HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO XXXX:NRO HUSLAB, HAARTMANINKATU 3 15. KAUPUNGINOSA MEILAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 15.9. - 3.10.2008
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY x.x.200x Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 529 tonttia 5 ja puisto- ja katualueita Kaavan nimi: Haartmaninkatu 3, HUSLAB Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 12.2.2008 Kaupunkisuunnittelulautakunta: x.x.200x, muutettu x.x.200x Kaupunginvaltuusto: Tullut voimaan: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Meilahdessa Tukholmankadun, Haartmaninkadun ja Topeliuksenkadun rajaamassa korttelissa.
LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Asemakaavan muutos tai sen pienennös Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaavaluonnos/alueen yleissuunnitelma Erityissuunnitelmat Ympäristö-, tekniikka- ja taloussuunnitelmat ja muut selvitykset Kuvaliite suojelukohteista LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Kaupunkikuvaluonnos, RE-Suunnittelu Oy, 29.8.2008. YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: toimistopäällikkö, arkkitehti Satu Tyynilä arkkitehti Janne Prokkola insinööri Peik Salonen insinööri Pekka Nikulainen suunnitteluavustaja Päivi Kaartinen Hakija ja hakijan konsultti: Senaatti kiinteistöt RE-Suunnittelu Oy toimialajohtaja, arkkitehti Tuomo Hahl arkkitehti Juhani Takkinen arkkitehti Kaarina Löfström
1 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutos mahdollistaa HUSLAB:in (13 500 k-m 2 ) toimintojen sijoittamisen Haartman instituutin rakennukseen. Uutta kerrosalaa tulee 5 000 k-m 2. Tontilta puretaan asuinrakennus ja sisäänkäyntipaviljonki. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty Senaatti kiinteistöjen aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan muutoksen toteutus Laajennus toteutetaan mahdollisimman pian kaavan tultua voimaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen viereen on merkitty seutuliikenteen radan ohjeellinen sijainti. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta. Alueella on voimassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävän alueen lisämerkintä sekä va-
2 Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri raus kahdelle maanalaiselle ratayhteydelle. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa asemakaavat nro 1781 (vahvistettu 24.3.1938), 5646 (vahvistettu 31.10.1966) ja 10716 (vahvistettu 30.9.1999). Kaavan mukaan alue on pääasiassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta sekä katu- ja puistoaluetta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 7.6.2000. Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Maanomistus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x.200x. Tontin nro 5 sekä osan puistoaluetta omistaa Senaatti kiinteistöt. Katualue ja suurin osa puistoaluetta on kaupungin omistuksessa. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalue sijaitsee Helsingin suurimman sairaalakeskittymän Meilahden sairaala-alueen vieressä. Alueen erityispiirteenä onkin lääketieteen tutkimus- ja opetustoiminta. Tontin pohjoispuolella on 1940 ja 1950 luvuilla rakentunut Meilahden asuinkerrostaloalue. Itäpuolella sijaitsee liikerakennusten kortteli, jonka näkyvin rakennus on 11-kerroksinen Aura-talo. Koillisessa on huoltoasema. Palvelut Luonnonympäristö Alueella on hyvät kantakaupungin palvelut.
