Valvontaraportti 2016

Espoon vanhusten palvelut Pitkäaikaishoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu Valvontaraportti 2016 27.03.2017 Valvontaraportti Päiväys Vastuu Laadittu 29.3.2017 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund Hyväksytty 30.3.2017 Espoon pitkäaikaishoidon johtoryhmä Hyväksytty 5.4.2017 Espoon vanhusten palvelujen johtoryhmä Hyväksytty 19.4.2017 Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta Tiedoksi 2017 Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon

Raportti 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN ESPOOSSA... 3 2.1 Ostopalveluiden hankinta ja toiminnan muutokset... 3 2.2 Palveluseteli... 5 3 VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT... 5 4 VALVONTASUUNNITELMA... 6 4.1 Palvelukonsepti ja valvontakäyntikertomus... 6 4.2 Valvonnan painopistealueet vuonna 2016... 7 5 VALVONNAN TOTEUTUMINEN... 8 5.1 Ennakollinen valvonta... 9 5.1.1 Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen luvanvaraisuus... 9 5.1.2 Omavalvonta... 10 5.1.3 Ohjaus ja neuvonta... 11 5.2 Suunnitelmaperusteinen valvonta... 12 5.2.1 Henkilöstö... 14 5.2.2 Lääkehoito... 16 5.2.3 RAI-vertailukehittäminen... 17 5.2.4 Itsemääräämisoikeus... 19 5.2.5 Asiakastyytyväisyyskysely ja kannustinmalli... 20 5.2.6 Yhteistyöneuvottelu... 21 5.3 Reaktiivinen valvonta... 22 5.3.1 Asiakaspalautteet... 22 5.3.2 Laatupoikkeamat... 23 6 MUU VALVONTA... 24 6.1 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet... 24 6.2 Omavalvonta... 25 7 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO YMPÄRIVUOROKAUTISESSA ASUMISPALVELUYKÖSSÄ... 26 8 VALVONNAN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 27

Raportti 2 1 JOHDANTO Tämä valvontaraportti kuvaa vuoden 2016 ennakollista, suunnitelmaperusteista ja reaktiivista valvontaa Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluissa. Raportti ei sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä asumispalveluyksiköistä tai sen asukkaista. Raportissa kuvataan julkisen ja ostopalveluna tuotetun ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontaa yhtenä palvelukokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus ja valvonta ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toteuttavat ohjausta ja oma-aloitteista valvontaa kunnissa. Kunta vastaa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Kunnan tehtävänä on valvoa itse järjestämiensä ja ostamiensa palvelujen lisäksi kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien toimintaa alueellaan (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011/6 ). Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja laitoshoidon laillisuudesta, laadusta ja asianmukaisuudesta. Kaupunki järjestää ympärivuorokautista hoiva-asumista itse ja ostaa sitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankinta toteutettiin hankintalain mukaan kilpailutuksella edellisen kerran vuonna 2014. Tällöin laadittu hoivaasumisen palvelukonsepti määrittää vähimmäisvaatimukset asumiselle, hyvälle hoidolle ja laadulle. Palvelukonseptin vaatimusten toteutumista seurataan asumispalvelujen kunnallisessa valvonnassa jatkuvasti. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat yhteistyössä laatineet sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2016 2019. Valvontaohjelman mukaan valvonnan painopiste siirtyy entistä enemmän ennakoiviin valvonnan menetelmiin. Omavalvonnan lisäksi keskeistä on valvonnan kehittäminen entistä asiakaslähtöisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi sekä turvallisuuskulttuurin lisääminen ja kehittäminen. Suunnitelmallinen omavalvonta palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi on yksityisten ja julkisten sosiaalipalvelujen lakisääteinen velvollisuus. Omavalvonta perustuu toimintayksikössä tehtyyn riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Toimiva omavalvonta on palvelujen laadunhallinnan ja toiminnan kehittämisen tärkein väline myös vanhustenhuollossa. Espoon pitkäaikaishoidon valvontaviranomaisena toimii pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö, jonka alaisuudessa on asumispalvelujen valvontatiimi. Palvelun laatua valvottiin voimassa olevan, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän valvontasuunniteloman mukaisesti. Vuodesta 2015 alkaen lakisääteinen valvontavelvollisuus koski yksityisen sosiaalihuollon palveluntuottajien ylläpitämien asumispalveluyksiköiden lisäksi myös Espoon kaupungin ympärivuorokautista asumispalvelua. Valvontalain hengen mukaisesti yhteistyö perustuu kaikissa sen vaiheissa luottamukseen ja avoimuuteen. Yhteisenä tavoitteena on turvata espoolaisille asukkaille laadukasta palvelua ja hyvää hoivaa ja huolenpitoa elämän loppuun saakka.

Raportti 3 2 IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN ESPOOSSA Ikääntyneiden asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain alaista ympärivuorokautista ja/tai lyhytaikaista asumispalvelua (hoiva-asumista). Espoossa hoiva-asuminen perustuu kaupungin itse tuottamaan tai yksityiseltä palveluntuottajalta ostamaan palveluun, palvelusetelillä hankittuun palveluun tai asiakkaan itse kustantamaan ja solmimaan palvelu- ja sopimussuhteeseen. Laitoshoitoa järjestetään vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän tai turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 14 ). Pitkäaikaisen hoiva-asumisen asukkaat eivät muistisairauden tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi enää selviydy kotona sinne järjestettävien palveluiden turvin. Asukkaiden avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että he tarvitsevat jatkuvaa ja yhtämittaista ympärivuorokautista hoivaa, huolenpitoa sekä valvontaa. Asukas asuu hoivaasumisessa pääsääntöisesti elämänsä loppuun asti. Lyhytaikaisen hoiva-asumisen (Lah) sisältö noudattaa samoja palvelukonseptissa määriteltyjä hoiva-asumisen laatukriteereitä. Lyhytaikaisen hoiva-asumisen erityisinä painopisteinä ovat asukkaan toimintakyvyn ylläpito, kuntouttaminen ja kotona selviytymisen tukeminen niin, että kotona asuminen voisi jatkua mahdollisimman pitkään. 2.1 Ostopalveluiden hankinta ja toiminnan muutokset Espoossa vanhusten palveluiden ympärivuorokautiset asumispalvelut kilpailutettiin edellisen kerran vuonna 2014 yhteistyössä Kirkkonummen, Kauniaisten ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Ympärivuorokautiset palvelut ovat pitkäaikaista ja lyhytaikaista hoiva-asumista suomen- ja ruotsinkielisinä. Hankintasopimukset ovat voimassa 1.1.2015 31.12.2019. Hankinnan yhteydessä laadittiin ympärivuorokautisen asumispalvelun palvelukonsepti (linkki), jossa määritellään palvelun vähimmäisvaatimukset asumiselle, hyvälle hoivalle ja laadun tasolle. Palveluntuottajat sitoutuvat kaikilta osin noudattamaan palvelukonseptissa määriteltyjä hoiva-asumisen laatukriteereitä sopimuksen alkuhetkistä lähtien. Vuonna 2016 Espoon kaupungin vanhusten palvelut osti ympärivuorokautisia asumispalvelupaikkoja Espoosta ja muista kunnista yhteensä 966 (Taulukko 1). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 67 paikkaa, mukaan lukien palvelusetelipaikat. Asumispalvelua ostettiin kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Laitoshoitoa ostettiin vuoden 2016 aikana kahdelle henkilölle kahdesta eri laitosyksiköstä.

