SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS

1 Toimintakertomus 2016 SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS

2 Sisältö 1 Päätöksenteko ja johtaminen...4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta...5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen...6 2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö...10 3 Tulostavoitteet ja talous...14 4 Palvelut...18 Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä...22 Esiopetus...23 Varhaiskasvatuspalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä...24 Avoin varhaiskasvatus...24 Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa...24 Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus...26 Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset...27 5 Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi ja kehittäminen...28 Varhaiskasvatuksen sisältö...29 Arviointi...29 Varhaiskasvatuksen kehittäminen... 30 Henkilöstön ja lasten tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen...31 Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa...31 Kansainvälinen toiminta...31 5 Henkilöstö...32 Osaamisen kehittäminen...33 Työhyvinvointi... 34 6 Asiakaspalaute/asiakastyytyväisyys...36 Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 -tutkimus...37 7 Muiden toimialojen järjestämät palvelut... 40 Siivous...41 Ateriapalvelut...41 Liitteet...42 Liitteet Liite 1: Suva-tarina...42 Liite 2: Suomenkielisen lasten päivähoidon, yksityisen ja kotihoidon tuen kattavuus/joulukuu 2016... 44 Liite 3: Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015... 45

3 KUVA: MARKKU OJALA Varhaiskasvatusta ohjaavassa lainsäädännössä tapahtui vuoden 2016 aikana merkittäviä muutoksia. Varhaiskasvatuslakia muutettiin siten, että 1.8.2016 alkaen kaikilla lapsilla on oikeus 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Esiopetukseen osallistuville lapsille varhaiskasvatusta on järjestettävä osa-aikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Espoon kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2016 ( 19), että Espoo ei ota käyttöön varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Myös päivähoitoasetusta muutettiin elokuun alusta 2016 lukien. Päiväkodeissa hoito- ja kasvatushenkilöstön ja kokopäivähoidossa olevien 3 vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku muuttui 1:7:stä 1:8:ksi. Espoon kaupunginvaltuusto päätti jo vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Valtuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle 2016. Lokakuussa 2016 opetushallitus antoi määräyksen uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Perusteiden mukaisesti laadittavat paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Espoon varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen on käynnistynyt. Syksyn aikana toteutettiin suunnitelman sisältöön liittyvä nettikysely espoolaisvanhemmille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut toteutuivat vuonna 2016 Espoo-strategian ja talousarvion mukaisesti. Varhaiskasvatuspaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville eli yhteensä 14 967 lapselle. Varhaiskasvatuspaikoista järjestettiin kunnan omana toimintana 74 % ja yksityisenä toimintana 26 %. Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Poikkeusjärjestelytarpeisiin on vaikuttanut myös perhepäivähoitajien ja sitä kautta perhepäivähoidossa olevien lasten määrän ja perhepäivähoidon kysynnän väheneminen. Kevään ajan noin 330 lapsen ja syksyn ajan noin 200 lapsen varhaiskasvatus toteutettiin poikkeusjärjestelyin.

4 1 Päätöksenteko ja johtaminen KUVA: KIMMO BRANDT / COMPIC

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Suomenkielistä varhaiskasvatusta johtaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä varhaiskasvatusta, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui vuoden 2016 aikana 12 kertaa: 20.1.2016, 17.2.2016, 16.3.2016, 5.4.2016, 28.4.2016, 18.5.2016, 15.6.2016, 24.8.2016, 28.9.2016, 26.10.2016, 16.11.2016 ja 20.12.2016. Pykäliä lautakunta käsitteli yhteensä (julkiset ja salaiset) 230. Oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 8 kpl, joista maksuja koskevia 2 kpl ja päivähoitopaikkaa koskevia 3 kpl. Lisäksi Aluehallintovirasto otti käsittelyyn esiopetukseen liittyviä hallintovalituksia 10 kpl, jotka kaikki hylättiin. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti vuoden 2016 aikana 2 seminaaria: 7.9.2016 Sivistystoimen lautakuntien strategia ja talousseminaari 11.10.2016 Taiteen perusopetusta käsittelevä seminaari Varhaiskasvatusjaosto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla on varhaiskasvatusjaosto. Jaostossa on 13 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Varhaiskasvatusjaoston tehtävät tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta ja palvelutasosta, tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa kehittämisestä, seurata palveluiden laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa Varhaiskasvatusjaosto piti vuoden 2016 aikana 8 kokousta: 1.2.2016, 10.2.2016, 21.3.2016, 3.5.2016, 8.6.2016, 18.8.2016, 18.10.2016 ja 8.12.2016. Pykäliä käsiteltiin yhteensä 54. 5 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNNAN JÄSENET JA VARAJÄSENET 2013-2016 Sanna Lauslahti, Kok, puheenjohtaja Jukka Niemelä, Kok Jarmo Nieminen, Kok Tiina Thure-Toivanen, Kok Henrik Vuornos, Kok Inka Hopsu, Vihr. varapuheenjohtaja Antti Kainulainen, Vihr. Merja Vuori, SDP Harri Waltari, SDP Nina From, PerusS Simon Elo, PerusS Tiina Kujala, SFP Kaija Kalliola, KD Jukka Vilske, SDP, kaupunginhallituksen edustaja Emilia Becker, Kok Arto Turunen, Kok Mika Pirttivaara, Kok Elli Perklén, Kok Micke Lindholm, Kok Taru Saraste, Vihr. Jarno Lappalainen, Vihr. Minna Aitola. SDP Sami Lehtonen, SDP Kaija Hietanen, PerusS Toni Seppänen, PerusS Yvonne Fiskars, SFP Kaarina Järvenpää, KD Liisa Kivekäs, SDP, kaupunginhallituksen varaedustaja VARHAISKASVATUSJAOSTON JÄSENET 2013-2016 Tiina Thure-Toivanen, Kok, puheenjohtaja Erika Granfelt, Kok Leena Lakovaara, Kok Sami Suomalainen, Kok Kv 23.5.2016 Kimmo Metsä, Kok Arto Turunen, Kok Tony Hagerlund, Vihr. Janna Koivisto, Vihr. Katja Lahti, Vihr. Tapani Harinen, SDP, varapuheenjohtaja Aino Sederholm, SDP Kv 15.2.2016 Minna Lahti Simon Elo, PerusS. Kv 26.1.2015 Henri Kuro Mervi Kukkonen, PerusS. Peter Ragnvaldsson, SFP Arja Manelius, Kok Mania Alkhatib, Kok Anja Kallio, Kok Petteri Tuomi, Kok Santosh Saagar Silwal, Kok Sami Vauhkonen, Vihr. Merja Puustinen, Vihr. Heikki Räsänen, Vihr. Jari Vilppula, SDP Minna Lahti, SDP Kv 15.2.2016 Minna Aitola Jani Tiainen, PerusS Piia Kauppi, PerusS Ulrika Bachér, SFP

6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen Suomenkielistä varhaiskasvatusta johti vuonna 2016 varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Varhaiskasvatus on jaettu viiteen palvelualueeseen (Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä-Olari ja Tapiola), joita johtavat varhaiskasvatuksen aluepäälliköt. Espoon keskuksen varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Pohjoiseen ja Eteläiseen palveluyksikköön. Leppävaaran varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Itäiseen ja Läntiseen palveluyksikköön. Varhaiskasvatuksen johtaja Kehittämisyksikkö Kehittämispäällikkö 3 asiantuntijaa 7 palveluohjaajaa (Palveluohjaustiimi) Johdon tuki Tiedottaja Sihteeri Erityissuunnittelija Leppävaaran palvelualue Tapiolan palvelualue Aluepäällikkö Matinkylä-Olarin palvelualue Aluepäällikkö Espoonlahden palvelualue Aluepäällikkö Espoon keskuksen palvelualue Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Aluepäällikkö Aluepäällikkö Asiantuntija Jokaisella alueella lisäksi: Asiantuntija Aluepäällikkö Asiantuntija Toimistosihteeri (5) Konsultoivat erityislastentarhanopettajat (21) Asiantuntija Aluepäällikkö Varhaiskasvatusyksiköt Yksikköjohtajat Kuva 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen ja organisaatio vuonna 2016

Päätöksenteossa ja sen valmistelussa noudatetaan työsuunnitelmasta tulevia aikatauluja! 7 Päällikkötyöpaja 2 x 2pv/v + 1/1 tai ½ päiviä x 8-9/v aluepäälliköt, kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen johtaja, erityissuunnittelija Valpas 1 x 2 pv/v + 1/1 tai ½ päiviä x 3 4/v aluepäälliköt, kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen johtaja, erityissuunnittelija, tiedottaja, asiantuntijat, talousasiantuntija, koordinoiva perhepäivähoidonohjaaja, palveluohjaaja Koordinointiryhmät Verkostot Suva/2015 Teemaryhmät Johtoryhmä 1 krt/vk aluepäälliköt, kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen johtaja, erityissuunnittelija, tiedottaja, talousasiantuntija, henkilöstöasiantuntija, henkilöstön edustaja Yksikköjohtajien työseminaari 4 krt/ vuosi yksikköjohtajat, aluepäälliköt, kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen johtaja, erityissuunnittelija, tiedottaja, asiantuntijat, talousasiantuntija, koordinoiva perhepäivähoidonohjaaja, palveluohjaaja, sihteerit, osa pääluottamusmiehistä, osa työsuojeluvaltuutetuista Palvelualueiden laajennetut johtoryhmät (Lajo) 1 krt/2 vk/palvelualue aluepäälliköt, asiantuntijat, yksikköjohtajat, konsultoivat erityislastentarhanopettajat Pienalueiden esimiestiimit 1 krt/2 vk/pienalue Pienalueen varhaiskasvatuksen yksikköjohtajat Varhaiskasvatusyksikön viikkopalaveri 1 krt/1 2 vk yksikön johtaja, henkilökunta tai henkilökunnan edustajat Varhaiskasvatusyksikön johtamista tukevat muut rakenteet 1 Kuva 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päätöksenteko ja siihen osallistujat Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtamista kuvaa matriisirakenne, jossa johtamisen tukena asioita valmistellaan koordinointiryhmissä: Kuva 3: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen koordinointirakenne

