SoTe kuntayhtymä TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 Yhtymähallitus 10.11.2016 Yhtymävaltuusto 24.11.2016
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT...2 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TAVOITTEET...2 2.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet...2 2.2 TAVOITTEET VUODEN 2017 TALOUSARVIOSSA...3 2.2.1 Liikelaitokselle asetettavat tavoitteet...3 2.3 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE...3 2.4 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 2017...4 2.4.1 Tulossuunnitelma...4 2.4.1.2 Toimintamenot, rahoituskulut ja poistot...4 2.4.1.3 Tilikauden tulos...4 2.4.2 Rahoitussuunnitelma...4 2.4.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit...4 2.4.2.2 Kassavirta...5 2.4.3 Talousarvion sitovuus...5 2.5 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 2017-19...5 2.5.1 Tulos- ja rahoituslaskelmat 2017-2019...5 3 KÄYTTÖTALOUSOSA...6 3.1 HALLINTO...6 3.2 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUT...7 3.3 ARJEN TUEN PALVELUT...9 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT...12 3.5 ERIKOISSAIRAANHOITO...15 4. PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKKA...15 5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT...18 5.1 TULOSSUUNNITELMA 2017-2019...18 5.2 RAHOITUSSUUNNITELMA 2017-19...19 6 INVESTOINTIOSA...19 6.1 INVESTOINNIT 2017-2019...19 7 LIITTEET...20 7.1 TILAUSTAULUKOT...20 7.1.1 Toimintatilasto...20 7.1.2 Kuntajakotaulukko...20 1
1 JOHDANTO SoTe kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi) sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut. Palveluiden järjestäminen perustuu kuntayhtymän yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa laatimaan seuraavan talousarviovuoden sekä kolme sitä seuraavaa vuotta käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmaan sekä jäsenkuntien vuosittain kuntayhtymälle palvelujen järjestämiseen osoittamiin taloudellisiin resursseihin. Jäsenkuntien kanssa käydyissä kuntaneuvotteluissa on tavoitteeksi asetettu kuntien maksuosuuksien laskeminen oman toiminnan menojen osalta noin 1 %:lla vuoden 2016 tasosta. Lisäksi talousarvioesityksessä on huomioitu perustoimeentulotuen siirtyminen Kela:lle sekä kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Kuntien kustannusten arvioidaan talousarvioesityksen mukaan laskevan vuonna 2017 vuoden 2016 talousarvioon nähden yhteensä 3,6 prosentilla 72,5 milj. eurosta 69,8 milj. euroon. Erikoissairaanhoidon osuus (sis.ensihoidon kustannukset) vuoden 2017 kustannuksista on noin 19,9 miljoonaa euroa, vähennystä vuoden 2016 arvioidusta tasosta on noin 6,3 prosenttia. Talousarviossa kustannusten jakaantuminen kunnittain on arvioitu yhtymävaltuuston 26.11.2015 päättämien kuntalaskutusperusteiden mukaisesti. Arvioidut kuntalaskutuksen muutokset vuoden 2016 talousarvioon verrattuna vaihtelevat kunnittain. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä voi tehdä ali- ja ylijäämää. Mahdollisesti syntyvä ali- tai ylijäämä tulee kattaa suunnitelmakaudella. Suunnitelmakausi on kolme vuotta siten, että talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi (2017-2019). Vuoden 2017 talousarvio on laadittu oletuksella, että vuodelta 2016 kertyvät yli- ja alijäämät tasataan vuoden 2016 tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvio muodostuu viidestä eri tekijästä: yleisperustelut, käyttötalousosa, investointiosa, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Näiden lisäksi talousarvioon on liitetty oheisaineistoksi tilaustaulukot, joissa järjestettäviä palveluita ja niiden kustannuksia on määritelty tarkemmalla tasolla. Tilaustaulukoissa määritellyt palvelutilaukset ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia, eivätkä ne ole valtuustoon nähden sitovia. 2 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2.1 Toimintaympäristö ja tavoitteet 2.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet Kuntayhtymän alueen väestörakenne on muuttumassa merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin vaikuttavat erityisesti ikääntyneiden määrän voimakas kasvu sekä väestön sairastuvuus. Koko kuntayhtymän väestö on sekä KELA:n että THL:n selvitysten mukaan sairaampaa kuin väestö keskimäärin Keski-Suomessa ja koko maassa. Erityisesti psyykkisiä sairauksia, astmaa, diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä reumaa esiintyy runsaasti. Kuntayhtymän sisällä sairastavuudessa on suurtakin vaihtelua eri kuntien välillä. Ikärakenteen muutoksesta ja sairastavuudesta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arviodaan lisääntyvän väkiluvun vähenemisestä huolimatta. Alueen väestörakennetta ja väestörakenteen muutoksia sekä väestön palvelutarpeita ja niiden muuttumista arvioidaan tarkemmin yhtymävaltuuston vahvistamassa palveluiden järjestämissuunnitelmassa. 2
