Työpaikkojen liikkumisen ohjaus tukemassa energiaja ilmastostrategiaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö 1
Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri EU-maiden taakanjakosektoreiden päästövähennysvelvoitteiksi vuoteen 2030 heinäkuussa 2016. Suomen velvoitteeksi ehdotettiin 39 %, mikä on yksi EU:n tiukimmista tavoitteista. Marraskuussa 2016 valmistuneen kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöjä tulee vähentää vuoteen 2030 mennessä jopa 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Sama tavoite on mukana myös juuri lausunnoille lähteneessä Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa (Kaisu). Pitkällä aikavälillä koko liikennejärjestelmästä on tehtävä erittäin vähäpäästöinen. 2
CO 2 ekv. päästöt [Milj.t/a] Liikenteen khk-päästöt vuoteen 2030, perusennuste (Päästövähennys noin 22 % verrattuna vuoteen 2005) 15 14 13 12 11 Liikenteen CO 2 ekv. 10 9 8 7 6 5 4 Ilmaliikenne Vesiliikenne Raideliikenne MP+Mopot KA LA PA HA 3 2 1 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Liikenteen päästövähennyskeinot 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen; noin 1 milj. t 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen; noin 0,6-1 milj. t 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla; noin 1,5-1,6 milj. t Kaikki keinot yhteensä: noin 3,1-3,6 milj. t (= noin 50 % päästövähennys liikenteessä)
(1) Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Toimintaympäristön vakauttamiseksi ja uusien investointien varmistamiseksi tulee huolehtia biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia saada aikaan yhteispohjoismaiset biopolttoainemarkkinat. Uusien polttoaineiden (kuten kaasu ja vety) jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatima latauspisteverkko rakennetaan Suomeen pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Lisäksi arvioidaan kustannustehokkaita keinoja edistää sähköautojen latausverkon ja kaasuautojen tankkausverkon laajentamista huomioon ottaen asiaa pohtineen jakeluinfratyöryhmän suositukset. Valtion tulee kuitenkin huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. 5
(2) Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevan lainsäädännön valmisteluun niin, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästöt laskevat noin 30 % vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030. Osallistutaan raskaan kaluston vastaavien raja-arvojen valmisteluun ja käyttöönottoon EU:ssa. Nopeutetaan autokannan uusiutumista Suomessa huomattavasti. Selvitetään mahdollisuudet keventää nykyistä hankintaan kohdentuvaa verotusta vähäpäästöisten autojen osalta. On mahdollista, että vähäpäästöisten autojen yleistymistä tulisi edistää uudella, määräaikaisella riskituella, jonka arvioitu vuotuinen määrä lähivuosina olisi 25 milj. euroa. 6
Työnantajan mahdollisuudet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi muilla vaihtoehdoilla ja autojen energiatehokkuuden parantamiseksi Työsuhdeautojen valinnat: Uusista autoista joka neljäs on työsuhdeauto, joten työsuhdeautojen merkitys autokannan uusiutumisen, uuden teknologian käyttöönoton ja Suomen ilmastovelvoitteiden saavuttamisen kannalta on merkittävä. Noin 70 prosentilla organisaatioista oli työsuhdeautojen valinnassa käytössä CO2-raja (tilanne vuonna 2012). Keskimäärin työsuhdeautojen päästörajat tuolloin olivat 168 g/km. Uusien työsuhdeautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat kuitenkin vain noin 140 g/km eli samaa luokkaa kuin muiden kuin työsuhdeautojen keskimääräiset päästöt samana vuonna 2012. Kolmasosassa alle 100 henkilön organisaatioista ei huomioitu ympäristöasioita työsuhdeautopolitiikassa. Yli 500 henkilön organisaatioissa ympäristöasiat huomioitiin hyvin. Jotta liikenteen tiukat ilmastotavoitteet toteutuisivat, tulisi yritysten jatkossa kiinnittää erityistä huomiota jatkuvaan kehitykseen ja CO2-päästörajan vuosittaiseen alentamiseen. EU:n tavoitteiden mukaan uusien autojen keskimääräisten päästöjen tulee olla 95 g/km vuonna 2020, joten työsuhdeautojen päästörajojen tulisi tähdätä samaan tai vielä kunnianhimoisempaa päästötavoitteeseen. 7
