Kotihoidon integrointi ja yhteistyö Tutkimuskatsaus Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 12.11.2012 Eija Jumisko, FT, TtM, ESH Vanhustyön vs. yliopettaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö, IKÄEHYT- hanke
Mitä integroinnilla tarkoitetaan? Tepponen (2009): Integroitu hoito on hyvin suunniteltujen ja organisoitujen palvelu- ja hoitoprosessien eheä kokonaisuus, jonka tavoitteena on vastata asiakkaan moninaisiin tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti, riittävästi ja kustannusvaikuttavasti. Julkinen ja yksityinen sektori, 3. ja 4. sektori
Integroinnin toteutustapoja 1(2) Rakenteet - esim. kotihoidosta vastaavien lautakuntien ja virastojen yhdistäminen, kotihoidon tehtäväalueiden yhdistäminen, pysyvät neuvontapalvelut, pysyvät koordinaattoreiden vakanssit/toimenkuvat
Integroinnin toteutustapoja 2(2) Prosessit ja työvälineet - yhteiset tavoitteet ja visiot, monialainen/moniammatillinen tiimityö, - yhteiset asiakastietojärjestelmät, palvelu- ja hoitoketjut jne. Muut: yhteiset toimitilat Rakenteiden integrointi prosessien ja työvälineiden integrointi (Paljärvi 2012, Tepponen 2009)
Kotihoidon integrointi tukee ja edellyttää yhteistyötä Yhteistyön tasot - Asiakkaan ja työntekijöiden välinen - Työntekijöiden välinen - Organisaatioiden välinen (Hammar, 2006)
Poliittishallinnollinen ohjaus Paljärvi (2012): Valtionohjausasiakirjojen analyysi 1992-2009 Kotona asumisen tukeminen, ehkäisevän työn merkitys ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Asiakaslähtöisyys, palvelujen laatu ja palvelujen integrointi Sosiaali-ja terveydenhuollossa velvoitusta yhteyden vahvistamiseen on lainsäädännössä ohjattu 1930-luvulta alkaen ja varsinaisesti se on voimistunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. (Taskinen 2005, Paljärvi 2012, s. 103)
Poliittishallinnollinen ohjaus Kuntien vanhuspoliittiset strategiat: vanhustenhuolto kaikkien hallintokuntien yhteinen asia. Yhteistyö tiivistäminen ja laajentaminen sosiaali- ja terveystoimen ja muiden hallintokuntien kanssa on välttämätöntä vanhusten kotona selviytymisen mahdollistamiseksi. (Paljärvi 2012)
Integrointia,esimerkkejä 1(2) PALKO- malli, Palveluja yhteen sovittava kotiutuskäytäntö: Yhteisesti sovitut yhtenäiset tavoitteet ja käytännöt Selkeät vastuut: oma lääkäri, oma hoitaja/työpari, pitää monialaisen tiimin ajan tasalla Tiedonkulku: sovittu kuka, mitä ja milloin Kotiutumisen suunnittelu käynnistyy ensikontaktista Hoito- ja palvelusuunnitelmat käytössä ja ajantasaisia Asiakkaat ja läheiset suunnittelussa ja päätöksenteossa mukana Alueen palvelut tunnetaan ja yhteistyöstä sovittu (Hammar 2006)
Integrointia 2(2) Vuonna 2009: 70%:a Suomen kunnista yhdistänyt kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kotihoidoksi, suuntaus edelleen voimistuva (Paljärvi 2012, s. 20, eri lähteisiin viitaten) Kuopio 1994-2009: - Kotihoito 1994 - Useita integroivia tukevia hankkeita ja toimenpiteitä: tiimi- ja ryhmätyön osaamisen vahvistaminen, omahoitajuus (2000-), kotiutuskoordinaattori (2005), PALKO- malli ja kotiutustiimi, Kuvaketiimi (asumis- ja hoivapalvelujen yhteensovittaminen, palveluohjaus), Pegasos- koulutus ja muu henkilökunnan osaamisen vahvistaminen (Paljärvi 2012)