Raportti 4 Taulukko 1. Espoon ostamat pitkäaikaishoidon asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2016 (ei sisällä palveluseteleitä) Kunta Asumispalveluyksiköt Paikkamäärä 31.12.2016 Asukkaita yhteensä vuoden 2016 aikana Espoo 30 917 1146 Helsinki 9 34 47 Vantaa 1 2 2 Muut kunnat 4 13 20 Yhteensä 44 966 1215 Vuonna 2016 Espoossa oli 30 yksityistä ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä, joissa oli yhteensä 1078 Etelä-Suomen aluehallintoviraston vahvistamaa asukaspaikkaa. Espoon kaupungin oman toiminnan kolmessa asumispalveluyksiköissä oli yhteensä 181 paikkaa. Espoossa lyhytaikaista hoiva-asumista oli kolmessa yksikössä, joista kaksi on Espoon kaupungin asumispalveluyksikköä (23 asukaspaikkaa) ja yksi ostopalveluna hankittu lyhytaikaisen hoiva-asumisen yksikkö (39 asukaspaikkaa). Espoon pitkäaikaishoidon käytössä Espoossa oli yhteensä 1199 paikkaa, joissa asukkaita vuoden aikana oli yhteensä 2108. Lukuun sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaishoidon paikat sekä palvelusetelipaikat (Taulukko 2). Taulukko 2. Espoossa sijaitsevien asumispalveluyksiköiden paikkamäärät ja Espoon käyttämät paikat sisältäen palveluseteliasukkaat vuonna 2016 Asumispalvelu Ostettu toiminta o Pitkäaikainen o Lyhytaikainen Avin hyväksymä virallinen paikkaluku asumispalveluyksikössä 1078 39 Espoon käyttämät asukaspaikat 979 39 Espoolaisia asukkaita vuoden aikana 1223 434 Yhteensä 1117 1018 1657 Oma toiminta o Pitkäaikainen o Lyhytaikainen 158 23 158 23 192 259 181 181 451 Kaikki yhteensä 1298 1199 2108 Vuonna 2016 keskimääräinen hoitoaika yksityisissä ympärivuorokautisissa asumispalveluissa oli noin 2,8 vuotta. Asukkaiden keski-ikä oli 84,4. Asukkaista 55 % kuului ikäryhmään 85 94 vuotta. Kaikkein vanhimpien ikäryhmässä kasvua edelliseen vuoteen oli 23 %. Asukkaista 33 % oli ikäryhmässä 75 84. Vuonna 2016 kymmenen asukasta täytti 100 vuotta.

Raportti 5 2.2 Palveluseteli Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluseteli on ollut 1.1.2016 alkaen vakituinen osa palvelujärjestelmää. Hoiva-asumisen palveluseteli on yksi vaihtoehtoinen tapa järjestää ikääntyneiden hoivapalveluja Espoon kaupungin oman palvelun ja ostopalvelujen rinnalla. Asiakas voi valita palvelusetelin, mikäli hänellä on todettu ympärivuorokautisen hoiva-asumisen tarve. Asiakas valitsee yksityisen palveluntuottajan Espoon kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista. Espoon vanhusten palveluiden ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä laadittua palvelukonseptia hyödynnettiin myös palvelusetelin sääntökirjan laatimisessa niin, että Espoon kaupunki asettaa palvelusetelilain ja Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelujen palvelukonseptin mukaiset hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laaditun sääntökirjan vaatimuksia siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelituottajaksi. Valtakunnallinen verkkopalvelu palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä PSOP (parastapalvelua.fi) yksinkertaistaa ja helpottaa palveluntuottajan ja Espoon kaupungin yhteistyötä. Palvelusetelien maksatus palveluntuottajille siirtyi vuoden 2016 aikana PSOPjärjestelmään. Palveluseteliä käyttäviä asukkaita asumispalveluyksiköissä oli 84, joista Espoon alueella oli 64 (n. 76 %). Tilaston mukaan asukkaat suosivat kotikunnan alueella sijaitsevia asumispalveluyksiköitä (Taulukko 3). Taulukko 3. Palvelusetelien määrä ja hoivakodin sijainti Hoivakotienmäärä 2016 aikana (lkm) Palveluseteleitä 31.12.2016 (lkm) Vuoden aikana asiakkaita (lkm) Espoossa 19 64 78 Espoon ulkopuolella 15 20 32 Yhteensä 34 Yhteensä 84 Yhteensä 110 3 VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT Valvonnan perusta on, että asukkailla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle aluehallintoviranomaiselle sekä sille

Raportti 6 kunnalle, jossa palveluja annetaan. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontaviranomaisena toimii pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö, jonka alaisuudessa toimii pitkäaikaishoidon asumispalvelujen valvontatiimi. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tehtävänä on lakisääteinen laadunvalvonta. Lisäksi sillä on muun muassa seuraavia tehtäviä: kokonaisvastuu ostopalvelupaikkojen koordinoinnista, palveluohjaus, asiakasmaksupäätösten valmistelu, makasatukseen liittyvien asioiden hallinta sekä ohjeiden laadinta. Lisäksi tehtävänä on toimia koordinoivana yksikkönä hallinnollisissa, sosiaalityöhön sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Vuonna 2016 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikössä työskenteli asumispalvelupäällikkö, kaksi sosiaalityöntekijää, kolme sairaanhoitajaa, kolme palvelusihteeriä sekä yksi kokoaikainen työllistetty henkilö. Espoon pitkäaikaishoidon aluepäällikkö osallistui osaan asumispalveluyksikön tehtävistä. Asumispalveluyksikkö teki yhteistyötä myös pitkäaikaishoidon asiantuntijan kanssa muun muassa hoivakodin Kannustinmalliin, asiakastyytyväisyyskyselyyn sekä RAI-vertailukehittämiseen liittyvissä asioissa. Vuoden aikana oli henkilöstössä osa-aikaisuuksia, joita huomioitiin työnjaon suunnittelussa. Riippumatta palveluntuottajasta kaupungin järjestämät palvelut ovat kuntalaisille yhdenvertaisia. Valvontavelvollisuus koski samoilla kriteereillä myös kolmea Espoon kaupungin tuottamaa ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä. Espoossa laitoshoitoa valvottiin toimintayksikön omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen seurannan avulla. 4 VALVONTASUUNNITELMA Lakisääteistä laadunvalvontaa toteutettiin voimassa olevan Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelman (linkki) mukaisesti. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman piiriin kuuluvat myös Espoossa sijaitsevat vanhusten palvelujen palvelusetelituottajien asumispalveluyksiköt. Valvontasuunnitelman avulla luotiin edellytykset järjestelmälliselle toiminnan ohjaukselle ja valvonnalle sekä laadukkaan toiminnan varmistamiselle yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 4.1 Palvelukonsepti ja valvontakäyntikertomus Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä laaditussa palvelukonseptissa on määritelty asumisen ja hoivan hyvä ja riittävä laatu. Palveluntuottajan järjestämien palveluiden tulee olla vähintään tämän palvelukonseptin sisällön mukaiset. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asukkaille tarjottava palvelu on laadultaan ajantasaista ja kilpailukykyistä. Palvelukonseptin tavoitteena on, että asukkaat ympärivuorokautisessa asumispalvelussa voivat elää turvallisesti elämänsä loppuun

