Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 1 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 2010-2012 Sastamalan kaupungin asuintonttitarjonta Sastamalan kaupungin asuintonttivaranto on nykyisin hyvä. Kaupungilla on varattavissa omakotitontteja n. 130 kpl valmiin kunnallistekniikan piiristä ja niitä on varattavissa kaupungin eri osa-alueilla. Eräissä osissa kaupunkia tontit käytetään rakentamiseen niin nopeasti niiden valmistumisen jälkeen, että voidaan katsoa esiintyvän jonkin verran alueellista niukkuutta. Kaavoitettuja ja ilman suuria kynnysinvestointeja kunnallistekniikan piiriin saatavissa on lisäksi vielä suurempi määrä omakotitontteja. Myös rivitalotontteja kaupungilla on luovutettavissa rakentamiseen riittävästi. Kaavoitusohjelman mukaisissa toimenpiteissä keskeisen osan muodostavat kaupunkirakenteen parantamiseen liittyvät ja tonttitarjonnan alueellista tasapainoa edistävät, tulevaisuuteen varautuvat kaavahankkeet. Lisätietoja kaupungin tonttitarjonnasta ja tonttien hausta antaa: Kaija Tuominen p. 03 5213 4689 Katso myös kaupungin internet sivut: www.sastamalankaupunki.fi 1. MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakunta-kaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 24 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käy-tön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennus-lain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maan-käyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedel-lytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS Vuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa täyden-tävän vaihemaakuntakaavoituksen, jota jatketaan vuoden 2010 aikana. Vireillä on kolme vaihemaakuntakaavaa, joiden aiheina ovat turvetuotanto, liikenne ja logistiikka sekä Pirkanmaan keskuspuhdistamo. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta. Maakuntavaltuusto teki päätöksen kaavan laatimisesta 28.5.2008 ( 17). Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2009. Luonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet ja toimenpide-ehdotukset käsiteltiin maakuntahallituksessa 10.11.2009 ( 367). Kaavaehdotus valmistellaan alkuvuoden 2010 aikana, ja se on tarkoitus asettaa nähtäville kevään 2010 aikana. Vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2010 loppupuolella. Vaihemaakuntakaavoituksen pohjaksi on laadittu Pirkanmaan suoluonnon tilaa koskeva selvitys, vesistövaikutuksia koskeva selvitys sekä suokohtaiset luontoselvitykset 42 suon osalta. Kaavaehdotuksen pohjaksi laaditaan vuoden 2010 alussa ympäristövaikutusten arviointi.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 2 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikkatuksen etenemistä ja toimii yhteistyössä Pirkanmaan Sastamalan kaupunki seuraa vaihemaakuntakaavoi- Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 ( 38), että liikennettä ja logistiikkaa koskevan telutyössä. liiton kanssa maakuntakaavoituksen käytännön valmis- Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistetään ja että vaihemaakunta-kaavaan sisällytetään tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen 2. YLEISKAAVOITUS järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere- Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuu-det. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa 10.11.2009 ( 366). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Pirkanmaan liitossa ja sen jäsenkunnissa 30.11.2009 4.1.2010 välisen ajan. Valmisteluvaiheen ai-neisto pyritään saamaan nähtäville vuoden 2010 aikana. Vaihemaakuntakaava on tarkoi-tus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2011 lopussa. Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava (Pirkanmaan keskuspuhdistamo) Pirkanmaan keskuspuhdistamo on maakunnallisesti merkittävä hanke, joka edellyttää maakuntakaavaa. Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 ( 39), että Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava laaditaan keskusjätevedenpuhdistamoa tai 0+ vaihtoehtoa ja näihin liittyviä uusia jätevesihuollon runkovesilinjoja, vaihtoehtoisia purkulinjoja vesistöihin sekä mahdollista lietteen käsittelyä koskevana vaihemaakuntakaavana. Vaihemaakuntakaavoituksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan keskuspuhdista-mon YVA - menettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja arviointeja. Pirkanmaan keskus-puhdistamohankkeesta ja sen toteuttamisesta vastaa Tampereen Vesi yhdessä ao. kuntien kanssa. Maakuntahallituksen 9.6.2009 ( 217) tekemän päätöksen mukaan kaavatyö on keskeytet-ty, kunnes hankkeen toteuttamisedellytykset, kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja puhdis-tamon sijoituspaikka ovat varmistuneet. MUUT SUUNNITELMAT Tulevan maakuntakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi käynnistetään vuoden 2010 aikana Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä valtion viran-omaisten kanssa. Myös Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelman laatiminen pyritään käyn-nistämään yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseon ja valtion viranomaisten kanssa vuoden 2010 aikana. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta ja yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan liiton maakunta-kaavoituksen internetsivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.fi/maakuntakaavoitus.html. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2009 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi ja huomioon otettavaksi valmisteltaessa kaupungin maankäyttöä, maanhankintaa, toimintojen ja palvelujen sijoittamista, palveluverkkoja ynnä muita vastaavia asioita koskevaa päätöksentekoa. Kaupunkirakennesuunnitelmaa on käytetty yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen eräänä tärkeänä lähtökohtana. VIREILLÄ OLEVAT MAANKÄYTTÖ- JA RA- KENNUSLAIN MUKAISET YLEISKAAVAT Rautaveden länsirannan osayleiskaava Tarkoituksena on ollut kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti ratkaista keskustan ja Karkun taajaman välisen ranta-alueen maankäyttö ja laatia oikeusvaikutteinen suoraan rakennuslupien perusteeksi soveltuva osayleiskaava. Vammalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 27.10.2008. Hyväksymispäätöksestä tehtiin neljä valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi kaavan pieneltä rajatulta alueelta, mutta hylkäsi valitukset muilta osin. Yksi valittajista on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen, minkä vuoksi kaava ei ole saanut lainvoimaa. Keskustaajaman rakenneosayleiskaava Osayleiskaavassa käsitellään mm. seuraavia maankäytöllisiä kysymyksiä: keskustan taajama-asumisen laajenemisalueet ja uudet työpaikka-alueet täydennysrakentamisen alueet ajoneuvo- ja kevyen liikenteen pääverkko kaupallisten ja julkisten palvelujen sijainti ja määrä Liekoveden ja Rautaveden rantojen käyttö rakennetun arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttäminen kiinteiden muinaisjäännösten suojelu keskeisten virkistysalueiden ja -yhteyksien osoittaminen varautuminen uuden Sastamalan kaupungin keskustan aseman asettamiin haasteisiin Keväällä 2009 nähtävillä olleesta yleiskaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja ja yleisön mielipiteitä. Koska kaupallisten palvelujen mitoitus ja sijoittaminen ovat rakenneyleiskaavan eräs keskeinen ratkaisua vaativa asia, yleiskaavaan liittyen laaditaan koko kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys, jossa esitetään kaupallisten palvelujen tavoitteellinen palvelu-
