Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015

Samankaltaiset tiedostot
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 Ryhmä 3

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 4 Sanna Penttinen ja Sanna Laiho

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionavustukset 2013 TIEDOTUSTILAISUUS

Ammatillinen peruskoulutus nyt

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2015

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionavustukset 2013 TAVOITTEISTA TOIMINTAAN

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2014

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionavustukset TAVOITTEISTA TOIMINTAAN

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Liite 4, AmoJtk JK / 8

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

ALOITUSPAIKAT 2018 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi Aiko Yhteensä

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

HAKUTIEDOTE 23/ (5) Asia HAKUTIEDOTE 2017 Ammattikoulutus Osaamisperusteisuuden edistäminen ja jakaminen

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

AMMATTIKOULUTUS 2025 koulutuksen järjestäjien kokoontumisajot! Ylijohtaja Petri Pohjonen FT, DI Opetushallitus

Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustukset tiedotustilaisuus

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionavustukset 2013 TAVOITTEISTA TOIMINTAAN

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

HANKERYHMÄ: Osaamisperusteisuuden, yksilöllisyyden ja joustavuuden edistäminen uusien perustutkinnon perusteiden toimeenpanossa

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Asia HAKUTIEDOTE 2010 Ammattikoulutus Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

Valtionavustuksilla tukea pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämiseen VAKUVA 2 pilotointi ja jatkokehittäminen Valtionavustushankkeiden

Ennakoiva ohjaaja 2 Pirkanmaalaisia hyviä käytäntöjä

Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen klo

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto voimaan tulevissa ammatillisten perustutkintojen perusteissa

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

Valtionavustukset 2013 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tukena. Opetusneuvos Leena Koski

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

Yht. PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

(9) Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

Avustuksen käyttötarkoitus: Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät SORA-säädökset ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen: valtionavustustusten käynnistämisinfo klo

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus -yksikkö

Tiedotustilaisuus Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille

ENNAKOINTI

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

KICK OFF VALTIONAVUSTUSHANKKEET Opetushallituksen terveiset


Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Valtionavustukset 2010

OPETUSHALLITUS PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)


Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

Ammatillinen perus ja aikuiskoulutus yksikkö

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Hauskaa hankehallintaa

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

HAKUTIEDOTE /2016. Asia HAKUTIEDOTE 2016 Ammattikoulutus Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen. Taustaa

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Transkriptio:

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 4 painopiste 3: Opintoohjauksen ja tukipalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen sekä valintaperusteiden ja järjestelmien käyttöön oton tuki Juhani Pirttiniemi ja Aira Rajamäki

Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen koulutuspolitiikan ja tulossopimuksen toimeenpanoa sekä koulutuksen järjestäjien tarpeiden ja valtakunnallisiin tavoitteiden yhteensovittamista. Tavoitteena saada aikaan pysyviä toiminnallisia ja/tai rakenteellisia muutoksia ja parannuksia. Valtionavustustoiminnan tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

VALTIONAVUSTUSTEN MÄÄRÄRAHAT JA TAVOITTEET OPETUSHALLITUKSEN VALTIONAVUSTUSPROSESSI Seuranta ja arviointi Selvityslomake Käytönvalvonta Valmistelu Hakutiedote Hakulomake Toimeenpano Tiedotus ja levittäminen Käsittely Päätökset Tuula Sumkin OPH

Valtionavustusprosessin aikataulu 2015 KEVÄÄN HAKURYHMÄT TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 HAKUAIKA 5.2.2015-27.3.2015 KÄSITTELY PÄÄTÖKSET 30.6.2015 VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTTÖAIKA SELVITYKSET 31.12.2016 saakka 31.1.2017 mennessä

Valtionavustuksen tavoitteet Yleiset tavoitteet 1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantuminen 3. Kansallisen, alueellisen sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistuminen 4. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen 5. Uusien ammatillisen koulutuksen toimintamallien kehittyminen

