Hyvinvointituotteiden kartoitus 2007

Hyvinvointituotteiden kartoitus 2007 MEK E: 56 Matkailun edistämiskeskus, Helsinki 2008 ISBN 978-952-5682-12-0 (PDF) ISSN 0782-4432 28.2.2008 Toiminimi Terhi Hook terhi.hook@elisanet.fi

1 JOHDANTO. 4 1.1 Työn tavoitteet ja toteutus... 4 2 TULOKSET. 6 2.1 Tuotteet. 6 2.2 Sauna 9 2.3 Nordic Walking. 10 2.4 Modulit.. 10 2.5 Markkinointi. 11 3 HANKKEET 12 4 INCOMING-TOIMISTOT.. 13 5 PORTAALIT... 13 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI.. 14 2

TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena oli selvittää, mitä hyvinvointituotteita markkinoitiin ulkomaisille asiakkaille vuonna 2007 alueorganisaatioiden esitteissä ja Internet-sivuilla, tärkeimmissä Internetportaaleissa, tärkeimpien incoming-toimistojen toimesta ja kahdessa hyvinvointihankkeessa (Itähyvä ja Lappi Wellbeing). Lisäksi kartoituksessa analysoitiin, millä tavoin tuotteita markkinoitiin kyseisissä kanavissa. Kartoituksessa hyvinvointituotteiden määritelmänä noudatettiin MEKin hyvinvointi- ja wellness - matkailun peruskartoituksen (MEK: A:144) sekä MEKin hyvinvointituotteille annetun ohjeistuksen mukaista tuotejakoa. Tuotteiksi laskettiin varsinaiset tuotekuvaukset, hyvinvointipalveluja tarjoavien yritysten tarjontaa esittävät kuvaukset ja myös hyvinvointituotemodulit Esitteet ovat muuttuneet pitkälti imagollisiksi esitteiksi, ja siksi niissä annetaan tietoa tuotteista yleisellä tasolla kuvaillen koko alueen tarjontaa yhteisesti. Tuottajat mainitaan lähinnä kontaktitiedoilla. Lisätietojen saamiseksi viitataan Internet-sivuihin. Varsinaisia tuotepaketteja löytyi enemmän Internet-sivuilta kuin esitteistä, mutta hyvinvointituotteiden kohdalla niissäkin keskityttiin useimmiten asiakkaan mielenkiinnon herättämiseen imagollisella markkinoinnilla. Hyvinvointituotteita löytyi lähes kaikkien alueiden esitteistä tai nettisivuilta, mutta niiden markkinointiin ei kuitenkaan ole panostettu vastaavassa määrin. Erityisesti Internet-sivuilla hyvinvointituotteet katosivat helposti muiden tuoteryhmien tai otsikoiden alle. Yli puolella tarkastelluista alueista hyvinvointituotteita löytyi vain joko majoitusluetteloa selaamalla kulloisenkin majoituskohteen kuvauksen sisältä erilaisten muiden tuoteryhmien tai otsikoiden alta (mm Special Interest, Winter -> Children, Destinations, History and Culture, Children -> Swimming). Todellisia valmiita tuotepaketteja näkyi markkinoinnissa suhteellisen vähän, 30% markkinoiduista hyvinvointituotteista oli varsinaisia hyvinvointipaketteja tuotekuvauksineen. Muiden kohdalla markkinointi keskittyi yritykseen/ kohteeseen yleisellä tasolla. Hyvinvointituotteiden tuotepaletti on jo diversifioitunut ja suomalaisia autenttisia erityispiirteitä löytyy tarjonnasta. Kuitenkin pienillä ponnisteluilla hyvinvointiasiakkaiden potentiaalia saataisiin hyödynnettyä paremmin. Tuotteiden markkinointia on syytä tehostaa. Hyvinvointituotteiden kokoaminen Internet-sivuille yhden hyvinvointiotsikon alle olisi tärkeä ensimmäinen toimenpide. Saunan ja Nordic Walkingin tarjontaa tarkasteltaessa todettiin, että Suomi ei itse tuo esille niitä hyvinvointituotteiden elementtejä, joita muut markkinoivat nimenomaan suomalaisina. 3