Raportti 7 saakka. Palvelukonseptin toteutumista valvottiin voimassa olevan valvontasuunnitelman mukaisesti. Palvelukonseptin pääsisällöt: Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen: johtaminen, laadunhallinta ja omavalvonta, henkilöstö Asumispalveluyksikön toimitilat: sijainti, tilat, varusteet, turvallisuus, siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto Asukkaan asema ja oikeudet: hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, edunvalvonta, yhteistyö omaisten kanssa Asukkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen: merkityksellinen ja arvokas elämä, ravitsemus. Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut, lääkehoito, saattohoito Asiakastietojen käsittely: dokumentointi, tietosuoja, arkistointi ja asukaspapereiden palautus tilaajalle Seuranta: jälkivalvonta, yhteistyö Valvonnan työvälineenä toimi valvontakäyntikertomus, joka on johdettu palvelukonseptin laatukriteereistä ja jossa huomioitiin vuoden 2016 valvonnan painopisteet. Valvontakäyntikertomus toimi myös valvontakäynnin muistiona, johon kirjattiin palvelukonseptin toteutumisen arvio sekä valvonnan havainnot. 4.2 Valvonnan painopistealueet vuonna 2016 Palvelukonseptin mukaisesti ympärivuorokautista asumispalvelua tuottavalla palveluntuottajalla on dokumentoidut laatuvaatimukset, keskeiset laatutavoitteet ja omavalvontasuunnitelma, joka on palvelujen laadun hallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen väline. Palveluntuottajan omavalvontasuunnitelman tulee sisältää palvelukonseptin asiasisältö ja siinä pyydetyt asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavat lakisääteiset suunnitelmat (21), jotka ovat asukkaille annettavan asianmukaisen palvelukokonaisuuden kannalta ehdottoman tärkeitä. Lakisääteisen valvonnan tavoitteena oli taata ikääntyneille espoolaisille heidän tarvitsemansa yksilöllinen ympärivuorokautinen, laadultaan hyvä ja tavoitteellinen hoiva ja huolenpito. Hoiva-asumisen laatua valvottiin valvontasuunnitelmassa vahvistetulla tavalla sekä määrättyjen painopistealueiden (Taulukko 4) mukaisesti.

Raportti 8 Taulukko 4. Valvonnan painopistealueet 2016 Palvelukonseptin pääsisältö Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen: Laadunhallinta ja omavalvonta Painopiste Omavalvonta Omavalvontasuunnitelma RAI-kehittäminen RAI-painopisteet Espoon pitkäaikaishoidon palvelualueella RAI-arviointi Asiakastyytyväisyyskysely Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen: Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstömitoitus ja -rakenne Rekisteröityminen Asukkaan asema ja oikeudet: Asukkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä: Lääkehoito Itsemääräämisoikeus Vapauden rajoittaminen Lääkehoito Lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitoluvat Vuonna 2016 keskeisinä painopistealueina olivat omavalvonta, henkilöstö, lääkehoito, itsemääräämisoikeus sekä RAI-kehittäminen. Valvonnan ja yhteistyön kannalta nähtiin tarpeellisena jatkaa samoissa painopisteiden kohteissa kuin vuonna 2015. Painopistealueet olivat Espoon vanhusten palvelujen strategian ja palvelukonseptin mukaisia. 5 VALVONNAN TOTEUTUMINEN Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö toteutti valvontalain hengen mukaista työtä ennakoivalla, suunnitelmallisella ja reaktiivisella valvonnalla. Tämä edellytti läpi vuoden tapahtuvaa aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Yhteistyö perustui kaikissa sen vaiheissa kumppanuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen. Peruslähtökohdat yhteistyölle ja valvonnalle ovat, että asumispalveluyksikössä on lähijohtaja, välittömään hoitotyöhön osallistuva sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanut henkilöstö sekä avustava henkilöstö turvaamassa asukkaille hyvää ja laadukasta hoitoa. Henkilöstömitoitus ja -rakenne ovat AVI:n toimiluvan, palvelukonseptin sekä Espoon asumispalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisia.

Raportti 9 5.1 Ennakollinen valvonta Ennakollisella valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan asianmukaiset, laadukkaat ja asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Sillä pyritään ehkäisemään virheellisiä, epäasianmukaisia tai laadultaan riittämättömiä palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Ennakollisessa valvonnassa korostuu palveluntuottajan edustajien ja kunnan valvontatyöstä vastaavien tiivis ja aktiivinen yhteistyö. Ennakollisen valvonnan muotoja ovat muun muassa ohjaus ja neuvonta, lupa-asioiden käsittelyt, toimiluvan myöntämiseen liittyvät tarkastukset sekä lausuntojen antamiset. Valviran suositusten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan painopiste on jatkuvasti siirtymässä jälkikäteisestä valvonnasta ennakoivaan valvontaan. Etukäteisvalvonnan mahdollisuudet ovat parhaat silloin, kun toimintayksikkö itse seuraa aktiivisesti prosessejaan ja palvelujensa laatua, tunnistaa laatua uhkaavat riskit jo ennakolta ja toimii nopeasti niiden poistamiseksi tai mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Espoossa lähtökohdat ennakoivalle ja vuorovaikutukselliselle valvonnalle ovat hyvät, koska yhteistyö palveluntuottajien kanssa on ollut jo vuosia säännöllistä. 5.1.1 Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen luvanvaraisuus Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan ympärivuorokautisia yksityisiä sosiaalipalveluja antavan palveluntuottajan on haettava toiminnalleen aluehallintoviraston lupa. Lupahakemus tehdään sille aluehallintoviranomaiselle, jonka alueella palveluja annetaan. Mikäli palveluntuottaja antaa palveluja kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, toimii lupaviranomaisena Valvira. Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalveluyksiköllä on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevia yksityisiä palveluntuottajia riippumatta siitä, ostaako se niistä palveluja. Vuonna 2016 Espoo osti paikkoja kaikista alueellaan sijaitsevista asumispalveluyksiköistä. Espooseen avautui toukokuussa 2016 uusi yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä asumispalveluyksikkö. Etelä-Suomen aluehallintovirasto suoritti tarkastuksen toimintayksikössä heti sen jälkeen, kun asumispalveluyksikkö sai toiminnan aloittamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilöstöä osallistui tähän tarkastuskäyntiin. Toimiluvan saamiseksi Espoon pitkäaikaishoidon vs. aluepäällikkö laati Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupamenettelyn mukaisen kuntalausunnon. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa. Palveluntuottaja laati omavalvontasuunnitelman puolen vuoden sisällä asumispalveluyksikön avautumisesta. Uuteen yksikköön tehtiin ohjauksellinen käynti, jossa palveluntuottajaa perehdytettiin Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon ohjeisiin ja toimintatapoihin.