8 Jokaiselle koordinointiryhmälle on määritelty tehtävä. Ryhmän puheenjohtaja vastaa koordinointiryhmän tehtävistä Espoo-tasoisesti. KOORDINOINTIRYHMÄ JA SEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikan koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällön ja menetelmien kehittäminen ja koordinointi Espoon pedagogisten painopisteiden ja linjausten sekä valtakunnallisten perusteiden mukaisesti Osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä Tehtävä: Suunnitella, järjestää ja koordinoida Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämistä. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä Tehtävä: Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ja hankinnan suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan arviointi yhdessä palveluntuottajien kanssa. KESKEISIMMÄT ASIAT, JOITA RYHMÄSSÄ KÄSITELTIIN VUONNA 2016 Kehittämisverkostojen (vasujen kehittäminen, esiopetus, kestävä kehitys, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus, kasvun ja oppimisen tuki, avoin varhaiskasvatus, monikulttuurinen varhaiskasvatus) työn seuranta ja ohjaus. Espoo-vasun perehdytysprosessin ja vasukatselmusten ylläpito ja koordinointi. Esiopetuksen ops-työ, lapsen esiopetuksen suunnitelman ja lapsen vasun kehittäminen Kehittämistoiminnan ohjaus ja seuranta. Selvittää suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämisen tarpeita. Suunnitella ja järjestää tarpeita vastaavaa ja strategian ja Suvan painopisteet huomioivaa, monipuolista koulutusta sekä muuta osaamisen kehittämisen toimintaa. Kehittää ja yhtenäistää osaamisen kehittämiseen liittyviä prosesseja ja toimintatapoja ja varmistaa osaamisen kehittämiseen liittyvän toiminnan laatu. Kunta 10 -tutkimuksesta nousseiden kehittämiskohteiden määrittäminen, toiminnan suunnittelu ja arviointi. Työsuojeluparien tapaamisten järjestäminen ja sisällön kehittäminen työhyvinvoinnin ja työsuojelutoiminnan vahvistamiseksi. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Työsuojelun koordinoiminen. Varhaiskasvatuslain tuomien muutosten päivittäminen yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaus- ja valvontaprosesseihin. Yksityisen varhaiskasvatuksen henkilöstön perehdyttäminen vklain tuomiin muutoksiin Yksityisen perhepäivähoidon ohjaus- ja valvontaprosessein uudistaminen ja selkeyttäminen Kilpailutuksen kautta hankittavien varhaiskasvatuspalvelujen tarjouspyyntöjen valmistelu ja asiakirjojen päivittäminen. Yksityiseen varhaiskasvatukseen liittyvien prosessien kehittäminen ja selkeyttäminen. TVT:n ja viestinnän koordinointiryhmä Tehtävä: Arvioida suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tieto- ja viestintätekniikan ja viestinnän nykytilaa, suunnitella kehittämistoimenpiteitä ja edistää sähköisten työkalujen hyödyntämistä, kehittää digioppimiseen liittyvää pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksen yksiköiden infran hankintojen seuraaminen. Toimintasuunnitelmien tekeminen yhteistyökumppaneita ja omia toimijoita varten. Hankkeiden seuranta ja ohjaus. Digioppiminen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiikassa.

9 KUVA: TOMMI TUOMI SUVA-tarina - Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla SUVA-tarina kiteyttää espoolaisen varhaiskasvatuksen nykymaisemaa ja tulevaisuutta. Siinä kuvataan, miten suomenkielinen varhaiskasvatus toimii niin, että varhaiskasvatuspalveluja käyttävät lapset saavat hyvän elämän eväät ja kestävät ratkaisut tulevaisuuteen. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa haluamme, että Kuntalaiset arvostavat Espoon suomenkielistä varhaiskasvatusta luotettavana ja osaavana varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Varhaiskasvatuksen yhteisöissä lapsi ja hänen vanhempansa kokevat osallisuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsia ohjataan omaksumaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat oppivia ja välittäviä. Ne kannustavat henkilöstöä jatkuvaan työn ja ammattitaidon kehittämiseen sekä houkuttelevat uutta, osaavaa henkilöstöä. Suva-tarina on liitteenä 1. Viestintä Sisäisen viestinnän keskeisimmät välineet olivat tiedotteet, sähköpostiviestit ja Suvan tiedotteet. Ulkoisen viestinnän keskeisimmät välineet olivat www-sivut, lehdistötiedotteet ja ilmoitustaulu-/ovi-tiedotteet. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoustiedottaminen hoidettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa. Vuonna 2016 suomenkielinen varhaiskasvatus oli mukana varhaiskasvatusmessuilla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen internetsivuilla oli avoinna vuoden aikana 1 kysely: - Asiakkaita pyydettiin vaikuttamaan varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön. Toukokuussa 2016 suomenkieliselle varhaiskasvatukselle avattiin facebook-sivut.

10 2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö KUVA: JONNE RÄSÄNEN

Varhaiskasvatuksen tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Varhaiskasvatuslain 2 a :n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on: 1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskevia varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b pykäliä muutettiin siten, että 1.8.2016 alkaen kaikilla lapsilla on oikeus 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen. Vastaavat muutokset tehtiin myös yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevaan lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Espoon kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2016 ( 19), että Espoo ei ota käyttöön varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatusja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Myös päivähoitoasetukseen tehtiin muutos siten, että 1.8.2016 alkaen päiväkodeissa hoito- ja kasvatushenkilöstön ja kokopäivähoidossa olevien 3 vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku muuttuu 1:7:stä 1:8:ksi. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7:nä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Valtuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle 2016. Espoon varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) suomen- ja vieraskielisen väestön todellista ja ennustettua kasvua kuvataan kuvassa 4. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvun suuruus vaihtelee merkittävästi eri vuosina. Väestöennusteen mukaan kasvu jatkuu tasaisena 2020-luvulle asti. 11 Kuva 4: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa vuosina 2010-2016 ja ennuste vuosille 2014-2020 (kuva päivitetään maaliskuussa, kun saadaan uusin väestötieto)

12 Kuvassa 5 varhaiskasvatusikäisen väestön kasvua kuvataan palvelualuetasolla. Leppävaarassa ja Matinkylä-Olarissa lasten määrä on kasvanut suhteessa eniten. Leppävaarassa ja Tapiolassa kasvun on ollut ennustetta suurempaa. Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa kasvu on vastaavasti ollut hieman ennustetta pienempää. Varhaiskasvatusikäisen väestön kasvuun vaikuttaa eniten vieraskielisten lasten määrän kasvu (kuva 6). 2010-luvulla vieraskielisten lasten määrä on kasvanut lähes 2000 lapsella, suomen- ja ruotsinkielisten lasten määrä on samalla jaksolla hieman vähentynyt. Kuva 5: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa palvelualueittain vuosina 2014-2016 ja ennuste vuodelle 2017 (kuva päivitetään maaliskuussa, kun saadaan uusin väestötieto) Kuva 6. Espoolaiset varhaiskasvatusikäiset lapset kielen mukaan vuosina 2000-2015 (31.12.) (kuva päivitetään maaliskuussa, kun saadaan uusin väestötieto)

KUVA: JUSSI HELIMÄKI 13

14 3 Tulostavoitteet ja talous KUVA: TOMMI TUOMI

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulostavoitteet pohjautuvat Espoon kaupungin sekä sivistystoimen tulostavoitteisiin. Ne edistävät Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön SUVA-tarinan toteutumista. 15 Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen RESURSSIT JA JOHTAMINEN Tilakustannukset alenevat 1% Käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja Tuottavuus paranee väh. 1%, yksikköhinnat alenevat Tilojen käyttö tehostuu, luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0% Luodaan ja otetaan käyttöön malli Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi ASUKKAAT JA PALVELUT Luodaan käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa Laaditaan kaksikielisyyden suunnitelmat vieraskielisille lapsille Tehostetaan kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjä Lisätään kerhopaikkoja 100 lapselle Luodaan ja otetaan käyttöön malli kasvatuskumppanuuden toteuttamiseksi maahanmuutajataustaisten lasten huoltajien kanssa ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KEHITYS Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu Laaditaan kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumukset Uudet esiopetussuunnitelmat otetaan onnistuneesti käyttöön Luodaan digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksessa Kehitetään varhaiskasvatuksen digitaalisia oppimisympäristöjä Toteutetaan vähintään yksi kansainvälinen yhteistyöhanke Kuva 7. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulostavoitteet 2016 (Tulostavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3) Varhaiskasvatuspalvelut järjestettiin siten, että niiden toteuttamismuodot olivat eri vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Varhaiskasvatuspalveluihin, esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen käytettiin yhteensä 166 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja kertyi 23,2 miljoonaa euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin, jotka sisältävät tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, avustajien, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan sekä liikelaitosten sisäiset palvelumaksut, käytettiin yhteensä 15,7 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tukea maksettiin yhteensä 23,8 miljoonaa euroa. 1000 euroa ALKUPERÄINEN TA 2016 MUUTOKSET/ KOROTUKSET MUUTETTU TA 2016 TOTEUMA 12/2016 POIKKEAMA 2016 Tulot yhteensä 24 120 0 24 120 24 155-35 Menot yhteensä 207 575-33 207 542 205 462 2 080 TOIMINTAKATE -183 455 33-183 422-181 307-2 115 Taulukko 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen 2016

16 MENOT TP 2015 TA 2016 MR-MUUT. +/- MUUTETTU TA 2016 TP 2016 EROTUS MUUT. TA - TP 2016 MUUTOS % MUUT. TA - TP 2016 MUUTOS % TP 2015 - TP 2016 Kunnalliset päiväkodit 117 301 119 443 167 119 610 118 650 960-0,8% 1,2% Perhepäivähoito 11 751 11 523-13 11 510 10 870 640-5,6% -7,5% Avoin varhaiskasvatus 3 027 3 833 19 3 852 3 608 244-6,3% 19,2 Ostopalvelut 18 000 17 537 17 537 17 658-121 0,7% -1,9% Avustukset 623 600 600 716-116 19,4% 14,9% Yksityisen hoidon tuki 14 012 15 000 15 000 14 536 464-3,1% 3,7% Kotihoidon tuki 24 931 23 780 23 780 23 755 25-0,1% -4,7% Yhteiset kustannukset* 13 123 15 859-2,7 15,652 15 668-16 0,1% 19,4% YHTEENSÄ 202 769 207 575-33 207 542 205 462 2 080-1,0% 1,3% * Avustajien kustannukset siirretty kunnallisista päiväkodeista yhteisiin kustannuksiin 1.1.2016 MENOT TP 2015 TA 2016 MR-MUUT. +/- MUUTETTU TA 2016 TP 2016 EROTUS MUUT. TA - TP 2016 MUUTOS % MUUT. TA - TP 2016 MUUTOS % TP 2015 - TP 2016 Päiväkodit 19 120 19 816 19 816 19 742 74-0,4% 3,3% Perhepäivähoito 1 933 1 867 1 867 1 717 150-8,0% -11,2% Avoin varhaiskasvatus 193 212 212 198 14-6,7% 2,5% Ostopalvelut 2 350 2 065 2 065 2 281-216 10,4% -2,9% Yhteiset 152 160 160 217-57 35,7% 42,7% YHTEENSÄ 23 747 24 120 0 24 120 24 155-35 0,1% 1,7% Taulukko 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen toiminnoittain 2016 /Tilinpäätös 2016 Tulosyksikön tilinpäätösmenot olivat n. 205,5 milj. euroa (99,0 %). Muutettu talousarvio alittui n. 2 milj. eurolla. Määrärahat alittuivat henkilöstömenojen ja avustusten osalta. Kustannusten nousua kyettiin hillitsemään lasten määrän kasvusta huolimatta mm. tehostamalla varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä ja lisäämällä kerhotoiminnan käyttöä, jossa muun muassa henkilöstökustannukset ovat pienemmät kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa.. Yksityisen hoidon tuen kustannukset olivat talousarviota pienemmät. Uudet yksityiset varhaiskasvatuspaikat eivät täyttyneet toivotulla tavalla. Sisäiset palvelujen ostot ylittyivät Ruokapalvelu Oy:n kustannuksista, ICT-verkkojen sähkö- ja rakentamiskustannuksista ja työasemalisäyksistä sekä kaupungin palvelumaksuista johtuen. ICT-kustannusten ylitykseen vaikutti uuden varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämä digivarustaminen. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion tulot, 24,1 milj. euroa, ne toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti (toteuma 100,1 %). Toimintojen osuuteen kustannuksista vaikuttaa eri palveluja käyttävien lasten määrän lisäksi palvelujen yksik- Yksityisen hoidon tuki 14,5 milj. (7 %) Avustukset 0,7 milj. (0,3 %) Ostopalvelut 17,7 milj (9 %) Yhteiset kustannukset 15,7 milj. (8 %) Kotihoidon tuki 23,8 milj. (11 %) Avoin varhaiskasvatus 3,6 milj. (2 %) Perhepäivähoito 10,9 milj. (5 %) Kunnalliset päiväkodit 118,7 milj (58%) Kuva 8: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilinpäätös 2016 toiminnoittain

kökustannukset lasta kohden. Esimerkiksi ostopalvelujen osuus kustannuksista on suurempi kuin yksityisen hoidon tuen, vaikka yksityisen hoidon tuella on ostopalveluja enemmän lapsia. 17 Kunnallisten päiväkotien kustannusten osuus oli suurin, lähes 60 prosenttia. Sen vuoksi kunnallisissa päiväkodeissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eniten suomenkielisen varhaiskasvatuksen kokonaiskustannusten muutokseen. KUVA: OLLI HÄKÄMIES