1 JOHDANTO Hyvinvointi- ja wellness-matkailu on yksi tämän hetken matkailutrendeistä ja sen tuotekehitykseen ja markkinointiin panostetaan. Hyvinvointituotteita on kehitetty Suomessa joitakin vuosia hankkeiden, alueorganisaatioiden ja MEKin toimesta. 1.1 Työn tavoitteet ja toteutus Työn tavoitteena oli selvittää mitä hyvinvointituotteita markkinoitiin vuonna 2007 alueorganisaatioiden esitteissä ja Internet-sivuilla, tärkeimmissä Internet-portaaleissa, tärkeimpien incoming-toimistojen toimesta ja kahdessa hyvinvointihankkeessa (Itähyvä ja Lappi Wellbeing) ulkomaalaisille asiakkaille. Lisäksi kartoituksessa analysoitiin millä tavoin tuotteita markkinoitiin kyseisissä kanavissa. Kartoitukseen otettiin mukaan 30 alueorganisaatiota tai vastaavaa tahoa, joiden ulkomaan markkinoille tarkoitetut, englanninkieliset esitteet ja Internetsivut käytiin läpi. Kaikilla alueilla ei ollut omaa alue-esitettä tai Internetsivustoa, jolloin käytettiin yksittäisten kaupunkien/kuntien esitteitä ja Internetsivuja. Ne luettiin tilastoinnissa yhdeksi alueeksi. Olemassa olevien suuralueiden esitteet ja Internet-sivustot otettiin myös mukaan. Lisäksi analysoitiin www.finland.com ja www.gofinland.fi nettiportaalit, 10 tärkeimmän incoming - toimiston tarjonta nettisivuilta ja puhelinhaastatteluna sekä kaksi hyvinvointihanketta; Itähyvä ja Lappi Wellbeing. Liitteenä on luettelo kartoitetuista alueista. Kaikkiaan kartoituksessa käytiin läpi 39 esitettä ja 56 Internet-sivustoa. Kartoituksessa hyvinvointituotteiden määritelmänä noudatettiin MEKin hyvinvointi- ja wellness - matkailun peruskartoituksen (MEK: A:144) sekä MEKin hyvinvointituotteille annetun ohjeistuksen mukaista tuotejakoa. Ulkopuolelle rajattiin terveydenhoitomatkailun lääketieteelliset toimenpiteet. Tuotteiksi laskettiin kartoituksessa sekä varsinaiset tuotekuvaukset että hyvinvointipalveluja tarjoavien yritysten tarjontaa esittävät kuvaukset. Tämä siitä syystä, että useimmiten tarkkaa tuotepakettia ei esitelty, vaan yrityksen 4