Integroinnin ja yhteistyön haasteita Ammattiryhmien kilpailua ja sisäisiä jännitteitä, luottamuksen puutetta ja työnjaon ongelmia Esim. tiimityöhön siirtymisestä huolimatta vanhat tehtäväalueet ja toimintatavat säilyvät - yhteistyö rajoittuu tehtävien jakamiseen kokonaisuuden tavoitteellisen ja pitkäkestoisen suunnittelun sijaan - kukin vastaa omasta työstään - ei haluta jakaa vastuuta - oman ammatti-identiteetin korostaminen (Tenkanen 2003; Andersson et al. 2004; Suominen & Henriksson 2008)
Integroinnin ja yhteistyön haasteita Moniammatillisilla tiimeillä on yhteistyömuotoja ilman asiakasta (Tenkanen, 2003, s. 41 ) Hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen asiantuntijakeskeistä - vanhus ei tiedä suunnitelmasta/ei tunnista sitä - vanhuksen ja hänen läheisensä epäselvä osallisuus hoidon/hoivan sisältö ja vaikuttavuus? (Tenkanen, 2003; Andersson et al. 2004)
Integroinnin ja yhteistyön haasteita Hoito- ja palvelusuunnitelma: Mitä suunnitelmalla ymmärretään? Todellinen työväline asiakkaan parhaan mahdollisen hyvinvoinnin turvaamiseksi pelkkä maksupäätöksen peruste, hallinnon käyttöön? (Andersson et al. 2004)
Integroinnin ja yhteistyön haasteita Monta suunnitelmaa (HOPS, kuntoutussunnitelma...) ja monen asiantuntijan laatimana Huom. Mikä on tärkeää vanhukselle ja hänen läheiselleen? Yksi suunnitelma, mikä nimeksi, kuka tekee, miten tieto kulkee- siinäpä pulmia kerrakseen!
Integroinnin ja yhteistyön haasteita Resurssien niukkuus ja/puuttellisuus - työntekijöiden määrä, osaaminen, työvälineet (esim. tiedon kulkuun liittyvät) - kiireen kokemus Johtaminen (resurssit, osaaminen) (vrt. Andersson et al. 2004, Groop 2012, Tepponen 2009, Paljärvi 2012)
Integroinnin ja yhteistyön haasteita Sitoutuminen, motivaatio: sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö koetaan enemmän paineena kuin myönteisenä mahdollisuutena tehdä yhdessä töitä. (Syvänen 2003, 144) Reviirit, Rutiinit, Ryhmäpaineet - henkilökuntakeskeinen laitoskulttuuri
Integroinnin vaikuttavuus Tutkimukset kirjavia Tarvitaan lisää tutkimusta, etenkin RCT- tyyppisiä tutkimuksia väliin tulevien satunnaisten muuttujien vaikutuksen minimoimiseksi (Eklund & Wilhelmson 2009, Tepponen 2009, Paljärvi 2012, Low et al 2011) Arviot vaikuttavuudesta suuntaa antavia
Integroinnin vaikuttavuus Vanhukset pääosin tyytyväisiä riippumatta integroinnin tavasta ja asteesta (Paljärvi 2012, Low et al. 2011) Vanhukset tietävät paremmin kuka heidän palveluistaan vastaa (Andersson et al. 2004, yhdistetty kotihoito) Työn suunnitelmallisuuden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamisen luo edellytyksiä kokonaisvaltaisuudelle tehtäväkeskeisyyden sijaan- edistää kotona selvitymistä (Tenkanen 2003) Päällekkäisyyksien poistaminen lisää aikaa asiakkaan luona? (Suominen & Henriksson 2008)
Integroinnin vaikuttavuus Muut mittarit : parempi toimintakyky, lääkkeiden tarkoituksenmukaisempi käyttö, lisääntynyt palvelujen käyttö (community services), laitoshoitoon joutumisen pienempi riski (Low et al 2011, case management)
