H-S-W:n luku 11 Controlling Water Pollution sisältää pääosan jaksoissa käsiteltävistä asioista ja luku 7.4 kattaa jakson 2.5.

12 2. Kansallisen saastekontrollin teoriaa Aloitamme tämän osan valmistelevilla jaksoilla 2.1 ja 2.2. - Jakson 2.1:n tavoitteena on hahmottaa ytt:n näkökulmasta saastumisen & päästöjen yleiset perusominaisuudet - Jakson 2.2 tavoitteena on tuottaa puhdistukseen liittyvät kustannus- ja hyötykäsitteet. Jaksot 2.3 & 2.4 ovat politiikan analyysia H-S-W:n luku 11 Controlling Water Pollution sisältää pääosan jaksoissa 2.1 2.3 käsiteltävistä asioista ja luku 7.4 kattaa jakson 2.5. 2.1 Saastuminen ulkoisvaikutuksena a) Saastetyyppien ja kuormittajien luonnehdintaa - Käsitteitä: - Saastuminen/ympäristön pilaantuminen (pollution/ degradation): päästön/saastuttavan jätteen vaikutus vastaanottavassa elementissä (vesi, maa, ilma) esim. vesistöjen rehevöityminen; maan happamoituminen; kasvihuoneilmiö - Päästö (emission) on tuotannosta tai kulutuksesta tuleva virta jätettä, joka aiheuttaa saastumista (esim. vesiin tulevat fosfori- ja typpipäästöt, jotka aiheuttavat rehevöitymistä tai ilmaan tulevat rikki- ja typpioksidipäästöt, jotka aiheuttavat maan happamoitumista) - Kuormitus (load) viittaa yleensä päästöihin ja erityisen usein vesistöihin tuleviin päästöihin ja termissä on mukana ajallinen aspekti, päästöjen kertyminen Kun ryhdytään miettimään saastumisen rajoittamista, on tarpeen että osaamme erotella juuri taloudellisen tarkastelun

13 näkökulmasta, millaisia eri saasteet ovat ja millaisia erilaiset saastuttajat ovat Eräs hyödyllinen tapa jakaa eri saastetyypit on katsoa niitä kahden prisman lävitse: - pystyykö luonto hajottamaan niitä vai ei - kuinka saasteet leviävät ympäristöön A. Jako luonnon hajottamiskyvyn mukaan Kumuloituvat saasteet (stock, persistent pollutants): luonto ei kykene hajottamaan näitä laisinkaan, vaan ne kasaantuvat luontoon ja rikastuvat ravintoketjuihin - esim. raskasmetallit, elohopea, DDT, PCB Hajoavat saasteet (flow pollutants): luonto kykenee hajottamaan näitä, kunhan saasteiden määrä ei ylitä vastaanottavan aineen puhdistuskykyä - esim. typpi- ja fosfori B. Jako päästöjen leviämisen mukaan Paikalliset saasteet: päästöt jäävät päästölähteen välittömään ympäristöön ovat siis ainutkertaisia tapauksia ohjauksen näkökulmasta Alueelliset/epätasaisesti leviävät saasteet (regional, nonuniformly mixed pollutants): päästöt kulkeutuvat lähialuelle, joskus jopa varsin kauaskin - laskeuma (ilmasta) tai pitoisuus (vedessä) vähenee loitottaessa päästölähteestä - hapan laskeuma tai veden laatu Itämeressä Globaalit/tasaisesti leviävät saasteet (global, uniformly mixed pollutants): päästöt leviävät tasaisesi yli koko

