Toiminta ja talous

Toiminta ja talous 1.1. 31.8.2012 PALVELUSUUNNITELMA *********** TOIMINTASUUNNITELMAT 2016 2018 4.9.2015 II Osavuosikatsaus Shp:n johtoryhmä 17.9.2012

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TOIMINNAN MUUTOKSET... 4 3 TOIMINNAN TAVOITTEET... 4 4 PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA... 5 4.1 LÄHETTEET... 5 4.2 HOITOPALVELUT... 6 5 TULOT JÄSENKUNNILTA... 8 6 TALOUS... 9 6.1 ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA... 9 6.2 SAIRAANHOITOTOIMINNAN TULOSLASKELMA... 10 7 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELEMAT... 11 7.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE... 11 7.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE... 12 7.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE... 13 7.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE... 14 7.5 LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUE... 15 7.6 TUKIPALVELUJEN TOIMIALUE... 15 7.7 KESKUSHALLINTO... 16 8 HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT JÄSENKUNNITTAIN... 18 8.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 19 8.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 20 8.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 21 8.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 22 8.5 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN23 8.6 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: ENSIHOIDON PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 24

3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat muodostavat: Sairaanhoitopiirin strategiat, jotka valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2015 Uusi sairaala hankkeen ja siihen liittyen toimintatapojen muutoksen suunnittelua ohjaavat periaatteet: o Potilas ensin o Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille o Tehokas ja edistyksellinen ICT o Hyvä logistiikka o Integroitu palvelujärjestelmä (perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito ja osin sosiaalitoimi) o Ennalta ehkäisy ja terveyden edistäminen o Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus o Johtaminen tulee prosesseja Terveydenhuoltolain määräykset hoidon saatavuudesta Suunnittelun lähtökohdat eivät myöskään oleellisesti poikkea valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymästä suunnitelmasta. Sairaanhoitopiirin johtajan kiteytys suunnitelman lähtökohdista on edelleen saman sisältöinen: Talouden kurimus ei hellitä Talousarviovalmistelussa on jouduttu karsimaan vastuualueiden esittämiä suunnitelmia. Tarpeiden ja mahdollisuuksien kuilu kasvaa. Tavoitteena on ollut, että vältetään mahdollisimman paljon sellaisia toiminnallisia muutoksia, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia suoraan potilaan hoitoon. Kun sellaisia tehdään niukkuuden jatkuessa, ensisijaisena periaatteena pidetään toiminnallisen kehittämisen lähtökohtaa, kuin mekaanista palvelujen karsintaa. Muutoksissa, joilla on henkilöstövaikutuksia otetaan huomioon uuden sairaalan henkilöstösuunnitelman mukaiset painotukset. Uuden sairaalan suunnittelu ja rakentaminen Ensi vuoden aikana siirrytään jo uuden sairaalan rakentamisvaiheeseen. Toiminnan suunnittelussa tullaan hyvin intensiiviseen vaiheeseen. Yhtenä olennaisena kokonaisuutena ICT järjestelmien suunnittelu etenee, ja siinä otetaan huomioon valtakunnallisesti etenevä yhteistyö tietojärjestelmien kehittämisessä. Valmistautuminen SOTE-uudistukseen Hallitusohjelman ja Pöystin raportin mukaisesti Sote-uudistus etenee palvelurakenteen ja rahoitusmallin uudistamisen osalta. Uudistukseen liittyy myös merkittäviä sairaanhoitopiirin toimintaan ja omaisuusjärjestelyihin liittyviä yksityiskohtia, joiden valmistelu on käynnistettävä valtakunnallisten päätösten jälkeen yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Uusia alueellisia toimintamalleja kehitetään sekä Uusi sairaala hankeen piirissä ja SOTE 2020 hankkeessa. Sairaanhoitopiiri on aktiivisesti mukana ja pilotointien jälkeen monia uusia toimintatapoja (esim. kuntoutusketjut, palveluohjaus, etäpoliklinikat) voidaan ottaa käyttöön nopeastikin.

4 2 TOIMINNAN MUUTOKSET Tavoitteena on vakiinnuttaa hoitopalvelujen tuotannon rakenne ja määrä viime vuosien aikana toteutettujen muutosten mukaisesti uuden sairaalan toiminnan alkuun saakka. Vuonna 2016 toteutetaan seuraavat muutokset: - Avohoitoa kehitetään edelleen ja vastaavasti vuodeosastohoidon tarvetta vähennetään ja hoitoaikoja lyhennetään. - Jokilaakson sairaalasta ostettujen palvelujen kotiutus omaksi toiminnaksi toteutetaan vuonna 2016 täysimääräisesti. - Päivystystoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon päivystysasetuksen edellyttämät toiminnan muutokset. - Paljon palveluja käyttävien potilaiden hoidon suunnitteluun ja toteutukseen pyritään löytämään uusia toimintatapoja. - Kotisairaalatoiminta käynnistetään yhdessä Jyväskylän yhteistoimintaalueen kanssa. Kotisairaalatoimintaa liittyy läheisesti palliatiivisen poliklinikan ja saattohoidon toiminta. - Liikelaitos Caterinan ja Kylän Kattauksen toiminnot sekä Kahvio Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) kahvilatoiminnot yhdistetään vuonna 2016. Organisaatiojärjestelyistä huolimatta ruokapalvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin yksiköille entiseen tapaan. Toimialueittain esitetyissä suunnitelmissa (luku 7) on tarkempia kuvauksia toimintojen muutoksista. 3 TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Sairaanhoitopiirin perustehtävä: - tarjotaan kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteet: tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin strategia on ollut toimialueiden ja vastuualueiden suunnittelun lähtökohtana, niitä kuvataan tarkemmin toimialueiden suunnitelmissa (luku 7). Strategiaa on myös tehty tunnetuksi koko henkilöstölle ja sitä on käsitelty työyksiköissä, jotta se on jokapäiväisen toiminnan perustana.