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 3 verkko sekä toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman OHJELMAKAUDELLA ALOITETTAVAT UUDET laatiminen on kesken. YLEISKAAVATYÖT: Keskustan rakenneosayleiskaavan ehdotus laaditaan syksyllä 2010, mikäli kaupallisen palveluverkon kehittämisestä saadaan aikaan päätökset siihen mennessä. Houhajärven rantaosayleiskaava Houhajärven rantaosayleiskaavan suunnittelualue on aiemmin ollut osa Vammalan keskustaajaman eteläistä osayleiskaava-aluetta. Vammalan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan keväällä 2004, mutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaavan 4.6.2006 siitä tehtyjen valitusten perusteella. Kumotuksi tullut kaava oli tarkoitettu oikeusvaikutteiseksi ja osittain sellaiseksi, jonka perusteella olisi voitu ratkaista Houhajärven rantarakentamista rakennuslupakäsittelyllä. Tässä suhteessa uusi kaava laaditaan samoista lähtökohdista mutta kaava-alueen rajausta on tarkennettu koskemaan ainoastaan Houhajärven ranta-alueita ja järven koillispuolella sijaitsevaa Houhajärvenharjun aluetta. Jo aiemmassa kaavoitusprosessissa tehty työ ja kerätty perusaineisto käytetään hyväksi. Pitkän kaavaprosessin aikana on maankäytön kehittymisen myötä syntynyt myös osittain uusia tilanteita ja tavoitteita, jotka pyritään ottamaan huomioon kaavaa uudelleen valmisteltaessa. Luonnos oli yleisön nähtävillä loppuvuodesta 2009. Siitä saatiin runsaasti palautetta. Viranomaislausuntojen perusteella laaditaan joitakin lisäselvityksiä ja kaavaehdotus pyritään saamaan valmiiksi loppukesästä 2010. Uotsolan Häijään - Salmin osayleiskaavan muutos ja laajennus Tarkoituksena on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman pohjalta tarkastella suhteellisen tuoreen osayleiskaavan maankäyttöä kriittisesti. Keskeisiä kysymyksiä ovat uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentamisen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Häijään asema uuden kunnan palvelujen alakeskuksena. Uotsola Häijää Salmi yleiskaava on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa alueen asemakaavoja. Osalla alueesta kaavaa käytetään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena Osayleiskaavaluonnos asetetaan osallisten kuulemista varten nähtäville syksyllä 2010. Keskustaajaman läntinen osayleiskaava (Liekovesi-Kiikka) Kiikan ja keskustaajaman väliselle alueelle kohdistuu rakentamispaineita kehittyvän kunnallistekniikan myötä. Erityisesti ranta-alueet ja alueen runsas esihistoriallinen perintö edellyttävät maankäytön ohjaamista oikeusvaikutteisella kaavalla. Osayleiskaavan alue kuuluu osittain keskustan rakenneosayleiskaavan alueeseen, jonka ratkaisuja tarkennetaan aluevarausyleiskaavaksi tässä hankkeessa. Kaavan laatiminen aloitetaan syksyllä 2011. Rautaveden itärannan osayleiskaava Keskustaajaman itäpuolisille kyläalueille sekä Rautaveden rantaan kohdistuu jatkuvasti rakentamispaineita. Kaupunkirakennesuunnitelman mukaisesti kaavalla parannetaan edellytyksiä tavanomaista haja-asutusta tehokkaammalle maaseutuasumiselle. Kaavan laatiminen aloitetaan vuonna 2012. OHJELMAKAUDEN ULKOPUOLELLE SIIRTY- VÄT YLEISKAAVATYÖT Putajan osayleiskaava Osayleiskaavan tarkoituksena on ratkaista Putajan kyläalueen asunto- ja elinkeinotoimintojen alueiden sekä Mouhijärven länsiosan ja Kiikoisjoen rantaalueiden maankäyttö. Kaavan perusselvityksiä on laadittu jo vuoden 2007 aikana. Yleiskaavan varsinaista aloittamista on siirretty, koska rakentamispaineet alueella ovat olleet melko vähäisiä. Kaupunkirakennesuunnitelman mukaan alueen kaupunkirakenteelliseen asemaan ei ole odotettavissa muutoksia. varsinainen valmistelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 jälkeen. Lopenkulman osayleiskaava Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkoituksena on keskustaajaman lievealueella esiintyvien rakennuspaineiden ratkaiseminen. Osayleiskaavan keskeisiä tavoitteita on säilyttää arvokkaan maiseman piirteet ja suojella luonnon- ja kulttuuriympäristöä ja edistää vanhan rakennuskannan säilymistä. Tavoitteena on edistää Stormin kylän elinvoimaisuutta ja osoittaa alueet uudisrakennuksille. Kaivosalueen osalta on tarkoitus osoittaa maisemalliset korjaustarpeet. Kaavasta on laadittu ensimmäinen luonnos vuonna 2003, jonka jälkeen kaavan laatiminen on siirtynyt muiden kiireisemmiksi todettujen kaavahankkeiden vuoksi. Kaavan laatiminen aloitetaan uudelleen vuoden 2012 jälkeen.