14 maapallon olipa päästölähde missä tahansa (ovat ilmansaasteita - esim. hiilidioksidi, CFC-kaasut Kysymys: osaatko eritellä, mitä implikaatioita näillä jaoilla voisi olla saasteiden rajoittamispolitiikalle? - hajoamisaspekti - leviämisaspekti Kuormittajien suhteen seuraava perusjako on hyödyllinen: a) pistemäiset kuormittajat (point source polluter) - tehdas, jätteenkäsittelylaitos tms., jossa päästöt tulevat piipusta tai putkesta - päästöjen mittaus ja monitorointi on helppoa b) hajakuormittajat (non-point source polluter) - päästöt tuleva luontoon ei-mitattavasta pisteestä - yksittäisen kuormittajan päästömäärä erittäin vaikea mitata - suurin hajakuormittaja on maatalous, josta ravinteet huuhtoutuvat pelloilta sulamisvesien ja sateiden mukana c) liikkuvat kuormittajat (mobile polluters) - autot, lentokoneet, laivat b) Saastuminen ulkoisvaikutuksena Marshall & Pigou: ulkoisvaikutus (externality)

15 Tarkka määritelmä: Ulkoisvaikutuksesta on kyse aina silloin, kun jonkin taloudenpitäjän tuotanto- ja kulutuspäätökset vaikuttavat jonkin toisen taloudenpitäjän hyötyyn tai tuotannon ehtoihin ilman, että tästä vaikutuksesta on suoritettu maksua. Huomautuksia määritelmään: - termi ulkoisvaikutus kuvaa siis sitä, että esiintyy aidosti taloudellinen vaikutus, joka ei kuitenkaan ilmene hintajärjestelmässä, vaan on sille ulkoinen - positiivinen ulkoisvaikutus: nostaa toisen taloudenpitäjän hyötyä tai parantaa tuotannon ehtoja - negatiivinen ulkoisvaikutus: laskee hyötyä tai heikentää tuotannon ehtoja - saastuminen on luonteeltaan negatiivinen ulkoisvaikutus Kysymys: mikä on taloudellinen syy saastumiselle ulkoisvaikutuksena? - omistusoikeuksien määrittelemättömyys: kukaan ei omista, eikä voikaan omistaa, puhdasta vettä tai ilmaa - puhdas ilma, valtameret, pohjavedet yms. ovat ns. yhteisomistusresursseja (common property resources), joille on tyypillistä se, että kenelläkään ei ole taloudellinen määräysvaltaa koko resurssin käyttöön; tästä johtuen ne ilmaishyödykkeitä - koska ne ovat ilmaishyödykkeitä päästöjen säilyttämisen suhteen, kuormittajan kannattaa laskea päästöjä niin paljon, että rajahyöty on nolla. Täten on selvää, että saastehaitat nousevat suuriksi, jos niihin ei puututa - kansallisvaltio voi yrittää lainsäädännön kautta tulkita, kenellä oikeus puhtaaseen ympäristöön; usein implisiittinen oikeus on saastuttajalla Ulkoisvaikutusten esiintyminen taloudessa synnyttää monenlaisia kysymyksiä:

16 - kuinka suureen hyvinvointitappioon ulkoisvaikutus johtaa? - tuleeko ulkoisvaikutus yrittää sisäistää julkisen vallan toimin, vai luotetaanko markkinoiden kykyyn selvitä ongelmasta? - jos ulkoisvaikutus sisäistetään, niin millaisin keinoin, eli millaisilla kannustinjärjestelmillä taloudenpitäjät saadaan toimimaan niin, että optimi saavutetaan? Kaksi kilpailevaa lähestymistapaa saasteongelmien ratkaisemiseen ns. pigoulainen vs. ns. coaselainen lähestymistapa: pigoulainen lähestymistapa: - ulkoisvaikutukset yleensä ja siis saastuminen erityisesti tulee sisäistää julkisen vallan interventiolla markkinoille - sisäistäminen: asetetaan erilaisia ohjauskeinoja, esim. veroja, joille tuotetaan hinta saastumiselle, jotta sen määrä saadaan laskemaan halutulle tasolle coaselainen lähestymistapa: - julkisen vallan interventio markkinoille ei ole suotavaa - oikeampi tapa on edistää omistusoikeuksien täsmällistä määrittelyä - näin edistetään markkinoiden tehokuutta & samalla vältetään valtiointervention tehokkuustappioita kansallisvaltiot noudattavat poikkeuksetta pigoulaista politiikkaa, mutta coaselaisen lähestymistavan mukainen omistusoikeuksien korostaminen on useissa yhteyksissä osoittautunut hedelmälliseksi sekä teoreettisessa työssä että käytännön ympäristöpolitiikassa (Coaseen palaamme vielä myöhemmin)