5 4 PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA 4.1 Lähetteet Seuraavassa kaaviossa esitetään lähetteiden määrä ja sen muutos viime vuosilta: Lähetemäärä on kuluvan vuoden aikana ollut selvästi aikaisempaa suurempi, mutta ensi vuodelle vastuualueiden tavoitteissa ei ole merkittävää muutosta, poikkeuksena tästä kuitenkin on Operatiivinen toimialue, jonka erikoisaloilla lähetemäärissä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutietona esitettävä Tot 12 kk tarkoittaa viimeisten 12 kuukauden (elokuu 2014-heinäkuu 2015) toteumatietoa.vuoden 2016 tavoitetta verrataan tähän toteumaan. Seuraavassa kuviossa esitetään lähetteiden määrä terveyskeskuksittain, tavoitetieto perustuu vastuualueiden esityksiin: Toteuma 2014 Tot 12 kk Tae 2016 Muutos toteumasta Lähetteet yhteensä 51 693 54 030 56 394 2 364 4,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 30 492 31 973 33 409 1 436 4,5 % Keski-Suomen Seututerveyskeskus 8 751 9 065 9 842 777 8,6 % Saarikka 3 868 4 035 3 439-596 -14,8 % Kinnulan terveyskeskus 327 422 384-38 -9,0 % Pihtiputaan terveyskeskus 833 787 842 55 7,0 % Viitasaaren terveyskeskus 1 476 1 564 1 575 11 0,7 % Äänekosken terveyskeskus 4 048 4 302 4 280-22 -0,5 %

6 4.2 Hoitopalvelut Hoitopalvelujen tuotteiden määrätietoja Seuraavassa kuviossa esitetään hoitopalvelujen tuotemäärien aikasarjaa. Erikoissairaanhoidon hoitopalvelutuloista noin 77 % saadaan drg-tuotteilla, tuotteiden määrä on suunnitelmaesityksen mukaan 1,2 % suurempi kuin vuonna 2014, mutta viimeisten 12 kuukauden tasolla. Suurimmat muutokset on sisätautien ja kirurgian vastuualueilla. Tasoryhmittäisten hoitopäivien tulojen osuus on noin 8 %, hoitopäivien määrän muutos on -10 % vuoteen 2014 verrattuna ja - 5 % viimeisten 12 kuukauden toteumaan. Vuodeosastohoito on tuotteistettu hoitopäivinä psykiatriassa (80 % tasoryhmittäisistä hoitopäivistä) ja kuntoutustoiminnassa. Lisäksi hengityshalvauspotilaiden hoito laskutetaan hoitopäivinä. Tasoryhmittäisten avohoitokäyntien tulojen osuus on myös noin 8 %. Psykiatrissa ja lasten vastuualueella käyntien määrätavoite on toteumaa suurempi, mutta perusterveydenhuollon päivystyksen käyntimäärä on esityksen mukaan toteumaa pienempi. Psykiatrian palveluasumisen tulojen osuus on noin 3 %, muutos toteumaan on esityksen mukaan vajaa 2 %.

7 Avohoitokäyntien määrä Avohoidon suoritetietona oleva käyntien määrä poikkeaa hoitopalvelujen laskutuksen perusteena olevista tasoryhmittäisistä avohoitokäynneistä. Toiminnan muutosten myötä käyntimäärä on viime vuosina kasvanut vuosittain: Hoitopäivien määrä Avohoitopainotteisuuden seurauksena vuodeosastohoito on vähentynyt, vuodeosastoja on viime vuosina lakkautettu operatiivisella, konservatiivisella ja psykiatrian toimialueilla. Monilla vastuualueilla on tavoitteena edelleen lyhentää hoitoaikoja. Leikkausten profiilissa muutoksia Leikkausten määrän muutosta merkittävämpää on leikkausten profiilin muutos: Yhä enemmän tehdään mini-invasiivisia leikkauksia, jotka ovat pitkäkestoisia ja joissa käytetään nykyaikaista laiteteknologiaa sekä kertakäyttöisiä leikkaustarvikkeita. Vastaavasti pienempiä toimenpiteitä on siirretty tehtäväksi polikliinisesti ja osa aikaisempien vuosien suuren volyymin toimenpiteistä, kuten polvinivelen artroskopiat, ovat vähentyneet lähes kokonaan.

8 5 TULOT JÄSENKUNNILTA Sairaanhoitotoiminnan hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnille ovat + 0,5 % vuoden 2015 muutettua talousarviota suuremmat ja suunnitelman mukaan muutos vuoden 2014 toteumasta on 1,9 %, muutos renkaittain: Seuraavassa kuviossa esitetään tulojen muutos vuoteen 2014 verrattuna renkaittain ja toimialueittain. Tietoihin sisältyvät oma toiminta, hoito muissa sairaaloissa, ensihoitopalvelut ja erityisvelvoitteet. Vuoden 2014 toteumassa on huomioitu myös kalliiden hoitojen tasaus. Seututerveyskeskuksen tuottamat palvelut eivät sisälly laskelmiin. 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos vuoden 2014 toteumasta Muutos vuoden 2015 talousarviosta Jäsenkunnat yhteensä 279 797 283 673 284 994 5 196 1,9 % 1 320 0,5 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 172 342 172 966 177 831 5 489 3,2 % 4 865 2,8 % Seututerveyskeskus 50 077 51 169 50 158 81 0,2 % -1 011-2,0 % Pohjoinen Keski-Suomi 57 378 59 539 57 007-371 -0,6 % -2 531-4,3 % Muut asiakkaat 10 697 11 835 12 381 1 684 15,7 % 546 4,6 % Asiakkaat yhteensä 290 495 295 508 297 375 6 880 2,4 % 1 867 0,6 % Talousarviossa kuntakohtaiset hoitopalvelujen myyntitulot lasketaan tuotekohtaisesti 12 kuukauden toteumatietojen perusteella. Luvissa 8 esitetään tiedot kunnittain ja toimialueittain.

9 6 TALOUS 6.1 Alijäämän kattamissuunnitelma Vuoden 2014 tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä oli 15,8 milj. euroa. Suunnitteluohjeen mukaisesti taloussuunnitelmaan sisältyy alijäämän kattaminen suunnitelmakauden aikana vuosittain 3 miljoonan euron tulostavoitteella. Vuoden 2016 tulostavoite 3 m sisältyy hoitopalvelujen hintoihin, ja osaltaan vaikuttaa hintojen vertailukelpoisuutta kuluvaan vuoteen, sillä vuoden 2015 hoitopalvelujen hintoihin sisältyy yhden miljoonan euron tulostavoite, sillä potilasvakuutuksen aiheuttama alijäämä rahoitetaan erityisvelvoitemaksulla. Seuraavassa esitetään sairaanhoitopiirin tuloksen kehityksen kuvaaja. Viime vuosiin saakka tulospoikkeamat ovat olleet pieniä vuoden 2009 tilinpäätöstä lukuun ottamatta.