2.2 Tavoitteet vuoden 2017 talousarviossa Palveluiden järjestämiselle asetettavat strategiset tavoitteet määritellään palveluiden järjestämissuunnitelmassa. Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tässä talousarviossa sitovuustasoittain määriteltävät talousarvion toiminnalliset tavoitteet ovat yhtymävaltuuston asettamia määrärahojen käyttötarkoitusta sekä palveluiden sisältöä ja laatua ohjaavia mitattavissa ja todennettavissa olevia tavoitteita. 2.2.1 Liikelaitokselle asetettavat tavoitteet Kuntayhtymän liikelaitoksen talousarvio ja taloussuunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Kuntayhtymän talousarviossa asetetaan liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtymävaltuuston tavoiteasettelu ohjaa liikelaitoksen johtokuntaa liikelaitoksen talousarvion ja suunnitelman valmistelussa ja sisällössä. Yhtymävaltuuston tavoitteet voivat koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta, hinnoitteluperiaatteita ja pääoman tuottovaatimuksia. Liikelaitosta sitovia meno- ja tuloeriä kuntayhtymän talousarviossa ovat kuntalain mukaan korvaus kuntayhtymän sijoittamasta pääomasta, kuntayhtymän toiminta-avustus sekä kuntayhtymän pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen palautus kuntayhtymälle. Kuntayhtymän liikelaitokselle asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet määritellään tarkemmin tämän talousarvion käyttötalousosassa. Yhtymävaltuusto on aikaisempien talousarvioiden vahvistamisen yhteydessä päättänyt, ettei pääomasta peritä korkoa. Tähänkään talousarvioon ei sisälly liikelaitokseen sijoitetun pääoman korkovaatimusta. Tässä talousarviossa ei myöskään ole määrärahavarauksia kuntayhtymän toiminta-avustuksiin, pääomasijoituksiin liikelaitokselle eikä liikelaitoksen palautuksiin kuntayhtymälle. Liikelaitoksen johtokunnan on päätettävä liikelaitoksen vuoden 2017 talousarviosta (käyttösuunnitelmasta) viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. 2.3 Yleinen taloudellinen tilanne Kolmen taantumavuoden jälkeen Suomen talous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia ja tulevienkin vuosien kasvun ennustetaan olevan vaimeaa. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuosina, vaikka alijäämä pienenee julkisen talouden sopeutustoimien ansiosta. Kunnallistalous on ollut haasteiden edessä verotulojen hitaan kasvun, valtionosuusleikkausten, kuntien tehtävien lisääntymisen sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten kasvun johdosta. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, joiden osalta lopullinen vaikutus riippuu kuitenkin siitä, miten kunnat toimeenpanevat niitä. Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntien menoihin että tuloihin. Sopimus alentaa kuntien verotuloja, mutta osa vähennyksestä kompensoidaan kunnille valtionosuuden kautta. Lomarahaleikkaus, työnantajamaksujen alentaminen sekä työajan pidentäminen tuovat menoihin säästöjä, joskin lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään valtionosuuksissa täysimääräisesti. Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä, mikä hyödyttää pidemmällä aika- 3
välillä myös kuntataloutta, vaikka lyhyellä tähtäimellä kilpailukykysopimuksen vaikutus on kuntataloutta heikentävä. Kuntien valtionosuuksia vähentää myös perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelalle. 2.4 Kuntayhtymän talous 2017 2.4.1 Tulossuunnitelma 2.5.1.1. Toimintatuotot Talousarviossa toimintatuottojen arvioidaan kertyvän yhteensä 80 062 281 euroa. Toimintatuottoihin sisältyy jäsenkuntien maksuosuuksia 69 852 511 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet jakaantuvat seuraavasti: Muita kuin kuntien maksuosuustuloja vähentää perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelalle ja sitä kautta perustoimeentulotukeen saatavan valtionosuuden poistuminen. Tuloja puolestaan lisää terveydenhuollon maksutuloihin esitettävä 14 %:n tarkistus, jolloin maksut määräytyvät lain salliman enimmäismäärän mukaan. 2.4.1.2 Toimintamenot, rahoituskulut ja poistot SoTe kuntayhtymän vuoden 2017 palveluiden järjestämiseen varatut toimintamenot ml. rahoituskulut, poistot ovat yhteensä 80 062 281 euroa. Menot laskevat vuoden 2016 talousarvion tasosta 3,6 prosenttia. Menojen laskuun vaikuttaa talouden sopeutustoimien lisäksi perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen mukaiset menojen vähennykset. Erikoissairaanhoidon osuus toimintamenoista on 19 945 970 euroa. Erikoissairaanhoidon menot laskevat vuoden 2016 talousarvion tasosta 6,2 prosenttia. Varsinaisen erikoissairaanhoidon ja ensihoidon määrärahavaraus on tehty sairaanhoitopiirin talousarvion mukaisesti. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannuksia yhteensä 852 000 euroa ja Saarikassa toteutetun erikoissairaanhoidon menoja 88.970 euroa. 2.4.1.3 Tilikauden tulos Vuoden 2017 talousarvion mukaan tilikauden tulos on 0 euroa. 2.4.2 Rahoitussuunnitelma 2.4.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Talousarviovuoden aikana mahdollisesti toteutettaviin käyttöomaisuusinvestointeihin varataan määrärahat Saarikan talousarviossa. 4