17 2.2 Saastumiseen liittyvät ympäristöhaitat ja kustannukset Jotta voimme analysoida ympäristöpolitiikkaa, meidän on tiedettävä, kuinka paljon haittaa päästöistä aiheutuu ja kuinka kallista päästöjen vähentäminen on Tavoitteena on pyrkiä ilmaisemaan haitat ja kustannukset rahassa: - empiirisesti se on usein vaikeaa, joskaan ei kaikin osin mahdotonta - teoreettisessa tutkimuksessa mittausongelmiin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Kirjallisuudessa on kaksi perustapaa määrittää saastumiseen liittyvät puhdistuskustannukset ja haitat: (i) TAPA: kustannukset ilmoitetaan puhdistustoimien avulla ja puhdistuksesta koituva hyöty tulee koetusta haitan laskusta (ii) TAPA: hyöty päästöistä = vältetyt puhdistuskustannukset (kuormittajan hyöty) ja haita = koettu haitta päästöistä - Me katsomme tässä molemmat tavat. YE 3-kurssi hyödyntää pääosin tapaa (i) ja H-S-W taas tapaa (ii) - Esitystavat vastaavat toisiaan ja ovat siten ihan yhtä hyviä, mutta puhdistusmäärän avulla kirjoitettua puhdistuskustannusfunktiota käytetään ehkä useammin (i) Tapa: kustannukset ja hyödyt puhdistustoimien avulla A. Puhdistuskustannusfunktio - Tarkastellaan sellaista päästöä, joka on välttämätön tuotannossa ja jota ei voida kokonaan eliminoida, eli ympäristöpolitiikan ongelma on reaalinen - päästöjen puhdistuskustannusten määrittely vaatii runsaasti insinööritietoa - On luontevaa ajatella, että yksi puhdistusyksikkö poistaa yhden yksikön saastetta

18 - Päästöjä voidaan puhdistaa monin keinoin, esim. - korvataan tuotannossa se panos, josta päästöjä tulee toisella, vähemmän saastuttavalla panoksella - tehostetaan tuotantoprosessia tehokkaammaksi raakaaineiden käytössä - tehdään jätteistä sivutuotteita - neutraloidaan/puhdistetaan loput, jne. - insinööritieteellinen puhdistuskustannusfunktio saadaan järjestämällä kaikki mahdolliset puhdistustoimet niiden päästöjen vähentämiskyvyn ja koituvien kustannusten suhteen halvimmasta kalleimpaan: - Piirretään alle sama kuvio, mutta nyt jatkuvana funktiona ja merkitään jatkoa varten, tätä kokonaispuhdistuskustannusfunktiota symbolilla CC (control costs) Huom.: CC-funktion muoto on sama saasteista toiseen, eli

19 - päästöjen puhdistus on aluksi halpaa, mutta jossain vaiheessa kustannukset alkavat nousta jyrkästikin - jossain vaiheessa, kun teknisiä keinoja puhdistukseen ei enää ole, CC-käyrä muuttuu pystysuoraksi, eli uusien saasteyksiköiden puhdistamisen kustannus on ääretön - Jatkossa (YE3) tulemme käyttämään usein CC-funktiota, joka on seuraavaa muotoa (eli, jos koulusta muistatte, paraabeli): 1 CC ( q) q, missä q on puhdistettu määrä 2 - Määrittelemme yo. puhdistuskustannusfunktion vain positiivisille q:n arvoille - Kokonaispuhdistuskustannusfunktiosta saamme rajapuhdistuskustannusfunktion (MCC). Teknisesti MCC on CC:n derivaatta - MCC kertoo kuinka paljon yhden lisäpäästöyksikön puhdistus maksaa - Yllä olevasta CC:sta saatava MCC-käyrä on suora MCC q, missä määrittää pystyakselin leikkauspisteen ja on suoran kulmakerroin, joka osoittaa, kuinka voimakkaasti kustannukset nousevat puhdistetun määrän kasvaessa. Graafisen esityksen ominaisuuksia: päästöt & puhdistus Päästöjen puhdistaminen merkitsee päästömäärän laskua - voimme luontevasti kuvata samassa graafisessa esityksessä puhdistusta ja päästömäärää - yksi yksikkö puhdistusta = poistettu saasteyksikkö, joten q z - Otetaan tarkastelua varten seuraavat merkinnät q = puhdistuksen taso, jolla saastemäärä on nolla, z = 0