Valtionavustuksen tavoitteet Hakuryhmäkohtaiset tavoitteet Tavoitteena on tukea osaamisperusteisen, yksilöllisen ja joustavan ammatillisen peruskoulutuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavien koulutusten uudistusten toimeenpanoa. Osana uudistusten toimeenpanoa on myös tavoitteena kokonaisvaltaisesti kehittää opintoohjausta ja tukipalveluja

Hakuryhmän tavoitteet Opinto-ohjauksen ja tukipalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen sekä valintaperusteiden ja -järjestelmien käyttöönotto Hakemuksessa tulee käydä ilmi koulutuksen järjestäjän keskeyttämis- ja hyvinvointiluvut (läpäisyhanke/tedbm) Hankkeen tarkoituksena on nykytilanteen parantaminen Huomio tulee kiinnittää koulutusaloihin, missä keskeyttämisluvut ovat suuria, läpäisy riittämätöntä sekä hyvinvointi-indikaattorit negatiivisia

Esimerkkejä negatiivisista hyvinvointi-indikaattoreista. Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen Työryhmän raportti 23.5.2014 STM047:00/2012 Terveys- ja hyvinvointierot Mielenterveys- ja päihdeongelmat Tupakointi, sähkötupakointi, nuuskaaminen, vesipiiput Humalajuominen Seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta Suhtautuminen huumeisiin ja huumekokeilut Syrjäytyminen Puutteelliset sosiaaliset taidot ja vähäiset kontaktit Opiskelu- ja työkykyongelmat Opintojen keskeytyminen

Jatkuu.. Hakemuksessa tulee kuvata yhteistyömallit ja yhteistyöhön osallistuvat tahot Opinto-ohjauksen kehittäminen tulee toteuttaa yhteistyössä peruskoulujen, lukioiden, työelämän sekä muiden ohjausyhteistyötahojen kanssa Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä tulee olla verkostossa vähintään yksi muu ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jonka kanssa vertaillaan opinto-ohjauksen kehittämistyötä ja tuloksia valtionavustushankkeen kestoaikana Hakemuksessa tulee kuvata, miten Hyvän ohjauksen -kriteerejä toteutetaan ja varmennetaan koulutuksessa

Jatkuu.. Opinto-ohjaushankkeiden yhteydessä rahoituksen saajan tulee järjestää alueellisia tilaisuuksia, joissa käsitellään ammatillisen koulutuksen sisältöjä, joustavia järjestämistapoja ja koulutuspolkuja (suunnitelma esitettävä). Mikäli koulutuksen järjestäjä hakee rahoitusta myös valtakunnallisen opinto-ohjausseminaarin järjestämiseen (tämä tehtävä kohdennetaan yhdelle koulutuksen järjestäjälle), käsitellään hakemus tältä osin koordinaatiohankkeena (suunnitelma esitettävä). Valtakunnallisen opinto-ohjausseminaarin (osallistujia n. 200) teemana tulee olla opinto-ohjausyhteistyön kehittäminen eri oppilaitosmuotojen sekä muiden ohjauksesta vastaavien tahojen kesken.

Jatkuu.. Opiskeluhuollon kehittämishankkeissa tulee kuvata verkostoissa toimivat moniammatilliset tahot (koulutuksen järjestäjät, viranomaiset, työelämä, huoltajat, järjestöt) ja niiden tehtävät Opiskeluhuollon hankkeiden rahoituksen saajan tulee järjestää alueellisia opiskeluhuollon toimeenpanoa edistäviä tilaisuuksia Opiskeluhuollon laadun varmentamisessa ja omavalvonnan mallien kehittämisessä ja arvioinnissa tulee tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien verkostossa

Jatkuu.. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä tulee kuvata keinot, joilla koulutuksen järjestäjä mahdollistaa työkykypassin toimeenpanoa osana uudistettujen perustutkinnon perusteiden, ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskeluhuollon määräysten toimeenpanoa Mikäli koulutuksen järjestäjä hakee rahoitusta myös valtakunnallisen opiskeluhuollon seminaarin järjestämiseen (tämä tehtävä kohdennetaan yhdelle koulutuksen järjestäjälle), käsitellään hakemus tältä osin koordinaatiohankkeena (suunnitelma esitettävä).