Raportti 10 5.1.2 Omavalvonta Lain yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 :n mukaan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toimintansa asianmukaisuuden varmistamiseksi yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma. Omavalvonta on palveluntuottajan ensisijainen valvonnan muoto. Palveluntuottajalla on vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. Perusidea on, että esille tulevat epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta kriittiset työvaiheet ja riskit osataan tunnistaa, ennaltaehkäistä ja korjata nopeasti. Toimiva omavalvonta on tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa. Se ehkäisee valvontaviranomaisen tarvetta puuttua toimintayksikön toimintaan jälkikäteisellä valvonnalla tai velvoitteilla. Palveluntuottaja laatii asumispalveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman puolen vuoden sisällä yksikön käynnistymisestä. Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää, jos toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asukasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Vuonna 2016 valvonnan mukaan kaikki Espoossa ympärivuorokautista asumispalvelua tuottavat palveluntuottajat ovat laatineet toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi lakisääteisen omavalvontasuunnitelman. Kaikki asumispalveluyksiköt olivat päivittäneet omavalvontasuunnitelmansa. Lähes kaikki asumispalveluyksiköt olivat myös julkaisseet omavalvontasuunnitelmansa nettisivuilla. Suurin osa asumispalveluyksiköistä oli tehnyt päivityksen Valviran lomakepohjalle. Valvira suosittelee vaihtamaan lomakepohjassa olevan logon palveluntuottajan omaan, mutta vain harva palveluntuottaja oli näin tehnyt. Omavalvontasuunnitelmat olivat esillä asumispalveluyksikön ilmoitustaululla asukkaiden, omaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden nähtävillä. Vuoden 2016 valvontakäyntikertomus sisälsi kolme omavalvontaa koskevaa lisäkysymystä: Mihin omavalvonnan alaisiin asioihin aiotte kiinnittää erityistä huomiota tulevan vuoden aikana? Toteutuuko riskinhallinta omavalvontasuunnitelmassa kuvatulla tavalla? Toteutuuko asukasturvallisuus omavalvontasuunnitelmassa kuvatulla tavalla? Vastauksissaan palveluntuottajat kiinnittivät erityistä huomiota hyvään ja laadukkaaseen hoivaan ja hoitoon, itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen sekä asukasturvallisuuteen. kiinnitämme huomiota itsemääräämisoikeuden toteutumiseen hoidon tasoon ja palvelun laatuun ensisijainen painopiste on aina asukkaan hyvinvointi, elämänlaatu, viihtyvyys, turvallisuus sekä asukkaan kunnioitus Henkilöstön näkökulmasta omavalvonnassa painottui selkeästi eniten hoitotyön kirjaamisen laadun sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien sisällön kehittäminen sekä turvallisen lääkehoidon kehittäminen. Muita yksittäisiä mainintoja saivat työhyvinvointi, työturvallisuus ja ilmoitusvelvollisuus. hoito- ja palvelusuunnitelmien sisältöön ja tavoitteisiin

Raportti 11 RAI:n hyödyntämiseen lääkehoidon käytäntöjen ja -taitojen kehittämiseen Vastauksista nousi esille runsaasti koulutustarpeita liittyen kaikkiin edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin, kuten asukkaan kohtaamiseen, kuntouttavaan työotteeseen, kirjaamiseen ja RAI-osaamisen kehittämiseen. Vastauksissa riskinhallinnan toteutumisesta omavalvontasuunnitelmassa kuvatulla tavalla korostuivat eniten asioihin ennakolta varautuminen, riskikartoituksen tekeminen ja koulutus. avoin keskusteleva ilmapiiri laatupoikkeamista ja läheltä piti -tilanteista oppiminen prosessien parantaminen jatkuvan kehittämisen periaatteella Asukasturvallisuuden varmistamisen osalta korostettiin vahvasti henkilöstön vastuuta ja velvollisuuksia. Asiakasturvallisuuden toteutumisen mahdollistavat vastauksien mukaan vakituinen henkilöstö, oikea henkilöstömitoitus ja asioihin perehtyminen. Asiakasturvallisuuteen vaikuttavina asioina mainittiin laitehuolto ja laitteiden luettelointi, kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen sekä ilmoitusvelvollisuus. Tärkeänä keinona nähtiin aiheeseen liittyvä säännöllinen perus- ja täydennyskoulutus. Valvontakäyntikertomuksen kysymyksillä haluttiin aktivoida palveluntuottajaa pohtimaan ja arvioimaan yksikkökohtaista omavalvontasuunnitelmaa erilaisista näkökulmista. Kokonaisuutena vastaukset ovat samansuuntaisia. Palveluntuottajien pyrkimyksenä on parantaa ja kehittää olemassa olevia toimintatapoja ja käytäntöjä. Kaiken kaikkiaan omavalvonta on jokaisen työntekijän jokapäiväistä toimintaa kaikissa työtehtävissä ja - vaiheissa. Vastauksissa nousi esille myönteinen ja vahvasti asiakaslähtöinen näkökulma. 5.1.3 Ohjaus ja neuvonta Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista painotetaan kunnan antamaa ohjausta ja neuvontaa yhtenä valvonnan muotona. Pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö teki monipuolista yhteistyötä palveluntuottajien kanssa tiedottamalla, ohjaamalla ja neuvomalla. Vuoden aikana palveluntuottajille välitettiin tietoa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista. Verkostotapaamisia järjestettiin hoivakotien hygieniayhdyshenkilöille ja Espoon haavaverkoston haavanhoidon yhdyshenkilöille. Palveluntuottajat osallistuivat Espoon pitkäaikaishoidon yhteisiin koulutustapahtumiin (3), joissa ajankohtaisina aiheina olivat omavalvonta sosiaalihuollossa, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ammattimainen käyttäminen sekä RAI-palauteraporttikatselmus. Tilaisuuksien jälkeen palveluntuottajat saivat asiantuntijaluentojen materiaalit käyttöönsä. Lisäksi Espoon kaupungin organisoimat ulkoiluystäväkoulutukset laajenivat kuluvan vuoden aikana neljään yksityisen palveluntuottajan ylläpitämään asumispalveluyksikköön. Koulutuksen saaneita ulkoiluystäviä kävi nyt viidessä yksikössä.