20 z = päästöjen määrä alkutilanteessa, jolloin q = 0 - Tällöin voimme merkitä ne kuvioon seuraavasti: Esimerkki: - Yrityksen päästöjen määrä alussa on 20, eli z 20. Tällöin kaikki päästöt on puhdistettu, kun q 20 - Valtio jakaa tälle yritykselle päästöoikeuksia määrän 8; merkitse se kuvioon MCC:n ominaisuuksia - kertoo CC:n kulmakertoimen sen kussakin pisteessä - jos laskemme MCC:n alapuolisen pinta-alan, se kertoo puhdistuksen kokonaiskustannukset - MCC sisältää siis saman informaation kuin CC

21 Numeerinen esimerkki: Rajapuhdistuskustannukset Olkoon rajapuhdistuskustannus MCC 2 0. 5q. Kuinka suuri on rajakustannus, kun puhdistus on 50? Kuinka suuri tällöin on kokonaispuhdistuskustannus? B. Saastehaitat/puhdistuksesta koituva hyöty luontevaa ajatella, että koettu saastehaitta kasvaa, kun saasteen määrä kasvaa - esim.: vauriot rakennuksille, metsän kasvulle, terveydelle yms. - tällaisten asioiden arvioiminen rahassa on vaikeaa, joidenkin mielestä mahdotontakin, mutta teoreettiseen tarkasteluun meille riittää järkevä oletus sen muodosta: haitta kasvaa saastemäärän myötä Haittafunktion kuvaaja voisi näyttää tällaiselta Kun käytetään puhdistuslähestymistapaa, puhdistuksen tuoma haitan lasku on puhdistuksesta koituva hyöty. Hyöty puhdistuksesta kasvaa puhdistetun määrän myötä, koska koettu saastehaitta laskee Merkitään kokonaishyötyä puhdistetun määrän funktiona symbolilla BB(q) (benefit function).

22 Millainen on puhdistuksesta koituvan hyötyfunktio muoto? Se voisi näyttää tällaiselta Jatkossa tulemme käyttämään seuraavankaltaista puhdistuksen hyötyfunktion kuvaajaa: 1 BB ( q) ( a bq) q, 2 se mikä on puhdistuksen tuoma kokonaishyöty eri puhdistuksen tasoilla ja sitä kautta kääntäen, kuinka haitat laskevat. Kokonaishyötyfunktiosta saamme rajahyötyfunktion MBB(q): se kertoo kuinka hyöty laskee, kun päästöjä puhdistetaan yksi lisäyksikkö, eli MBB saadaan BB:n derivaattana MBB ( q) a bq - kertoo kuinka suuri on hyöty yhden lisäyksikön puhdistamisesta MBB:n ominaisuuksia - myös MBB sisältää saman informaation kuin BB, - MBB:n alapuolinen alue kuvaa pinta-alana puhdistuksesta koituvaa kokonaishyötyä

23 - MBB kertoo BB:n kulmakertoimen kussakin pisteessä - graafisesti; Numeerinen esimerkki: Puhdistuksen hyödyt 1 Hyöty puhdistuksesta: BB ( q) (1000 4q) q 2 - Hyöty puhdistuksesta kun q = 0, on 0. Kun q = 2 hyöty on BB = 2000 8 = 1992. - Kysymys: paljonko kokonaishyöty kasvaa, jos puhdistettu määrä nousee 5:stä 10:een? - Vastaus: Rajahyötyfunktio: - Sanoimme edellä, että rajahyötyfunktio saadaan derivoimalla BB:tä ja merkitsimme MBB ( q) a bq - Derivoimalla BB(q)-funktion, saamme MBB = 1000-4q - MBB:n kuvaaja: - Analogisesti aiemman kanssa voimme kysyä esim.,