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 4 Pohjoisten vesistöjen rantayleiskaava Rakennusvalvontaa, yhdyskuntasuunnittelua ja ELYkeskusta kuormittavat kaupungin pohjoisosien lukuisten järvien ja jokien varsille sijoittuvat rakennushankkeet. Rantayleiskaavalla voitaisiin ratkaista useimmat nykyisin erityistarkastelua vaativat lupakysymykset. Yleiskaavahanke aloitetaan vuoden 2012 jälkeen.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 5 3. ASEMAKAAVOITUS MOUHIJÄRVEN-HÄIJÄÄN ALUE Vireillä olevat asemakaavahankkeet 1 Marttilan alueen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen ja yritysten rakentamismahdollisuuksia ja tutkia alueen tulevia liikenneratkaisuja yleiskaavatyön liikenneverkkotarkastelujen pohjalta. Laadittua osallistumisja arviointisuunnitelmaa joudutaan muuttamaan. 2 Häijään keskustan asemakaava Nykyisen Häijään kyläkeskuksen alueelle on laadittu asemakaavaluonnos, joka on viimeksi tarkistettu vuonna 2005. Tarkoituksena on tutkia täydennysrakentamismahdollisuuksia ja suojelutarpeita sekä ohjata rakentamista tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi. Käynnistettävät asemakaavahankkeet 1 Häijään Rajalan asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen ja liikerakennusten rakentamismahdollisuuksia. 2 Liuhan alueen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia ja tutkia mahdollisten elinkeinotoimintojen sijoittuminen alueelle. 3 Mätikön ranta-alueen asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa alueen asemakaava ajanmukaiseksi. Alueella selvitetään mahdollisuuksia lisätä rakennusoikeutta muuttamalla virkistysaluetta rakennuskorttelialueeksi. Alueelle kaavan muuttamisen takia määrätty rakennuskielto on rauennut.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 6 KESKUSTA Vireillä olevat asemakaavahankkeet 3 Kukkurin asemakaava Asemakaavan laatiminen tähtää uuden pientaloasuinalueen rakentamiseen Tampereentien pohjoispuoliselle ranta-alueelle, toteutetun Iisan alueen itäpuolelle. Asemakaava on hyväksytty, mutta hyväksymispäätöksestä on valitettu. Asia on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 4 Roismalan liikenneaseman asemakaava ja asemakaavanmuutos Asemakaavalla muodostetaan nykyaikaisen liikenneaseman tontti Roismalan risteyksen lounaissektoriin ja muutetaan asemakaavassa yleisen tien alue laaditun tiesuunnitelman mukaiseksi. Kaavahanke irtautettiin Roismalan palvelualueen asemakaavasta omaksi kaavahankkeekseen, koska tiesuunnitelman vahvistaminen edellytti muuta aluetta nopeampaa käsittelyä. Luonnos on ollut nähtävillä keväällä 2010. 5 Superin asemakaavanmuutos, (Hopun kaupunginosa) Tavoitteena on ollut luoda asemakaavalliset edellytykset liikekeskuksen toiminnalle niin, että sen lähiympäristön kokemia haittoja voidaan vähentää tai kokonaan poistaa. Keskustaajaman rakenneyleiskaavatyö asettanee uusia tavoitteita, jotka muuttavat ratkaisun sisältöä. Kaavaa tullaan tarkastelemaan keskustan rakenneyleiskaavan ehdotuksen valmistumisen jälkeen. 6 Hyrkin alueen (Roismalan palvelualueen) asemakaava ja asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tutkia alueelta siirtyvän sairaalan rakennusten uusiokäyttöä. Tavoitteena on toiminnallinen kokonaisuus, johon kuuluu nykyisen sairaalaalueen lisäksi siihen liittyviä kaupungin omistamia maa-alueita, joille suunnitellaan.palvelurakentamista. Eräänä vaihtoehtona on tutkittu vähittäiskaupan suuryksikön tai muiden kaupallisten palvelujen sijoittamista alueelle. Keskustan rakenneosayleiskaavan sisältö vaikuttaa ratkaisevasti tämän kaavan sisältöön. 7 Seuratalon ympäristön asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Kaava on luonnosvaiheessa. 