2.4.2.2 Kassavirta Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan kassavirta hoidetaan rahoitussuunnitelmassa kuukausittain kunnilta ennakkoon laskutettavilla kuntien maksuosuuksilla ja tarvittaessa lyhytaikaisella lainalla. 2.4.3 Talousarvion sitovuus Yhtymävaltuuston alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden on noudatettava yhtymävaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna 2017. Yhtymävaltuustoon nähden sitovina tasoina ovat Hallinto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Arjen tuen palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Yhtymävaltuustoon nähden sitovia ovat palvelualueiden toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden yli/alijäämä. Talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien tulos- ja rahoituslaskelmat ovat informaatiota SoTen taloudesta eivätkä ne ole sitovia talousarvion osia. Tässä talousarviossa em. sitovuustasoittain asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toimivat SoTen palvelutilauksena. SoTen ensisijaisena palveluiden tuottajana toimii Saarikka. SoTen yhtymähallitus voi päättää palveluiden kilpailutuksista yhtymävaltuuston vahvistaman palveluiden järjestämissuunnitelman sekä tämän talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden pohjalta. Yleishallinnon ja tukipalveluiden kustannukset vyörytetään palveluille. Palveluiden hinnoittelun ja hinnoitteluun liittyvien vyörytysten lähtökohta on, että ao. kustannukset voidaan kohdentaa myös kunnittain käytön suhteessa. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa tarvittaessa yhtymähallitus. Liikelaitoksen johtokunnan tulee vahvistaa talousarvio/käyttösuunnitelma hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan yhtymävaltuustolle vähintään tilanteista 31.3. ja 30.6. ja 30.9. 2.5 Kuntayhtymän talous 2017-19 2.5.1 Tulos- ja rahoituslaskelmat 2017-2019 Tuloslaskelmassa ja tulossuunnitelmassa vuosien 2017-2019 toimintatulot ja -menot on arvioitu niin, että kuntien maksuosuudet laskevat vuonna 2017-3,6 %, vuosina 2018-19 maksuosuuksien kasvuksi on arvioitu 0 %. Palvelujen kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan, joten tulossuunnitelman toteuttaminen edellyttää palveluiden tuotantotapojen tehostamisen ja tuotannon hajauttamisen ohella väistämättä myös hoivaja hoitovastuun jakamista aikaisempaa enemmän palveluja tarvitsevien omaisille ja lähiyhteisöille. SoTen alueella on myös varauduttava vähentämään järjestettäviä palveluja sekä heikentämään palveluiden laatua ja saavutettavuutta. 5
Rahoitussuunnitelma perustuu edellä mainittuun tulossuunnitelmaan. Tulossuunnitelman mukaisesta kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat nettomenot rahoitetaan kuntien maksuosuuksilla. Tulossuunnitelma ja rahoitussuunnitelma on esitetty luvussa 4 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Hallinto Käyttötalousosassa esitetään tavoitteet ja määrärahat sitovuustasoittain. Talousarvion määrärahat Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Hallintoon kuuluvat yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, yksilöasiainjaosto, tarkastuslautakunta, kuntayhtymän toimisto ja potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta. Saarikan hallinnon kustannukset vyörytetään palvelualueille. Kuntayhtymän hallinto vastaa kuntayhtymän hallinnon toimivuudesta. Yhtymähallituksella on päävastuu kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenpidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella yhtymävaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko yhtymävaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntayhtymän toimisto valmistelee ja panee täytäntöön valtuuston ja hallituksen päätökset sekä vastaa kuntayhtymän tiedottamisesta. Kuntayhtymän toimisto ostaa tarvitsemansa toimistopalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon palvelut kuntayhtymän liikelaitokselta tai sen palveluntuottajilta. 6