24 - jos päästöjä puhdistetaan 25 yksikköä, paljonko on rajahyöty - jos puhdistus nousee 25 yksiköstä 50 yksikköön, niin paljonko rajahyöty laskee (ii) Tapa: kustannukset ja haitat saastemäärän avulla Vaihtoehtoisesti voimme kuvata saastehaittoja ja puhdistuskustannuksia saastemäärän eikä puhdistuksen funktiona. Kumpikin tapa tuottaa analyysissa saman tuloksen. A. Saastehyödyt: kuormittajan vältetyt puhdistuskustannukset - Idea: jos yritys saa saastuttaa vapaasti, niin se säästää rahaa vältettyjen puhdistuskustannusten muodossa. Vältetyt puhdistuskustannukset ovat yrityksen hyöty saastuttamisesta - Graafisesti hyöty vältetyistä puhdistuskustannuksista näyttää seuraavalta: - Merkitään saastemäärää z:lla, kuvion mukainen yrityksen kokonaishyöty saastuttamisesta voidaan esittää meidän tarkoituksiimme soveltaen: B z) ( 1 z) z ( 2 Täten (derivoimalla) saadaan yrityksen rajahyöty saastuttamisesta MB z missä = pystyakselin leikkauspiste ja = suoran kulmakerroin

25 - graafisesti HUOM: Kun yritys joutuu vähentämään päästöjään alkuperäisestä määrästä z, niin luettaessa MB(z)-käyrää vasemmalle se osoittaa yrityksen kustannukset. Siksi MB(z)-käyrää kutsutaan usein MACkäyräksi, eli -MB(z)= MAC. B. Haitat saastumisesta - Saastehaittojen idea on yksinkertainen: mitä enemmän saastetta luontoon, sitä suuremmat haitat (DF = damage function) - Graafisesti saastehaita voisivat näyttää seuraavilta: - Jos jälleen merkitsemme saastemäärää z:lla, niin analyyttisesti voimme ilmasta: DF a 1 bz) z ( 2 Rajahaitta saadaan yllä olevasta yhtälöstä derivoimalla: MDF a bz

26 missä a = pystyakselin leikkauspiste b = suoran MDF-suoran kulmakerroin MBB & MCC (MAC & MDF) funktiot ovat nyt analyyttinen työkalumme ympäristöpolitiikan tarkasteluun.

27 2.3 Optimaalisen saastekontrollin teoria Asetutaan hetkeksi vaikkapa juuri valitun ympäristöministerin asemaan, ja kysytään mitä päätöksiä hänen tulee tehdä saastumisen suhteen. Eräs vastaus voisi olla, että hänen tulee tehdä mm. seuraavat päätökset: - mitä päästöjä rajoitetaan? - kuinka paljon niitä rajoitetaan? - millä keinoin rajoitetaan? Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen tulee yhteiskunnan arvostusten pohjalta, niin optimaalisen saastekontrollin teoria antaa perustellun teoreettisen vastauksen kahteen jälkimmäiseen Optimaalisen saastekontrollin teorian perusidea on seuraava: i) Vaihe: määritetään saastumiseen liittyvät haitat ja päästöjen puhdistuskustannukset ii) Vaihe: määritetään näiden avulla optimaalinen puhdistus ja saastetaso iii) Vaihe: valitaan ohjauskeinot tämän optimin mukaisesti, jotta päästöt vähenevät halutulle tasolle Edellisessä jaksossa määrittelimme kustannukset ja haitat, joten voimme siirtyä ratkaisemaan optimaalista puhdistustasoa. Vaihe ii: määritetään optimaalinen puhdistus ja saastetaso Otetaan nyt käyttöön MCC ja MBB -käyrät ja kysytään kuinka optimaalinen puhdistustaso määritetään? Vastaaminen kysymykseen edellyttää sitä, että mietimme, millainen on julkisen ympäristöviranomaisen tavoite. Periaatteessa tavoite voi olla vaikka mitä: - ministeriön aseman vahvistaminen