10 6.2 Sairaanhoitotoiminnan tuloslaskelma Sairaanhoitopiirin hallitus antoi toukokuussa suunnitteluohjeen, jonka mukaan jäsenkunnilta arvioitujen hoitopalvelujen tulojen muutos voi olla enintään + 0,5 % vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Sairaanhoitotoiminnan talousarvio on valmisteltu tämän ohjeen mukaisesti, seuraavassa esitetään tuloslaskelma talousarviovalmistelun nykyisestä vaiheesta: TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Muutos 1.000 euroa Kv 5.6.2015 Palvelusuunnitelma TA 2015 TP 2014 Toimintatulot 2015/06 Hoitopalvelujen myyntitulot 280 770 281 521 284 593 1,1 % 1,4 % Erikoissairaanhoidon palvelut 265 042 265 758 268 829 1,2 % 1,4 % Erikoissairaanhoito, oma toiminta 230 559 232 648 236 938 1,8 % 2,8 % Hoito muissa sairaaloissa 34 483 33 110 31 891-3,7 % -7,5 % Perusterveydenhuollon hoitopalvelut 7 751 6 937 7 493 8,0 % -3,3 % Sosiaalitoimen palvelut 7 977 8 826 8 270-6,3 % 3,7 % Erityisvelvoitemaksu jäsenkunnilta 1 400 5 900 3 300-44,1 % 135,7 % Muiden palvelujen myynti 27 152 24 953 26 673 6,9 % -1,8 % - siitä ensihoito jäsenkunnille 8 324 8 087 9 482 17,2 % 13,9 % Potilasmaksut 10 839 10 189 10 766 5,7 % -0,7 % Muut 3 219 3 646 3 538-3,0 % 9,9 % Toimintatulot yhteensä 323 380 326 209 328 870 0,8 % 1,7 % Tulot jäsenkunnilta 279 797 283 673 284 994 0,5 % 1,9 % Toimintamenot Henkilöstömenot 162 480 163 749 164 162 0,3 % 1,0 % Asiakaspalvelujen ostot 34 651 33 110 31 891-3,7 % -8,0 % Muiden palvelujen ostot 63 008 54 364 58 696 8,0 % -6,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 086 46 495 48 622 4,6 % 1,1 % Muut 5 389 5 192 4 969-4,3 % -7,8 % Toimintamenot yhteensä 313 614 302 910 308 340 1,8 % -1,7 % Rahoitusmenot (netto) 1 185 1 844 2 190 19 % 85 % Vuosikate 8 582 21 455 18 341-15 % 114 % Poistot ja arvonalentumiset 16 055 15 955 15 341-3,8 % -4,4 % Tilikauden tulos -5 630 5 500 3 000

11 7 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELEMAT 7.1 Operatiivinen toimialue Operatiivinen toimialue koostuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin leikkaustoimintaa tekevistä (kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, hammas-, suu- ja leukakirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, anestesia - ja leikkaushoito) vastuualueista ja tuottaa näiden sisältämien erikoisalojen erikoissairaanhoitolain ja valtakunnallisesti sovitun hoidonporrastuksen mukaisia palveluita ensisijaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuin myös erikoisalojen välisenä yhteistyönä sekä potilaan vapaan valinnan myötä oman sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle väestölle. Toiminta pohjautuu Keski- Suomen sairaanhoitopiirin strategia 2015 2020 arvoihin, missioon ja tavoitteisiin. Toimialue tuottaa Keski-Suomen väestölle ja muille palvelun piiriin tuleville vaikuttavan oikeaaikaisen hoidon yhteistyössä muiden toimialueiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa THL:n hoitotakuun asettamien kriteereiden mukaisesti. Toimialueen potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti kehitetään ja vakiinnutetaan potilasvahinko-, vaara- ja haittatapahtumien minimointiin tähtääviä toimintamalleja vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon takaamiseksi. Toimialueen yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on saada elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika lyhenemään alle 2 kk sekä jonottoman toimintamallin toteutuminen koko toimialueella. Talouden suunnittelussa haastetta aiheuttavat toiminnan muutokset, hoidon tarpeen lisääntyminen, tarvikemenojen kasvun sekä volyymin että tiettyjen erikoistarvikkeiden korkeiden hintojen vuoksi. Keskeistä vuodelle 2016 on Jokilaakson ostojen kotiuttaminen, sekä vielä muutamilla erikoisaloilla vaivaavan erikoislääkärivajeen ratkaiseminen. Myönteisenä asiana nähdään mahdollisuus lisätä erikoisosaamista tarjoavien erikoisalojen tarjontaa sairaanhoitopiirin ulkopuolelle, minkä osuus nykyiselläänkin on jo huomattava ja mikä osaltaan antaa mahdollisuuden käyttää rakenteellisia resursseja tehokkaasti kuin myös kasvattaa toimialueen vetovoimaa työnantajana. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä 92 993 91 921 92 955 0,0 % 1,1 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 53 684 52 646 54 071 0,7 % 2,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 17 854 17 708 17 218-3,6 % -2,8 % Pohjoinen Keski-Suomi 21 455 21 567 21 666 1,0 % 0,5 % Muut asiakkaat 4 736 4 883 5 353 13,0 % 9,6 % Asiakkaat yhteensä 97 729 96 803 98 309 0,6 % 1,6 %