Integroinnin vaikuttavuus Läheiset pääosin tyytyväisiä riippumatta integroinnin tavasta ja asteesta (Paljärvi 2012, Low et al 2011) Työntekijät Integrointi lisää työtyytyväisyyttä (Andersson et al. 2004; Low et al 2011), mutta ei vähennä työn kuormittavuutta (Eklund & Wilhelmson 2009). Tiedonkulku parempaa yhdistetyssä kotihoidossa(andersson et al. 2004) Integroidussa tyytyväisempiä mahdollisuuksiin vaikuttaa työssä, työnohjaukseen ja lähijohdon tukeen (Tepponen 2009)
Integroinnin vaikuttavuus Tepponen 2009: Asiakkaat arvioivat palvelut riittävimmiksi integroidussa,mutta omaiset integroimattomassa. Kyky neuvoa ja ohjata asiakkaita työntekijöiden mielestä parempi integroimattomassa, asiakkaiden mielestä integroidussa. Integroidun kotihoidon työntekijät käyttivät enemmän aikaa asiakkaan tukemiseen selvitä arjessa, integroimattomassa keskityttiin enemmän lääkehoitoon ja hoitotoimiin.
Integroinnin vaikuttavuus Kustannustehokkuus Syvänen (2003): sisäinen tehottomuus kuten palveluketjujen toimimattomuus, sosiaali- ja tervestoimen eriytyminen, toimintayksikköjen työn ja työaikojen koordinoimattomuus, töiden päällekkäisyys jne. lisää kustannuksia.
Integroinnin vaikuttavuus Kustannustehokkuus - Eklund & Wilhelmson (2009): vähentää laitospalvelujen tarvetta (hospital and institution use) - Low et al (2011): lisää palvelujen käyttöä, pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuminen
Asiakaslähtöinen kotihoito Heinola Reija (2007): Kotihoidon laadun arvioinnin kriteerit - ydinprosessit kuvattu ja vastuutettu - suunnitelmallisuus - vastuuhenkilö (palveluohjaaja, omahoitaja...) - jne.
Lähteitä Andersson S, Haverinen R & Malin M (2004) Vanhusten kotihoito kolmesta näkökulmasta. Vanhukset, työntekijät ja johto integroinnin ja asiakaskeskeisyyden arvioijina. Yhteiskuntapolitiikka 69:5, 481-494. Eklund K & Wilhelmson K (2009). Outcomes of coordinated and integrated interventions targeting frail elderly people: a systematic review of randomised controlled trilas. Health and Social Care in the Community 17(5), 447-458. Groop J (2012 ). Theory of constraints in field service: factors limiting productivity in home care operations. Väitöskirja. Aalto-yliopisto. Hammar T (2006) Palvelujen yhteensovittaminen kotihoidossa ja kotiutumisessa. Kotihoidon asiakkaidn avun tarve ja palvelujen käyttö sekä PALKO- mallin vaikuttavuus ja kustannuusvaikuttavuus. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. STAKES. Tutkimuksia 179. Heinola R (2007) Asiakaslähtöinen kotihoito. Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun. STAKES. Oppaita 70. Low L-F, Yap M, Brodaty H (2011). A systematic review of different models of home and community care services for older persons. BMC Health Services Research 11:93. Paljärvi S (2012) Muuttuva kotihoito. 15 vuoden seurantatutkimus Kuopion kotihoidon organisoinnista, sisällöstä ja laadusta. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Suominen T & Henriksson L (2008). Työnjako vanhusten kotihoidossa. Yhteiskuntapolitikka 73:6, 625-639. Syvänen S (2003). Työn paineet ja puuttumattomuuden kustannukset. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tenkanen R (2003) Kotihoidon yhteistyömuotojen kehittäminen ja sen merkitys vanhusten elämän laadun näkökulmasta. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Tepponen M (2009) Kotihoidon integrointi ja laatu. Väitöskirja. Kuopion yliopisto.