18 4 Palvelut KUVA: KIMMO BRANDT / COMPIC

19 Kuva 9: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelurakenne Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Varhaiskasvatuspalvelujen keskeisin tavoite on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatus- ja palveluverkoston kehittämistä. Varhaiskasvatuslain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan tai järjestää lapsen varhaiskasvatuksen yksityisen hoidon tuella. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lasten huoltajien on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksen lisäksi lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoitona ja perhepäivähoitajan kotona tapahtuva varhaiskasvatus sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus. Yksityistä varhaiskasvatusta kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä niihin liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatusta järjestetään kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Varhaiskasvatuspaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville kunnallisena, ostopalveluna tai yksityisen hoidon tuella yksityisenä toimintana. Varhaiskasvatusta järjestettiin yhteensä 14 967 lapselle. Varhaiskasvatuspaikoista tuotettiin kunnan omana toimintana 74 % ja yksityisenä toimintana 26 %. Yksityisen hoidon tuella oli 2 204 lasta. Heistä 86 % oli yksityisessä päiväkodissa, 6 % yksityisessä perhepäivähoidossa ja 8 % yksityisen hoidon tuella olevista lapsista hoiti perheen palkkaama työsopimussuhteinen hoitajan.

20 Kuva 10: Lasten määrä varhaiskasvatuksen eri muodoissa sekä lasten kotihoidon tuella 31.12.2016 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Leppävaara Tapiola Kunnallinen Matinkylä-Olari Ostopalvelut Espoonlahti Espoon keskus Kuva 11: Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä palvelualueittain (kunnallinen + ostopalvelu)

Palveluohjaus Varhaiskasvatuksen palveluohjaus neuvoo ja ohjaa perheitä kaikissa kunnallisiin ja yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin sekä lasten hoidon tukiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajat tekevät lapsivalinnat kunnalliseen varhaiskasvatukseen, kerhoihin ja varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Vuoden 2016 aikana palveluohjaajat tekivät yhteensä 11 359 päätöstä varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikasta. Palveluohjauksesta tiedotetaan pääsääntöisesti nettisivuilla. Palveluohjausta annetaan puhelinpalveluna yhteisen palvelunumeron kautta. Puhelinpalvelu on toiminnassa kaikkina arkipäivinä yhteensä 22 tuntia viikossa. Tavanomaisina päivinä puheluihin on vastaamassa yhtä aikaa kaksi henkilöä, mutta ruuhka-aikoina kaikki paikalla olevat palveluohjaajat ottavat vastaan puheluita. Kysymyksiin vastataan myös sähköpostilla. Palveluohjauksen puhelinpalvelusta huolimatta varhaiskasvatuksen palveluohjaus kuuluu kaikkien varhaiskasvatuksen esimiesten ja koko henkilökunnan tehtäviin. Asiakasta palvellaan ja ohjataan kaikissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä. Tietoa varhaiskasvatuspaikka - ja hakijatilanteesta annetaan vain palveluohjaustiimistä. Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Suurin osa varhaiskasvatuksesta toteutettiin kunnallisissa päiväkodeissa. Perhepäivähoidon kysyntä on viime vuosina vähentynyt ja näyttäisi siltä, että se on tulevaisuudessa vähenemässä entisestään. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä järjestetään varhaiskasvatusta ostopalveluna päiväkodeissa, sekä koulujen tiloissa esiopetukseen liittyvänä varhaiskasvatuksena. Ostopalveluna hankitussa varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2016 lopussa 1 629 lasta. Ostopalveluvarhaiskasvatuksen laadun valvontaan liittyvä auditointi toteutettiin 15 kilpailutetussa ja 29 nettobudjetoidussa ostopalvelupäiväkodissa. Esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen laadun toteutuminen varmistettiin ohjaus- ja valvontakäynneillä, joita tehtiin jokaiseen yksikköön vähintään kerran vuoden aikana. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 varhaiskasvatuksen hankinnan periaatteet. Vuonna 2016 ei käynnistetty tarjouskilpailuja. Seitsemässä (7) kilpailutetussa päiväkodissa sopimukset päättyivät 31.7.2016. Toimintaa jatkettiin määräaikaisilla sopimuksilla yhdellä vuodella ajalle 1.8.2016-31.7.2017. Kouluilla toteutettavan esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen ryhmien lukumäärät ovat vaihdelleet eri vuosina. Vuoden 2016 elokuusta alkaen näiden ryhmien henkilöstömitoitusta muutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen perusteella siten, että jos lapsi on esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa samassa toimipaikassa, niin koko päivän ajan noudatetaan kokopäiväisen varhaiskasvatuksen mukaista henkilöstömitoitusta 1:7. Vuoden 2016 aikana kymmenessä esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen palveluntuottajien yksikössä sopimukset päättyivät ja toiminta otettiin suomenkielisen varhaiskasvatuksen omaksi toiminnaksi ajalle 16.8.2016-31.7.2017. Varhaiskasvatuspalveluja hankittiin 17,7 milj. eurolla ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen varhaiskasvatuksen yksityisestä päiväkodista tai perhepäivähoidosta tai palkkaavat työsopimussuhteisen hoitajan hoitamaan lapsiaan. Yksityisen hoidon tukea maksettiin 2 204 lapsesta 1 832 perheelle joulukuussa 2016. Yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kuntalisä haetaan ja maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta rahoittajana on kunta. Tuki maksetaan varhaiskasvatuspalvelujen tuottajalle, jolloin se ei ole perheelle veronalaista tuloa. Lakisääteisiin yksityisen hoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 0,4 prosentin pienennys 1.1.2016. Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Yksityisen hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön tehtiin vastaavat lasten varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskevat säädökset kuin varhaiskasvatuslakiinkin 1.8.2016 alkaen. Kansaneläkelaitos alkoi tällöin maksaa tukia lain mukaisesti. Koska Espoon kaupunki päätti olla rajaamatta lasten varhaiskasvatusoikeutta, Espoon on tehnyt perheiden hakemuksesta erillispäätöksiä oikeudesta 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen lapsille, joilla lain mukaan olisi oikeus enintään 20 tunnin varhaiskasvatukseen. Suuremmat tuet saadakseen perheen on ollut toimitettava tämä päätös Kelaan tuen maksamista varten. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus on tehnyt vuonna 2016 päätöksiä oikeudesta 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen 682 lapselle. Näistä lapsista 216 on ollut esiopetusikäisiä, joista Espoo itse maksaa myös osan yksityisen hoidon tuen hoitorahasta, mahdollisesta tulosidonnaisesta hoitolisästä sekä Espoo-lisästä suoraan palveluntuottajille. Yksityisen hoidon tukeen käytettiin 14,5 miljoonaa euroa. 21

22 Hoitomuoto Alle 3-vuotiaan lapsen kuntalisä KOKOAIKAINEN VARHAISKASVATUS (YLI 20 TUNTIA VIIKOSSA) Lakisääteinen hoitoraha /kk Espoo-lisä /kk Tulosidonnainen hoitolisä /kk Yksityisen hoidon tuki yhteensä /kk Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti 173,74 612,00 0-146,11 785,74-931,85 Perhepäivähoito 173,74 320,00 0-146,11 493,74-639,85 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 173,74 560,00 0-146,11 733,74-879,85 3-6-vuotiaan lapsen kuntalisä Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti 173,74 428,00 0-146,11 601,74-747,85 Perhepäivähoito 173,74 192,00 0-146,11 365,74-511,85 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 173,74 200,00 0-146,11 373,74-519,85 Alle 3-vuotiaan lapsen kuntalisä OSA-AIKAINEN VARHAISKASVATUS (20 TUNTIA VIIKOSSA) Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti 173,74 612,00 0-146,11 785,74-931,85 Perhepäivähoito 173,74 320,00 0-146,11 493,74-639,85 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 173,74 560,00 0-146,11 733,74-879,85 3-6-vuotiaan lapsen kuntalisä Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti 173,74 428,00 0-146,11 601,74-747,85 Perhepäivähoito 173,74 192,00 0-146,11 365,74-511,85 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 173,74 200,00 0-146,11 373,74-519,85 Esiopetusikäinen lapsi, joka on esiopetuksessa sekä yksityisessä päivähoidossa ESIOPETUKSEEN LIITTYVÄ VARHAISKASVATUS Taulukko 3. Lasten yksityisen hoidon tuki Espoossa vuoden 2016 lopussa 63,93 100,00 0-73,06 163,93-236,99 Taulukossa 3 on yksityisen hoidon tuen euromäärät eri-ikäisten lasten yksityiseen varhaiskasvatukseen. Espoo-lisien maksamisen ja yksityisten palveluntuottajien hyväksymisen ehtona on, että palveluntuottaja järjestää sekä osa-aikaista että kokoaikaista varhaiskasvatusta. Perheen palkkaaman työsopimussuhteisen hoitajan työajan tulee olla yli 20 tuntia viikossa. Starttiraha-avustus Varhaiskasvatusta kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista paikoista on yksityisiä. Yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään 3 000 euroa uutta paikkaa kohden. Starttiraha-avustusta myönnetään tilojen hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin ja irtaimistokustannuksiin. Starttiraha-avustusta myönnetään lisäksi toiminnan käynnistämiseen tarvittavien toimintavälineistön ja - materiaalin hankintakustannuksiin. Vuonna 2016 tehtiin 4 starttirahapäätöstä. Starttirahaa myönnettiin yhteensä 716 000 euroa ja sen avulla syntyi 245 uutta päivähoitopaikkaa. Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Lasten kotihoidon tuki ja siihen liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Lakisääteisiin lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 0,4 prosentin pienennys 1.1.2016. Espoon kaupunginvaltuusto päätti pienentää 1.3.2016 alkaen kotihoidon tuen kuntalisän (Espoo-lisä) 218,64 eurosta 200 euroon kuukaudessa. Yhdestä alle 3-vuotiaasta: Lakisääteinen hoitoraha 341,27eur/kk Espoo-lisä 200,00 eur/kk Mahdollinen tulosidonnainen hoitolisä 0-182,64 eur/kk Muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 102,17 eur/kk Yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 65,65 eur/kk Taulukko 4: Kotihoidon tuen suuruus Espoossa vuonna 2016

Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan erityisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto, Espoo-lisää maksetaan, vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Vuonna 2016 perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettiin perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vuodessa vähintään 6 495,24 euroa ja enintään 8 686,92 euroa, kun perhe sai täyden hoitolisän. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää; Monikkoperheiden tuki ja Ottolapsen Espoo-lisä. Monikkoperheille suunnattua tukea maksetaan, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainrahakauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200,00 euroa/kk toisesta lapsesta lukien. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 200,00 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen käytettiin 17,4 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään käytettiin 6,4 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tuen saajia oli 4 268. Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on vastannut 6-vuotiaiden lasten valmistavasta opetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Suomenkielistä esiopetusta järjestettiin 2 424 lapselle 102 päiväkodissa ja 19 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Lisäksi suomenkielisen opetuksen toteuttamassa esiopetuksessa oli 594 lasta 22 koululla. KUVA: TOMMI TUOMI Esiopetuksesta maksettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 500 euroa/kk/ esiopetuslapsi lukuvuonna 2016-2017 ja lukuvuonna 2015-2016 korvaus oli 480 euroa/kk/esiopetuslapsi. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämänä, joista Suomenkielisen opetuksen toteuttamaan lasten valmistavaan opetukseen osallistuu 189 kuusivuotiasta lasta lukuvuonna 2016-2017. Vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut viime vuosina ja kasvu jatkuu edelleen. Valmistavan opetuksen tarpeessa oleville esiopetusikäisille lapsille ei ole ollut riittävästi paikkoja koulujen valmistavan opetuksen ryhmissä. Lapsia on jäänyt esiopetusvuodeksi päiväkoteihin ja järjestämispaikasta johtuen Espoon kaupunki ei ole saanut näiden lasten osalta perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuutta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 19.11.2014 valmistavan perusopetuksen järjestämiseen liittyvästä kokeilusta, joka toteutetaan Mainingin koulun yhteyteen perustetuissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä. Kokeilu aloitettiin elokuussa 2015 ja lukuvuonna 2016-2017 siihen osallistuu 20 lasta. Kokeilua arvioidaan sekä sisällön että kustannusten näkökulmasta. 23 Kunnalliset päiväkodit ESIOPETUKSESSA OLEVIEN LASTEN MÄÄRÄ Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Ostopalvelupäiväkodit Suomenkielisessä opetuksessa Yhteensä 2 424 594 3 018 ESIOPETUSYKSIKÖIDEN MÄÄRÄ Yksityisen hoidon tuen päiväkodit Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintana kouluilla Suomenkielisen opetuksen toimintana kouluilla Yhteensä 71 10 21 19 22 134 Taulukko 5: Esiopetuksessa olevien lasten ja esiopetusyksiköiden määrä

24 Varhaiskasvatuspalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä Pääkaupunkiseudun kunnilla, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, on yhteistyösopimus suomen- ja ruotsinkielisten kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestämisestä. Sopimuksen mukaan perheillä on mahdollisuus hakea lapselle varhaiskasvatuspaikka pääkaupunkiseudulla kuntarajoista riippumatta. Oman kunnan lapset asetetaan kuitenkin etusijalle varhaiskasvatuspaikkoja myönnettäessä. Perheen muuttaessa sopimuskunnasta toiseen lapsi voi jatkaa aloittamassaan varhaiskasvatuspaikassa esiopetuksen alkamiseen asti. Sopimus ei koske yksityistä varhaiskasvatusta eikä kunnan tarjoamaa vuorohoitoa. Lapsen on myös mahdollisuus osallistua esiopetukseen toisessa pääkaupunkiseudun kunnassa ns. toissijaisin oppilaaksiottoperustein. Avoin varhaiskasvatus Avoimet varhaiskasvatuspalvelut (avoimet päiväkodit ja asukaspuistot) tarjoavat varhaiskasvatustoimintaa täydentävän vaihtoehdon. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat perheille suunnattuja, pääsääntöisesti maksuttomia palveluja, joissa lapsilla on mahdollisuus luoda ystävyyssuhteita ja harjoitella tärkeitä sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Avoimen varhaiskasvatuksen asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjottiin kaikilla palvelualueilla. Osa asukaspuistoista oli avoinna läpi vuoden. Avoimien päiväkotien ja kerhojen aukioloajat noudattavat suomenkielisen esiopetuksen toiminta-aikoja. Avoimessa varhaiskasvatuksessa vanhemmilla on mahdollisuus tavata muita perheitä. Lisäksi vanhempien on mahdollista saada tukea lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Lapset vanhempineen voivat osallistua myös erilaisten vertaisryhmien toimintoihin ja perhevalmennusryhmiin synnytyksen jälkeen. Asukaspuistoja oli 15. Käyttäjiä asukaspuistoissa oli päivittäin keskimäärin 1 430. Asukaspuistojen käyttäjinä olivat alle kouluikäiset lapset huoltajineen sekä koululaiset aamu- ja iltapäivisin. 1-2-luokkalaisille koululaisille tarjottiin mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen toiminta-aikana. Kunnalliset avoimet päiväkodit on tarkoitettu erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Käyttäjiä avoimissa päiväkodeissa oli päivittäin keskimäärin 156. Kerhot tarjoavat vaihtoehdon koko- tai osapäiväiselle varhaiskasvatukselle. Toiminta on osaviikkoista, osapäiväistä ja maksullista. Kerhotoiminnassa siirryttiin kausimaksuun elokuussa 2016. Kerhotoimintaan osallistuminen ei estä kotihoidon tuen maksamista. Jos perheelle maksetaan yksityisen hoidon tukea, ei lapselle voida myöntää kerhopaikkaa. Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea kotihoidossa olevien lasten varhaiskasvatusta tarjoamalla lapsille toimintaa vertaisryhmässä. Yhtenä Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena vuosille 2015-2017 on kerhotoiminnan kehittäminen niin, että kerhojen pedagogiikkaa vahvistetaan ja kerhopaikkoja lisätään 100 kerhopaikkaa /vuosi. Tavoitteena on, että jokaisessa kerhossa työskentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Kerhojen monimuotoisuutta on myös lisätty asiakkaiden toiveiden mukaan perustamalla muun muassa luonto- ja liikuntapainotteisia kerhoja. Espooseen perustettiin vuosien 2014-2016 aikana yhteensä 20 uutta kerhoa. Vuoden 2016 lopussa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli 36 kerhoa. Kerhoista 13 toimi päiväkodin yhteydessä, 14 asukaspuistoissa, viisi avoimissa päiväkodeissa ja neljä erillisissä tiloissa. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli joulukuussa 2016 yhteensä 577 lasta kerhotoiminnassa. Tämä on 314 kerholaista enemmän kuin jouluna 2014, jolloin kerhotoiminnan kehittäminen käynnistettiin. Kerholaisten määrän lisäämiseen asetettu kolmen vuoden tavoite, yhteensä 300 lasta, tavoitettiin reilusti jo kahdessa vuodessa. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatus järjestettiin koko varhaiskasvatuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Yleisen tuen perusta on laadukas varhaiskasvatus ja toimiva kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa. Yleinen tuki toteutui lapsen ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman mukaisesti lapsen omassa oppimisympäristössään pedagogiikkaa vahvistamalla. Yksiköiden pedagogisten ryhmien toiminta vakiintui ja yksikköesimiesten ja konsultoivien erityislastentarhanopettajien yhteistyö lisäsi pedagogista ja erityispedagogista osaamista. Tehostettu ja erityinen tuki toteutuivat sekä pedagogisten että rakenteellisten tuen muotoina. Tukitoimia ja niiden kohdentamista täsmennettiin. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia olivat ryhmäavustaja tai tehostetun tuen ryhmät. Niissä mahdollistui erityislastentarhanopettajan tarjoama erityispedagoginen tuki. Varhaiskasvatuksen erityispedagoginen osaaminen vahvistui lisäämällä resurssierityslastentarhanopettajia eri päiväkoteihin.

KUVA: TOMMI TUOMI 25 Ennaltaehkäisevä monialainen työ vahvistui perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Lasten kuntoutuspalvelujen rooli vahvistui varhaiskasvatuksen eri muodoissa ja eri-ikäisten lasten tukemisessa. Esiopetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016, ja perusopetuslain mukaisia tukitoimia, kuten osa-aikainen erityisopetus otettiin käyttöön. Esiopetusta koskeva oppilashuoltolaki toteutui yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tukitoimien järjestämisen toteutumista arvioitiin. Sen tuloksia hyödynnettiin Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteiden uudistamisessa vuoden 2016 aikana. Laadittiin Käsikirja, jossa kuvattiin keskeisimmät prosessit ja tuen järjestäminen monialaisena yhteistyönä. Erityislastentarhanopettajien työtä suunnattiin inklusiiviseen varhaiskasvatuksen toteutumiseksi. Rakenteellisen tuen eri muotoja tarkasteltiin uudelleen valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden suuntaiseksi. Kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 12 763 lasta, joista tukea tarvitsevia oli 945 (7,4 %). Tukea tarvitsevista 688 lapselle kohdennettiin rakenteellisia tukitoimia. Tukea tarvitsevista lapsista 919 oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja 26 ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Suomenkielinen varhaiskasvatus ja suomenkielinen opetus vahvistivat tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneiden lasten esiopetus ja erityinen tuki järjestettiin varhaiskasvatuksessa yhteistyössä suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa. TUKIMUOTO LASTEN MÄÄRÄ MUUTA Tehostetun tuen ryhmät ja ryhmien määrät vuoden 2016 lopulla pienennetty ryhmä, 11 kpl integroitu ryhmä, 55 kpl erityisryhmä, 1 kpl Ryhmäavustajat ja henkilökohtaiset avustajat, 106 kpl Konsultoivat erityislastentarhanopettajat, 21 kpl Resurssierityislastentarhanopettajat, 16 kpl Kuljetus 15 16 lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia 5-6 12 13 lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia 5-6 6 8 lasta, kaikki tukea tarvitsevia Taulukko 6: Kasvun ja oppimisen tuki, rakenteelliset tukitoimet Henkilökunta: 2 lastentarhanopettajaa 1 lastenhoitaja Henkilökunta: 1 erityislastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja Henkilökunta: 1 2 erityislastentarhanopettajaa tai 1 erityislastentarhanopettaja ja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja 3 6 konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa/ palvelualue