28 - tasapainoilu eri painostusryhmien välillä - oman puolueen menestyminen vaaleissa - kansakunnan yhteisen edun ajaminen - kansakunnan yhteisen edun ajaminen, kun esim. tulonjakoa halutaan painottaa Seuraavassa ajatellaan, että viranomaisten tavoitteena on ajaa kansakunnan yhteistä etua, niin että sekä kuormittajien kustannuksille puhdistuksesta että kuluttajien kokemalle haitalle annetaan sama paino - teknisesti sanomme, että yhteiskunta haluaa maksimoida kuluttajien ja tuottajien ylijäämän summaa puhdistuksesta Viranomaisten taloudellinen ongelma: löydä se puhdistuksen taso, jossa nettohyöty ympäristön tilan paranemisesta maksimoituu - Nettohyöty viittaa siis puhdistuksesta koituvan hyödyn ja puhdistuskustannusten erotukseen, toisin sanoen - Nettohyöty = BB(q) - CC(q) kullakin puhdistustasolla - Katsotaan optimaalisen puhdistustason määräytymistä graafisesti, MCC ja MBB- käyrien avulla. SYY: kun MBB MCC = 0, niin erotus BB(q) - CC(q) on suurin mahdollinen Havainnollistetaan optimia sekä raja- että kokonaiskäyrien avulla - Sijoitetaan MBB- ja MCC-käyrät samaa kuvioon ja aletaan kasvattaa puhdistusta nollasta ylöspäin ja tutkitaan kuinka nettorajahyöty muuttuu, kun puhdistuksen tasoa ryhdytään kasvattamaan - Sijoitetaan näiden kuvan alle kuvio, jossa puolestaan näkyvät BB- ja CC käyrät, jotta käyrien yhteys tulisi selväksi

29 - Nähdään siis todella, että graafisestikin päädymme seuraavaan tulokseen: optimaalinen puhdistusmäärä määräytyy siinä pisteessä, jossa viimeiseksi puhdistetun päästöyksikön tuoma rajahyöty (eli lasku rajasaastehaitoissa) on yhtä suuri kuin ko. päästöyksikön puhdistamisen rajakustannus, eli MBB(q*) = MCC(q*)

30 Kommentteja optimiratkaisun ominaisuuksiin 1. Kaikkia päästöjä ei puhdisteta, vaan on optimaalista laskea osa päästöistä ympäristöön, koska optimisaastemäärä määräytyy nyt alkuperäisen saastemäärän z ja puhdistuksen erotuksena z* = z q* > 0 - kuviossa tämä näkyy siinä, että optimaalisella q*:llä MBB- käyrä ei ole nolla, mikä kuvaisi tilaa, jossa päästöt olisivat joko nolla tai niin pienet, ettei niiden puhdistamisesta koituisi enää hyötyä - syynä tähän luonnollisesti voimakkaasti kohoavat puhdistuskustannukset 2. Optimiratkaisu edellyttää kuormittajien puhdistavan enemmän kuin ne tekisivät ilman yhteiskunnan väliintuloa - vapaassa markkinaratkaisu olisi puhdistustaso q = 0, jolloin MCC = 0 - Tätä vastaava saastehaittojen taso olisi a. 3. Optimiratkaisu on riippuvainen MCC ja MBB-funktioiden parametreista ja sekä a ja b. Koska puhdistettu määrä, q on päätösmuuttuja (ja siis endogeeninen), jonka valinta riippuu näistä viranomaisen informaationa ottamista parametreista, niitä kutsutaan eksogeenisiksi muuttujiksi - kun ne muuttuvat, niin optimiratkaisukin muuttuu - puhdistusteknologian muutokset muuttavat & :taa - kuluttajien arvostuksen muutokset muuttavat a & b:ta - optimiratkaisun muutosten tutkimista, kun yhtä parametria muutetaan kerrallaan, kutsutaan taloustieteessä termillä komparatiivinen statiikka