8 Kirkkokadun varren asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Kaavaehdotus on valmistunut keväällä 2010. 9 Sastamalankadun varren asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Kaava on luonnosvaiheessa. 10 Asemanseudun asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena rautatieaseman ympäristössä ja Raivionkadun alueella. Nykyinen kaava ei vastaa alueen kiinteistöjakoa, käyttötarkoitusta eikä maanomistusta. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. 11 Vanhan pappilan asemakaavanmuutos Tavoitteena on saattaa asemakaava ajanmukaiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi huomioiden nykyinen omistus sekä varmistaa arvokaan pihapiirin ja sen rakennusten säilyminen. 12 Keskustan korttelin 7 osan asemakaavanmuutos Tavoitteena on asemakaavoittaa keskustan täydennysrakentamiseen sopiva asuinrakennustontti, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä lähiympäristö ja sijainti maisemallisesti herkässä rannassa. Kaavan laatiminen on keskeytyksissä maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen takia. 13 Keskustan korttelin 21 asemakaavanmuutos Tarkoituksena on parantaa keskustan täydennysrakentamiseen soveltuvan alueen toteuttamiskelpoisuutta tutkimalla rakennusoikeuden määrää, kerroslukua, tonttiliittymien ja pysäköinnin sijaintia yms. Kaavaehdotus tulee käsittelyyn keväällä 2010. Käynnistettävät asemakaavahankkeet 4 Punkalaitumentien kevytväylän asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa maantiealueen rajausta siten, että Vinkin kuntokeskukseen johtava kevytväylä voidaan toteuttaa Punkalaitumentien varteen. Väylän rakentamisesta on laadittu tiesuunnitelma, joka kuitenkin edellyttää tiealueen vähäistä tarkistamista. 5 Varikon alueen asemakaava Tarkoituksena on lisätä uusien teollisten yritysten sijoitusmahdollisuuksia alueelle, jossa nykyiset yritykset ja niiden omistamat tilat sijaitsevat osittain asemakaavoittamattomalla alueella. Tarkoituksena on myös tutkia mahdollisimman joustavien liikenneyhteyksien rakentamista alueen eri osiin.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 7 6 Kymppikorttelin asemakaavanmuutos Tarkoituksena on turvata ydinkeskustan säilyminen elinvoimaisena. Siinä tarkoituksessa alueelle on tontinluovutuskilpailun avulla etsitty toteuttajatahoa, joka olisi valmis panostamaan erityisesti laatukysymyksiin. Yhteistyökumppanin lopullisen valinnan jälkeen ryhdytään yhteistyössä kaavanmuutoksen laatimiseen. 7 Hopun korttelin 2 asemakaavanmuutos Keskustan rakenneyleiskaavan yhteydessä valmistellun kaupan tavoitteellisen palveluverkon mukaan Hopun kaupunginosan korttelin 2 pohjoispuoliselle peltoalueelle pyritään saamaan aikaan tontti vähittäiskaupan suuryksikköä varten. 8 Urheilukadun varren asemakaavanmuutos Tarkoituksena on parantaa alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta alentamalla tonttitehokkuutta ja tutkimalla talotyypin vaihtamista pientalovaltaisemmaksi. 9 Vinkin alueen laajennuksen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia. 10 Keskustan korttelin 17 osan asemakaavanmuutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 8 SUODENNIEMEN ALUE Vireillä olevat asemakaavahankkeet 14 Jyrmysjärven asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on ohjata taajaman välittömän lievealueen rakentamista ja tutkia asumisen ja elinkeinoelämän uusia rakentamismahdollisuuksia.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 9 KIIKAN-KEIKYÄN ALUE Vireillä olevat asemakaavahankkeet 15 Ruotsilan-Kikkerlän asemakaava ja asemakaavanmuutos Tarkoituksena on turvata kulttuurimaiseman arvot Kikkerlänjoen ympärillä, osoittaa uusia pientalotontteja, saattaa kaava vastaamaan nykyistä paremmin vallitsevaa tilannetta sekä tutkia mahdollisuuksia muuttaa teollisuuskorttelialuevarauksia asumista varten. Käynnistettävät asemakaavahankkeet 11 Kiikan taajaman asemakaavan laajennus Tarkoituksena on ohjata Kiikan taajaman välittömän lievealueen rakentamista ja tutkia asumisen uusia rakentamismahdollisuuksia palvelujen suhteen edullisesti sijaitsevalla paikalla. 