12 7.2 Konservatiivinen toimialue Toimialueen tavoitteena on antaa tutkittuun tietoon perustuvaa, korkeatasoista ja hyvään hoitokäytäntöön perustuvaa hoitoa väestölleen. Hoitotakuussa pysytään, ja lisääntyneiden lähetteiden käsittely tapahtuu nopeasti ja konsultaatioluonteisesti. Toiminnan kehittämisen tavoitteina ovat edelleen sujuvat hoitoketjut ja prosessit ja päivystystoiminnan sujuminen. Toiminnan tehostamiseen tähtääviä suunnitelmia on tehty, ja tätä jatketaan vastuualueilla. Palliatiivinen poliklinikka on aloittanut toimintansa. Päiväsairaalatoimintaa kehitetään ja laajennetaan, ja uusia potilasryhmiä sinne suunnitellaan niin, että sairaanhoitajien koulutus ja perehdytys uusien potilasryhmien hoitoon turvataan. Kotisairaalatoiminnan aloituksesta odotetaan päätöstä. Näiden toiminnallisten muutosten tarkoituksena on vähentää vuodeosastohoidon tarvetta. Lähetteiden määrä on lisääntynyt kaikilla vastuualueilla, joka vaatii entistä parempaa hoidonporrastusta. Ensikäyntien määrä on suunnitellusti lisääntynyt kaikilla vastuualueilla. Hoitopalveluita tuotetaan suunnilleen aiemman vuoden tasolla. Ulkopuolisiin ostoihin vaikuttaminen on haasteellista: iso osa ostoista on sellaista, joka on valtakunnallisesti sovittu keskitettäväksi yliopistosairaaloihin, kuten pikkukeskosten hoito, lasten syövät tai elinsiirrot. Omana toimintana suunnitellaan kuitenkin käynnistettäväksi kalliiden sydänläppien asentamista, jolla toiminnalla on tarkoitus vähentää ostopalvelua yliopistosairaaloista. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä 101 579 103 326 104 536 2,9 % 1,2 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 58 762 59 168 61 677 5,0 % 4,2 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 20 143 20 225 20 245 0,5 % 0,1 % Pohjoinen Keski-Suomi 22 674 23 934 22 614-0,3 % -5,5 % Muut asiakkaat 3 951 4 974 4 828 22,2 % -2,9 % Asiakkaat yhteensä 105 530 108 301 109 364 3,6 % 1,0 %

13 7.3 Psykiatrian toimialue Psykiatria jakautuu polikliinisen psykiatrian, sairaalapsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vastuualueisiin. Mittava virkalääkärivaje (15-20 lääkärivakanssia täyttämättä eli n 38-53 %) leimaa toimintaa ja taloutta sekä heikentää päivystysasetuksen ja erikoislääkärijohtoisen toiminnan toteutumista Juurikkaniemen sairaalassa. Juurikkaniemen toimintaedellytysten tarkastelu jatkuu tiiviinä, mikä vaikuttaa realistiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Nuorisopsykiatria ja sairaalapsykiatria tuottavat maakunnan erikoissairaanhoidon osastohoitopalvelut ja yleissairaalapsykiatrian konsultaatiot. Psykiatrinen akuuttityöryhmä palvelee päivystysalueella koko maakuntaa. Kuntia palvellaan polikliinisin palveluin sopimuksen mukaisesti valtakunnallisia hoitosuosituksia hyödyntäen. Päivystyksen, akuuttitoiminnan, liikkuvan työn, toiminnallisten ja kuntouttavien työmuotojen sekä ryhmähoitojen kehittäminen jatkuu tavoitteena potilaan oikea-aikainen ja tavoitteellinen, vaikuttava avohoitopainotteinen hoito. Hoitoprosesseja terävöitetään. Hoidon tavoitteena on hyvä vaikuttava määräaikainen hoito, varomerkkien tunnistaminen ja oireenhallinta sekä työ- ja toimintakyvyn kohentuminen/palautuminen. Potilastyytyväisyyskyselyjä ja hoitopalautteita hyödynnetään palveluntarjonnassa ja sen kehittämisessä. Sairaalahoidon tarpeen arvioita ja sisäisiä virka-ajan psykiatrisia konsultaatioita kehitetään yhdessä psykiatrian akuuttityöryhmän ja yleissairaalapsykiatrian kanssa. Psykiatrisen avo-osaston ja yleissairaalapsykiatrian osaston työnjakoa selkiytetään tavoitteena suunnata toimintaa kohti uutta sairaalaa. Osastojen alhainen kuormitusaste mahdollistaa sairaansijojen vähentämisen, mutta tilakysymykset rajoittavat suunnitelmaa. Uutena hoitomuotona otetaan käyttöön transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS). Nuorisopsykiatrialla avohoitokäynnit ovat lisääntyneet ja suunnitteilla on puhelinvastaanottotoiminnan ja lääkehoidon seurantakäyntien kehittäminen. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen eri yksiköiden työntekijöiden välillä ja hoitoprosessien selkiyttämien. Asiakaspalvelujen ostot erityisesti THL:n määräämien potilaiden osalta ovat olleet kasvussa viime vuosina ja tämä tuo taloudellisia haasteita. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä 45 878 45 816 44 762-2,4 % -2,3 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 34 996 34 231 34 816-0,5 % 1,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 6 232 6 206 5 842-6,3 % -5,9 % Pohjoinen Keski-Suomi 4 650 5 379 4 104-11,8 % -23,7 % Muut asiakkaat 384 379 475 23,6 % 25,4 % Asiakkaat yhteensä 46 262 46 195 45 237-2,2 % -2,1 %

14 7.4 Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien erikoissairaanhoidon päivystys toteutetaan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on keskitetty suurelta osin keskussairaalan päivystykseen, joten se on sairaanhoitopiirin ainoa 24/7 toimiva päivystysyksikkö. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ensihoitopalvelujen toteutumista seurataan säännöllisesti koko sairaanhoitopiirin alueella ja tarvittaessa tehdään muutoksia sairaankuljetusyksiköiden sijoitteluun ja valmiusaikoihin. Maakunnallinen yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu tiiviinä. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakaspalvelun ja päivystyspotilaan koko hoitoketjun laadun kehittämiseen. Tiedottamista väestölle lisätään edelleen, ja alueen asukkaita kehotetaan ottamaan aina ensin yhteyttä päivystyksen puhelinneuvontaan kaikissa muissa kuin hätätilanteissa. Päivystyksen lähipalveluita tuotetaan edelleen omissa terveyskeskuksissa virka-aikana ja osa-aikaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on vähentää yhteispäivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja kokonaiskäyntien määrää. Toimintaprosesseja mitataan sekä tehokkuuden että laadun näkökulmasta omalla seurannalla ja osallistumalla kansalliseen vertaisarviointiin. Päivystyksessä on otettu käyttöön uusi ohje päivystyksellisen hoidon tarpeen arvioinnista. Sen avulla potilaat pyritään ohjaamaan entistä paremmin suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitoryhmään, mikä parantaa potilasturvallisuutta ja sujuvoittaa päivystyspotilaan hoidon kokonaisuutta. Kotisairaalatoiminta käynnistyy yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa edellyttäen, että Jyväskylän kaupunki osoittaa toimintaan sen edellyttämät resurssit samassa suhteessa kuin sairaanhoitopiiri on tehnyt. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on akuuttilääketieteen uuden erikoisalan valtakunnallisesti merkittävä koulutusyksikkö. Akuuttilääkäritoiminnalla ja päivystysosaamisen vahvistamisella tuetaan sairaanhoitopiirin strategian mukaista nopean ja oikea-aikaisen hoitoon pääsyn edistämistä sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden parantamista. Tällä hetkellä akuuttilääkärit tekevät 25 % yhteispäivystyksen päivystysvuoroista, mutta tavoitteena on lisätä tätä osuutta 50 %:iin, mikä edellyttää akuuttilääkäreiden määrän lisäystä 10:stä 20:een. Vastaavasti ulkopuolisten päivystäjien osuus vähenee. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä 37 947 36 711 39 443 3,9 % 7,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 24 175 23 088 25 238 4,4 % 9,3 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 6 092 6 025 6 254 2,7 % 3,8 % Pohjoinen Keski-Suomi 7 680 7 598 7 951 3,5 % 4,6 % Muut asiakkaat 1 626 1 599 1 725 6,1 % 7,9 % Asiakkaat yhteensä 39 573 38 309 41 168 4,0 % 7,5 %