31 Optimiratkaisun komparatiivista statiikkaa - Katsotaan lyhyesti graafisesti, kuin q* muuttuu, kun eksogeeniset parametrit muuttuvat ja aloitetaan tekniikan muutoksella, eli MBB pysyy samana, mutta ja muuttuvat teknisen kehityksen johdosta indikoiden, että puhdistaminen tulee halvemmaksi muuttuu muuttuu - seuraavaksi MCC pysyy ennallaan, mutta a & b muuttuvat ja katsotaan kuinka q*:lle käy; a muuttuu b muuttuu Johtopäätöksiä komparatiivisesta statiikasta: puhdistusteknologian kehittyminen niin, että MCC tulee halvemmaksi jokaiselle puhdistetulle yksikölle kasvattaa optimaalista puhdistusmäärää, ja päinvastoin

32 - ts. mitä halvempaa puhdistaa, sitä enemmän puhdistetaan, ceteris paribus, ja kääntäen mitä kalliimpaa tulee, sitä vähemmän puhdistetaan mitä suuremmaksi päästöistä koituvat rajahaitat arvostetaan, sitä enemmän on optimaalista puhdistaa ja päinvastoin Huom.: Sama analyysi olisi voitu suorittaa MAC ja MDF-käyrien avulla, eli saastemäärän termein. Tätä kuvataan Box 1:ssä. Box 1. Optimaalisen saastekontrollin malli: ratkaisu saastemäärän suhteen Osoitetaan vielä että mallin max BB(q) - CC(q) kanssa yhtä pitävä tapa analysoida optimaalista puhdistusta (q) ja saastemäärää (z) on kirjoittaa ja ratkaista malli saasteen suhteen Edellä totesimme että rajahaitta MDF(z) on z:n suhteen nouseva Rajahyöty MB(z) on z:n suhteen vähenevät Graafinen analyysi suoritetaan kuten edellä: sijoitetaan MB(z) ja MDF(z) samaan kuvioon Optimisaastemäärä on z* ja markkinaratkaisussa se on z Optimaalinen puhdistusvaatimus saadaan erotuksena q* = z z* Mallin komparatiivinen statiikka (siis optimiratkaisun muutoksen tarkastelu, kun jokin eksogeeninen parametri muuttuu) :n ja :n, eli teknologian, sekä a:n ja b:n, eli haittojen arvostuksen suhteen on samanlainen kuin edellä.

33 iii) Vaihe: Ohjauskeinojen valinta ja mitoitus - Kysymys: millaisia ohjauskeinoja julkisella vallalla on käytettävissään? - periaatteessa keinoja & keinoyhdistelmiä voi olla monia - tässä keskitymme ytt:ssä yleensä tarkasteltaviin perustapauksiin: päästövero, tukiainen, määrärajoitus ja kaupattavat saasteluvat Määritellään: 1. Päästövero (t): yksikkövero jokaiselle luontoon lasketulle päästöyksiölle; se on siis muotoa t = x /kg päästöä luontoon 2. Tukiainen (s): yksikkökorvaus saastuttajalle jokaisesta puhdistetusta päästöyksiköstä; muotoa s = x /kg puhdistettua päästöä 3. Määrärajoitus (m): kuormittajaa ohjaava kategorinen hallinnollinen normi, joka määrittää suurimman sallitun päästömäärän m = x kg/aika 4. Kaupattavat päästöoikeudet (e): saastuttavaa toimialaa tai eri alojen samaa päästöä laskevia yrityksiä koskeva ohjaava normi, jonka mukaan a) jokaisella kuormittajalla on oltava se määrä oikeuksia kuin yritys laskee päästöjä ja b) yritysten yhteenlaskettu määrä lupia ja päästöjä ei voi ylittää liikkeelle laskettujen lupien kokonaismäärää, e = z* Katsotaan nyt mille tasolle kukin instrumenteista tulisi asettaa, jotta saavutamme optimaalisen puhdistustason q*. - Palataan takaisin q*:n määrityskuvioon. - Ajatellaan aluksi, että kuormittajia on vain yksi, joten MCC kuvaa yhden yrityksen rajapuhdistuskustannuksia

