Suomenkielisen tulosyksikkö 07.11.2016 2016 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.7. Seuranta 31.10. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Suomenkielisen toimintatulojen ja toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion Suomenkielisen toimintatulojen ja toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion Titta Tossavainen Tulostavoite toteutuu Tulostavoite toteutuu Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset (kustannukset yhteensä, sisäiset kustannukset, ulkoiset kustannukset) varhaiskasvatuksessa olevaa laskennallista lasta kohden vuonna 2015 ja vuonna 2016 Vuonna 2015 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli 10 982, 0,7 % pienempi kuin vuonna 2014. Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 059, 2,7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2017 puolella. Tulostavoite toteutuu Vuonna 2015 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli 10 982, 0,7 % pienempi kuin vuonna 2014. Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 059, 2,7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2017 puolella. Tulostavoite toteutuu Titta Tossavainen Uusien kunnallisten ja yksityisten päiväkotien valmistuessa luovutaan pienistä, epätarkoituksenmukaisist a tiloista Vähintään kolmesta epätarkoituksenmukaisesta tilasta luopuminen Ryhmäperhepäiväkotien Rentukka ja Kilonkukka Leppävaarassa, Tähkäpää, Järvenperä ja Pörriäinen Espoon keskuksessa sekä Tiimalasintie Espoonlahdessa Kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta on päättynyt kesällä 2016 Aluepäälliköt, palveluohjaajat, yksikköesimiehet 1
Suomenkielisen tulosyksikkö 07.11.2016 toiminta on päättynyt kesällä 2016 Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Tilojen käyttö tehostuu sivistystoimessa. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. (kaupunkitasoinen) Tilakustannukset/asukas Vuonna 2015 suomenkielisen tilakustannukset asiakasta kohden olivat 105 euroa. Vuoden 2016 saadaan alkuvuodesta 2017. Vuonna 2015 suomenkielisen tilakustannukset asiakasta kohden olivat 105 euroa. Vuoden 2016 saadaan alkuvuodesta 2017. Titta Tossavainen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin. htv/laskennallinen lapsi Oman henkilöstön palkkaamisessa ja vuokratyövoiman käytössä noudatetaan päivähoitoasetuksen ja Espoon kaupunginvaltuuston päätösten mukaista mitoitusta lasten ja henkilöstön välisestä suhdeluvusta. Suhdelukua seurataan ja sijaistarpeita ennakoidaan toimipaikkatasoisella seurantavälineellä. Henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua seurataan ja sijaistarpeita ennakoidaan toimipaikkatasoisella seurantavälineellä. Oman henkilöstön vuosilomia keskitetään ajankohtiin, jolloin sijaistarve on lasten loma-ajasta johtuen vähäinen. Kaikki esimiehet Kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä Kunnallisen päivähoidon toimipaikkakoon kasvu (lapsia/toimipaikka). Uusien yksityisten päiväkotien määrä. Kunnallisissa toimipaikoissa oli vuoden 2015 lopussa keskimäärin 49 lasta/toimipaikka. Syksyllä 2016 lapsimäärän ennakoidaan olevan 52 lasta/toimipaikka. Uudet yksityiset päiväkodit: Tikasmäki 1/2016, Villa Kapteeni 8/2016 ja VekaraLahti 8/2016, Small Kunnallisissa toimipaikoissa oli vuoden 2015 lopussa keskimäärin 49 lasta/toimipaikka. Lokakuussa 2016 oli 56 lasta/toimipaikka. Vuoden aikana käynnistyy viisi uutta yksityistä päiväkotia ja yksi päiväkoti on laajentanut toimintaansa. Titta Tossavainen, aluepäälliköt 2
Suomenkielisen tulosyksikkö 07.11.2016 Folks Daycare Keilaranta syksy/2016 3