15 7.5 Lääkinnällisten palvelujen toimialue Toimialueella tuotetaan palveluja sekä sisäisille (erikoissairaanhoito, shp:n liikelaitokset) että ulkoisille (terveydenhuollon kuntayhtymät, tk:t, kunnat) asiakkaille. Sairaala-apteekki tarjoaa lääkehuollon palveluja. Osastonsihteeripalveluiden vastuualue tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Puhtauspalvelujen vastuualue tuottaa laitoshygienia-, ruokahuolto- ja muita palveluja. Diagnostisten palveluiden vastuualueella kuvantamisen yksikkö tuottaa itse tai järjestää sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset. Patologian yksikkö tuottaa histologisia ja sytologisia tutkimuksia, lääketieteellisiä ruumiinavauksia sekä kohdunkaulan syöpää ehkäisevää seulontaa. Sairaalafysiologian yksikkö tuottaa elimistön toimintatutkimuksia koko maakunnan alueelle. Uuden sairaalan suunnittelu näkyy vahvasti toimialueella. Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä sairaala-apteekin lääkehuollon automaatiota. Tätä automaatiota otetaan käyttöön ja kilpailutetaan jo vuodesta 2016 lähtien. Osastonsihteeripalvelujen kehittyminen kohti uutta sairaalaa on vahvasti sidoksissa prosessien sujuvoitumiseen yksiköissä, tietojärjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon sekä sähköisen asioinnin lisääntymiseen. Puhtauspalvelujen painopisteenä on palvelutuotannon valmistaminen uuteen sairaalaan ja organisaation rakenteellinen muutos vastaamaan palvelutarvetta. Diagnostisilla palveluilla toiminnan määrän odotetaan kasvavan matkalla uuteen sairaalaan ja se haastaa mm. henkilöstö- ja laiteresurssoinnin. Myös uusia toimintoja aloitetaan, kuten soluviljelylaboratoriotoiminta patologian yksikössä. Sairaanhoitopiirin strategian toteuttaminen ja muut suunnitellut muutokset Potilasturvallisuus on sairaala-apteekin kaiken toiminnan lähtökohta. Potilasturvallisuus on myös muiden vastuualueiden keskeinen toiminnan lähtökohta. Osastonsihteerien palvelualueella korostetaan potilaslähtöistä työskentelyä. Tämä tarkoittaa mm. laadukasta asiakaspalvelua niin puhelimessa kuin kasvokkain, asiakkaiden ohjaamista sähköiseen asiointiin, saneluiden purkua säädettyjen aikarajojen sisällä. Puhtauspalveluissa otetaan käyttöön asiakastapaamiset, joiden tavoitteena on mm. arvioida nykyistä palvelua ja toimintamalleja ja kehittää uuden sairaalan mukaisia toimintamalleja. Diagnostisissa palveluissa tavoitteena on tehdä kaikki pyydetyt tutkimukset kiireellisyyden mukaan hoitotakuun puitteissa. Lisäksi varmistetaan, että tutkimusohjeet niin potilaille kuin lähettävillekin yksiköille ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. 7.6 Tukipalvelujen toimialue Tukipalveluiden toimialueen tehtävänä on laadukkaiden, sujuvien ja kustannustehokkaiden talouden, henkilöstöratkaisujen, teknisen huollon sekä materiaalitoimen palveluiden tuottaminen ydintoiminnan tarpeisiin sekä näiden toimintojen jatkuva kehittäminen yhdessä organisaation kanssa. Tulevina vuosina toimintaympäristö muuttuu monella tavoin. Toimintaan vaikuttavat erityisesti valmisteilla oleva sote-uudistus sekä uuden sairaalan suunnittelu, johon osallistuminen näkyy kaikkien vastuualueiden tehtävissä. Vuosien 2016-2018 keskeinen tavoite onkin tukipalvelujen kehittyminen strategisten tavoitteiden ja kehityssuuntien mukaisesti siten, että palvelut kehittyvät perustoiminnan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Toiminnan kehittämisessä pääpaino on uuteen sairaalaan valmistautumisessa. Tukipalvelujen kehittämistyötä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tehdään useilla osa-alueilla. Tavoitteena on tukea tehokkaiden ja taloudellisten toimintamallien kehittämistä ja talouden tavoitteiden saavuttamista. Talouden ohjeistuksen selkeyttä ja oikea-aikaisuutta parannetaan, talouden prosessien sujuvuutta ja automatisointia lisätään, vastuualueen johtajille tarjottavaa tukea ja potilaskohtaisen kustannuslaskentatiedon (TERE ja KPP) hyödyntämistä kehitetään. Sähköinen asiointi etenee ja tietojärjestelmät palvelevat toimintaa ja johtamista. Johtamistyön kehittämisessä keskitytään prosessiorganisaation tarpeisiin ja strategisen johtamisen ja keskustelukulttuurin vahvistamiseen. Palkkausjärjestelmää kehitetään tavoitteena uuden sairaalan toimintamallien tukeminen, läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja aktiivisuus. Työhyvinvoinnin kehittämiseen etsitään uusia keinoja ja niitä päivitetään työelämän laadun toimenpideohjelmaan, jota