26 Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kotoutumista suomalaiseen kulttuuriin ja vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä. Suomi toisena kielenä opetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Lapsen kielen kehitystä on havainnoitu ja arvioitu säännöllisesti Pienten kielireppu -arviointimenetelmän avulla. Kielirepun Eväspussi on uudistettu yhdessä Lasten kuntoutuspalveluiden kanssa. Se on lisännyt yhteistyötä vanhempien kanssa ja kielen kehitykselleen tukea tarvitsevat lapset on tunnistettu varhemmin. Kaksikielisyyden suunnitelma on laadittu kaikille monikielisille lapsille yhdessä vanhempien kanssa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on työskennellyt kymmenen suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa. He ovat neuvoneet ja ohjanneet yksikkökäynneillä henkilökuntaa suomi toisena kielenä opetuksen suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Syksyllä 2016 osallistui 18 maahanmuuttajataustaista varhaiskasvatuksen työntekijää ELY-keskuksen tukemaan räätälöityyn suomenkielen opetukseen. Opiskelijat osallistuivat kahdesti viikossa oppitunneille Leppävaarassa ja Matinkylässä. Koulutuksen kokonaiskesto oli 60 h. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa puhuttiin yhteensä 77 eri kieltä. Yleisimmät kielet olivat venäjä (347), viro (287), somali (260), arabia (230), englanti (187), albania (146). Vieraskielisten lasten osuus oli 19 prosenttia kunnallisen varhaiskasvatuksen lapsista ja 11 prosenttia ostopalvelujen lapsista (kuva 12). Heidän osuutensa oli suurin Matinkylä-Olarin palvelualueella ja pienin Tapiolan palvelualueella. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa on myös runsaasti vieraskielisiä lapsia etenkin englanninkielisissä päiväkodeissa. Niistä ei ole saatavissa lasten määriä äidinkielen mukaan. KUNNALLINEN PÄIVÄKOTI PERHEPÄIVÄ- HOITO KERHOT OSTOPALVELUT YHTEENSÄ Leppävaara 610 60 6 65 741 Tapiola 159 3 4 22 188 Matinkylä-Olari 399 21 7 41 468 Espoonlahti 391 3 6 24 424 Espoon keskus 605 52 10 24 691 Suomenkielinen varhaiskasvatus 2 164 139 33 176 2 512 Taulukko 7: Vieraskielisten lasten määrät palvelualueittain kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, kerhoissa ja ostopalveluissa joulukuussa 2016 Kunnallinen 30 25 Ostopalvelut Kunnallinen ja osto yhteensä 20 15 10 5 0 Leppävaara Tapiola Matinkylä-Olari Espoonlahti Espoon keskus Suomenkielinen varhaiskasvatus Kuva 12: Vieraskielisten lasten osuus kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista palvelualueittain vuoden 2016 lopussa

Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2016 elokuussa aloitti uusi Auroran päiväkoti Leppävaarassa osana uutta koulu-, päiväkoti- neuvolakokonaisuutta. Vanhan Auroran päiväkodin toiminta Järvenperässä päättyi ja päiväkotirakennusta alettiin peruskorjata asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Vuoden aikana Espoon keskuksen alueelta lakkautettiin kolme ryhmäperhepäiväkotia: Tähkäpää, Pörriäinen ja Järvenperä. Espoonlahden alueelta lakkautettiin Tiimalasintien ryhmäperhepäiväkoti ja Leppävaaran alueelta ryhmäperhepäiväkoti Rentukka. Elokuussa 2016 valmistui Espoonlahteen uusi yksityinen päiväkoti Vekaralahti ja Aarresaari-päiväkoti Villa Kapteeni Leppävaaraan. Small Folks Daycare laajensi toimintaansa Keilaniemeen ja LuontoLeikkis Tapiolaan. Yksityisissä päiväkodeissa on uusia paikkoja näiden muutosten jälkeen yhteensä 245 lapselle. Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Keväällä 328 lapsen ja syksyllä 201 lapsen varhaiskasvatus jouduttiin toteuttamaan poikkeusjärjestelyin. 27 Kunnallinen toiminta Päivähoito Avoin varhaiskasvatus Yksityinen toiminta Päivähoito Leppävaara Tapiola PALVELUALUE Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus ESPOO Osuus vastaavasta toiminnasta Päiväkodit 42 20 22 27 35 146 60% Ryhmäperhepäiväkodit 22 8 4 7 22 63 93% Perhepäivähoitajat 5 8 4 19 30 66 26% Esiopetus + liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 4 0 0 6 16 26 Asukaspuistot 4 2 2 4 3 15 Avoimet päiväkodit 2 1 0 0 1 4 Kerhot 14 8 3 6 11 42 Päiväkodit, ostopalvelu 10 13 10 5 6 44 18% Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki Perhepäivähoitajat ja lapsen kotona olevat hoitajat, yksityisen hoidon tuki Esiopetus + liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä Taulukko 8: Varhaiskasvatuksen palveluverkko 31.12.2016 12 10 14 9 8 53 22% 2 0 1 0 2 5 7% 44 38 16 29 65 192 74% 16 5 5 14 3 43

28 5 Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi ja kehittäminen KUVA: TOMMI TUOMI

Varhaiskasvatuksen sisältö Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuettiin jatkamalla uuden kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman Espoon varhaiskasvatussuunnitelman - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla (Ovala 21.8.2013) toteuttamista. Lisäksi jokaiselle lapsiryhmälle laadittiin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyötä jatkettiin. Esiopetusta toteutettiin uuden kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman (Ovala 21.10.2015) ja yksikkökohtaisten esiopetussuunnitelmien mukaisesti. Jokaiselle esiopetukseen osallistuneelle lapselle laadittiin vanhempien kanssa yhteistyönä lapsen esiopetussuunnitelma. Aloitettiin kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen Opetushallituksen lokakuussa 2016 antamien uusien Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kuvassa 13. esitetään varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kehittäminen vuosittain. Vuonna 2016 pedagogiikan erityisinä painopisteinä olivat leikkiminen lapsille ominaisena tapana toimia ja oppia, kasvatus kestävään kehitykseen, mediakasvatus ja ict:n pedagoginen käyttö. Arviointi Varhaiskasvatusyksiköissä keskeisinä arvioinnin ja kehittämisen kohteina olivat vuonna 2016 lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen), oppimisympäristöt ja kasvatus kestävään kehitykseen. Henkilökunnan käytössä on arvioinnin tueksi laaditut itsearviointikriteerit. Arviointeja ja yksiköiden toteuttamaa 29 Kasvattajan toiminta ja sisällöt Lapsille ominainen tapa toimia ja oppia Kestävä kehitys Mediakasvatus ja ICT:n pedagoginen käyttö 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 PEDAGOGIIKAN OSA-ALUEET JA PAINOTTUMINEN VUOSITTAIN Omahoitajuus Uudelleenarviointi Pienryhmätoiminta Lasten ja vanhempien osallisuus Havainnointi ja dokumentointi Oppimisympäristön kehittäminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Arviointi ja jatkuva parantaminen Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Arviointi Päivitys Uusiin vasun perusteisiin 2016 tutustuminen ja kuntavasun laadinta VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN Yksilöllisten suunnitelmien uusiminen LEOPS Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu pilotti Esiops Op.huolto Uusi kuntaops LEOPS:n uusiminen Yksikköops Lapsen vasu Vasu-katselmukset Teema: Lapsen osallisuus Lapsille ominaiset tavat toimia ja kestävä kehitys Kestävä kehitys, Lapsille ominaiset tavat toimia Oppimisympäristöt Kuva 13. Varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet ja varhaiskasvatussuunnitelmien kehittäminen vuosittain

30 kehittämistyötä on käsitelty säännöllisesti toistuvissa johdon katselmuksissa (vasu-katselmukset). Arviointitietoa varhaiskasvatusyksiköiden toiminnan onnistumisesta on saatu lisäksi esimerkiksi lasten ja vanhempien kuulemisen sekä asiakaspalautteen kautta. Palvelujen käyttöä ja talousarvion toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Johtoryhmä käsittelee kuukausittain muun muassa varhaiskasvatusyksiköiden täyttö- ja käyttöasteiden sekä henkilöstömenojen toteutumisen. Hakijatilannetta arvioidaan viikoittain. Suomen kuusi suurinta kuntaa (Kuusikko-kunnat) Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu ovat tehneet vertailuja muun muassa päivähoidon palvelujen eri osa-alueista useiden vuosien ajan. Vuoden 2016 Kuusikko-raportit valmistuvat vuoden 2017 aikana. Ne löytyvät osoitteesta www.kuusikkokunnat.fi. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Jatkuvan parantamisen toimintatavassa arviointi ja kehittäminen muodostavat jatkuvan arkityöhön integroituvan prosessin, jossa arviointia seuraa kehittämiskohteiden asettaminen, toiminnan kehittäminen pienin askelin ja jälleen arviointi ja niin edelleen. Prosessiin liittyy myös johdon katselmus, niin sanottu vasukatselmus. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on ollut mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa (VKK-Metro) yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja korkeakoulujen kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu kehittäjäyksikköverkosto. Ajankohtaisena kehittämisteemana on vielä alkuvuoden 2016 ollut leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. VKK-Metron toiminta päättyi kesällä 2016. Esiopetus oli yhdessä perusopetuksen kanssa mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta saavassa esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen tähtäävässä projektissa (KETO-hanke). Hanke on alkanut elokuussa 2015 ja jatkui vuoden 2016 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena oli edistää pedagogista ICT:n käyttöä esi- ja perusopetuksessa. Digitaalisten sisältöjen käyttöönotto oppimisen tukena on keskeisellä sijalla. Hanke koostui kahdeksasta kehittämispolusta, joista yksi kohdentuu erityisesti esiopetukseen: pedagogisten ICT-ohjaajien verkoston luominen esiopetukseen ja ICT-oppimisympäristöjen kehittäminen esiopetuksessa. Hankkeen aikana suomenkielisessä esiopetuksessa työskenteli kaksi pedagogista ict-ohjaajaa. Hankkeen aikana toteutettiin seuraavia tavoitteita: 1. Esiopetuksen pedagogisten ICT-ohjaajien koulutusmallin luominen ja koulutuksen pilotointi 2. Esiopetuksen pedagogisten ICT-ohjaajien toiminnan pilotointi ja mallintaminen esiopetusyksiköissä 3. Esiopetuksen ICT-oppimisympäristöjen kehittäminen sisäisinä kouluttajina toimivien ICT-ohjaajien ja esiopettajien yhteistyönä Varhaiskasvatus on ollut mukana Aikamatkalla -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä lapsen sosiaalista hyvinvointia lapsen omia juuria ja identiteettiä vahvistavan työskentelyn avulla. Kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän lähipiirinsä, alle kouluikäisten lasten parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Tavoitteena on vahvistaa lapsen osallisuutta lapsiryhmässä työskentelemällä lapsuusmuistojen parissa, syventää varhaiskasvattajien ja perheiden kasvatuskumppanuutta ja laajentaa sitä koskemaan myös isovanhempien sukupolvea ja kehittää työkaluja sukupolvien väliseen oppimiseen sekä syventää varhaiskasvattajien pedagogista osaamista. Hanke jatkuu vuonna 2017. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on ollut mukana Valo ry:n keväällä 2015 julkistetussa valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa. Ohjelma on rakennettu verkostona yhteistyössä asiantuntijoiden sekä varhaiskasvattajien kanssa. Ohjelman tavoitteena on muuttaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria niin, että jokaisella lapsella on oikeus liikkumiseen ja liikunnan iloon päivittäin. Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman prosessi käynnistyy lähtötilanteen kartoittamisesta ja nykytilan arvioimisesta. Liikkeelle lähdetään pienin askelin ja oman kehittämiskohteen täsmentämisestä. Yksiköissä käydään keskustelua yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista. Uudet toimintatavat otetaan nopeasti kokeilemalla käyttöön ja niitä arvioidaan yhdessä. Käyttöönoton tueksi on kehitetty työkirjat varhaiskasvattajalle ja johtajalle sekä erikseen kuntatason toimijoille. Syksyllä 2016 alkoi Opetushallituksen rahoitusta saava Kehittävä palaute -hanke, jossa on Espoon ja Helsingin yliopiston lisäksi 10 kuntaa. Hankkeessa jokaiseen kuntaan koulutetaan observoijia, jotka käyvät päiväkodeissa havainnoimassa toimintaa. Tehdyt havainnot tallennetaan palautejärjestelmään ja järjestelmä tuottaa toiminnasta palautetta kasvattajayhteisölle. Observoimalla saadaan tietoa siitä, mitä lapset varhaiskasvatuksessa tekevät ja miten kasvattajat toimivat lasten kanssa. Saadun palautteen perusteella kehitetään varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja oppimisympäristöjä. Kestävän kehityksen kasvatusta on edistetty laatimalla Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen sitoumus. Sitoumuksella sitouduttiin sisällyttämään kestävä kehitys henkilökunnan kanssa käytäviin kehityskeskusteluihin. Myös varhaiskasvatusyksiköt ovat laatineet omia sitoumuksiaan. Varhaiskasvatusyksiköt ovat käyttäneet joko Keke päiväkodissa- tai Vihreä Lippu ohjelmaa. Kestävän kehityksen kasvatusta on vahvistettu myös järjestämällä henkilökunnalle koulutusta.