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Kuntayhtymän toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi järjestetään niin, että yhtymävaltuustolla ja hallituksella on mahdollisuus huolehtia kuntayhtymän taloudesta ja ohjata kuntayhtymän toimintaa valitun strategian mukaisesti. Kuntayhtymän viestintä järjestetään niin, että alueen asukkailla, SoTen luottamushenkilöillä ja jäsenkunnilla sekä muilla toimijoilla on ajantasaiset tiedot SoTen järjestämistä palveluista, toiminnasta ja kustannuksista Omaisten ja lähiyhteisöjen osallistaminen hoivan ja hoidon tuottamiseen Alueen asukkaiden ja palveluita käyttävien asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja toteuttaminen Reaaliaikaisten ja toimintaa ohjaavien asiakastyytyväisyyden mittauskäytäntöjen hyödyntäminen Sote-uudistukseen valmistautuminen Mittari Osavuosikatsaukset yv:lle Kuukausiraportit yh:lle Vertailuraportit (mm. keskisuuret kaupungit) Tiedotteet Sote-päivitykset Kolumnit ja blogit Julkaistut uutisjutut Omaisten ja lähiyhteisöjen roolin määrittely asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmissa Toiminnan ja palveluiden suunnittelu- ja kehittämistilaisuuksiin/-tapaamisiin osallistuvien määrä Asiakaskyselyiden raportit Osallistuminen maakunnalliseen valmisteluun 3.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Talousarvion määrärahat Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen kuuluvat neuvola- koulu- ja opiskelupalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terapiapalvelut Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja perhesuunnitteluneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Palveluilla ylläpidetään ja edistetään alueen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä sairauksien ennalta ehkäisyä yhdessä kuntien eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä tuetaan väestön valmiuksia edistää omaa terveyttään. Neuvolapalvelut järjestetään lähipalveluna Kannonkosken, Karstu- 7
Laatu ja vaikuttavuus lan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven sekä Pylkönmäen terveysasemilla ja koulu- ja opiskelupalvelut kouluilla. Kesäsulkujen aikoina äitiysneuvolapalvelut tarjotaan Karstulan ja Saarijärven neuvoloissa. Palvelukokonaisuuteen ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia. Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat lapsiperheiden sosiaalipalvelut (lastenvalvojan palvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja lastensuojelu) ja aikuisten sosiaalipalvelut (täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuki, päihdetyö ja kuntouttava työtoiminta). Sekä lapsiperheiden sosiaalityöhön että aikuisten sosiaalityöhön sisältyy asiakkaiden yleinen ohjaus ja neuvonta sekä ehkäisevä sosiaalityö, joilla pyritään asiakkaiden tilanteiden kohentamiseen suurempien ongelmien välttämiseksi. Sosiaalityöntekijän vastaanotto järjestetään lähipalveluna kuntien toimipisteissä tarpeenmukaisesti keskimäärin 2 päivänä viikossa. Talousarvioon ei sisälly määrärahavarauksia mahdollisiin uusiin lastensuojelun perheja/tai laitoshoidon tarpeisiin. Terapiapalveluihin kuuluvat perheneuvolan, terveyskeskuspsykologien, koulupsykologien ja terveyskeskuspuheterapeuttien palvelut sekä henkisen ensiavun palvelut. Perheneuvolan palvelut järjestetään pääosin Saarijärven toimipisteessä. Psykologin ja puheterapeutin palvelut järjestetään Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä. Palveluja voidaan tarpeen mukaan tarjota myös muiden kuntien toimipisteissä. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Vähennetään lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten sekä sijoitusten ja huostaanottojen tarvetta Lapset puheeksi toimintamallia hyödyntämällä. Lapset puheeksi keskustelu tarjotaan neuvolassa kaikille odottaville perheille kotikäynnillä ja neuvolakäyntien yhteydessä, kotihoidossa olevien alle kouluikäisten lasten perheille tutustumisen välineenä, kouluterveydenhuollon sekä lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalipalveluiden yhteydessä. Tuetaan muita yhteistyökumppaneita Lapset puheeksi toimintamallin käytössä. Lisätään aikuisten sosiaalipalveluasiakkaille tarjottavien palveluiden suunnitelmallisuutta tekemällä asiakaskohtaiset kokonaistilanteen ja palvelutarpeiden kartoitukset ja kartoitukseen perustuvat suunnitelmat ja toteuttamalla niitä. Mittari Lapset puheeksi keskustelut Lapset puheeksi neuvottelut Palvelutarpeen arviointipyynnöt Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitykset Sijoitukset ja huostaanotot Palvelutarpeen arvioinnit Vahvistetaan työllistymisedellytyksiä kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymisen jatkopolkuja lisäämällä sekä kehitetään TYPtoimintaa ja varmistetaan TYP-asiakkaille kartoitusjaksojen ja työllistymissuunnitelmien toteutuminen. Kehitetään päihdekuntoutujien palveluprosesseja ja lisätään kuntoutusprosessien vaikuttavuutta painottamalla avokuntoutusta ja lyhentämällä laitoskuntoutusjaksojen pituutta. Kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden hyvään kohteluun ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Palveluita käyttävis- Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat TYP-asiakkaat Kartoitusjaksot Työllistymissuunnitelmat Työllistymisen jatkopolut Avo- ja laitoskuntoutuksen määrät ja pituudet, jatkohoitoon sitoutuneiden määrä Kohtelua koskevat muistutukset/kantelut 8