3 3 TAVOITTEET Suojelukohteet Rakennettavalla alueella ei ole luonnontilaista aluetta. Tontilla ja puistoalueella on suurikokoisia mäntyjä. Tontilla sijaitsee arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema vuonna 1966 valmistunut lääketieteellisen tiedekunnan yliopistorakennus. Yhdyskuntatekninen huolto Maaperä Ympäristöhäiriöt Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä tiiviin kerroksen yläpuolella on moreenia. Kallion pinta on hyvin lähellä maanpintaa ja esiintyy paikoin näkyvissä. x Meilahden aluetta kehitetään terveyspalveluja tuottavana alueena. HUSLAB:n toimintojen tuominen lähelle merkittävää sairaala keskittymää tukee kaupungin ja HUS-kuntayhtymän strategisia tavoitteita. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa HUSLAB:in laajennus siten, että se on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja kunnioittaa suojeltava rakennusta. Alueelle sijoittuvan Töölön metron sisäänkäynnin sijainti varmistetaan rakennukseen. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksessa osoitetaan tuotanto- ja toimistotilaa varten uutta kerrosalaa nykyisen Haartman instituutin tontille. Uusi rakentaminen sijoittuu tontin koillislaidalle jatkaen Haartman instituutin arkkitehtonista muotokieltä. Laajennuksen tieltä puretaan asuinrakennus ja kappeliin johtava erillinen sisäänkäyntipaviljonki. Tukholmankadun puolella tontti istutetaan puilla. Topeliuksenkadun risteyksestä etelään ra-
4 kennuksen etualueet liittyvät jalkakäytävään. Jalankulun yhteydet YOTkorttelialueen luoteispuolella olevan puistoalueen läpi säilyvät lähes ennallaan. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on noin 15 131 m 2, josta YOT korttelialuetta on 13 271 m 2. Kerrosalaa YOT korttelialueelle on osoitettu 35 000 k-m 2, josta uutta kerrosalaa on 5000 k-m 2. Opetus, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YOT) Puisto (VP) HUSLAB:n toiminnot sijoitettu olemassa olevan rakennuksen laajennuksena sen koillispuolelle. Rakennuksen laajuus on määrätty asemakaavassa kerrosalaluvun lisäksi myös rakennusalakohtaisina kerroslukuina ja korkeusasemina. Rakennukseen on varattava tilat metroaseman sisäänkäynnille. Tontin koillispuolen etuaukio on yleiselle jalankululle varattua tontin osaa, joka on rakennettava osaksi jalkakäytävää. Nykyinen puistoalue pienenee HUSLAB:in maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan vaatiman tilan verran. Liikenne Autopaikat on sijoitettava rakennukseen. Autopaikkojen määrä on enintään 1 ap / 350 k-m 2. Tontille saa sijoittaa tontin 6 autopaikkoja. Tontin kellaritiloihin on ajo Haartmaninkadun puoleisista ajoluiskista. Pohjoisempi ajoluiskan kohdalla oleva suojatie siirretään. Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun risteyksen puolella tonttia laajennetaan hieman. Tämä edellyttää muutoksia Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun liittymän reunakivilinjauksissa. Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä.
5 Suojelukohteet Arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema yliopistorakennus suojellaan merkinnällä sr-2: kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto sekä maanalaisia teknisen huollon tunneleita. Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun risteysalueella sijaitseva keskijännitekaapeli, tietoliikennekaapelit sekä liikenteenohjauskaappi jouduttaneen siirtämään ennen maanrakennustöiden aloittamista. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristöhäiriöt Nimistö Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä tiiviin kerroksen yläpuolella on moreenia, kallion pinta on lähellä maanpintaa ja esiintyy paikoin näkyvissä. Rakennukset perustetaan maan tai kallion varaan. Rakentamisessa on otettava huomioon alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat maanalaiset tunnelit. Olemassa olevien tietojen mukaan ei ole syytä epäillä maaperän erityistä pilaantumista. x Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 13.2.2008 esittää Haartmaninkadun päätteenä olevan puiston nimeksi Rosina Heikelin puisto (Rosina Heikels park). Nimistötoimikunnan perustelussa todetaan, että Rosina Heikel (1842-1929) oli Suomen ensimmäinen naislääkäri ja toimi Helsingin piirilääkärinä.
6 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttaminen vaikuttaa Töölöntullin alueen kaupunkikuvaan. Rakentaminen muuttaa eniten näkymää katsottuna Mannerheimintien suunnasta. Laajennuksen korkean osan vuoksi Auratalon asema kaupunkikuvallisena dominanttina tulee heikentymään. Suojeltavan Einari Teräsvirran suunnitteleman rakennuksen rakennustaiteellinen asema ei heikkene. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen HUSLAB:in tavaraliikenne lisää hieman Haartmaninkadun liikennettä. Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin HUSLAB:in toimintojen keskittäminen tehostaa näytteiden analysointia ja parantaa terveydenhuollon kustannustehokkuutta. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Haartmaninkadun suojatien siirrosta sekä Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun risteyksen reunakiven siirrosta koituu kaupungille kustannuksia n. xxxx euroa. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia johtosiirroista ilman arvonlisäveroa 20 000 euroa. Muut merkittävät vaikutukset 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS x Rakentamisaikataulu Senaatti kiinteistöt pyrkii toteuttamaan laajennuksen mahdollisimman pian kaavan tultua voimaan. Metroaseman varaus toteutetaan rakentamisen yhteydessä.