Varhaiskasvatuksessa edistettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista jatkettiin osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamista. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitettiin myös yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Henkilöstön ja lasten tietoja viestintäteknologian kehittäminen Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle hankittiin 48 uutta kannettavaa vuoden 2016 aikana. Verkotuksen ja henkilökunnan laitehankintojen osalta hankesuunnitelmien valmiusaste saatiin 100 % päiväkotien osalta. Päiväkotien valmiusaste (täysin varusteltuja) oli 81 %. Lasten käyttöön hankittiin vuoden 2016 aikana laitteita siten, että päiväkodeille ja uusille esiopetusryhmille hankittiin 8 tablettia näppäimistöineen, lisäys yhteensä 660 tablettia. Lisäksi päiväkodeille hankittiin interaktiivinen kosketusnäyttö ja dokumenttikamera, lisäys 60 kosketusnäyttöä ja dokumenttikameraa. Näiden lisäksi hankittiin kuvanpeilauslaite laitteiden yhteiskäyttöisyyden hyödyntämiseksi interaktiivisen kosketusnäytön yhteyteen. Lisäksi hankittiin 38 integroitavaa tietokonetta vanhimpiin kosketusnäyttöihin, joista ne puuttuivat. Näin saadaan laitteisiin kiinnitetyt 38 kannettavaa tietokonetta henkilökunnan käyttöön. Lasten käyttöön hankitut laitteet tukevat esiopetuksen opetussuunnitelman ja syksyllä 2017 käyttöön otettavan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. Esiopetukselle hankittuja laitteita hyödyntävät myös päiväkotien muut ryhmät. Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa Opetus- ja varhaislautakunnan 20.3.2013 hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Syksyllä taiteen perusopetusta järjestettiin 75 päiväkodissa. Yhteistyöhön liittyneiden päiväkotien lukumäärä kasvoi 9 yksiköllä vuodesta 2015. Vuodesta 2015 lasten lukumäärä on lisääntynyt 192 lapsella. Yhteensä 1601 lasta osallistui lokakuussa 2016 musiikin, tanssin, kuvataiteen, teatterin ja sirkustaiteen opetukseen. Taiteen perusopetus tarjoaa lähikulttuuripalvelua, jossa palvelut muotoillaan lapsen elämän ympärille. Lapset, jotka eivät tavallisimmin saavuta taiteen perusopetuksen palveluja, saavat yhteistyön ansiosta mahdollisuuden osallistua taiteen perusopetukseen. Lokakuussa 2016 varhaiskasvatuksen ja taiteen perusopetuksen väliseen yhteistyöhön osallistui 62 kasvun ja oppimisen tuen tarpeista ja 109 monikielistä lasta. Vapaaoppilaspaikkoja myönnettiin 102 lapselle. Laajimmin taiteen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö toteutui Matinkylä-Olarin alueella, jossa kunnallisissa päiväkodeissa olleista 3-6 -vuotiaista lapsista 41.9 prosenttia osallistui taiteen perusopetukseen. Kuluneen kauden aikana taiteen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö järjestivät yhteisiä koulutustilaisuuksia, avoimia työpajoja sekä yhteisiä tapahtumia. Syksyn 2016 aikana taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rehtoreiden tai oppilaitoksen edustajien kanssa käytiin henkilökohtaisia kumppanuuskeskusteluja. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenille sekä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rehtoreille järjestettiin iltaseminaari 11.10.2016. Lisäksi taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rehtoreille järjestettiin yhteistyöpäivä 12.10.2016 suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivosen johdolla. Kansainvälinen toiminta Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tarinan mukaan varhaiskasvatuksessa erilaiset kulttuurit kohtaavat, monimuotoisuus lisääntyy, kansainväliset yhteydet lisääntyvät ja yhä useampi työyhteisö on tulevaisuudessa monikulttuurinen. Varhaiskasvatusyksiköt muodostuvat kulttuurisesti monimuotoistuvan taustan omaavista lapsista ja aikuisista. Kasvattajat toimivat päivittäin erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa. Kansainvälinen yhteistyö lisää kulttuurien välistä ymmärrystä ja erilaisiin kulttuureihin liittyvää osaamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä saadaan tietoa varhaiskasvatuksen sisällön ja palvelujen kehittämiseksi. Tulostavoitteen mukaisesti toteutettiin kansainvälinen yhteistyöhanke, joka liittyi luontokasvatuksen ja monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Erasmus+ -rahoituksella kuusi henkilöä vieraili Tanskassa Kööpenhaminassa ja Ishöjn kunnassa tutustuen luontokasvatuksen toteuttamiseen sekä maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestettävään varhaiskasvatukseen ja luontokasvatuksen hyödyntämiseen siinä. Hankkeessa saatuja kokemuksia hyödynnetään Espoon varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja hanke päättyy keväällä 2017. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti yhdelle lastentarhanopettajalle mahdollisuuden työntekijävaihtoon Etelä-Koreassa. Varhaiskasvatuksen kansainvälinen toiminta on muutoin pääosin muodostunut ulkomailta Espooseen tehdyistä vierailuista. Vieraat ovat olleet varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimijoita, arkkitehtejä, yliopiston henkilökuntaa ja muiden organisaatioiden edustajia. 31

32 5 Henkilöstö KUVA: KIMMO BRANDT / COMPIC

Tulosyksikössä oli yhteensä 2 732 vakituista ja määräaikaista työntekijää joulukuussa 2016. 33 VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET*) YHTEENSÄ Kunnalliset päiväkodit, joista 1468 608 2076 erityislastentarhanopettajia 60 24 84 lastentarhanopettajia 581 265 846 lastenhoitajia 827 319 1146 Perhepäivähoitajia 51 1 52 Ryhmäperhepäivähoito, joista 134 54 188 lastenhoitajia 87 38 125 ryhmäperhepäivähoitajia 47 16 63 Avoin varhaiskasvatus 41 46 87 *) määräaikaisia palvelussuhteita voivat olla joko avoimen tehtävän hoitaminen tai sijaisuus Taulukko 9: Kunnallisten päivähoitoyksiköiden henkilöstö toiminnoittain joulukuussa 2016 VARHAISKASVATUKSEN YLEISIMMÄT NIMIKKEET KELPOISIA, % EI- KELPOISIA, % Lastenhoitaja 89 11 Lastentarhanopettaja 84 16 Erityislastentarhanopettaja 85 15 Taulukko 10: Kelpoisten ja ei-kelpoisten % -osuudet varhaiskasvatuksen yleisimmissä nimikkeissä syksyllä 2016 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on käytössä osaamisperusteinen henkilöstösuunnitelma. Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Henkilöstön osaamisrakennetta uudistettiin edelleen vastaamaan varhaiskasvatuksen osaamistarvetta. Paremmin koulutettu henkilökunta pystyy toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lasten tuen tarpeisiin. Kunnallisissa päiväkodeissa lisättiin lastentarhanopettajien osuutta kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmissä. Ryhmäperhepäivähoidossa koulutustasoa nostettiin muuttamalla ryhmäperhepäivähoitajan vakansseja lastenhoitajan vakansseiksi sitä mukaa, kun vakanssien hoitajat suorittivat lastenhoitajan kelpoisuuteen tarvittavat oppisopimusopinnot. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2015 uusista vakansseista ja nimikemuutoksista vuodelle 2016. Uusia vakansseja perustettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen 25, niistä 11 oli lastenhoitajan ja 14 lastentarhanopettajan vakanssia. Lisäksi tehtiin kaksi nimikemuutosta. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisestä huolehdittiin tarjoamalla eri henkilöstöryhmille suomenkielisen varhaiskasvatuksen strategisten painopisteiden ja tarpeen mukaista monipuolista, lakisääteistä henkilöstökoulutusta. Oppisopimuskoulutuksena toteutettiin 20 päiväkodinjohtajalle ja varajohtajalle pedagogiikan johtamisen koulutuskokonaisuus. Lisäksi 20 vakituiselle ryhmäperhepäivähoitajalle ja lastenhoitajan pitkäaikaiselle sijaiselle suunnattu lastenohjaajan oppisopimuskoulutus jatkui koko vuoden. Koulutusten sisällöissä korostuivat muun muassa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiikka (lapselle ominaiset tavat toimia, kasvun ja oppimisen tuki, tieto- ja viestintätekniikka ja mediakasvatus, monikulttuurisuus), johtaminen ja työyhteisöjen kehittäminen sekä kasvatuskumppanuus. Esiopetuksen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän osaamisen lisäämiseksi suomenkieliseen varhaiskasvatuksessa toimi kaksi pedagogista ICT-ohjaajaa vuoden 2016 ajan. Kaksi datanomi-opiskelijaa kiersi palvelualueilla ohjaamassa henkilöstölle Office-ohjelmien ja Lyncin käyttöä. Koulutuksia järjestettiin varhaiskasvatusyksiköissä ja palvelualueilla saavutettavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Järjestetyistä koulutuksista kerättiin koulutuspalautteet, joita hyödynnettiin koulutusten kehittämisessä. Sähköisen koulutuskalenterin käyttö lisääntyi, ja koulutuskalenterin käyttöön liittyviä prosesseja parannettiin. Osaamisen kehittämisen tehtäviä ja vastuita täsmennettiin. Vuoden 2016 syksyllä laadittiin vuodelle 2017 koulutussuunnitelma, jossa painottuu 1.8.2017 velvoittavaksi tulevan valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset osaamisen kehittämisen tarpeet (muun muassa inkluusio-osaaminen, digiosaaminen, monikulttuurisuus ja kestävä kehitys).