tarjonta kokonaisuudessaan. Hyvinvointituotteita ovat sekä paketoidut hyvinvointituotteet, jotka koostuivat majoituksesta ja hyvinvointipalveluista kuten hoidot, sauna, ohjattu liikunta että päiväpaketit, jotka olivat hyvinvointituotteita ilman majoitusta (esim. sauna, johon kuului rentoutushieronta tai day spa-tyyppiset tuotteet). Kartoitukseen otettiin vastoin alkuperäistä suunnitelmaa mukaan myös hyvinvointituotemodulit, koska suomalaisen saunan hyödyntäminen hyvinvoinnissa haluttiin selvittää. Hyvinvointimoduliksi soveltuvat tuotteet otettiin mukaan riippumatta siitä, miten niitä markkinoitiin. Näin siksi, että sauna esiteltiin usein muutoin kuin hyvinvointipalveluna (esim. kulttuurituotteena tai erikoisena käyntikohteena). Hyvinvointimoduleiksi käsitettiin tuotteet, jotka olivat luonteeltaan käyntikohteita tai soveltuvat kiertomatkailijalle tai lyhytlomailijalle, jolloin itse hyvinvointi ei ole loman päämotiivi. Ne voisivat olla sellaisenaan hyvinvointituotteen osa, kuten hieronta, fitness-studio tai sauna. Löydetyt hyvinvointituotteet luetteloitiin excel-taulukkoon ja niiden markkinointi analysoitiin. Yksi tuote tai kohde otettiin mukaan tilastointiin vain yhden kerran. Jos se oli mainittu nettisivuilla ja esitteessä useammassa kohdassa, se tilastoitiin vain yhtenä tuotteena. Jos yrityksellä oli useita erilaisia tuotepaketteja, ne otettiin mukaan tilastointiin eri tuotteina. Jos yritys tai tuote oli mainittu eri alueen sivuilla tai esitteessä, se laskettiin erillisenä tuotteena mukaan. Selviä nimeltä mainittuja tuotepaketteja sisältökuvauksineen oli vähän, sillä useimmiten tuotteena markkinoitiin yritystä tai kohdetta, esim. Spa Kuusamon Tropiikki, Spa and Wellness Hotel Rokua, Hallan Saaga Wellness & Sauna World. Siten tuotteiden luokittelu tyypin mukaan (esim. wellnessloma, terveys&kuntoliikuntalomaksi) tehtiin yrityksen nimen tai muun kuvauksen antaman tiedon perusteella. Tuote otettiin tilastointiin mukaan hyvinvointituotteena, jos se täytti hyvinvointituotteiden määritelmän, riippumatta siitä miten sitä markkinoitiin, esim. majoituskohteena markkinoitu kylpylä. Kartoituksessa analysoitiin erikseen tuotteiden markkinointi. Joitakin Internet-sivustoja päivitettiin ja uudistettiin kartoituksen aikana, jolloin kartoituksen tulokset voivat poiketa tilanteesta muutaman kuukauden kuluttua. Tämän kartoituksen tilanne vastaa ajankohtaa joulukuu 2007- tammikuu 2008. 5

2 TULOKSET 2.1 Tuotteet Esitteet ovat muuttuneet pitkälti imagollisiksi esitteiksi, jolloin niissä ei ole tuotekuvauksia. Esitteissä tietoa tuotteista annetaan yleisellä tasolla kuvaillen koko alueen tarjontaa yhteisesti ja tuottajat mainitaan lähinnä kontaktitiedoilla. Niissä viitataan lisätietojen saamiseksi Internet-sivuihin, jolloin laajempi tarjonta löytyi sieltä. Siten esitteistä löytyi vähemmän tuotteita (59 kpl) kuin nettisivuilta ( 96 kpl). Mukana oli luonnollisesti paljon päällekkäisiä tuotteita, mutta esitteiden mainoksista johtuen esitteissä oli tuotteita, joita Internetsivuilta ei löytynyt. Vaikka varsinaisia tuotepaketteja löytyi enemmän Internet-sivuilta kuin esitteistä, hyvinvointituotteiden kohdalla Internetissäkin keskityttiin asiakkaan mielenkiinnon herättämiseen imagollisella markkinoinnilla. Esitteissä varsinaisia tuotekuvauksia esiintyi 7 kpl, kun niitä kaikkiaan Internetistä ja esitteistä löytyi 35 kpl. Yhteensä esitteiden ja Internetin tuotteista 31% oli valmiita tuotepaketteja tuotekuvauksineen ja 69% hyvinvointituotteita tarjoavia yrityksiä. 6

Hyvinvointituotteita löytyi alueorganisaatioiden esitteistä ja nettisivuilta kiitettävä määrä. Lähes jokaisella alueorganisaatiolla oli esitteessä tai nettisivuilla vähintään yksi hyvinvointituote. Alueita, joiden esitteestä tai nettisivuilta ei löytynyt hyvinvointituotteita tai imagollista tekstiä, oli vain 3 kpl. 30 alueen esitteistä ja nettisivuilta löytyi erilaisia hyvinvointituotteita yhteensä 114 kpl. Eniten hyvinvointituotteita yksittäisistä alueorganisaatioista oli Levillä (12 tuotetta) ja Ruka-Kuusamolla (8 tuotetta). Seuraavana tulivat Ahvenanmaa, Kuopio ja Pohjanmaa. Keskimäärin hyvinvointituotteita löytyi 2 4 tuotetta /alue. 7