7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Kaavoitustyö on tullut vireille Senaatti kiinteistöjen (tontin 15529/5 omistaja) hakemuksen johdosta (saapunut 29.11.2007). Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 12.2.2008). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 15.9. 3.10.2008. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon kanssa. 8 KÄSITTELYVAIHEET Helsingissä x.x.200x Anneli Lahti
Hankenro 209 Kslk 2007-2078 12.2.2008 Oas 782-00/08 1 (3) MEILAHTI, HAARTMANINKATU 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Haartmaninkatu 3:ssa olevia tontteja 15529-5, 15630-1 ja viereistä puistoaluetta. Nykytilanne Haartmaninkatu 3:ssa on vuonna 1966 valmistunut arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema Haartman instituutin rakennus, jossa on Helsingin yliopiston ja HUSLAB:n tiloja. Mitä alueelle suunnitellaan Tontille on suunnitteilla HUSLAB:n keskitetyn toimipisteen tilat. HUSLAB on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän omistama laboratorioliikelaitos. Tavoitteena on, että tontilla olevaa rakennusta laajennetaan noin 13 000 k-m 2. Tontilta puretaan yksi rakennus n. 850 k-m 2. Tontilla on asemakaavan mukaista käyttämätöntä kerrosalaa. Tarvittava uusi kerrosala olisi noin 5 000 k-m 2. Tonttia laajennetaan pohjoiseen puiston alueelle uuden ajoluiskan vuoksi. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille tontin omistajan, Senaatti-kiinteistöjen hakemuksesta. Maanomistus Haartmaninkatu 3:n tontin omistaa Senaatti-kiinteistöt. Viereinen puistoalue on pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa. Osa puistoalueesta on Senaattikiinteistöjen omistuksessa.
Hankenro 209 Kslk 2007-2078 12.2.2008 Oas 782-00/08 2 (3) Kaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1999 tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Tontin rakennusoikeus on 30 000 k-m 2. Rakennusoikeutta on jäljellä n. 7 300 k-m 2. Olemassa oleva rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2. Tukholman puisto on puistoaluetta. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, jolle on annettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävän alueen lisämerkintä. Alueen kohdalle on merkitty metron linja ja asema. Tehdyt selvitykset Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä: Hakijan luonnos laajennuksesta (7.11.2007) Metrolinja Katajanokka - Töölö - Pasila, alustava yleissuunnitelma (Ksv, 2003) Maankäyttösopimus Kiinteistövirasto valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen hakijan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi kaavan toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan ja liikenteeseen kaavan valmistelun yhteydessä. Kaavan valmisteluun osallistuminen Aloitusvaihe Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään 14.3.2008. Kaavan valmistelija on tavattavissa Terveystieteiden kirjastossa ke 27.2. klo 17 19 ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä hakijan luonnokset laajennuksesta on esillä 25.2. 14.3.: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1 krs Terveystieteiden kirjasto TERKKO, Haartmaninkatu 4 www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt"). Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos laaditaan keväällä 2008. Luonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan kirjeillä, lehti-ilmoituksella sekä viraston Internet-sivuilla ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Viranomaisja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2008. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana.
Hankenro 209 Kslk 2007-2078 12.2.2008 Oas 782-00/08 3 (3) Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä vuonna 2009. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat ja yritykset Töölö-seura ry Kanta-Helsingin Yrittäjät ry kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kiinteistöviraston tonttiosasto, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, HKL, Pelastuslaitos, Helsingin Vesi, Helsingin Energia, Terveyskeskus, kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto muut asiantuntijaviranomaiset: Museovirasto, HUS Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemistä voi seurata kaupunkisuunnitteluviraston internetpalvelusta: www.hel.fi/ksv kohdassa Suunnitelmat kartalla. Mielipiteet Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi 310 37378 tai sähköposti kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Kaavaa valmistelee arkkitehti Janne Prokkola puhelin 310 37233 sähköposti janne.prokkola(a)hel.fi liikennesuunnittelija Pekka Nikulainen puhelin 310 37086 sähköposti pekka.nikulainen (a)hel.fi Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kirjeillä osallisille (asuntoosakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isännöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) Töölöläinen lehdessä www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt). Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Uutislehti 100:ssa sekä viraston Internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv).
Suojeltava rakennus (sr-2), Helsingin yliopisto. Arkkitehti Einari Teräsvirta 1966. Purettava asuinrakennus, arkkitehti Einari Teräsvirta 1966. Purettava sisäänkäynti, arkkitehti Einari Teräsvirta 1966. Suojeltava rakennus ja purettavat rakennukset HUSLAB Liite kaavaan nro xxxxx / päivämäärä