Saavutettavuus Tavoite tä/käyttäneistä asiakkaista vähintään 70 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Yhteydensaanti neuvolaan/takaisinsoitto saman vuorokauden aikana, neuvolapalveluiden vastaanottoajat ovat varattavissa ja yhteydenottolomakkeet täytettävissä myös sähköisesti netissä Yhteydensaanti/takaisinsoitto Lapset puheeksi mallin mukaiseen keskusteluun ja neuvonpitoon liittyvissä asioissa saman vuorokauden aikana. Lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito toteutetaan viikon sisällä. Mittari Asiakastyytyväisyysraportit Sähköiset palvelut Yhteydensaanti lapsiperheiden kotipalveluasioissa ma-pe puhelinaikoina/takaisinsoitto vuorokauden sisällä, palvelun toteuttaminen 7 arkipäivän sisällä. Lastensuojeluilmoitukset käsitellään 7 arkipäivän sisällä, palvelutarpeen arvioinnit tehdään 3 kuukauden sisällä Yhteydensaanti lastenvalvojaan, sosiaalityöntekijään, sosiaaliohjaajaan, vastaavaan perhetyöntekijään, etuuskäsittelijään, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaan ja päihdetiimiin puhelinaikana/takaisinsoitto 2 vuorokauden sisällä, käyntiaika 14 vrk sisällä Aktivointisuunnitelmat toteutetaan sosiaalityöntekijän toimesta 3 viikon sisällä Toimeentulotukihakemukseen päätös 7 päivän sisällä Yhteydensaanti/takaisinsoitto perheneuvolaan 1-2 työpäivän sisällä, perheneuvolassa arvioaika toteutuu kolmen viikon sisällä yhteydenotosta. Kriisitilanteissa kolmen työpäivän sisällä Puheterapiassa arvioaika kolmen kuukauden sisällä Koulupsykologille arvioaika kriisitilanteessa samana tai seuraavana päivänä, muuten seitsemän työpäivän sisällä Terveyskeskuspsykologille arvioaika kolmen viikon sisällä 3.3 Arjen tuen palvelut Talousarvion määrärahat 9
Laatu ja vaikuttavuus Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Arjen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat palveluohjaus, ikäihmisten varhaisen tuen palvelut, koti- ja asumispalvelut ja vammaispalvelut palvelut Palveluohjaus vastaa Arjen tuen palvelualueen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, tekee päätökset palveluiden antamisesta ja asiakkaan sijoittamisesta eri palveluihin ja palveluyksiköihin. Ikäihmisten varhaisen tuen palveluilla edistetään ikääntyvien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä sekä tuetaan omaishoitajien jaksamista. Palveluja ovat erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Koti- ja asumispalveluita järjestetään aikuisen vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi niin, että jokaisella olisi mahdollisuuksien mukaan turvallinen ja toimiva arki ja sopiva asuinympäristö joko omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotiin annettavat palvelut, asumispalvelut sekä perhe- ja omaishoito. Koti- ja asumispalveluita järjestetään alueen väestölle yhtymävaltuuston vahvistamien palveluiden myöntämisperusteiden mukaisesti. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, toimintakeskuspalvelut, asumispalvelut sekä laitoshoidon. Vammaispalvelulain perusteella myönnettävät palvelut ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä palveluasuminen ja taloudelliset tukitoimet ovat asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaate- ja erityisravintokustannukset sekä palvelujen ja tukitoimien myöntämiseen liittyvän ohjaus ja neuvonta. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Palvelut tuotetaan vahvistettujen palvelurakennetavoitteiden ja palveluiden myöntämiskriteerien mukaisesti avohuoltopainotteisesti. Mittari Palveluiden piirissä olevien määrä ja toimintakyky (rava/ FIM) Varhaisen tuen palveluilla vahvistetaan toimintakykyä niin, että vähintään - puolet 65-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneistä kertoo käynnin vaikuttaneen omaan terveyskäyttäytymiseensä positiivisesti - puolet hyvinvointia tukevien kotikäyntien asiakkaista kertoo käynnin vahvistaneen luottamusta kotona pärjäämiseensä - puolella muistikotikuntoutus asiakkaista toimintakyky paranee tai säilyy ennallaan - puolella päivätoiminta-asiakkaista toimintakyky säilyy ennallaan tai nousee Kotihoidon palvelut aloitetaan aina (mikäli palvelun tarpeen ei varmuudella tiedetä olevan määräaikainen), kuntouttavana arviointijaksona. Kotihoidon kuntouttavat arviointijaksot toteutetaan niin, että Asiakaskyselyt Toimintakykyindeksi Säännölliseen kotihoitoon siirtyneiden asiakkaiden määrä 10