16 Hiunun asemakaava Tarkoituksena on osoittaa alueelle uusia asuintontteja kulttuurimaiseman arvot huomioon ottaen. 17 Metsolantien asemakaavanmuutos Tarkoituksena on nykyisen asemakaavan mukaisen pientaloalueen houkuttelevuuden parantaminen katuverkkoa muuttamalla. Asemakaavanmuutos on hyväksytty, mutta siihen kohdistuva valitus on hallintooikeuden tutkittavana.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 10 VAIKUSTUSMAHDOLLISUUDET JA OSALLISTUMINEN Yleis- ja asemakaavat ohjaavat kaupungin maankäyttöä. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kaavoituskohteista. Kaavoituksen työohjelma löytyy myös kaupungin internet-sivuilta. Kaavojen vireilletulosta ilmoitetaan erikseen kirjeitse osallisille ja laajemmin ilmoituslehdissä. Kustakin kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jossa kerrotaan kaavan tavoitteista, sisällöstä, käsittelyvaiheista ja aikataulusta. Siinä esitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja kaavan vaikutusten arviointi. Kuntalaiset voivat ottaa kantaa OAS:n sisältöön, selvitystarpeeseen sekä osallisten listaan ja antaa palautteen suunnittelijalle. Kaavan aikataulusta saa parhaiten tietoa kaavan laatijalta. Asemakaavaluonnoksista ilmoitetaan osallisille (luonnosvaiheen kuuleminen) yleensä henkilökohtaisella kirjeellä tai lehti-ilmoituksella. Luonnos asetetaan nähtäville. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Mielipiteet pyritään ottamaan huomioon kaavan laadinnassa. Valmis kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (julkinen nähtävilläolo) 30 vuorokaudeksi. Tästä ilmoitetaan ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustauluilla, yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Tänä aikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen tekniselle lautakunnalle. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto tai niissä tapauksissa joissa kaavan vaikutukset ovat vähäisiä kaupunginhallitus Päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KAAVOITUSKÄSITTEITÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Tavoitteena on myös mahdollistaa jokaisen osallistuminen asioiden valmisteluun. MAAKUNTAKAAVA ohjaa kunnallista yleiskaavoitusta ottaen huomioon valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet. YLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVA ovat yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, joilla ohjataan kunnallista asemakaavoitusta. ASEMAKAAVA ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. MAANKÄYTTÖSOPIMUS voidaan tehdä kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä (MRL11 ja 12a luku). Keskeisenä sisältönä on kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista sopiminen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) laaditaan kunkin kaavoitushankkeen alkuvaiheessa. OAS:ssa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa. OAS:ssa kerrotaan myös lyhyesti hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista sekä määritellään hankkeen osalliset. OSALLINEN tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan, ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten piiri on kaavan vaikutuksiin nähden kattava. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat ja ne henkilöt, joiden elinoloihin kaava saattaa mainittavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. KAAVOITUSKATSAUS on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kunnan selvitys tiedossa olevista vuoden aikana vireilletulevista maankäytön suunnitelmista. Kaavoituskatsaus voi olla samalla myös ilmoitus asemakaavan tai asemakaavan muutoksen vireilletulosta.
Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2010-2012 11