Raportti 12 Espoon kaupunki otti vuonna 2016 käyttöön uuden sähköisen järjestelmän (Serena) asukaspaikkojen hallinnointiin. Tarkoituksena oli faksitoiminnan korvaaminen uuden järjestelmän avulla. Espoon kaupunki koulutti asumispalveluyksiköiden henkilökuntaa järjestelmän käyttöön järjestämällä aiheesta seitsemän (7) samansisältöistä koulutustilaisuutta. Edellä mainittujen koulutusten ja ohjauksen lisäksi palveluntuottajia informoitiin säännöllisesti ajankohtaisista asioista tiedotteilla. Aiheina olivat muun muassa tietosuojaseloste, RAI-laatutavoitteet, valvonnan painopistealueet sekä Valviran tarkastuskäyntien raportit terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet - ammattimaisen käytön varmistamisesta sekä omavalvontasuunnitelmista. 5.2 Suunnitelmaperusteinen valvonta Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon valvontatiimin toteuttama suunnitelmaperusteinen valvonta toteutui ennalta laaditun aikataulun mukaisina tapaamisina palveluntuottajien kanssa. Tapaamisia järjestettiin Espoossa ja tarpeen mukaan muualla pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Espoossa suunnitelmallinen valvonta perustui valvontasuunnitelman mukaisesti palvelukonseptiin sekä erikseen määriteltyihin painopisteisiin. Vuonna 2016 oli Espoossa valvonnan piirissä 33 ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä (Taulukko 5), joista kolme on Espoon kaupungin itse ylläpitämiä*. Määrällisesti eniten asumispalveluyksikköjä (14) ja asukkaita (496) on Leppävaaran suuralueella. Taulukko 5. Espoossa sijaitsevat ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt suuralueittain vuonna 2016 Suuralue Ympärivuorokautinen asumispalveluyksikkö Avin ja julkisen toiminnan paikkalukumäärä Espoon sijoittamat Espoon keskus Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus* Sateenkaarikoti Villa Lauriina Vire Koti Muurala 74 15 37 43 74 14 37 43 Espoonlahti Hulda & Malva Ryhmäkoti Puistohelmi Villa Andante Vire Koti Merivirta 29 46 46 25 29 43 35 23 Leppävaara Attendo Laaksolahden hoivakoti Dementiakoti Kotkansiipi Elämäntalo Aaria 65 15 16 65 15 16

Raportti 13 Hoivakoti Jänismäki Hoivakoti Villa Lyhde Koivu ja Tähti Palvelukoti Iltala Palvelukoti Sylvi Tunaro Viherlaakson muistipalvelukeskus* Villa Linnea Vire Koti Huvilaharju Vire Koti Kristiina (Lah) Vire Koti Uuttu 32 24 56 60 40 21 63 27 40 39 30 12 19 56 60 37 20 63 24 40 39 30 Matinkylä-Olari Attendo Olarinpuisto Hopeakuu Linnunrata Hopeakuu lisäsiipi Ryhmäkoti Kaneli 60 18 45 14 60 18 44 13 Tapiola Taavin muistipalvelukeskus* Grupphemmet Vindarnas hus Kanervakoti Hoivakoti Opri ja Oleksi Palvelukoti Mäntyranta Villa Tapiola Hoivakoti Vuoksela 45 39 41 16 32 30 19 45 37 41 15 30 26 13 Yhteensä 1202 1136 Ennalta suunniteltu valvontakäynti (34) toteutettiin jokaiseen ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön Espoossa. Yhteen yksikköön tehtiin kaksi valvontakäyntiä. Ennalta ilmoittamaton valvontakäynti tehtiin palvelun laadun varmistamiseksi kolmeen (3) asumispalveluyksikköön Espoossa. Ennalta ilmoittamattoman valvontakäynnin perusteella sovittiin suunnitelma laadun korjaamisesta ja seuranta-aikatauluista. Vuonna 2016 tehtiin valvontakäynti neljään (4) muualla pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan asumispalveluyksikköön espoolaisten asukkaiden osalta samoilla kriteereillä ja periaatteilla kuin Espoossa sijaitseviin vastaaviin yksiköihin. Muihin pääkaupunkiseudun asumispalveluyksiköihin (4) oltiin vuoden aikana yhteydessä puhelimitse. Kaikissa asumispalveluyksiköissä (10) on laadittu ja päivitetty omavalvontasuunnitelmat. Valvontavastuu näistä asumispalveluyksiköistä on sijaintikunnilla eli Helsingillä ja Vantaalla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin asumispalveluyksiköihin ei tehty säännönmukaisia valvontakäyntejä. Kuluvana vuonna 27 espoolaista asui yhdeksässä (9) eri asumispalveluyksikössä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Valvontaa toteutettiin olemalla yhteydessä asumispalveluyksikköön, jolloin saatiin tietoa espoolaisen asukkaan tilanteesta. Tämän lisäksi oltiin yhteydessä valvontavastuussa olevaan kuntaan. Saatujen tietojen mukaan yksiköissä ei ole edeltävän vuoden aikana ollut merkittäviä

Raportti 14 laatupoikkeamia. Kuntayhteistyön havainnoista oltiin yhteydessä myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Ennalta suunnitellut valvontakäynnit tehtiin etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti. Palveluntuottaja täytti etukäteen valvontakäyntikertomuksen sekä henkilöstölomakkeen. Valvontakäynteihin osallistuneet sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä perehtyivät näiden lisäksi asumispalveluyksikön aikaisempaan yhteistyö- ja valvontahistoriaan. Valvontakäynnillä käytiin yksityiskohtaisesti läpi valvontakäyntikertomus, joka toimi myös valvontakäynnin muistiona ja johon kirjattiin palvelukonseptin toteutumisen arvio sekä valvonnan havainnot. Tarvittaessa kirjattiin sovitut korjaavat toimenpiteet ja määräaika, mihin mennessä palveluntuottajan tuli ne tehdä. Ennen valvontakäyntikertomuksen lähettämistä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI), palveluntuottaja tarkasti kertomuksen ja tarvittaessa kommentoi sitä. Yhteensä vuoden 2016 aikana lähetettiin AVI:iin 33 valvontakäyntikertomusta. Lisäksi kertomus lähetettiin tiedoksi niihin 9 kuntaan (Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Pori), joiden asukkaita asui Espoossa sijaitsevissa ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä vuonna 2016. Palveluntuottajat täyttivät kiitettävän hyvin Espoon valvontakäyntikertomuksen. Valvontatapahtuma sisälsi paljon vuoropuhelua, havainnointia ja tarvittaessa asiakirjoihin tutustumista. Valvontatapahtumassa haastateltiin henkilöstöä, tavattiin asukkaita ja keskusteltiin heidän kanssaan, mikäli tämä oli mahdollista. Käynneillä havaittiin, että yhteiset tilat oli sisustettu kodinomaisiksi ja niissä oli rauhallinen tunnelma. Valvontakäyntien yhteydessä ei havaittu huomauttamista siisteyden, asukkaiden vaatetuksen eikä asukastilojen suhteen. Asukkaan asemaan ja edunvalvontaan kuuluu, että henkilöstö neuvoo asukkaita ja omaisia sosiaali- ja potilasasiamiehen palveluista ja antaa tarvittavat yhteystiedot. Valvontakäynnillä informoitiin Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystietojen muuttumisesta ja kehotettiin palveluntuottajaa laittamaan tiedot esille paikkaan, josta asukkaiden ja omaisten on helppo löytää ne, esimerkiksi ilmoitustaululle. Valvontakäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella yhteystiedot olivat näkyvillä asumispalveluyksiköissä. 5.2.1 Henkilöstö Espoossa vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä määritelty palvelukonsepti sisältää hoiva-asumiselle laaditut vähimmäisvaatimukset, joiden on täytyttävä jokaisen palvelun kohdalla. Hankinnan yhteydessä palvelunuottaja on tehnyt sitovan asumispalveluyksikkökohtaisen henkilöstösuunnitelman. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa 272/2005 ja asetuksessa 608/2005.

