Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Transkriptio

1

2 Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

3 Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen kulttuuri eri muodoissaan on tärkeä maan matkailumielikuvan vahvistaja ja näkyvä osa maan matkailutarjontaa. Kulttuuritarjonta on laadukasta, kiinnostavaa ja omaleimaista. Se on ympärivuotista toimintaa, jonka avulla Suomen matkailusesonkia voidaan pidentää Matkailun edistämiskeskus LH

4 Kulttuurimatkailun missio Kulttuurin nostamiseksi näkyväksi osaksi Suomen matkailutarjontaa kulttuurin ja matkailun yhteistyötä on vahvistettava, asiakas- ja jakelutieosaamista lisättävä ja Suomen kulttuuritarjontaa kehitettävä laaja-alaisemmin matkailun toimintamalleihin paremmin soveltuvaksi. Kulttuuritarjonta on jossain muodossaan oleellinen osa kiertomatkailun ja lyhytlomailun sisältöä, siksi kasvua haetaan näistä matkailumuodoista. 4 Liisa Hentinen, MEK

5 Tavoitteet -Matkailuyrittäjät pystyvät hyödyntämään tehokkaasti kulttuuritoimijoiden osaamista ja kulttuurisisältöjä omassa liiketoiminnassaan ja päinvastoin -Näin syntyneitä Suomen matkailumaakuvaa vahvistavia vetovoimaisia, laadukkaita ja oikein hinnoiteltuja kulttuuritarjontakokonaisuuksia on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa -Tarjonta löytyy helposti myös sähköisestä mediasta sellaisessa muodossa, että asiakkaat pystyvät helposti myös itse kokoamaan niistä itselleen haluamaansa kokonaisuuden. Kulttuurielementit huomioidaan eri matkailuteemojen tuotannossa ja tarjonta on sovitettu vastaamaan eri matkailumuotojen kysyntään. 5 Liisa Hentinen, MEK

6 Suomen kulttuurimatkailumääritelmä Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa. Kulttuuri voi olla ensisijainen matkustuksen motiivi mutta myös toissijainen tai satunnainen motiivi. Elämykset syntyvät kulttuuriresurssien, kulttuuriperinnön, historian, etnisen perinteen, taiteen ja kulttuurituotannon kautta. Vk-matkailustrategian kulttuurityöryhmä 6 Liisa Hentinen, MEK

7 Määritelmässä mainittuja voimavaroja voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: 1. teeman/tarjontakokonaisuuden/tuotteen tuottavuuden/ kannattavuuden kannalta (esim. tapahtumat, näyttelyt) sekä 2. matkailun yleisen vetovoimaisuuden elementtinä, (esim. perinteen näkyminen, käden työt, suomalainen suunnittelu ja arkkitehtuuri) 7 Liisa Hentinen, MEK

8 Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia Kv-markkinoille pyrkii ohjaamaan toimintaa, jolla korjataan tai poistetaan viimeisimmissä kartoituksissa todettuja ongelmakohtia. Sellaisia ovat mm.: - Kulttuurimatkailun tarjonta on edelleen hyvin resurssipohjainen (tila, rakennus, kohde) - Kulttuurikohteiden ja -tarjoajien resurssit ovat pienet ja yhteistyö matkailuyrityksien kanssa on vähäistä. Erilaisten lähtökohtien takia yhteistyön etuja tai mahdollisuuksia ei nähdä. Puhutaan eri kieltä. - Maan matkailuimagoa vahvistavia tuotekokonaisuuksia ei ole - Kulttuuristen kohteiden matkailullinen laatu on vaihtelevaista - Tarjonta on keskittynyt pääasiassa vain muutamiin kulttuuritapahtumiin - Tarjontaa on vaikea löytää Seurauksena on huono tunnettuus ja alueiden profiloimattomuus. Tarjonnan kehittämistä ja sen käytön seurantaa on Suomessa tehty vähän 8 Liisa Hentinen, MEK

9 Luonto on matkailijoiden tärkein Suomeen tulon motiivi ja Suomi täyttääkin luontomatkailijoiden odotukset kokonaisuudessaan hyvin Vetovoimaisia kulttuurisia erityispiirteitä ei kyselyissä nouse esille, eikä niitä myöskään ole tarjonnassa tuotu erityisesti esille. Niinpä Suomeen suuntautuvien käyntien kulttuurimatkailullinen profiili on selvästi ohuempi kuin kulttuurimatkoilla yleensä. Muiden maiden tarjontaa hyödynnetään selvästi aktiivisemmin Alatunniste teksti

10 Suomalaisten ja ulkomaalaisten kuva Suomesta kulttuuri- ja matkailumaana ei aina kohtaa. Tuottajien oma näkökulma on luonnollisesti suomalainen ja pääasiakasryhmän muodostavat kotimaiset asiakkaat, joten tarjonnan kohdentaminen ulkomaiseen kysyntään saattaa vaatia erityistä paneutumista Alatunniste teksti

11 Tutkimus, tietokannat Tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittäminen on vaikeaa tarvittavien lähtötilanteen perustietojen puuttuessa. Tapahtumat, käyntikohteet jne. eivät tilastoi erikseen ulkomaalaisia asiakkaitaan. Ei siis ole olemassa yhtenäistä tilastointia. Syynä on mm. sopivan menetelmän puuttuminen Matkailija ei itse välttämättä ymmärrä olevansa kulttuurimatkalla, vaikka hän määritelmän mukaan sellaisella olisikin. Näin ollen kulttuurimatkailun laajuuden selvittäminen matkailijakyselyissä ei ole mutkatonta

12 Kansainväliseen tapaan Suomessakin käydään yleensä kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa. Toiseksi suosituinta on museoihin ja taidenäyttelyihin tutustuminen. Rajahaastattelututkimukset Alatunniste teksti

13 Mitä tarvitaan? - Matkailun toimijoiden oman alueensa kulttuurivahvuuksien ja tarjonnan tuntemisen vahvistaminen (kulttuuriosaaminen on kehittynyt työn ohessa ja ymmärrys kulttuurin osuudesta matkailusta on suppea; pääasiassa on markkinoitu tiettyjä kulttuuritapahtumia). (V kartoitukset) - Kulttuuritoimijoiden matkailutietouden lisääminen (matkailuelinkeinon toimintamallien ja edellytysten tuntemus ei ole kovin vahva) - Vuoropuhelun ja ajatustenvaihdon lisääminen kulttuurin eri osapuolien, matkailuorganisaatioiden ja tarjonnan tuottajienkin välille (vähyys vaikeuttaa kulttuurielementtien voimakkaampaa näkymistä Suomen matkailutuotteissa) - Kulttuurikäsitteen laajentaminen. Nyt rajoitettu käsitys kulttuurimatkailun sisällöstä. Tuottavaksi kulttuuriksi on katsottu vain ns. korkeakulttuuri eikä ns. aineettoman kulttuuripääoman sisältöjä kuten käden töitä, perinteitä, tapoja, alueiden omaleimaisuutta tms. ole pidetty matkailullisesti kovin tärkeinä. Niiden merkitys kuitenkin tällä hetkellä kasvaa. 13 Liisa Hentinen, MEK

14 Suomella on hyvät mahdollisuudet nostaa profiiliaan kulttuurimatkailumaana. Suomalaista elämäntapaa esittelevien arjen ja juhlan tuotteiden kehittäminen sekä maaseudun kulttuuria esille nostavien kokonaisuuksien aikaansaaminen on tärkeää yleisen vetovoimaisuuden takia Alatunniste teksti