Suuralueittain tarkasteltuna selvästi eniten tuotteita löytyi Lapista (34%, 39 kpl) ja Järvi-Suomen alueelta (31%, 35 kpl). Tuotteista 49 % oli luonteeltaan kylpylähotellikohteita, päivähoitolatuotteita (day spa tyyppisiä) oli 11 %. Day Spa - tuotteita löytyi pääasiassa vain pääkaupunkiseudulta ja Ahvenanmaalta. Hiljentymistä ja rentoutusta pääasiassa tarjoavia oli 10 % tuotteista ja saunatuotteita oli 19 %. Kuntoliikuntaan keskittyviä tuotteita oli 6 % ja muita hyvinvointituotteita oli 7 %. Näiden joukossa oli muutamia esimerkillisiä tuotteita suomalaisesta hyvinvointilomasta, esimerkiksi Hotelli Kalevalan wellbeing - ohjelma sisältäen mm. majoituksen puolihoidolla, hierontaa, Nordic Walkingia, yrttikylvyn ja turvesaunan. 8

2.2 Sauna Saunan hyödyntäminen hyvinvointituotteena oli yllättävän vähäistä. Saunoja ei läheskään aina markkinoitu hyvinvointiin liittyen, vaikka alue olisikin muutoin markkinoinut hyvinvointia. Noin puolet kohteista esitteli esitteessä tai nettisivuilla suomalaisen saunan kohteena tai tuotteena matkailijoille, mutta hyvinvointituotteena se löytyi vain kahdeksalta alueelta (27 %). Kahdella oli lisäksi imagollinen teksti saunasta ilman hyvinvointituotteita. Hyvinvointimoduleina saunoja löytyi 85 kpl, (69 % moduleista). Hyvinvointituotteeksi kehitettyjä saunatuotteita oli tarjonnassa yhteensä 22, joista 2/3 oli kahden alueen Levin ja Kuusamon - tuotteita. Levi ja Kuusamo olivat selvästikin kehittäneet useita hyvinvointituotteita saunan ympärille. 13 alueelta ei löytynyt saunaa lainkaan tuotteena tai käyntikohteena. Saunat ovat usein mukana tuotetarjonnassa omana otsikkona tai kulttuurin, palvelujen, nähtävyyksien, aktiviteettien tai kokous- ja kongressipalvelujen alla, mutta niitä ei markkinoida hyvinvointiotsikolla siten, että ulkomaalainen wellbeingtai wellnesstarjontaa etsivä osaisi ne siihen yhdistää. Imagollisissa osuuksissa saunaa kuvataan usein kulttuurin näkökannalta tai suomalaisena erikoisuutena. 9