Raportti 15 Henkilöstömitoituksen tulee aina olla AVI:n tai Valiran luvan mukainen. Vuonna 2016 tarkastettiin Espoon palvelukonseptissa määritelty asumispalveluyksikön henkilöstömitoitus ja -rakenne kaikilta sopimustoimittajilta Espoossa. Suurella osalla se oli Espoon sopimuksen mukainen. Mutta niissä tapauksissa, joissa henkilöstön määrä ei ollut riittävä suosituksiin ja Espoon sopimukseen nähden, laadittiin yksikkökohtainen seurantasuunnitelma yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Espoo edellytti mitoituksessa havaittujen epäkohtien korjaamista sopimuksen mukaiselle tasolle. Henkilöstömitoituksen toteutumista seurattiin useissa tapauksissa jälkivalvonnalla. Suurin osa palveluntuottajista korjasi mitoituksen sopimukse nmukaiselle tasolle seuraavaan tarkastuskertaan mennessä. Valvontakäynnillä palveluntuottajaa informoitiin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteröitymisestä JulkiSuosikkiin. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) tuli voimaan 1.3.2016. Uuden lain tavoitteena on parantaa asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on aikaa hakea laillistamista tai nimikesuojausta vuoden 2017 loppuun saakka. Palveluntuottajan tehtävänä on tarkastaa ennen työsuhteen alkamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyys rekisteristä. Valvira ylläpitää valtakunnallisia Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereitä, JulkiTerhikki ja JulkiSuosikki. Espoo on seurannut useamman vuoden ajan hoitohenkilöstön rekisteröitymistä Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöstön rekisteriin (JulkiTerhikki) aina henkilöstömitoituksen tarkastamisen yhteydessä. Valvontakäynnillä informoitiin myös vuoden 2016 alussa voimaan tulleesta työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta (Sosiaalihuoltolaki 48 ) sekä sen kirjaamisesta yksikkökohtaiseen omavalvontasuunnitelmaan. Lain mukaan henkilöstön on viipymättä ilmoitettava yksikkönsä vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asukkaan hoivassa tai hoidossa. Ilmoituksen vastaanottaneen on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitusvelvollisuudella turvataan asukkaan hyvä hoito, huolenpito ja hyvinvointi. Palvelukonseptin kriteerien mukaan palveluntuottajan tulee tarjota työkokeilupaikkoja työttömille, erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille. Työkokeilupaikkojen määrä on vähintään 1/30 asukasta kohden jatkuvasti. Palveluntuottaja tekee yhdessä työkokeiluun osallistuvan ja TE-toimiston kanssa kirjallisen työkokeilusopimuksen ja noudattaa TE-toimiston työkokeiluun liittyviä ohjeita. Työkokeilussa olevaa ei lasketa mukaan asumispalveluyksikön henkilöstömitoitukseen. Palveluntuottajat ovat tarjonneet kahden viimeisen vuoden aikana työkokeilupaikan (Taulukko 6) yhteensä 52 työttömälle. Palveluntuottajien mukaan tämän kriteerin toteuttaminen on yrityksistä huolimatta ollut monelle haastavaa.

Raportti 16 Taulukko 6. Työkokeilupaikka työttömälle, erityisesti alle 30-vuotiaalle nuorelle Vuosi Palveluntuottajien lkm, jotka tarjosivat työkokeilua / palveluntuottajien kokonaismäärä Tarjottujen työkokeilupaikkojen lkm 2016 19 / 30 (63 %) 31 2015 13 / 30 (43 %) 21 Lisäksi sopimuksen mukaan palveluntuottajan tulee työllistää asumispalveluyksikköön yksi henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta ennen työsuhteen alkua. Työllistettävää henkilöä ei lasketa mukaan henkilöstömitoitukseen. Palveluntuottaja suorittaa työllistämistoimet ja rekrytoinnit sopimuskauden aikana. Työllistämisen tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkinaasemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen henkilön pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Tämän kriteerin toteutumisen seuranta on Espoon hankintapalveluilla. 5.2.2 Lääkehoito Turvallisen lääkehoidon tärkein työväline on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma. Jokaisessa terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä tulee olla yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. THL julkaisi tammikuussa 2016 päivitetyn Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Opas tukeutuu vuonna 2006 julkaistun Turvallinen lääkehoito -oppaan keskeisiin linjauksiin ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Lääkehoidon turvallisuus on noussut potilasturvallisuuden keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Merkittävä osa kaiken annetun hoidon haitoista liittyy lääkitykseen. Erityisen alttiita näille haitoille ovat iäkkäät, paljon lääkkeitä käyttävät. Jokaisessa ympärivuorokautisessa asumispalveluyksikössä Espoossa on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma, joka on laadittu Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. Yksikön johto kantaa kokonaisvastuun turvallisen lääkehoidon toteutumisesta ja edellytyksistä. Tätä vastuuta johto ei voi delegoida. Valvonnan mukaan lääkehoitosuunnitelman päivittämisen tarvetta on arvioitu vuosittain suunnitelmaa tarkistettaessa. Valvontakäynnillä suositeltiin palveluntuottajaa lukemaan ja päivittämään yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma vähintään päivitetyn oppaan mukaiselle tasolle. Suurin osa palveluntuottajista oli tietoisia päivitetystä lääkehoito-oppaasta ja osa oli tietoisia uudistetusta sisällöstä. Palveluntuottajia suositeltiin huomioimaan lääkehoitosuunnitelman päivittämisen yhteydessä myös lääkehoitolupalomakkeen päivittäminen. Palveluntuottajilta kysyttiin yksikkökohtaisesti voimassa olevien henkilöstön lääkelupien määrä sekä henkilöstön täydennyskoulutuksen toteuttanut taho. Vastausten mukaan valtaosalla on voimassa olevat lääkehoitoluvat. Lääkehoitolupia on myös jatkuvasti työn alla, johtuen muun muassa henkilöstön vaihtumisesta. Palveluntuottaja vastaa henkilöstön