Suomenkielisen tulosyksikkö 2016 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.7. Seuranta 31.10. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Luodaan mallit Tunti liikuntaa päivässä tavoitteen toteuttamiseksi. Mallit otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Mallit luotu ja käyttöönotettu. Mallit on suunniteltu sovitusti kahdella palvelualueella. Niissä painotetaan ulko- ja luontoliikuntaa. Malleja testataan alkusyksystä ja ne otetaan koko suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa käyttöön vuoden loppuun mennessä. Malli on suunniteltu ja otettu käyttöön: kaikkiin yksiköihin on hankittu ulkoliikuttajaliivit ja annettu vinkkejä ulkoliikunnan järjestämiseksi. Yksiköiden käyttöön on lisäksi laadittu välineitä liikunnan määrän mittaamiseksi. Virpi Mattila Varpu Ojala / Elina Pulli Kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjä tehostetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa Tehostamistoimenpiteistä päättäminen ja niiden käyttöönotto Integroitujen ryhmien mitoitus on muutettu suunnitelman Kaksi integroitua ryhmää on muutettu 3-6 v kokopäiväryhmäksi. Integroitujen ryhmien mitoitus on muutettu suunnitelman Kasvun ja oppimisen tuen käsikirja henkilöstön käyttöön on valmistunut. Liisa Ollikainen, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Kerhopaikkoja lisätään 100 lapselle Uusien kerhopaikkojen lukumäärä Toimintavuodelle 2016-2017 kerhoihin on sijoitettu 534 lasta heinäkuun loppuun Lokakuussa 2016 kerhoihin on sijoitettu 574 lasta. Vuoden 2015 syksyllä Aluepäälliköt 4
Suomenkielisen tulosyksikkö mennessä. Vuoden 2015 syksyllä kerhoihin oli sijoitettu 385 lasta, muutos 149 lasta. kerhoihin oli sijoitettu 385 lasta, muutos + 189 lasta. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Kaikille vieraskielisille lapsille, jotka ovat aloittaneet viimeistään kuluvan vuoden syyskuun aikana, on laadittu kaksikielisyyden suunnitelma. Laaditut suunnitelmat/vieraskielisten lasten määrä. Vuonna 2015 suunnitelma tehtiin erittäin kattavasti sitä tarvitseville lapsille (yhteensä 2 031 lasta). Vuoden 2016 lukumäärä saadaan loppuvuodesta 2016. Vuonna 2015 suunnitelma tehtiin erittäin kattavasti sitä tarvitseville lapsille (yhteensä 2 031 lasta). Vuoden 2016 lukumäärä saadaan loppuvuodesta 2016. Yksikköesimiehet Maahanmuuttajatataustai sten lasten mahdollisuuksien parantaminen opetuksessa ja kasvatuksessa. Tulosyksiköissä on luotu ja otettu käyttöön mallit huoltajien kanssa kasvatuskumppanuuden toteuttamiseksi. Kasvatuskumppanuuden malleja kehitetään ja otetaan käyttöön syksyn aikana. Vieraskielisten lasten osuus kunnallisen ja ostopalveluna järjestetyn lapsista oli 18,3 % toukokuussa 2016. Kasvatuskumppanuuden malleja kehitetään ja otetaan käyttöön syksyn aikana. Vieraskielisten lasten osuus kunnallisen ja ostopalveluna järjestetyn lapsista oli 19,2 % syyskuussa 2016. Titta Tossavainen, Virpi Mattila Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Luodaan käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa Kaikissa yksiköissä on käytössä arviointikäytäntö Varhaiskasvatuksen toimipaikkojen nykyisten arviointikäytäntöjen kartoitus on meneillään. Kartoituksen pohjalta sovitaan käytännöt, joita sovelletaan vuoden 2016 alusta lukien. Käytännöt, joiden avulla lapset voivat arvioida leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa, on kartoitettu ja niistä laaditaan kooste yksiköiden käyttöön. Vanhemmat arvioivat toimintaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmak eskusteluissa. Lisäksi vanhempien arvioita pyydetään marraskuun alussa toteutettavalla kyselyllä. Yksikköesimiehet, Virpi Mattila 5