Hyvinvointimatkailun peruskartoituksen mukaan (MEK: A:144 ) venäläiset ja saksalaiset asiakkaat odottavat suomalaisen hyvinvointiloman sisältävän mm. perinteisten hoitojen lisäksi urheilullisia aktiviteetteja, terveysruokaa ja suomalaisen saunan. Näiden asiakkaiden kotimaisilla markkinoilla yhtenä hyvinvointituotteena markkinoidaan nimenomaan suomalaista saunaa. Siksi heille Suomessa tarjottavien tuotteiden tulisi sisältää saunan ja sitä tulisi myös markkinoida. Näiden asiakkaiden odotuksia vastaisi hyvin esim. yhdistelmä Sauna & Fitness Spa, jota ei suomalaisilta markkinoilta tämän tutkimuksen aineiston perusteella löydy lainkaan. 2.3 Nordic Walking Nordic Walking -tarjontaa ei ole liitetty hyvinvointiin. Tuotekuvauksista löytyi vain kolmen tuotteen kohdalla Nordic Walking yhdistettynä hyvinvointituotteeseen. Vaikeutena analysoinnissa oli se, että täydellisiä tuotekuvauksia löytyi vähän. Nordic Walking esiteltiin esitteissä ja Internetissä imagollisissa teksteissä aktiviteettina, mutta tuote löytyi yllättävän harvoin omana aktiviteettilajinaan nimeltä mainittuna. Hyvinvointimatkailun peruskartoituksen (MEK: A:144) tutkimustuloksissa kaikkien tutkittujen kansallisuuksien odotukset suomalaisesta hyvinvointilomasta sisälsivät kävelyä. Näiden maiden tuotetarjontaa tarkastellessa Nordic Walking nousee esille usein Spa tai Fitness-tarjonnan sisältönä. Kuten edellä kuvatun saunankin suhteen, Suomi ei itse tuo esille niitä hyvinvointituotteiden elementtejä, joita muut markkinoivat nimenomaan suomalaisina. 2.4 Modulit Erilaisia hyvinvointimoduleita löytyi 123 kpl, joista 69 % oli saunoja. Modulien tarkka määrittäminen hyvinvointituotteiksi ei ollut mahdollista, sillä tuotteista ei ollut riittävästi tietoa, josta olisi voinut päätellä tuotteen luonnetta. Siksi tuotteiden määrää ei ole tässä kartoituksessa analysoitu tarkemmin. Esimerkiksi saunat olivat usein vain luettelona puhelinnumeroineen. Muita 10

hyvinvointimoduleita olivat mm. fysioterapiapalvelut, hierontapalvelut, fitnessstudiot ja vesiliikuntakeskukset. 2.5 Markkinointi Vaikka hyvinvointituotteita löytyi lähes kaikkien alueiden esitteistä tai nettisivuilta, niiden markkinointiin ei kuitenkaan ole panostettu vastaavassa määrin. Alle puolet tarkastelluista alueista (14) nosti hyvinvoinnin yhdeksi markkinoitavaksi tuoteryhmäksi markkinoimalla sitä imagollisesti esitteessä tai nettisivuilla. Erityisesti Internet-sivuilla hyvinvointituotteet katosivat helposti muiden tuoteryhmien tai otsikoiden alle. Internet - sivuilla vain 12 alueella oli hyvinvointituotteet esitelty siten, että asiakas löysi termin spa, wellbeing, wellness, feeling good tms. pää- tai alasvetonavigaatiosta. Näillä Internetsivuilla hyvinvointi löytyi useimmiten päänavigaatioiden, kuten Accommodation Activities Other services Action What to do 11

Sports and Leisure Sights & Attractions Places of Interest alasvetonavigaationa. Yhdellä alueella (Turku) Spa Hotels oli näkyvillä suoraan etusivulla päänavigaatiossa. Muilla hyvinvointituotteita löytyi muiden tuotteiden seasta vain joko majoitusluetteloa selaamalla kulloisenkin majoituskohteen kuvauksen sisältä tai klikkaamalla esim. seuraavia tuoteryhmiä tai otsikoita: Special Interest Winter -> Children Destinations History and Culture Children -> Swimming Sivustoilla olleet hakukoneetkaan eivät usein olleet avuksi. Niiden kautta löytyi hakusanoilla wellness tai wellbeing harvoin selkeä lista tuotteita. Esimerkiksi Spa-termi haki kaikki sanat, joissa oli kirjainyhdistelmä spa. Todellisia valmiita tuotepaketteja näkyi markkinoinnissa suhteellisen vähän. 30% markkinoiduista hyvinvointituotteista oli varsinaisia hyvinvointipaketteja tuotekuvauksineen. Muiden kohdalla markkinointi keskittyi yritykseen/ kohteeseen yleisellä tasolla. 3 HANKKEET Kartoituksessa tutkittiin kahden hyvinvointihankkeen Lappi Wellbeing ja Itähyvä - tuotteiden markkinointia. Koska molemmat hankkeet olivat kartoituksen aikana vasta alussa, niiden omat markkinointitoimenpiteet eivät olleet vielä pitkällä. Lappi Wellbeing - hanke keskittyy tuotekehitykseen ja sen tavoitteena on tuotteistaa Lapin luonto, laadukkaat ohjelmapalvelut, ruokakulttuuri, luontaishoidot sekä luonnontuotteet identtisesti omaksi, kiinnostavaksi ja vetovoimaiseksi matkailutuotteeksi kansainvälisille matkailumarkkinoille. Lappi Wellbeing - hankkeessa mukana olevasta 25.stä yrityksestä 4 löytyi oman alueorganisaationsa Internet-sivuilta hyvinvointituotteiden tarjoajana. Lisäksi 7 12