Raportti 17 täydennyskoulutuksista. Lääkehoidon täydennyskoulutukset on hankittu kolmansilta osapuolilta. Vuonna 2016 havaittiin muutamia epäkohtia, joiden selvittämisen yhteydessä varmistettiin yksikkökohtaisen lääkehoitosuunnitelman asianmukaisuus ja lääkelupien ajantasaisuus. Näissä tapauksissa asia eteni ohjauksella, erikseen laaditun seurantasuunnitelman sekä jälkivalvonnan avulla. Palvelukonseptin mukaan palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet valvonnasta vastaavalle sijaintikunnalle sekä asukkaiden kotikuntien valvontaviranomaisille. Kuluvana vuonna lääkehoitoon liittyviä vaaratapahtumia ilmoitettiin Espoon valvontatiimille viisi (5). Kaikissa tapauksissa asia oli jo käsitelty yksiköissä eikä jatkotoimenpiteitä tarvittu. Yksityisten palveluntuottajien asumispalveluyksiköissä ei ole käytössä terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää (HaiPro). Palveluntuottajalla on vaaratapahtumien varalle yksikkökohtaiseen omavalvontasuunnitelmaan kirjatut toimintatavat, joiden mukaisesti lääkehoidon vaaratapahtumat käsitellään ja analysoidaan yksikössä. Palveluntuottajat pyrkivät löytämään lääkehoitoprosessien toimimattomat kohdat ja kohdistamaan niihin kehitystoimenpiteitä vastaavien vaaratapahtumien ehkäisemiseksi. 5.2.3 RAI-vertailukehittäminen RAI (Resident Assessment Inventory) on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin järjestelmällinen ja monipuolinen väline. RAI-järjestelmää ylläpitää ja sen oikeudet omistaa kansainvälinen tutkijaverkosto interrai. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valvoo RAI-välineiden suomalaisia versioita. RAI-arviointijärjestelmä perustuu RAI-arviointiin, jota käytetään Espoon vanhusten palveluissa yhtenä työkaluna palvelutarpeen selvittämisessä sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman perustana. THL kokoaa arviointitulokset ja laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Palveluntuottaja saa THL:n palauteraporteista yksikkökohtaisen tiedon. RAI:n avulla voidaan hahmottaa oman organisaation kehittämiskohteita sekä alueita, joissa toiminta on vähintään yhtä hyvää tai parempaa kuin verrokeilla. Espoon palvelukonseptin mukaan jokaisella palveluntuottajalla oli oltava ajanmukainen RAI -järjestelmä käytössä siten, että kaikista asukkaista on tehty RAI-arviointi viimeistään 31.9.2016. Tällöin oli vuoden 2016 toinen RAI-aineistojen sähköinen tiedonsiirto THL:lle. Määräaikaan mennessä RAI-arvioinnin olivat tehneet yhtä yksikköä lukuun ottamatta kaikki (28/29) yksityiset ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt Espoossa. Yksikkökohtaisten RAI-arviointien lukumäärä ei tiedonsiirtohetkellä kaikissa tapauksissa vastannut yksikön asukaslukumäärää. Palveluntuottajien valmiudet RAI-arviointiin poikkesivat toisistaan. Noin puolet asumispalveluyksiköiden henkilöstöstä on jo useamman vuoden ajan tehnyt RAIarviointeja ja osa vasta opettelee RAI-järjestelmän käyttöä. Espoon ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tehdään RAI-arvioinnit käyttämällä RAI-LTC (Long Term Care) -mittaria. Yksityinen palveluntuottaja on voinut itse päättää, minkä RAI-palveluntarjoajan välinettä se käyttää RAI-arvioinneissa.

Raportti 18 Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä RAI-osaamisesta. Vuonna 2016 asumispalveluyksiköissä jatkuivat RAI-osaamisen opettelu ja kehittäminen RaiSoftin järjestämissä koulutuksissa sekä omassa yksikössä saatavalla kokeneempien RAIkäyttäjien ohjauksella ja lähiopetuksella. Edellä mainituista vastasivat kokeneemmat työntekijät. Osa palveluntuottajista on kouluttanut koko henkilöstönsä RAI:n käyttöön ja osa mahdollistaa RAI-koulutuksen muutamille ydinhenkilöille, jotka jatkavat muiden kouluttamista yksikössä. Jokaisessa yksikössä on nimetty RAI-vastaava. RAIyhdyshenkilönä on yleensä yksikön johtaja sekä muutamissa tapauksissa vastaava hoitaja tai sairaanhoitaja. Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidossa on määritelty yhteisesti sovitut RAIlaatuindikaattorit, joille asetetaan yhteiset tavoitteet ja joiden toteutumista seurataan vähintään puolivuosittain. Vuoden 2016 RAI-laatuindikaattorit ja RAI-tavoitteet olivat: Osallisuus: Vuoteessa elävät alle 15 % Osallisuus: Ei aktiviteetteja alle 35 % Kuntoutus: Niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisilla alle 11 % Osallisuus: Liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin alle 13 % Osallisuus: Asiakas ei itse osallistunut arviointiin alle 50 % Kipu: Ajoittain vaikea kipu päivittäin alle 2 % Sairaalahoito tai käynti päivystyksessä 90 vrk aikana alle 4 % Espoon pitkäaikaishoidon asiantuntija järjesti kesäkuussa ensimmäisen yhteisen RAIkatselmuksen Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon oman toiminnan yksiköiden sekä yksityisten palveluntuottajien avainhenkilöille. Tilaisuudessa tarkasteltiin Espoon ympärivuorokautisen hoivan laatua vertailemalla THL:n RAI-vertailukehittämisen tuloksia (1_2016) Espoon sisällä ympärivuorokautinen asumispalvelu ja laitoshoito ja suhteessa muuhun Suomeen. Espoolaisten saaman hoivan laatu on RAI:lla tarkasteltuna parempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Asia kävi ilmi erityisesti asukkaan osallisuutta kuvaavissa indikaattoreissa. Espoon vanhusneuvosto käsitteli kokouksessa 20.9.2016 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu -dokumenttia. Vanhusneuvosto kiinnitti huomiota RAI-arvioinneissa esiin nousevaan kipuiluun. Kipuilu on pysynyt lähes samalla tasolla RAI-arvioinnista toiseen. Asukkaille tulee huolehtia kipulääkitys, jota voidaan käyttää tarvittaessa. Tämä mahdollistaa sen, että henkilökunta kuuntelee asukasta ja toteuttaa kuulemansa ja oman arvionsa pohjalta riittävää ja ajantasaista kivunhoitoa. Vanhusneuvosto esitti, että kivun hoidon parantamiseksi tulee tehdä konkreettinen