Saavutettavuus Tavoite arviointijakson jälkeen mahdollisimmat monet asiakkaista selviytyvät kotona ilman SoTen järjestämiä palveluja. Kaikilla säännöllisen kotihoidon asiakkailla on vastuu/omahoitaja, joka huolehtii asiakkaan palveluiden koordinoinnista. Säännöllisen kotihoidon palvelukokonaisuudet ja sisällät suunnitellaan ja toteutetaan asiakaskohtaisesti niin, että asiakkaiden tarve käyttää terveysasemien vastaanotto- ja osastohoidon palveluita on vähäinen. Palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat tehdään kaikille säännöllisesti palveluiden piirissä oleville, niitä toteutetaan ja ne tarkistetaan vähintään 2 kertaa vuodessa. Hoivahenkilöstön mitoitus ikäihmisten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa 0,5, kehitysvammaisten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa kokonaishenkilöstömitoitus 0,7, asukkaille järjestetään henkilökohtaista aikaa ja toimintakykyä edistävää toimintaa Asumispalveluiden asukkaille tuotetaan terveyspalvelut niin, ettei asukkaiden tarvitse käydä terveyskeskuksen vastaanotoilla tai osastohoidon jaksoilla kuin erityistilanteissa Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden hyvään kohteluun ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Palveluita käyttävistä/käyttäneistä asiakkaista vähintään 70 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Mittari Toteutumaraportit Pahosut, toteutumat, tarkistukset Toteutunut henkilöstömitoitus Toteutunut henkilökohtainen aika Toteutunut toimintakykyä edistävä toiminta Asumispalveluiden asukkaiden vastaanottokäynnit ja osastohoitojaksot Kohtelua koskevat muistutukset/kantelut Asiakastyytyväisyysraportit Sisäinen arvio/henkilöstökysely Yhteydensaanti/takaisinsoitto palveluohjaajiin viimeistään seuraavana päivänä. Palvelutarpeenarviointi toteutuu 7 päivän kuluessa. Kiireellisissä tapauksissa palvelun tarve arvioidaan viipymättä. Yhteydensaanti/takaisinsoitto muistihoitajaan saman päivän aikana, aika muistiohoitajan vastaanotolle viimeistään 21 vuorokauden kuluessa. Toimintakeskus- ja päiväkeskuspaikka järjestyy 30 vrk:n kuluessa palvelun myöntämispäätöksestä Kotihoidon kuntouttavan arviointijakson palvelut aloitetaan 2 vrk:n sisällä palvelun myöntämisestä, säännöllisen kotihoidon palvelut aloitetaan viimeistään 3 vrk:n sisällä palvelutarpeenarvioinnista Asumispalvelupaikka järjestyy 30 vrk:n kuluessa palvelun myöntämispäätöksestä Lapset puheeksi mallin mukainen keskustelu- ja neuvonpito järjestyy viikon sisällä 11
3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Talousarvion määrärahat Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuus koostuu väestölle tarjottavista perustason avosairaanhoidon ja osastohoidon palveluista Aluehoitajien vastaanottopalvelut järjestetään Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveysasemilla sekä Pylkönmäellä vähintään 3 päivänä viikossa. Lääkärin vastaanottopalvelut järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla 5 päivänä viikossa, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla keskimäärin vähintään 2 päivänä viikossa. Laboratoriopalveluihin liittyvät näytteenotot järjestetään Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla 5 päivänä viikossa ja Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla vähintään 2 pv/vk. Kuvantamispalvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja tuotetaan Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla. Lähipäivystys järjestetään arkisin virka-aikana (klo 8-16) Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla, klo 16 18 Saarijärven terveysasemalla, yöpäivystys keskussairaalassa klo 18 08. Viikonloppuisin lähipäivystys järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin Saarijärven terveysasemalla klo 10 15 ja muilta osin keskussairaalassa. Kellonaikoja voidaan tarkentaa maakunnallisten ratkaisujen yhteydessä. Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla toteutetaan sulkuja syys -, joulu-, talvi- ja kesälomien aikoina. Sulkujen aikana väestölle tarjotaan kiireellisissä tapauksissa palvelut lähimmällä auki olevalla terveysasemalla. Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla järjestetään sulkuaikoina ainoastaan päivystysluonteiset vastaanotot. Kivijärven ja Kannonkosken kuntien nk. itäisten osien alueen asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea palveluita halutessaan myös Wiitaunionin alueelta. Lyhytaikaisen osastohoidon palvelut järjestetään Saarijärven terveysaseman akuuttiosastolla. 12
Mielenterveyspalvelut koostuvat väestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja asumispalveluista. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Saarijärven ja Karstulan toimipisteissä sekä tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla. Suun terveydenhuollon palvelut sisältävät väestön suun terveyden edistämisen ja suun sairauksien tutkimuksen, ehkäisyn ja hoidon. Palvelut järjestetään lähipalveluna kuntien terveysasemilla lapsille ja vanhuksille ja muilta osin pääosin keskitetysti Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla. Resurssien riittäessä palvelua tarjotaan lähipalveluna koko väestölle väestövastuualuejaon mukaisesti. Työterveyshuollon palveluilla tarkoitetaan työterveyshuoltolaissa määriteltyjä ennalta ehkäiseviä ja sairaanhoidollisia työterveyshuoltopalveluja. Palvelut perustuvat kunkin asiakasyrityksen kanssa tehtävään erilliseen työterveyshuoltosopimukseen ja työpaikkaselvityksen perusteella laadittuun toimintasuunnitelmaan. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä, joista palvelut viedään työterveyshuollon asiakkaiden tarpeiden mukaisesti muiden kuntien alueelle. Tavoitteena on, että työterveyshuollon toiminta voidaan rahoittaa asiakasyrityksiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Työterveyshuollon määrärahoihin sisältyy myös Saarikan henkilöstön työterveyshuollon kustannukset. Saarikka vahvistaa työterveyshuollon palveluista asiakkailta perittävät maksut. Kuntoutuspalveluilla edistetään alueen asukkaiden toiminta- ja työkykyä sekä itsehoitovalmiuksia. Kuntoutuspalvelut koostuvat Karstulan kuntoutusosastosta sekä fysioterapian suoravastaanotosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, työfysioterapiasta, kuntoneuvolapalveluista, osastopotilaiden kuntoutuksesta sekä apuvälinepalveluista. Fysioterapia- ja kuntoutuspalveluja tuotetaan pääosin Saarikan omana toimintana. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja hankitaan myös palveluseteleillä yksityisiltä palveluntuottajilta. Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä ja tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla. Kuntoutusosastohoidon palvelut järjestetään Karstulan terveysasemalla. 13
Saavutettavuus Laatu ja vaikuttavuus Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Palveluja järjestetään suunnitelmallisesti ja perusterveydenhuoltopainotteisesti Palveluilla parannetaan alueen väestön terveyttä ja minimoidaan kansansairauksien haittoja huolehtimalla suunnitelmallisesti pitkäaikaissairaiden hoidosta, tavoitteena: - HBA1C (2 tyypin diabetes-potilaat) alle 53 mmol/mol, (7 %) - LDL (sepelvaltimotauti-potilaat ja 2 tyypin diabetes-potilaat) Alle 2,0 mmol/l. Osastohoito järjestetään niin, että potilaan keskimääräinen hoitojakson pituus on korkeintaan 6 vuorokautta ja että potilaat eivät tarvitse uutta hoitojaksoa ensimmäisen kuukauden kuluessa hoitojakson päättymisen jälkeen Mittari Ajanvarausvastaanottojen ja päivystysvastaanottojen suhde Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten suhde Sairastavuus- ja kansanterveysindeksi HBA1C arvot LDL -arvot Hoitojaksojen pituus Hoitojaksot/potilas Kuntoutuspalveluilla vahvistetaan asiakkaiden toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä. Tuki- ja liikuntaelinoireisia ohjataan lääkärin vastaanottojen/esh:n ohella/sijaan fysioterapeutin suoravastaanotolle. Kuntoutusyksikössä kuntoutus järjestetään niin, että siellä kuntoutettavien toimintakyky vahvistuu ja asiakkaista 95% palaa kuntoutusjakson jälkeen takaisin kotiin/asumispalveluyksikköön Hoitohenkilöstön mitoitus osastolla 0,6 Hoito- ja kuntoutushenkilöstön mitoitus kuntoutusyksikössä 0,7 Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden hyvään kohteluun ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Palveluita käyttävistä/käyttäneistä asiakkaista vähintään 70 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Ensikontaktin saaminen terveysaseman vastaanottoon ja hammashoitolaan puhelinvastausaika alle 5 minuuttia tai takaisin soitto saman päivän aikana Kiireetön vastaanottoaika lääkärille saatavilla (T3) 14 päivän ja vastaanottohoitajalle 7 päivän aikana Kiireetön vastaanottoaika hammaslääkärille saatavilla (T3) 4-6 kk ja suuhygienistille kuukauden aikana Yhteydensaanti/takaisinsoitto mielenterveystoimistoon, työterveyshuoltoon saman päivän aikana Reseptin uusiminen 3 vuorokauden kuluessa Kaikki osastohoitoa tarvitsevat pääsevät viivytyksettä osastolle Lapset puheeksi mallin mukainen keskustelu- ja neuvonpito järjestyy viikon sisällä Akuutti fysioterapia-aika (fysvas, selkä) järjestyy 3 vrk kuluessa yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista, ei kiireellinen fysioterapia-aika järjestyy 3 vkon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista Fysioterapeuttien vastaanottokäynnit Kuntoutusasiakkaiden FIM Kuntoutusjakson jälkeen kotona asuvat Toteutunut henkilöstömitoitus Kohtelua koskevat muistutukset/kantelut Asiakastyytyväisyysraportit 14
3.5 Erikoissairaanhoito Talousarvion määrärahat (sis. ensihoito ja sairaankuljetus) Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Erikoissairaanhoidon palvelut koostuvat yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa järjestettävistä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten sairauksiin ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, sairaankuljetukseen, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista terveydenhuollon palveluista. Talousarvion määräraha perustuu sairaanhoitopiirin palvelutarjoukseen. Talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisia kalliidenhoitojen tasauksesta aiheutuvia eriä. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Lähetekäytäntöjen kehittäminen ja lähetteiden määrän vähentäminen vuoden 2016 tasosta Mittari Lähetteiden määrä 4. Perusturvaliikelaitos Saarikka Talousarvion määrärahat 15