yritystä mainittiin Internet-sivuilla, mutta ei hyvinvointipalvelujen tuottajana. Lappi Wellbeing - hankkeen tuotteita ryhtyy markkinoimaan Villi Pohjola. Jo nyt sen esitteessä on imagollinen hyvinvointikuvaus. Tuotteet tulevat markkinointiin Villi Pohjolan Internet-sivuille. Itähyvä - hankkeessa on lähdetty työstämään uutta itäsuomalaista innovaatiota - Lake Wellness -konseptia, jossa tavoitteena on järviresurssin hyödyntäminen osana hyvinvointimatkailua. Itähyvä-projektin viidestä osanottajasta kolmea markkinoidaan ennestään alueensa Internet-sivuilla hyvinvointipalvelujen tuottajana. Hankkeiden kautta on odotettavissa lisää uusia mielenkiintoisia tuotteita täydentämään kyseisten alueiden hyvinvointitarjontaa. 4 INCOMING-TOIMISTOT Kartoituksessa tarkasteltiin 11 incoming-toimistoa, joista seitsemän markkinoi Internet-sivuillaan hyvinvointilomia. Näistä neljällä oli hyvinvointituotepaketin kuvaus Internetsivuilla. Kolme toimistoa myy hyvinvointituotteita jonkin verran, pääasiassa ryhmille, mutta räätälöi paketin asiakkaan tarpeiden mukaan. Neljä toimistoa kertoi, että hyvinvointituotteita myydään vain, jos asiakas niitä tiedustelee, tai niitä ei myydä lainkaan. 5 PORTAALIT Finland.com -portaali toimii ainoastaan hakutoiminnolla. Se antoi tulokseksi 60 erilaista hyvinvointituotetta. Tuotteiden joukossa on 18 tuotetta, joita ei löytynyt alueorganisaatioiden Internet-sivuilta. GoFinland.fi-portaalista löytyi navigaation Accommodation -> Spa alta 21 eri tuotetta kuvauksineen. Niistä 3 oli tuotteita, joita ei löytynyt alueorganisaatioiden sivuilta. 13