16 toteutetaan ja seurataan ohjelmallisesti. Työnantajamarkkinointia ja työpaikkailmoittelua uudistetaan sekä sijaisrekrytoinnin toimintamallia kehitetään. Sisäilmaongelmien takia tilojen kunnostaminen keskussairaalassa kapselointimenetelmällä jatkuu. Väistöyksikkö on välttämätön kosteusvauriotöitä tehtäessä, jotta rakenteisiin puuttuvia korjauksia voidaan toteuttaa. Uuden sairaalan lähestyessä investoinnit nykyisissä sairaaloissa, erityisesti keskussairaalassa minimoidaan. Alueella pysäköinti muuttuu haastavammaksi uuden sairaalan töiden edetessä purkutöiden ja perustustöiden takia. Materiaalitoimen osastopalvelun laajentamiselle on ollut edelleen kysyntää. Keskitettyä tarvikehankintamallia on laajennettu suunnitelmien mukaisesti ja kehitetty palvelua yhdessä toimittajan kanssa. Kilpailutusten tehostaminen sekä sopimusten hallinta ja kehittäminen on osa materiaalitoimen jatkuvaa kehitysprosessia. Sairaalan sisäisten kuljetusten yhtenäistämisellä tehostetaan resurssien käyttöä ja parannetaan asiakkaille tuotettavan palvelun laatua. Toimialue toimii tiiviissä yhteistyössä uusi sairaala-hankkeen kanssa. Hankkeeseen liittyvää talouden seurantaa, tiedon tuottamista ja laskelmia jalostetaan projektin edetessä. Tukipalvelujen vastuualueet osallistuvat osaltaan aktiivisesti uuden sairaalan toimintamallien suunnitteluun kunkin vaiheen mukaisesti. Uuden sairaalan rahoitusmallia toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti ja sairaanhoitopiirin lainasalkkua ja maksuvalmiutta hoidetaan uusittujen varainhallinnan ohjeiden ja korkosuojauspolitiikan mukaisesti. Uusi sairaala toimintamallityötä ja strategian toiminnallistamista mittaava henkilöstökysely toteutetaan. Raportoinnin, valmennuksen ja viestinnän selkein keinoin viemme eteenpäin henkilöstökustannusten alentamisen kokonaisohjelmaa. Raportoinnilla ja vastuualueiden, toimialueiden ja liikelaitosten johdon kanssa kehitettävällä yhteistyöllä ohjataan organisaatiota entistä paremmin tunnistamaan toimintatapojen vaikutuksia talouteen ja sen myötä pyritään vaikuttamaan koko organisaation kustannustietoisuuteen ja talouden tavoitteiden saavuttamiseen. 7.7 Keskushallinto Keskushalllinto vastaa sairaanhoitopiirin luottamushenkilöhallinnosta ja sairaanhoitopiirin strategisesta johtamisesta. Keskushallintoon kuuluvat myös perusterveydenhuollon yksikkö, ja omina vastuualueinaan Koulutus ja tutkimus sekä Tietohallinto. Strategian tavoitteiden mukaisesti valmistaudutaan toimintaympäristön muutokseen ja Uuden sairaalan suunnitteluun ja käyttöönottoon. Ensi vuonna on tarkoitus myös valmistella uusi maakunnallinen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma.. Nykyinen Järjestämissuunnitelma kattaa vuodet 2013-2016. Lähivuosien strategisilla hankkeilla tuetaan sairaanhoitopiirin strategian tavoitteita, kansallisia lainsäädännön tavoitteita sekä vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteita. Keskeistä sairaanhoitopiirin uutta strategiaa toteuttavia hankkeita vuonna 2016 ja lähivuosina ovat Sote-hanke, monikanavarahoitukseen liittyvä selvitystyö, Uusi sairaala hanke ja siihen liittyvät erityisprojektit, ICT-hanke ja sairaanhoitopiirin ja alueen yliopiston, korkeakoulun ja muiden sote-toimijoiden yhteistyön verkoston rakentaminen sekä tutkimus ja koulutusyhteistyön tiivistäminen. Tutkimus- ja kehittämisrahaa varataan vuoden 2016 budjettiin yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Merkittäviin hankkeisiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Toimintaa ohjaa myös maakunnallinen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma (2015-2018) sekä terveyden edistämisen toimintaohjelma (2015-2018). Toiminnassa painottuvat vahvasti asiakkaan osallisuuden vahvistaminen sekä kannustaminen omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen ydintehtävä on tukea shp:n strategisia tavoitteita moniammatillisen ja monitieteisen toimintamallin avulla. Tässä henkilöstön osaamisen kehittämisessä on yhä vahvemmin mukana maakunnallisia kumppaneita Campus Futura Innovation - konseptin kautta (koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yritystoimijat, maakuntaliitto). Campus FI

17 mahdollistaa sekä maakunnallisen terveyden edistämisen vahvistamisen että tähän tarvittavan hanke- ja muun lisärahoituksen kokoamisen. Vastuualueen oma kehittyminen, kuten palvelujen monipuolinen tuotteistaminen, tukee mainittuja päämääriä. Potilaiden ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden kanssa toteutettu osaamisen kehittäminen vahvistuu ja monipuolistuu: mm vuoropuhelua kehitetään (ICT, kokemusasiantuntijoiden käyttö). Asiakasverkostoihimme liittyvät entistä kiinteämmin maakunnan terveyden- ja sosiaalihuollon tuottamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimijat. Tieteellisessä tutkimustyössä jatketaan tiivistä yhteistyötä tutkijoiden sekä ulkopuolisen kaupallisen ja muun rahoituksen myöntävien tahojen kanssa. Luomme shp:ssä edellytykset kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämistoimintaan vahvistamalla sekä hyödyntämällä verkostojamme innovatiivisemmin. Tämä luo olosuhteet tiedon hyödyntämiselle henkilöstön taitotason ja osaamisen varmistamisessa sekä madaltaa terveyden innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottamista. Tutkijalähtöinen ja toimeksiantoihin perustuva, ulkopuolisella rahoituksella tuettu kliinistieteellinen tutkimus on keskeinen osa toimintaa. Tietohallinto tukee sairaanhoitopiirin ydintehtävien toteuttamista hyödyntäen tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa. Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin sisältyy keskeisesti tietojärjestelmien kehittämishankkeita ja tietohallintostrategia liittyy näin kiinteästi sairaanhoitopiirin strategiaan. Tietohallinnon toimintaympäristöön vaikuttaa nykyisen toimintakentän lisäksi kaksi merkittävää tekijää: Uuden sairaalan suunnittelu ja sen osana ict-kokonaisuuden suunnittelu sekä SOTEuudistus. Kansalaisten sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen jatkuu. Alueellisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen maakunnallinen potilasjärjestelmä. Keski-Suomi on 15 sairaanhoitopiirin joukossa valmistelemassa uuden potilastietojärjestelmän hankintaa.