Hakemusten laadinnassa huomioon otettavia yleisiä asioita Muutokset ja käyttöajan pidennykset eivät mahdollisia Selvityslomake, mikäli aikaisempaa valtionavustusta on käyttämättä samaan tarkoitukseen Selvitys, mikäli on muuta päällekkäistä rahoitusta (esim. ESR) samaan tarkoitukseen Aiesopimukset hakuvaiheessa jokaiselta partnerilta, varsinaiset sopimukset heti avustuspäätöksen jälkeen (nimenkirjoitusoikeus) Muuta?

Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden ohjaus Tavoitteena on laajat kokonaisuudet ja niiden tavoitteita tukevat hankeverkostot. Verkostoituminen edistää myös muita tavoitteita mm. tulosten ja tuotosten hankkeen aikaista levitystä ja vaikuttavuutta. Hankkeiden yhteinen aloitustilaisuus Tiivistetyt hankekuvaukset, jotka painottuvat prosessin kuvaamisen sijasta tuloksiin ja tuotoksiin. OPH:n valtionavustussivustot Leena Koski

Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden ohjaus Jos aiotaan tehdä hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan tai budjettiin oleellisia muutoksia, tarvitaan hyväksyntä. Ohjauskäynnit Väliraportit Yhteiset päätöstilaisuudet Loppuraportointi Valtionavustustoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja raportointi parantaminen Leena Koski

1 2 3 4 5 6 7 8 Eronneet koulutusaloittain Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 10,0 10,0 10,7 2013-2014 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 7,4 6,9 7,4 2012-2013 Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala 6,1 9,6 9,0 8,6 8,1 8,7 2011-2012 Luonnontieteiden ala 9,6 11,1 12,7 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 7,8 8,1 8,0 Kulttuuriala 7,8 8,7 9,6 Humanistinen ja kasvatusala 7,3 7,8 7,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Huom. Tilastokeskus muuttanut opiskelijamäärien luokittelua vuonna 2013. Kaksi ensimmäistä vuotta ovat vertailukelpoisia.

Perustutkinnot, joissa suurimmat eroprosentit Perustutkinto Eronneet opiskelijat 2013-2014 Kaikki opiskelijat 20.9 Eroprosentti 2013-2014 Painoviestinnän perustutkinto 129 690 18,7 Hevostalouden perustutkinto 71 391 18,2 Suunnitteluassistentin perustutkinto 56 362 15,5 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 81 550 14,7 Puualan perustutkinto 193 1 351 14,3 Pintakäsittelyalan perustutkinto 207 1 556 13,3 Laboratorioalan perustutkinto 92 697 13,2 Maanmittausalan perustutkinto 28 218 12,8 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 19 149 12,8 Kone- ja metallialan perustutkinto 821 6 578 12,5

Perustutkintoja, joissa pienimmät eroprosentit Perustutkinto Eronneet opiskelijat 2013-2014 Kaikki opiskelijat 20.9 Eroprosentti 2013-2014 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 294 7006 4,2 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 3 69 4,3 Liikunnanohjauksen perustutkinto 7 143 4,9 Musiikkialan perustutkinto 16 321 5,0 Hammastekniikan perustutkinto 3 59 5,1 Tanssialan perustutkinto 3 56 5,4 Talotekniikan perustutkinto 170 3163 5,4 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 71 1228 5,8 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 45 741 6,1 Rakennusalan perustutkinto 421 6706 6,3

Koulutuksen järjestäjittäin 25 Koulutuksen järjestäjien keskeyttämisprosentit 2013-2014 20 15 % 10 Keskimääräinen keskeyttämisprosentti 8,6 % 5 0