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI Hyvinvointituotteiden tuotepaletti on jo diversifioitunut ja suomalaisia autenttisia erityispiirteitä löytyy tarjonnasta. Kuitenkin pienillä ponnisteluilla hyvinvointiasiakkaiden potentiaalia saataisiin hyödynnettyä paremmin. Tämä koskee erityisesti niitä alueita, joilla satsaukset varsinaisten hyvinvointipakettien tuotekehitykseen eivät ole tuottaneet riittävästi tuloksia. Tuotteiden markkinointia on syytä tehostaa. Hyvinvointituotteiden kokoaminen Internet-sivuille yhden hyvinvointiotsikon alle on asiakkaan kannalta paras vaihtoehto. Näin tarjonta näyttää riittävän laajalta asiakkaan ostopäätöksen herättämiseksi. Mikään ei silti estä esittelemästä samoja tuotteita myös muiden tuoteryhmien kohdalla, luonnollisesti painotusta muuttaen. Perinteisen kylpylätarjonnan rinnalla saunojen ja day spa - kohteiden yhdistäminen näkyvämmin hyvinvointimarkkinointiin laajentaisi tarjontaa ilman muita suuria panostuksia. Lyhyet kuvaukset saunan hyvinvointivaikutuksista tuovat saunatarjonnan myös entistä paremmin tämän kohderyhmän käyttöön. Saunatarjontaan tulisi kokonaisuudessaan kiinnittää enemmän huomiota, koska se on aito suomalainen elementti, jonka asiakkaat osaavat jo luonnostaan yhdistää hyvinvointilomaan. Sauna tuodaan kohdemarkkinoidemme omassa hyvinvointitarjonnassa esille nimenomaan suomalaisena saunana. Suomessa saunaa ei kuitenkaan tuoda esille hyvinvointituotteiden osana. Saunan ympärille rakennetut pienet lisäpalvelut eivät aina vaadi suuria investointeja, mutta lisäävät liikevaihtoa (kuten tuotepakettiin lisätyt vitamiinicocktailit, fitness-salaatit tms). Lisäpalveluita voisivat myös olla erilaiset neuvontapalvelut, luennot tai jopa ruoka-annosten tarjoilu. Peruskartoituksen tuloksissa todettiin, että ulkomaalaiset asiakkaat odottavat suomalaiselta hyvinvointilomalta myös terveellistä ruokaa. Myös päiväkylpylä-tyyppiset hoitolat tarjoavat tällä hetkellä laajan valikoiman hoitoja, mutta hyvinvointi- ja wellness-konseptin laajamittaisempi hyödyntäminen puhuttelisi suurempaa asiakaskuntaa. Muutamat hoitolat tarjoavat jo erilaisia saunoja päiväkylpylän yhteydessä, mutta sauna tulisi nostaa yhtä tärkeäksi osaksi hyvinvointipalveluja kuin hoidot. Tuotekehityksen saralla konsepti Sauna & Fitness Spa, johon sisältyy sauna, kuntoiluohjelmaa (esim. Nordic Walking) ja hierontaa, voisi olla hyvin 14

potentiaalinen tuote ja hyvä vaihtoehto perinteisen kylpylätarjonnan rinnalle. Samoin liikunnallisten kohteiden ja etenkin Nordic Walkingin esille tuominen hyvinvointituotteina monipuolistaisi tarjontaa ja toisi siihen suomalaisen autenttisen erityispiirteen. Valitettavasti saunan ja Nordic Walkingin tarjontaa tarkasteltaessa todettiin, että Suomi ei itse tuo esille niitä hyvinvointituotteiden elementtejä, joita muut markkinoivat nimenomaan suomalaisina. Luonnollisesti liikunnallisten tuotteiden kohdalla tulee ottaa huomioon, että ne ovat luonteeltaan rentoutumiseen ja oman itsensä tai kuntonsa hoitamiseen tähtäävää liikuntaa, ei aktiivista urheilua. Jos kylpylät markkinoisivat teemaksi paketoituja tuotteita jo yleismarkkinoinnissaan, ne pystyisivät erottautumaan toisistaan paremmin. Nyt kylpylätarjonta on hyvin homogeenista. Kylpylä, joka sopii kaikille vauvasta vaariin ei markkinointitekstinä houkuttele hyvinvointikohderyhmää. Tarjonnassa ja markkinoinnissa tulisi luoda selvä ero perhekylpyläpakettien ja hemmottelupakettien välillä. Yritysten mainoksissa tämä jo kävi ilmi, mutta imagolliset alueorganisaatioiden tekstit puhuttelivat myös kaikkia kohderyhmiä. Käytännössä eroa voi toteuttaa esimerkiksi hyvinvointimatkailijoille rauhoitetulla omalla allasosastolla. Hyvinvointituotteiden joukossa on paljon tarjontaa, joita matkailija voi käyttää ad hoc, ilman ennakkovalmistautumista. Siten informaatio tuotteista olisi järkevä olla myös, Internetin lisäksi, painetussa muodossa mukaan otettavaksi matkalle tai paikan päällä jaettuna. 15