18 8 HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT JÄSENKUNNITTAIN Hoitopalvelujen myyntitulot sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut, hoito muissa sairaaloissa, erityisvelvoitteet (potilasvakuutus) sekä uutena toimintana kotisairaalatoiminta. Perusterveydenhuollon päivystyksen palvelut (seututerveyskeskus esittää palveluistaan oman palvelusuunnitelman) Sosiaalitoimen palvelut (palveluasuminen ja kehitysvammahoito) Ensihoitopalvelu Kalliiden hoitojen tasaus sisältyy vain vuoden 2014 toteumatietoihin. Hallituksen hyväksymän suunnitteluohjeen mukaan tasausraja on sama kuin vuonna 2015 eli 60.000 euroa. Hoitopalvelujen myyntitulot yhteensä renkaittain ja kunnittain: 1000 euroa 2014 2015 12 kk TAE 2016 2014 Asiakkaat yhteensä 290 495 295 508 283 875 297 375 6 880 2,4 % Jäsenkunnat yhteensä 279 797 283 673 272 615 284 994 5 196 1,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 172 342 172 966 170 317 177 831 5 489 3,2 % Hankasalmi 6 753 6 721 6 717 6 808 55 0,8 % Jyväskylä 152 672 154 108 151 344 158 117 5 445 3,6 % Muurame 9 178 8 593 8 476 8 992-186 -2,0 % Uurainen 3 740 3 544 3 780 3 914 174 4,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 50 077 51 169 47 729 50 158 81 0,2 % Joutsa 5 847 6 611 5 545 5 998 152 2,6 % Keuruu 11 928 11 643 11 081 11 526-403 -3,4 % Konnevesi 3 305 3 418 3 186 3 113-191 -5,8 % Laukaa 19 121 18 838 18 721 19 815 694 3,6 % Luhanka 1 114 1 261 1 075 1 014-99 -8,9 % Multia 2 150 2 010 1 946 1 991-159 -7,4 % Petäjävesi 4 308 4 926 3 947 4 343 35 0,8 % Toivakka 2 304 2 462 2 227 2 357 54 2,3 % Pohjoinen Keski-Suomi 57 378 59 539 54 570 57 007-371 -0,6 % Kannonkoski 1 766 1 922 1 705 1 907 141 8,0 % Karstula 4 875 4 725 4 161 4 722-153 -3,1 % Kivijärvi 1 581 1 608 1 398 1 530-52 -3,3 % Kyyjärvi 1 435 1 921 1 365 1 530 95 6,6 % Saarijärvi 11 369 10 831 10 610 10 582-787 -6,9 % Kinnula 1 946 2 086 1 860 1 902-44 -2,3 % Pihtipudas 4 856 5 253 4 715 4 690-166 -3,4 % Viitasaari 7 527 8 445 7 274 7 414-112 -1,5 % Äänekoski 22 022 22 748 21 481 22 730 708 3,2 % Muut asiakkaat 10 697 11 835 11 260 12 381 1 684 15,7 % Kalliiden hoitojen tasaus ja erityisvelvoitteet sisältyvät vain tähän yhteenvetotaulukkoon. Toteuma 12 kk -sarakkeen tiedoissa on viimeisten 12 kuukauden hoitopalvelujen laskutetut tulot.

19 8.1 Operatiivinen toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä Tilinpäätös Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 2014 12 kk 2016 2014 Jäsenkunnat 92 993 92 344 92 955-38 0,0 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 53 684 54 117 54 071 387 0,7 % Hankasalmi 2 492 2 480 2 413-79 -3,2 % Jyväskylä 46 351 46 844 46 753 402 0,9 % Muurame 3 532 3 376 3 478-54 -1,5 % Uurainen 1 309 1 417 1 427 118 9,0 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 17 854 17 269 17 218-636 -3,6 % Joutsa 2 119 2 067 2 161 41 1,9 % Keuruu 4 665 4 450 4 423-243 -5,2 % Konnevesi 1 137 1 037 1 012-124 -11,0 % Laukaa 6 371 6 339 6 273-98 -1,5 % Luhanka 470 481 451-19 -4,0 % Multia 742 709 716-26 -3,5 % Petäjävesi 1 521 1 317 1 325-196 -12,9 % Toivakka 828 868 857 29 3,5 % Pohjoinen Keski-Suomi 21 455 20 958 21 666 211 1,0 % Kannonkoski 721 697 811 90 12,5 % Karstula 1 841 1 588 1 754-87 -4,7 % Kivijärvi 652 548 562-90 -13,8 % Kyyjärvi 517 565 666 149 28,8 % Saarijärvi 4 139 4 130 4 199 60 1,4 % Kinnula 755 683 682-74 -9,7 % Pihtipudas 1 969 1 848 1 800-169 -8,6 % Viitasaari 2 752 2 771 2 806 54 2,0 % Äänekoski 8 107 8 128 8 385 278 3,4 % Muut asiakkaat 4 736 4 905 5 353 618 13,0 %

20 8.2 Konservatiivinen toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut yhteensä TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk 2016 2014 Jäsenkunnat 101 579 104 872 104 536 2 958 2,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 58 762 61 297 61 677 2 915 5,0 % Hankasalmi 2 354 2 673 2 527 173 7,4 % Jyväskylä 51 934 54 020 54 538 2 605 5,0 % Muurame 3 197 3 207 3 239 42 1,3 % Uurainen 1 277 1 397 1 373 95 7,5 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 20 143 19 986 20 245 103 0,5 % Joutsa 2 249 2 261 2 375 125 5,6 % Keuruu 4 657 4 801 4 714 56 1,2 % Konnevesi 1 572 1 464 1 302-270 -17,2 % Laukaa 7 916 7 658 7 918 2 0,0 % Luhanka 560 484 409-151 -27,0 % Multia 808 790 737-71 -8,8 % Petäjävesi 1 432 1 566 1 780 348 24,3 % Toivakka 947 962 1 011 64 6,7 % Pohjoinen Keski-Suomi 22 674 23 588 22 614-60 -0,3 % Kannonkoski 729 754 737 8 1,1 % Karstula 1 974 1 778 1 941-33 -1,7 % Kivijärvi 699 656 665-34 -4,9 % Kyyjärvi 590 531 523-67 -11,3 % Saarijärvi 4 916 4 952 4 380-536 -10,9 % Kinnula 736 840 788 52 7,1 % Pihtipudas 1 796 1 893 1 718-78 -4,4 % Viitasaari 2 971 3 101 2 841-130 -4,4 % Äänekoski 8 264 9 082 9 022 758 9,2 % Muut asiakkaat 3 951 4 129 4 828 877 22,2 %