Suomenkielisen tulosyksikkö 2016 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.7. Seuranta 31.10. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo on Suomen osaavin kaupunki Luodaan digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksessa. Osaamisen kehittämisen suunnitelman toimeenpano vastaa 2016 esiopetussuunnitelmaa ja digitarinaa. Osaamisen kehittämisen suunnitelmassa on otettu huomioon esiopetussuunnitelman ja digitarinan mukaiset digitaalisen oppimisen tavoitteet. Digitaalisen oppimisen koulutukset toteutuvat suunnitelman Keto-hankkeen avulla lisätään digitaaliseen oppimiseen liittyvää osaamista ja tehdään suunnitelma osaamisen varmistamisesta jatkossa. Osaamisen kehittämisen suunnitelmassa on otettu huomioon esiopetussuunnitelman ja digitarinan mukaiset digitaalisen oppimisen tavoitteet. Digitaalisen oppimisen koulutukset toteutuvat suunnitelman Keto-hankkeen avulla koulutetaan 52 ict- mentoria, jotka tukevat jatkossa ja esiopetuksen yksikköjä digitaaliseen oppimiseen liittyvissä asioissa. Mentorit valmistuvat joulukuussa 2016. Verkoston toiminnan jatkosuunnitelma valmistuu syksyn aikana. Virpi Mattila Varpu Ojala Salla Hovi 6
Suomenkielisen tulosyksikkö Kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä. Varhaiskasvatuksella olevien ryhmä-/toimipaikkakohtaisten laitteiden määrä Laitteita hankitaan suunnitelmallisesti talousarvion puitteissa. Määrän kasvu vuodesta 2015 raportoidaan loppuvuodesta 2016. Laitteita hankitaan suunnitelmallisesti talousarvion puitteissa. Määrän kasvu vuodesta 2015 raportoidaan loppuvuodesta 2016. Varpi Ojala, Virpi Mattila Yksikköesimiehet Kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumusten laatiminen. Tulosyksikkö ja varhaiskasvatusyksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset. Tulosyksikkötasoinen yhteiskuntasitoumus on laadittu. Varhaiskasvatusyksiköiden sitoumukset laaditaan syksyn 2016 aikana. Tulosyksikkötasoinen yhteiskuntasitoumus on laadittu. Varhaiskasvatusyksiköiden sitoumukset laaditaan syksyn 2016 aikana. Virpi Mattila, Anu Vesiluoma, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Uudet esiopetussuunnitelmat on otettu onnistuneesti käyttöön. Yksiköt ovat laatineet omat esiopetussuunnitelmansa. Käyttöönotto on toteutunut onnistuneesti. Yksiköiden esiopetussuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty. Ne otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen.. Yksiköiden esiopetussuunnitelmat on otettu käyttöön 1.8.2016 alkaen.. Virpi Mattila, Titta Tossavainen Jokainen tulosyksikkö toteuttaa vähintään yhden kansainvälisen yhteistyöhankkeen. Yhteistyöhankkeiden määrä. Määrärahahakemus Erasmus+ -ohjelmaan on tehty ja myönteinen päätös määrärahan saamisesta on saatu. Hanke toteutetaan syksyn 2016 aikana. Määrärahahakemus Erasmus+ -ohjelmaan on tehty ja myönteinen päätös määrärahan saamisesta on saatu. Osana hanketta on käyty perehtymässä Kööpenhaminan seudun käytäntöihin erityisesti monikulttuurisuuteen ja luontokasvatukseen liittyen. Titta Tossavainen 7
Suomenkielisen tulosyksikkö Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Investointiesityksissä otetaan huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Yksityistä palvelutuotantoa ohjataan mahdollisuuksien mukaan länsimetron lähialueelle. Investointiesityksissä otetaan huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsitään erillisrakentamiselle vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. 8