Raportti 19 suunnitelma lähivuosina. Suunnitelmassa tulee vanhusneuvoston näkemyksen mukaan kuvata kivunhoidon tavoitteet ja keinot näiden toteutumiseksi. RAI-laatuindikaattori: Kipu, ajoittain vaikea kipu päivittäin. Indikaattorilla tarkoitetaan asukkaita, joilla on päivittäistä kovaa tai ajoittain sietämätöntä kipua tai sellaista kipua, jonka voimakkuus häiritsee päivittäisiä toimintoja. Espoon vanhainkodeissa alle kymmenes (7 %) asukkaista kokee ajoittain vaikeaa kipua päivittäin, kun valtakunnan keskiarvo oli 4 %. Espoon asumispalveluissa tällaisia asukkaita oli vain 2 %, ostetuissa asumispalveluissa heitä oli prosenttiyksikön verran enemmän (3 %) ja valtakunnan keskiarvo oli neljä. Espoon vanhusneuvoston esille tuomaa huolta kipuilusta käsiteltiin jokaisen palveluntuottajan kanssa yhteistyöneuvotteluissa marras- joulukuun aikana. Yhteistyöneuvottelussa tarkastettiin asumispalveluyksikkökohtaista lukua (%) kipu, ajoittain vaikea kipu -indikaattorin osalta sekä kehotettiin kiinnittämään huomiota edellä mainittuihin seikkoihin asukkaan kivun hoidossa yhteistyössä asukkaita hoitavan lääkärin kanssa. 5.2.4 Itsemääräämisoikeus Palvelukonseptin mukaan palveluntuottajan tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä kanssa asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja kunnioittamisesta, oikeudenmukaisuudesta, hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Hyvään vanhustenhoitoon kuuluu välttää fyysistä ja kemiallista sitomista tai liikkumisen rajoittamista. Yleisesti perusteluina vapauden rajoittamiselle käytetään turvallisuutta, kaatumisen ehkäisyä, sekavuutta ja levottomuutta. Päätöksen asukkaan vapauden rajoittamisesta tekee aina asukasta hoitava lääkäri, ja asiasta keskustellaan asukkaan päätöksentekokyvyn ja kognition mukaan joko hänen itsensä tai omaisten kanssa. Rajoittamispäätös sekä sen aikainen seuranta kirjataan asukastietojärjestelmään. Espoon pitkäaikaishoidossa selvitettiin kyselyllä syyskuussa 2016 asukkaiden käytössä olevien hygieniahaalareiden määrää. Tämä oli jatkoa edellisenä vuonna toteutettuun kyselyyn, jolloin selvitettiin asukkaisiin kohdistuneiden muiden rajoitustoimien määrää vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä Espoossa. Vuoden 2016 kyselyyn vastasivat kaikki asumispalveluyksikköä. Kyselyhetkellä hygieniahaalari ei ollut lainkaan käytössä kuudessa (6/30) yksikössä. Hygieniahaalari oli 24 yksikössä käytössä yhteensä 89 asukkaalla. Noin puolessa (14) asumispalveluyksiköistä hygieniahaalari oli käytössä 1 2 asukkaalla. Kolmessa asumispalveluyksikössä hygieniahaalari oli käytössä 7 12 asukkaalla. Eniten haalaria käytettiin yöllä (74 asukasta). Päätöksen haalarin käyttöön ottamisesta oli pääsääntöisesti tehnyt asukasta hoitava lääkäri. Joissakin tapauksissa päätöksentekoon olivat vaikuttaneet myös hoitohenkilökunnan ja omaisten mielipide. Muutamassa tapauksessa hoitajat olivat itsenäisesti päättäneet hygieniahaalarin käytön aloittamisesta. Asukkailla, joiden käytössä oli hygieniahaalari, oli yleensä pitkälle edennyt muistisairaus. Vastauksien mukaan yleisimpiä syitä haalarin käytölle olivat toistuva vaippojen silppuaminen ja eritteillä

Raportti 20 sotkeminen sekä vaatteiden ja vaippojen riisuminen. Lisäksi syinä mainittiin unirytmin häiriintyminen asukkaalla itsellään ja toisilla asukkailla sekä kaatumisriski johtuen lattialla olevista eritteistä. Vastausten perusteella hygieniahaalarin käyttö oli keskimäärin vähäistä. Muutamilla asumispalveluyksiköillä hygieniahaalareita oli käytössä selvästi muita enemmän. Lukumäärällisesti suurin käyttö kohdistui muutamiin asumispalveluyksiköihin. Verrattuna vuoden 2015 kyselyyn hygieniahaalareiden käyttö vaikutti lisääntyneen. Palveluntuottajien kanssa keskusteltiin itsemääräämisoikeuteen liittyvistä asioista kevään 2016 aikana valvontakäynneillä sekä hygieniahaalarin käytöstä syksyn yhteistyöneuvottelussa. Keskusteluissa korostui itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteiden ja käytäntöjen avaaminen. Lisäksi painotettiin rajoittamiseen liittyvien asioiden kirjaamista yksikkökohtaiseen omavalvontasuunnitelmaan. Palveluntuottajan vastuulla on huolehtia asianmukaisten ohjeiden antamisesta yksikössään sekä valvoa rajoitustoimia omavalvonnan keinoin. Valvontakäynnin ja yhteistyöneuvottelujen jälkeen monet asumispalveluyksiköt ilmoittivat luopuneensa hygieniahaalarin käytöstä monen asukkaan kohdalla. Valmistelussa olevan itsemääräämisoikeuslain tavoitteena on vähentää asukasta rajoittavien toimenpiteiden tarpeetonta käyttöä ja asettaa selkeät rajat näille toimenpiteille. 5.2.5 Asiakastyytyväisyyskysely ja kannustinmalli Espoon vanhusten palveluiden ympärivuorokautisen asumispalvelun kilpailutuksen yhteydessä laadittiin asukkaan hyvää hoitoa ja hyvinvointia edistävä kannustinmalli. Malli kannustaa asumispalveluyksikköjä tuottamaan asukkaille arvoa ja tyytyväisyyttä kehittämällä hyviä käytäntöjä ja jakamalla niitä. Kannustinmallissa on kaksi osaa, joiden molempien painoarvo on 50 %. Toinen puoli koostuu palvelukonseptiin liittyvistä asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvistä asioista ja toinen puoli koostuu kerran vuodessa tehtävästä asiakastyytyväisyyskyselystä. Kehitettävän käytänteen tulee edistää asukkaan hyvää arkea, ja sen tulee olla uusi tai vanhasta jalostettu ja käytössä testattu. Asiakastyytyväisyyskyselynä käytettiin edellisen vuoden tapaan hoiva-asumiseen soveltuvaa ASCOT-mittaria, joka koostuu kahdeksasta elämänlaadun osa-alueesta; henkilökohtainen puhtaus ja miellyttävyys, ruoka ja juoma, turvallisuus, asumisen siisteys ja miellyttävyys, sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus, arjen hallinnat, mielekäs tekeminen ja arvokkuus. Kyselyn lopussa esitettiin kysymyspari, jossa pyydettiin antamaan numeerinen arvio (4 10) kokonaislaadusta. Avoimessa kysymyksessä vastaajalla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin asioista, joita hän haluaa vielä tarkentaa. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa 2016 samanaikaisesti Espoossa, Kirkkonummella, Kauniaisissa sekä Karviaisessa suomen- ja ruotsinkielisinä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidossa asukkaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. ASCOT-kysely toteutettiin kohderyhmissä kirjekyselyllä. Kannustinmalliehdokkaaksi ilmoittautuminen tapahtui 15.12.2016 mennessä. Espoon pitkäaikaishoito koordinoi asiakastyytyväisyyskyselyä ja sen raportointia. Tilaajakuntien edustajat valitsivat jatkoon 10 parasta kannustinmallia, joista raati valitsi parhaat