelyt sekä osallistavat työpajat tuovat kulttuurin ja taiteen osaksi lapsen arkea. Varhaiskasvatuksen ja vapaa-aikapalveluiden yhteinen kulttuurityöryhmä suunnittelee ja toteuttaa vuotuiset tapahtumat yhdessä muun henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen aloitetaan vuonna 2015 yhdessä vapaa-aikapalveluiden kanssa. Perusturva Lastenneuvola Sosiaalitoimi Perheneuvola llsten ja nuorten tukipalvelut Vapaaaikapalvelut Kulttuuriyhteistyö Ulkoliikuntapaikat Vapaa-aikakeskus kkrjasto Seurakunta ja yhdistykset Seurakunnan vierailut ja tilaisuudet Koulutus Konsultointi Muut tahot Pirkan opisto Poliisi Pelastuslaitos VPK Kuva 8. Verkostoyhteistyö.

22 7 Varhaiskasvatussuunnitelmien kokonaisuus Sekä valtakunnallinen että kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma linjaavat perusasiat, jotka takaavat lapselle laadukkaan ja monipuolisen varhaiskasvatuksen. Kunnan suunnitelmassa keskeisenä periaatteena on Kaikkien lasten päiväkoti; lasta osallistava ja inklusiivinen toimintatapa. Suunnitelmassa määritellään varhaiskasvatussuunnitelmien kokonaisuus, johon kuuluvat myös yksikön, ryhmän ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat eli vasut. Suunnitelmaan on myös kirjattu jatkuva arvioinnin ja sen pohjalta tehtävän kehittämisen merkitys varhaiskasvatuksen hyvälle laadulle. 7.1 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa (lapsen vasu) kuvataan lapsen nykyistä elämänvaihetta, mielenkiinnon ja oppimisen kohteena olevia asioita. Huoltajien kanssa sovitaan ja kirjataan yhteiset kasvatustavoitteet lapsen vasuun vähintään kerran vuodessa. 7.2 Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta tehdään ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma (ryhmävasu). Ryhmävasu yhdistää lapsikohtaiset suunnitelmat sekä yksikön ja kunnan varhaiskasvatussuunnitelmat yhdeksi kasvatusta ohjaavaksi tiimin työvälineeksi. Ryhmävasussa kuvataan, miten lapselle ominaiset tavat toimia tulevat huomioiduksi ryhmän toiminnassa, mihin toiminnan suunnittelussa tulisi keskittyä ja mitkä asiat ovat olennaisia lapsen kehityksen tukemiseksi. Ryhmävasu laaditaan kauden alussa syksyllä ja sitä arvioidaan ja sen sisältöä työstetään jatkuvasti koko toimintakauden ajan. 7.3 Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa kuvataan varhaiskasvatuksen arkea ja yksikön ominaispiirteitä sekä korostetaan henkilöstön toimintaa kasvattajayhteisönä. Suunnitelma rakentuu yhteisille arvoille, kasvatuspäämäärille ja toimintatavoille. Siinä näkyvät ajankohtaiset teemat ja sitä arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Päiväkodit ja perhepäivähoitajat voivat painottaa toiminnassaan jotakin osa-aluetta, kuten liikuntaa tai taidekasvatusta.

23 Lapsen varhaiskasvatuksensuunnitelma Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma Kuva 9. Varhaiskasvatussuunnitelmien kokonaisuus.

24 8 Arvioimalla ja kehittämällä laadukasta varhaiskasvatusta Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Pirkkalan kuntastrategia ja laajaalainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ohjaavat kunnassa toteutettavaa varhaiskasvatusta. Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on perustana toiminnan suunnittelulle, toteutukselle, arvioinnille ja kehittämiselle. Suunnit- telu Kehittäminen Laatu Toteu- tus Arvi- ointi Kuva 10. Varhaiskasvatuksen laatu ja kehittäminen.

25 Varhaiskasvatuksen laatu rakentuu jokapäiväisessä työssä ja näkyy kaikessa toiminnassa. Se on vuorovaikutusta ja osaamista. Laadun parantaminen edellyttää vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista, jatkuvaa arviointia ja toiminnan kehittämistä tavoitteiden suuntaisesti. Arviointiin osallistujat Lapset Huoltajat Kasvattajat Hallinto Arviointimenetelmiä Lasten haastattelut ja havainnointi Asiakaskyselyt Kasvattajayhteisöjen arviointikeskustelut Arvioinnin kohteita Palvelutarjonta Henkilöstön kehityskeskustelut Varhaiskasvatussuunnitelmientoteutuminen Varhaiskasvatusyksiköiden toiminta Henkilöstön osaamisen kehittäminen Johtaminen Työhyvinvointi Kuva 11. Varhaiskasvatuksen laadun arviointi. Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan ja seurataan säännöllisesti sekä kehitetään lapsen osallisuuden näkökulmasta Kaikkien lasten päiväkoti -periaatteella. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnista ja sen aikataulutuksesta sekä toiminnan kehittämisestä kerrotaan tarkemmin Pirkkalan kunnan varhaiskasvatuksen laatukäsikirjassa.

26 LÄHTEET Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe- 3739.pdf&title=Varhaiskasvatuksen_liikunnan_suositukset_fi.pdf Thl 2010: https://www.thl.fi/documents/605877/747474/leikissa+lapsen+sisainen+ja+ulkoinen+maailma +kohtaavat.pdf/8acaf3f2-4379-4016-b3b6-7b9cca34b7ff Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Stakes oppaita 56. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7eef5448-e8a3-4887-ab97-19719ea74066.