Toiminnan kuvaus ja talousarvion perustelut Perusturvaliikelaitos Saarikan tehtävänä on tuottaa SoTe kuntayhtymän tilaamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Saarikka tuottaa palvelut pääsääntöisesti itse sekä hankkii tarvittavia palveluita ostopalveluina yhtymävaltuuston vahvistaman palveluiden järjestämissuunnitelman ja talousarvion puitteista. Saarikan vuoden 2017 talousarvio muodostuu aikaisemmin tässä talousarviossa valtuuston sitovuustasoittain määriteltyjen taloudellisten määrärahojen ja tavoitteiden mukaisesti. Näiden lisäksi Saarikan talousarvion määrärahoihin sisältyy määrärahat palvelutuotantoon liittyviin hallinto- ja tukipalveluihin. Talousarvioon on liitetty oheisaineistoksi tilaustaulukot, joissa järjestettäviä palveluita ja niiden kustannuksia on määritelty tarkemmalla tasolla. Tilaustaulukossa määritellyt palvelut, niiden sisältö ja laatuvaatimukset toimivat SoTen palveluiden tilauksena Saarikalle. Tilaustaulukoissa määritellyt palvelutilaukset ovat kuitenkin luonteeltaan toimintaa ohjaavia, eivätkä ne ole valtuustoon nähden sitovia. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite Palvelut tuotetaan ja niistä tiedotetaan niin, että alueen asukkaat tietävät mihin otetaan yhteyttä kulloinkin tarvittavan palvelun osalta. Palvelut tuotetaan tässä talousarviossa sekä tilaustaulukoissa palveluiden määrälle, laadulle, vaikuttavuudelle ja kustannuksille asetettujen tavoitteiden pohjalta. Toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta lisätään niin, että palveluiden yksikkö(netto)kustannusten vuosittainen kasvu on pienempää kuin maassa keskimäärin. Alueen asukkaiden ja palveluita käyttävien asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja toteuttaminen Omaisten ja lähiyhteisöjen osallistaminen hoivan ja hoidon tuottamiseen Sähköisen asioinnin lisääminen ja sähköisten ajanvarausten käyttöönotto Reaaliaikaisten ja toimintaa ohjaavien asiakastyytyväisyyden mittauskäytäntöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Mittari Saadut palautteet Tilaustaulukoiden toteutuma Talouden toteutuma Toiminnan ja palveluiden suunnittelu- ja kehittämistilaisuuksiin/-tapaamisiin osallistuvien määrä Omaisten ja lähiyhteisöjen roolin määrittely asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmissa Sähköisen asioinnin kanavat ja käyttö Ajanvarauskäytännöt Asiakastyytyväisyyden mittauskäytännöt 16
17
5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 5.1 Tulossuunnitelma 2017-2019 Tuloslaskelma TP TA TA TS TS 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatulot Myyntitulot 74 662 74 251 71 615 71 615 71 615 Maksutulot 6 926 6 704 6 871 6 871 6 871 Tuet ja avustukset 282 193 205 205 205 Muut toimintatulot 1 869 1 870 1 371 1 371 1 371 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 83 739 83 018 80 062 80 062 80 062 Henkilöstömenot -30 356-29 100-28 095-28 095-28 095 Palvelujen ostot -40 765-41 456-40 479-40 479-40 479 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 194-2 260-2 157-2 157-2 157 Avustukset -5 256-5 286-4 163-4 163-4 163 Muut toimintamenot -5 049-4 819-5 107-5 107-5 107-83 620-82 921-80 001-80 001-80 001 Toimintakate 119 97 61 61 61 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 1 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 10 1 0 0 0 Korkomenot Muut rahoitusmenot -1-1 0 0 0 10 0 0 0 0 Vuosikate 129 97 61 61 61 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -129-97 -61-61 -61 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lis. (-) tai väh. (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä 0 0 0 0 0 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % 100 100 100 100 100 Vuosikate / Poistot, % 100 100 100 100 100 Vuosikate, euro/asukas 7 5 3 3 3 Kertynyt yli-/alijäämä Asukasmäärä vuoden lopussa 18 224 18 102 17 980 17 857 17 735 18
5.2 Rahoitussuunnitelma 2017-19 TALOUSARVION RAHOITUSOSA Toiminnan rahavirta TP TA TA TS TS 2015 2016 2017 2018 2019 Vuosikate 129 97 61 61 61 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -38-97 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. Luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 91 0 61 61 61 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 91 0 61 61 61 Rahavarat 31.12., 8 960 Rahavarat 1.1., 7 409 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran ker 1 324 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 39 6 INVESTOINTIOSA 6.1 Investoinnit 2017-2019 Tähän talousarvioesitykseen ei sisälly määrärahavarauksia investointeihin. Mahdolliset investoinnit on sisällytettävä Saarikan talousarvioon. 19
7 LIITTEET 7.1 Tilaustaulukot Liitteenä 7.1.1 Toimintatilasto Liitteenä 7.1.2 Kuntajakotaulukko Liitteenä 20