34 Työhyvinvointi Syksyllä 2014 tehdyn Kunta10 -tutkimuksessa saatuja tuloksia hyödynnettiin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Vuosille 2015-2016 Kunta10 -tuloksista tulosyksikkötason kehittämistavoitteiksi valittiin työaikojen, työn ja työpaineiden hallinta sekä syrjinnän ja työpaikkakiusaamisen kokonaisuudet. Syksyllä 2016 tehtiin Kunta10 kysely, jonka tulokset ovat käytettävissä vuoden 2017 alussa. Työaikojen ja työn hallinnan osuudesta tehtiin syksyllä 2015 kysely, jossa haluttiin kartoittaa henkilöstön kokemuksia työajan hallinnasta sekä työn hallinnasta ja -paineista. Kyselyyn vastasi yhteensä 667 (noin 30%) henkilöstön edustajaa perhepäivähoidosta, päiväkodista ja avoimesta varhaiskasvatuksesta. Kyselyn tuloksena todettiin, että työvuorot perustuvat lasten hoitoaikoihin ja muutoksia niihin aiheuttavat työkaverin äkillinen poissaolo, muiden työtehtävien hoitaminen sekä koulutukseen osallistuminen. Työvuorojen joustavuutta pidettiin pääosin hyvänä, mikä mahdollistaa myös omien yksityiselämän asioiden hoitamisen. Erityisesti perhepäivähoidossa työn luonteesta johtuen koettiin, että päivittäiseen 10 minuutin taukoon ilman lapsia ei ole mahdollisuutta. Työn hallinnan lisäämiseen, työyhteisötaitojen vahvistamiseen sekä työstä johtuvan stressin kokemusten vähentämiseksi järjestettiin henkilöstölle ja esimiehille koulutusta vuonna 2016. Esimiesten osaamista työhyvinvoinnin kehittämisessä ja arvioinnissa lisättiin ottamalla käyttöön Espoon kaupungin Posetiivi-työkalu. Posetiivi on voimavara- ja ratkaisukeskeiseen ajattelutapaan perustuva työhyvinvointityökalua, jonka avulla voidaan kehittää työyhteisön työhyvinvointia ja tutkia omaa esimiestyötä. Työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän kokemuksen ehkäisyssä työyhteisöt osallistuivat sivistystoimen Sitoudutaan sopuun -toimintamallin. Lisäksi yli puolet suomenkielisen varhaiskasvatuksen esimiehistä ja työsuojeluasiamiehistä on suorittanut vuonna 2016 Työturvallisuuskeskuksen Työhyvivointikortti -koulutuksen. Vuonna 2016 tehdyn Kunta10 -tutkimuksen tulosten yleispiirteenä voi todeta, että työyhteisöön ja johtamiseen liittyvissä mittareissa oli myönteistä kehitystä. Erityisesti kokemus työpaikkakiusaamisesta oli vähentynyt huomattavasti. Työhön liittyvissä mittareissa aiempaa useampi koki työmäärän lisääntyneen. Kokonaisuudessaan muutokset vuosien 2014-2016 kehittämiskohteissa olivat hyvin vähäisiä, mutta positiivisia. Suomenkielinen varhaiskasvatus osallistuu Työterveyslaitoksen DagisWork tutkimushankkeeseen 2016-2018. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää päiväkotityöntekijöiden työn kuormitustekijöitä, kuormittuneisuutta ja työstressiä sekä työstä palautumista ja niiden välisiä yhteyksiä työkykyyn ja terveyteen. Lisäksi selvitetään elintapa- ja työhyvinvointi intervention vaikutusta työntekijöiden kuormitukseen ja työkykyyn. Tutkimus on alkanut joulukuussa 2016 ja jatkuu vuoteen 2018. Tutkimukseen osallistuu 15 päiväkotia henkilöstöineen. Työsuojeluparien koulutukselliset tapaamiset pidettiin kevät- ja syyskaudella. Työsuojeluparien iltapäivässä käsiteltiin työyhteisötaitoja ja työsuojelua. Tapaamisten teemat käsittelivät työstä johtuvan stressin selättämistä ja varhaiskasvatuksen turvallisuutta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirjan päivittämistyö alkoi vuonna 2016. Varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirja muodostaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelman ja päivittämistyö saadaan päätökseen keväällä 2017. Vuonna 2016 jokainen varhaiskasvatuksen yksikkö teki riskien ja vaarojen arvioinnit määräajassa. Yhteensä niitä tehtiin 234 kappaletta. Keskeisimmiksi riskeiksi nousivat työympäristötekijät sekä henkinen kuormittuminen. Espoossa työhyvinvoinnin johtamista seurataan tulosyksikkökohtaisesti ns. työhyvinvointimatriisin avulla. Matriisiin on kerätty kahdeksan muuttujaa sairauspoissaoloista aina henkilöstön kokemuksiin kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Työhyvinvointimatriisiin kokonaistulos eli matriisiluku kuvaa kaikkien mittareiden osalta laskettua kokonaisarvoa. Matriisiluvun kehitystä seurataan vuosittain. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen matriisiluvun muutos vuoteen 2015 verrattuna on ollut aleneva. Negatiiviseen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa henkilöstön sairauspoissaolojen ja työtapaturmien kasvanut osuus. KUVA: JUSSI TIAINEN

Kuva 14: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen työhyvinvointimatriisi 35

36 6 Asiakaspalaute/ asiakastyytyväisyys KUVA: TARU TURPEINEN

Palautejärjestelmän kautta espoo.fi -sivuilla kuntalaiset voivat antaa palautetta Espoon kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Palautteet käsitellään järjestelmässä ja ne arkistoituvat tietokantaan. Palautteet on jaettu eri palautetyyppeihin ja aihealueisiin. Kuntalainen valitsee palautetta antaessaan koskeeko hänen palautteensa esimerkiksi varhaiskasvatusta. Palautteet ohjautuvat tämän valinnan mukaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen vastaajaringille. Vastaajaringissä on mukana 29 suomenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijää. Palautteisiin vastataan viiden työpäivän sisällä. Vuonna 2016 suomenkieliselle varhaiskasvatukselle tuli palautejärjestelmän kautta 137 (edellisvuonna 162) palautetta. Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 -tutkimus Keväällä 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta. Espoolaisten vastaajien arviot palveluista olivat aiempaa paremmat. Vuoden 2012 Kaupunkipalvelututkimukseen verrattuna espoolaisten tyytyväisyys lasten päivähoitoon on lisääntynyt selvästi. Kun vuonna 2012 kaikista espoolaisista vastaajista 37 prosenttia antoi päivähoidolle hyvän arvion, on osuus vuonna 2016 selvästi suurempi, 48 prosenttia. Tyytyväisyys on tutkimukseen osallistuneiden kuntien keskimääräisen tasolla. Kodin ulkopuolella päivähoidossa olevien lasten vanhempien tyytyväisyys kaikkiin kysyttyihin päivähoidon osatekijöihin on lisääntynyt neljän vuoden aikana. Lähes kaikki, 95 prosenttia, ovat tyytyväisiä hoitopaikkaan yleisesti, kodin ja hoitopaikan yhteistyöhön, toimintaan lasten kanssa ja ilmapiiriin ja turvallisuuteen (96 %). Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat henkilökunnan riittävyys ja tilojen kunto ja varusteet. Joka neljäs (23 %) vanhempi antoi niille erittäin tai melko huonon arvosanan. Ryhmäkoko sai huonon arvion joka viidenneltä (20 %). Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten hyvin lasten päivähoito on hoidettu Espoossa. 48 prosenttia vastaajista piti lasten päivähoitoa hyvin hoidettuna. Osuus oli vertailuryhmän keskiarvon nähden korkea. Tyytyväisten osuus nousi edellisestä tutkimuskerrasta seitsemän prosenttiyksikköä. 37 KUVA: TARU TURPEINEN

38 Kuva 17: Päivähoidossa olevien lasten vanhempien tyytyväisyys päivähoitopaikkaan, Espoo

Kuva 18. Miten hyvin lasten päivähoito on hoidettu asuinkunnassa 39

40 7 Muiden toimialojen järjestämät palvelut KUVA: OLLI HÄKÄMIES

41 Siivous Tilapalvelut-liikelaitoksen siivouspalvelut tuotti siivousja käyttäjäpalvelut suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimipisteisiin omana työnä tai ostopalveluna. Ostopalvelun osuus palvelutuotannosta oli noin 48 %. Palvelujen laadusta ja muusta sopimussisällöstä sekä hinnasta on sovittu tulosyksikön kanssa solmitussa sisäisessä palvelusopimuksessa. Toimintavuoden aikana sisäinen siivouspalvelusopimus liitteineen on päivitetty. Siivouspalvelut vastaa sekä oman tuotannon että ostopalvelun laadusta. Kesällä tehtävä perussiivous organisoidaan siten, että omana työnä tehtävissä kohteissa vuosihuoltotöitä tehdään pääsääntöisesti ympäri vuoden vuosikellon mukaisesti. Näissä kohteissa vuosihuoltotöitä ei tehdä kohteen ollessa kesällä suljettuna. Palveluyritysten kohteissa vuosihuollot tehdään edelleen pääosin kesäaikana. Ateriapalvelut Espoo Catering Oy tuotti suurimman osan suomenkielisen varhaiskasvatuksen ateriapalveluista vuonna 2016. Fazer Food Services Oy toimitti ateriapalvelut 22 päiväkotiin, 18 ryhmäperhepäiväkotiin/esiopetusryhmään sekä välipaloja kahteen asukaspuistoon. KUVA: JUSSI HELIMÄKI

42 Liitteet Liite 1: Suva-tarina Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö SUVA-tarina Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla Suva-jory 17.12.2013 Espoolaisen varhaiskasvatuksen nykymaisema Varhaiskasvatus on osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja elinikäistä oppimista. Toimintaamme ohjaa Espoon varhaiskasvatussuunnitelma, jossa korostuvat lasten hyvinvointi, oppimisen ilo ja kestävä kehitys. Välittämiseen, vastuuseen ja huolenpitoon kasvattaminen ovat perusta kestävämmän elämäntavan omaksumiselle. Työssämme korostuu kasvatuskumppanuus sekä toimintamme jatkuva arviointi ja kehittäminen. Espoolaisperheet käyttävät aktiivisesti monipuolisia varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja sekä kotihoidon- ja yksityisen hoidon tukea, joita olemme laajentaneet ja kehittäneet. Valtaosa vanhemmista on tyytyväisiä varhaiskasvatukseen ja lapset viihtyvät ja voivat hyvin. Henkilökuntamme on koulutettua ja osaavaa. Koulutetun henkilökunnan saatavuus on viime vuosina vaikeutunut. Palvelujen kysyntä on kasvanut ja jatkaa kasvuaan, mutta päivähoitotiloja ei ole riittävästi. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden osuuden kasvu näkyy yhä enemmän arjessamme. Kohti uutta näkymää Varhaiskasvatus on tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja elinikäisen oppimisen polkua. Varhaiskasvatusta arvostetaan pienten lasten kasvu- ja oppimisympäristönä. Kestävän kehityksen edistäminen näkyy entistä enemmän toiminnassamme. Jotta lasten oppimispolut olisivat sujuvia, ko-