21 8.3 Psykiatrian toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut yhteensä TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk 2016 2014 Jäsenkunnat 45 878 45 451 44 762-1 117-2,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 34 996 35 251 34 816-180 -0,5 % Hankasalmi 740 718 722-18 -2,4 % Jyväskylä 32 896 33 033 32 696-200 -0,6 % Muurame 879 974 890 11 1,2 % Uurainen 482 527 508 26 5,5 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 6 232 5 971 5 842-390 -6,3 % Joutsa 662 636 583-80 -12,0 % Keuruu 998 824 781-217 -21,7 % Konnevesi 501 440 413-88 -17,5 % Laukaa 2 966 3 129 3 161 195 6,6 % Luhanka 8 7 6-1 -18,8 % Multia 248 213 211-37 -14,9 % Petäjävesi 759 634 598-161 -21,2 % Toivakka 91 88 90-2 -1,7 % Pohjoinen Keski-Suomi 4 650 4 229 4 104-546 -11,8 % Kannonkoski 108 68 76-32 -29,3 % Karstula 377 390 393 16 4,2 % Kivijärvi 99 47 58-42 -42,0 % Kyyjärvi 159 115 102-56 -35,5 % Saarijärvi 692 552 531-161 -23,2 % Kinnula 81 81 74-8 -9,3 % Pihtipudas 382 547 499 116 30,4 % Viitasaari 644 605 599-45 -7,0 % Äänekoski 2 107 1 823 1 772-335 -15,9 % Muut asiakkaat 384 515 475 91 23,6 %

22 8.4 Päivystyksen toimialue: Erikoissairaanhoidon palvelujen tulot kunnittain TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk 2016 2014 Jäsenkunnat 22 414 22 858 23 000 586 2,6 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 13 325 13 670 14 087 762 5,7 % Hankasalmi 674 692 662-13 -1,9 % Jyväskylä 11 640 11 935 12 324 684 5,9 % Muurame 717 717 752 35 4,8 % Uurainen 293 326 349 56 19,0 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 3 884 3 874 3 792-92 -2,4 % Joutsa 571 477 472-99 -17,4 % Keuruu 967 918 902-65 -6,8 % Konnevesi 249 219 193-56 -22,3 % Laukaa 1 250 1 393 1 371 121 9,7 % Luhanka 96 89 91-6 -5,8 % Multia 207 212 212 5 2,5 % Petäjävesi 347 334 343-4 -1,2 % Toivakka 198 233 209 12 5,9 % Pohjoinen Keski-Suomi 5 204 5 314 5 121-84 -1,6 % Kannonkoski 147 172 171 24 16,1 % Karstula 350 367 341-9 -2,7 % Kivijärvi 145 134 156 11 7,3 % Kyyjärvi 101 141 138 37 36,6 % Saarijärvi 942 898 832-109 -11,6 % Kinnula 200 229 214 14 7,0 % Pihtipudas 391 387 376-15 -3,8 % Viitasaari 710 724 682-28 -4,0 % Äänekoski 2 218 2 261 2 211-7 -0,3 % Muut asiakkaat 1 085 1 176 1 193 108 10,0 %

23 8.5 Päivystyksen toimialue: Perusterveydenhuollon päivystyksen palvelujen tulot kunnittain Tuloihin ei kuitenkaan sisälly puhelinneuvonnan tulot, ne laskutetaan erillisen sopimuksen mukaisesti. TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk 2016 2014 Jäsenkunnat 7 209 7 091 6 962-247 -3,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 6 138 5 982 5 811-328 -5,3 % Hankasalmi 162 154 160-2 -1,5 % Jyväskylä 5 662 5 513 5 348-314 -5,6 % Muurame 204 202 196-8 -3,8 % Uurainen 110 112 107-3 -2,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 624 629 642 19 3,0 % Joutsa 91 104 110 19 21,4 % Keuruu 91 88 96 4 4,9 % Konnevesi 27 27 29 2 5,8 % Laukaa 189 202 202 14 7,3 % Luhanka 16 15 15-1 -7,8 % Multia 20 21 21 1 5,1 % Petäjävesi 116 96 95-21 -18,1 % Toivakka 74 75 75 1 0,8 % Pohjoinen Keski-Suomi 447 481 509 62 13,9 % Kannonkoski 12 13 14 2 14,4 % Karstula 31 39 40 9 28,4 % Kivijärvi 12 13 14 1 11,6 % Kyyjärvi 14 13 13-1 -4,1 % Saarijärvi 81 78 84 3 4,0 % Kinnula 19 26 29 10 51,8 % Pihtipudas 33 39 41 8 25,3 % Viitasaari 54 73 74 21 39,0 % Äänekoski 191 187 199 8 4,3 % Muut asiakkaat 541 535 532-9 -1,7 %

24 8.6 Päivystyksen toimialue: Ensihoidon palvelujen tulot kunnittain TP 2014 Talousarvio Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 2015 2016 2014 Jäsenkunnat 8 324 8 087 9 482 1 158 13,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 4 712 4 540 5 341 629 13,4 % Hankasalmi 232 219 254 22 9,5 % Jyväskylä 4 110 3 972 4 674 563 13,7 % Muurame 270 262 309 40 14,8 % Uurainen 99 88 103 4 4,1 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 1 584 1 556 1 820 235 14,9 % Joutsa 214 202 236 22 10,3 % Keuruu 395 409 477 82 20,7 % Konnevesi 112 109 127 15 13,5 % Laukaa 567 548 644 77 13,6 % Luhanka 30 28 33 3 8,4 % Multia 70 61 71 1 0,9 % Petäjävesi 126 128 149 22 17,8 % Toivakka 69 71 83 14 20,1 % Pohjoinen Keski-Suomi 2 029 1 991 2 322 293 14,4 % Kannonkoski 63 67 78 15 24,7 % Karstula 165 170 198 33 20,0 % Kivijärvi 55 51 59 4 7,1 % Kyyjärvi 59 59 69 10 16,2 % Saarijärvi 385 363 423 38 9,9 % Kinnula 80 79 92 12 14,9 % Pihtipudas 174 173 200 26 15,0 % Viitasaari 266 277 323 57 21,3 % Äänekoski 781 753 879 98 12,6 %