Työnantajan mahdollisuudet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi -2 Muut liikenteeseen liittyvät hankinnat: Monilla työpaikoilla tehdään työsuhdeautohankintojen lisäksi myös muita liikenteeseen liittyviä hankintoja (esimerkiksi erilaiset kuljetuspalveluhankinnat) Myös näille hankinnoille olisi mahdollista asettaa erilaisia, energiatehokkuuteen tai CO2-päästöihin liittyviä vaatimuksia Julkisen sektorin osalta tätä vaatii jo lakikin: laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa. Ohjeita energiatehokkaiden ja puhtaiden ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintojen tekemiseen löytyy Motivan sivuilta http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki 8
(3) Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Liikennesektorilla siirrytään nykyisestä itsepalvelumarkkinasta palvelumarkkinoille. Tavoitteena on liikenne palveluna - toimintatapaa edistämällä, että henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja että henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvusta huolimatta. Toteutetaan liikennemarkkinoihin liittyvä lainsäädännön uudistus (liikennekaari). Huolehditaan liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua näiden matkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Varaudutaan liikkumistottumuksien muuttumiseen myös kaavoituksessa ja pysäköintinormeissa. Edistetään liikenteen automatisaatiota sekä erilaisia etäkäytäntöjä. Parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta merkittävästi toimintatapoja kehittämällä. 9
Työnantajan mahdollisuudet henkilöautolla yksin ajamisen vähentämiseksi Kiinteistöjen sijoituspäätökset Kun organisaatio harkitsee muuttoa uusiin tiloihin tai rakennuttaa uutta toimitilaa, sijaintipäätöksessä on loistava tilaisuus ottaa huomioon työntekijöiden mahdollisuudet tulla töihin kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat Työnantajan kannattaa laatia suunnitelma siitä, miten työntekijöiden kestävää liikkumista voidaan tukea. Suunnitelman avulla työnantaja voi selvittää, mikä estää työntekijöitä kulkemasta töihin jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennevälineillä, ja vaikuttaa asiaan. Eräissä maissa työnantajia on velvoitettu suunnitelmien tekemiseen lainsäädännön kautta (esim. Iso-Britannia). Työnantajan tarjoamien pysäköintipaikkojen vähentäminen minimiin Pysäköintipaikkojen määrän vähentäminen vaikuttaa suoraan sekä työnantajan kustannuksiin että työntekijöiden työmatkoillaan tekemiin liikkumisvalintoihin. 10
Työnantajan mahdollisuudet henkilöautolla yksin ajamisen vähentämiseksi -2 Yhteiskäyttöautoilun ja kimppakyytien suosiminen Kimppakyyteihin kannustaminen säästää parkkipaikkojen tarvetta sekä niihin liittyviä kustannuksia työpaikoilla. Työpaikan omat autot voidaan myös korvata osittain tai kokonaan autojen yhteiskäyttöpalvelulla. Tällöin säästyy myös parkkipaikkakustannuksia. Työsuhdematkalippujen tarjoaminen Työntekijöille voidaan tarjota työsuhdeautojen ohella työsuhde-etuna myös joukkoliikennelippua. Työsuhdematkalippu on työntekijälle veroton etu 300 euroon asti ja 751 3 400 euron osuudelta. Työnantajalle ei koidu näistä osuuksista palkan sivukuluja. Lisäksi työnantaja voi vähentää lippujen hankintakulut tuloverotuksessa. Työnantaja voi myös tarjota joukkoliikenteen lippuja työasiamatkoihin. 11
Työnantajan mahdollisuudet henkilöautolla yksin ajamisen vähentämiseksi -3 Kävelyyn ja pyöräilyyn kannustaminen Aktiivinen liikkuminen kodin ja työpaikan välillä on kannattavaa. Tutkimukset osoittavat, että lihasvoimin tehtävä työmatka auttaa saavuttamaan liikkumiselle asetetun päivittäisen 30 minuutin terveyssuosituksen. Pyöräilevä ja kävelevä työntekijä on terveempi ja onnellisempi ( ) kuin liikkumaton työtoverinsa. Työntekijöille voidaan tarjota työsuhde-etuna myös työsuhdepolkupyörää. Polkupyöriäkin voidaan hankkia leasing-periaatteella. Etätyön, etäkokousten ja muiden etäkäytäntöjen edistäminen Etäneuvotteluilla voidaan vähentää työntekijöiden työasiointimatkoja, etätyö taas työmatkoja. Työntekijällä on oltava riittävät välineet ja valmiudet etätyön tekemiseen. Etätyön pelisäännöt onkin hyvä tehdä selväksi. Ohjeita ja vinkkejä löytyy etätyöpäivän verkkosivuilta. http://www.etatyopaiva.fi/fi/vinkkeja/ 12