rostuu toimintatapojen ja käytäntöjen yhtenäistäminen perusopetuksen kanssa. Varhaiskasvatuksessa erilaiset kulttuurit kohtaavat ja monimuotoisuus lisääntyy. Tämä rikastuttaa varhaiskasvatuksen sisältöjä. Kansainväliset yhteydet lisääntyvät. Yhä useampi työyhteisö on tulevaisuudessa monikulttuurinen. Uudenlaiset työn tekemisen muodot ja vanhempien joustavammat työajat lisäävät erilaisten varhaiskasvatuspalvelujen tarvetta. Kehitämme palvelujamme entistä monimuotoisemmiksi ja tuotamme ne tehokkaammin. Vaalimme varhaiskasvatuksen laatua ja lasten sosiaalisten suhteiden pysyvyyttä. Osaamisvaatimukset muuttuvat ja kasvavat. Koulutetun henkilökunnan saatavuuden heikentyminen luo haasteita rekrytoinnin kehittämiselle ja täydennyskoulutukselle. Lapsille hyvän elämän eväät ja kestävät ratkaisut tulevaisuuteen Lapsuuden arvostaminen, lasten hyvinvointi ja perheiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen ovat toimintamme kehittämisen lähtökohtina. Luomme yhteisöllisyyttä arvostavan toimintakulttuurin, jossa lapset, vanhemmat ja henkilökunta kokevat osallisuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsenaolemisen riemu näkyy arjessamme. Hyödynnämme pienille lapsille parhaiten soveltuvaa ja ajanmukaista pedagogiikkaa. Leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen korostuvat toiminnassamme lasten tapoina toimia, elää ja oppia. Vahvistamme lasten voimavaroja kasvattamalla heitä sosiaalisiin taitoihin, terveellisiin elämäntapoihin sekä kulttuurin harrastamiseen. Yhdessä vanhempien kanssa ohjaamme lapsia omaksumaan kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan. Toimimme kasvatuskumppaneina vanhemmille. Tartumme lasten kehityksen ja oppimisen haasteisiin aktiivisesti yhdessä vanhempien kanssa. Teemme jatkuvaa yhteistyötä perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Hankimme tarkoituksenmukaisia tiloja ja osaavaa henkilökuntaa, jotta voimme järjestää palvelujamme tarvetta vastaavasti. Käytämme tiloja tehokkaasti ja monipuolisesti. Toimiva palveluneuvonta ja ohjaus sekä sähköiset ratkaisut tukevat toimintaamme. Työyhteisöjen hyvinvointi, osallistava johtaminen sekä mahdollisuudet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ovat kilpailuetujamme henkilökunnan rekrytoinnissa. Teemme tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Edistämme henkilöstömme kulttuuritietoisuutta ja taitoa toimia monimuotoisessa ympäristössä. Olemme edelläkävijä palvelujemme, varhaiskasvatuksen sisällön ja menetelmien kehittämisessä. Ennakoimme toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Kehitämme ja kokeilemme uusia toimintatapoja yhdessä kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa haluamme, että Kuntalaiset arvostavat Espoon suomenkielistä varhaiskasvatusta luotettavana ja osaavana varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Varhaiskasvatuksen yhteisöissä lapsi ja hänen vanhempansa kokevat osallisuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsia ohjataan omaksumaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat oppivia ja välittäviä. Ne kannustavat henkilöstöä jatkuvaan työn ja ammattitaidon kehittämiseen sekä houkuttelevat uutta osaavaa henkilöstöä. 43

44 Liite 2: Suomenkielisen lasten päivähoidon, yksityisen ja kotihoidon tuen kattavuus/joulukuu 2016

Liite 3: Espoo-strategian 45 tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2016 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. OMA VALTUUSTOKAU- DEN TAVOITE Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. TULOSTAVOITE / TAVOITE Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. MITTARI / ARVIOINTI- KRITEERI Toimintakate Kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset (kustannukset yhteensä, sisäiset kustannukset, ulkoiset kustannukset) varhaiskasvatuksessa olevaa laskennallista lasta kohden vuonna 2015 ja vuonna 2016 SEURANTA 31.12. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ylittyivät 0,1 % (noin 35 000 ) ja toimintamenot alittuivat 1 % (noin 2 M ). Tulostavoite toteutui Vuonna 2016 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli 10 908, 0,7 % pienempi kuin vuonna 2015. Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 031, 0,4 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. Tulostavoite toteutui TOIMENPITEET / VASTUUHENKILÖ Titta Tossavainen Titta Tossavainen Uusien kunnallisten ja yksityisten päiväkotien valmistuessa luovutaan pienistä, epätarkoituksenmukaisista tiloista Vähintään kolmesta epätarkoituksenmukaisesta tilasta luopuminen Kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyi kesällä 2016 Tavoite toteutui Aluepäälliköt, palveluohjaajat, yksikköesimiehet Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Tilojen käyttö tehostuu sivistystoimessa. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. (kaupunkitasoinen) Tilakustannukset/asukas Vuonna 2016 suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilakustannukset asukasta kohden olivat 99 euroa. Tavoite toteutui Titta Tossavainen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin henkilötyövuodet / laskennallinen lapsi Henkilöstötyön tuottavuus parani yli 1,0 prosenttia. Tavoite toteutui Kaikki esimiehet Kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä Kunnallisen päivähoidon toimipaikkakoon kasvu (lapsia/ toimipaikka). Uusien yksityisten päiväkotien määrä Kunnallisissa toimipaikoissa oli vuoden 2016 lopussa keskimäärin 54 lasta/ toimipaikka. Vuoden 2015 lopussa oli keskimäärin 49 lasta/toimipaikka. Vuoden aikana käynnistyi neljä uutta yksityistä päiväkotia ja yksi päiväkoti laajensi toimintaansa. Tavoite toteutui Titta Tossavainen, aluepäälliköt

46 Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. OMA VALTUUSTOKAUDEN TAVOITE Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. TULOSTAVOITE / TAVOITE Luodaan mallit Tunti liikuntaa päivässä tavoitteen toteuttamiseksi. Mallit on otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjä tehostetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa Kerhopaikkoja lisätään 100 lapselle Kaikille vieraskielisille lapsille, jotka ovat aloittaneet varhaiskasvatuksen viimeistään kuluvan vuoden syyskuun aikana, on laadittu kaksikielisyyden suunnitelma. Maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksien parantaminen opetuksessa ja kasvatuksessa Luodaan käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa MITTARI / ARVIOINTIKRITEERI Mallit on luotu ja otettu käyttöön. Tehostamistoimenpiteistä päättäminen ja niiden käyttöönotto Uusien kerhopaikkojen lukumäärä Laaditut suunnitelmat / vieraskielisten lasten määrä Tulosyksiköissä on luotu ja otettu käyttöön mallit huoltajien kanssa kasvatuskumppanuuden toteuttamiseksi. Kaikissa yksiköissä on käytössä arviointikäytäntö SEURANTA 31.12. Toimintamalli otettiin käyttöön: Kaikkiin yksiköihin hankittiin ulkoliikuttajaliivit ja annettiin vinkkejä ulkoliikunnan järjestämiseksi. Yksiköiden käyttöön laadittiin seurantavälineitä liikunnan määrän mittaamiseksi. Tavoite toteutui Integroitujen ryhmien mitoitus muutettiin suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön käyttöön valmistui Kasvun ja oppimisen tuen käsikirja. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä uudistetaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja säädösten mukaiseksi. Esitykset muutoksista valmistuvat alkuvuodesta 2017. Tavoite toteutui Joulukuussa 2016 kerhoihin on sijoitettu 577 lasta. Vuoden 2016 joulukuussa kerhoihin oli sijoitettu 409 lasta, muutos + 168 lasta. Tavoite toteutui Kaksikielisyyden suunnitelman laadinta vakiintui osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Se sisältyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka tehdään kaikille lapsille. Tavoite toteutui Kasvatuskumppanuuden malli laadittiin ja sitä pilotoitiin Tapiolan alueella. Se otetaan käyttöön kevään 2017 aikana myös muilla palvelualueilla. Vieraskielisten lasten osuus kunnallisen ja ostopalveluna järjestetyn varhaiskasvatuksen lapsista oli 19,8 % joulukuussa 2016. Tavoite toteutui Käytännöt, joiden avulla lapset voivat arvioida leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa, kartoitettiin ja niistä laadittiin kooste yksiköiden käyttöön. Vanhemmat arvioivat toimintaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Lisäksi vanhempien arvioita pyydettiin marraskuun alussa toteutetulla kyselyllä. Kysely oli osa varhaiskasvatussuunnitelman uudistamista. Tavoite toteutui TOIMENPITEET / VASTUUHENKILÖ Virpi Mattila Varpu Ojala / Elina Pulli Liisa Ollikainen, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Aluepäälliköt Yksikköesimiehet Titta Tossavainen, Virpi Mattila Yksikköesimiehet, Virpi Mattila

Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. OMA VALTUUSTOKAUDEN TAVOITE Espoo on Suomen osaavin kaupunki Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. TULOSTAVOITE / TAVOITE Luodaan digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksessa. Kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä. Kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumusten laatiminen Uudet esiopetussuunnitelmat on otettu onnistuneesti käyttöön. Jokainen tulosyksikkö toteuttaa vähintään yhden kansainvälisen yhteistyöhankkeen. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. MITTARI / ARVIOINTIKRITEERI Osaamisen kehittämisen suunnitelman toimeenpano vastaa 2016 esiopetussuunnitelmaa ja digitarinaa. Varhaiskasvatuksella olevien ryhmä-/toimipaikkakohtaisten laitteiden määrä Tulosyksikkö ja varhaiskasvatusyksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset. Yksiköt ovat laatineet omat esiopetussuunnitelmansa. Käyttöönotto on toteutunut onnistuneesti. Yhteistyöhankkeiden määrä. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. SEURANTA 31.12. Osaamisen kehittämisen suunnitelmassa otettiin huomioon esiopetussuunnitelman ja digitarinan mukaiset digitaalisen oppimisen tavoitteet. Digitaalisen oppimisen koulutukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Keto-hankkeen avulla koulutettiin 53 ict- mentoria, jotka tukevat jatkossa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikköjä digitaaliseen oppimiseen liittyvissä asioissa. Mentorit valmistuivat joulukuussa 2016. Verkoston toiminnan jatkosuunnitelma on valmis. Tavoite toteutui Lasten käyttöön tarkoitettuja digivälineitä oli vuoden lopussa kaikissa päiväkodeissa ja esiopetusyksiköissä. Päiväkodeista 80 % oli verkotettuja, niihin oli myös hankittu ryhmäkohtainen henkilökunnan laite. Tavoite toteutui Tulosyksikkötasoinen yhteiskuntasitoumus laadittiin. Varhaiskasvatusyksiköistä noin 70 % laati oman yhteiskuntasitoumuksen. Tavoite toteutui osittain. Yksiköiden esiopetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen. Tavoite toteutui. Suomenkielinen varhaiskasvatus sai määrärahan Erasmus+ -ohjelmaan osallistumiseen. Osana hanketta käytiin perehtymässä Kööpenhaminan seudun varhaiskasvatuksen käytäntöihin erityisesti monikulttuurisuuteen ja luontokasvatukseen liittyen. Tavoite toteutui Investointiesityksissä otettiin huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsittiin erillisrakentamiselle vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. Tavoite toteutui TOIMENPITEET / VASTUUHENKILÖ Virpi Mattila Varpu Ojala Salla Hovi Varpi Ojala, Virpi Mattila Yksikköesimiehet Virpi Mattila, Anu Vesiluoma, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Virpi Mattila, Titta Tossavainen Titta Tossavainen Titta Tossavainen 47

Toimintakertomus on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa xx.x.2017 Toimitus: Suomenkielinen varhaiskasvatus Kannen kuva: Taru Turpeinen Ulkoasu: Espoon kaupungin viestintä Paino: XXXX KUVA: OLLI HÄKÄMIES