34 Määrärajoitteen (m) & päästöoikeuksien (e) asettaminen on yksinkertaisen selkeä, koska ne määrittävät suoraan päästöt: päästöoikeudet & määrärajoite asetetaan siis: m = e = z* = z q* Veron ja tukiaisen tason määritys on hankalampaa: - Niiden oloissa yritys itse päättää paljonko se puhdistaa. Viranomaisen on siis tiedettävä kuinka yritys reagoi, kun se joutuu maksamaan veroa tai saa tukiaista - voidaan osoittaa, että yrityksen kannattaa puhdistaa päästöjään niin kauan kuin puhdistaminen on halvempaa kuin maksaa veroa päästöistä tai saada puhdistuksesta tukiaisia, joten optimaalinen puhdistustaso määräytyy yrityksen ehdosta MCC = t & MCC = s - täten vero ja tukiainen tulee mitoittaa vastaamaan rajapuhdistuskustannuksia juuri yhteiskunnallisesti optimaalisella päästöjen puhdistuksen tasolla, eli t = s = MCC(q*) - veroa t kutsutaan kirjallisuudessa usein Pigoun veroksi

35 - silloin kun vero tai tukiainen on asetettu näin, yrityksen optimointi tuottaa halutun vähennystason Tarkastelun opetus: Tulos 1. Ohjauskeinojen ekvivalenssi Kun viranomainen tietää varmasti päästöjen puhdistukseen liittyvät rajahyödyt ja -kustannukset, niin se voi asettaa kaikki ohjauskeinot siten, että ne tuottavat juuri yhteiskunnan haluaman päästövähennyksen. Huom: Tulos 1 pätee myös silloin kun taloudessa on monta kuormittajaa yhden sijasta. Tätä katsotaan jaksossa 2.4 Lopuksi: Kuinka realistinen on ympäristönlaadun määrittämismallimme? - tiedämmekö riittävästi MCC-käyrästä? - Onko MBB-käyrää mahdollista määritellä rahassa? - Onko oletus täydellistä tietämyksestä uskottava? - Onko oletus MCC- ja MBB-käyrien lineaarisuudesta uskottava? 2.2 Vaihtoehto: Coaselainen lähestymistapa optimaalisen ympäristöpolitiikkaan - Ronald Coase korosti omistusoikeuksien määrittelyn tärkeyttä keinona ratkaista saasteongelma ja vastusti yhteiskunnan puuttumista markkinoiden toimintaan, koska katsoi, että se tuottaa aina alhaisemman hyvinvoinnin yhteiskunnalle kuin markkinoiden oma toiminta - Hänen sanomansa on tiivistetty ns. Coasen teoreemaksi. Se on luonteeltaan yleinen, ei saastumiseen kohdennettu

36 Coasen teoreema Kun kaikki relevantit omistusoikeudet on määritelty kattavasti ja täydellisesti, niin yhteiskunnan kaikki resurssit kohdentuvat taloudenpitäjien toimin Pareto-tehokkaasti ilman julkisen vallan väliintuloa. Teoreeman implikaatio saastumiseen on luonnollisesti: Kun omistusoikeus puhtaaseen ympäristöön on määritelty kattavasti, voidaan yhteiskunnallisesti optimaalinen ympäristön tila saavuttaa taloudenpitäjien toimin ilman julkisen vallan väliintuloa. Huom.: teoreema ei spesifioi sitä kummalle osapuolelle omistusoikeus tulisi antaa, saastuttajalle vai saastehaitan kärsijöille. Teoreeman mukaan sillä ei ole väliä - se väittää, että optimaalinen puhdistus saavutetaan kummassakin tapauksessa Kysymys: kuinka tämä optimi voidaan saavuttaa? Vastaus: saastuttajan ja saastehaitoista kärsivien välisen keskinäisen kaupankäynnin kautta. Tarkastellaan graafisesti päteekö Coasen teoreema saastumiseen, kun omistusoikeus puhtaaseen ympäristöön: 1. on kuluttajilla (uhrilla) - saastuttaja voi ostaa oikeuden saastuttaa 2. on saastuttajalla - uhrit voivat maksaa saastuttajalla päästöjen puhdistuksesta Keskustellaan sen jälkeen, kuinka uskottava Coasen teoreema oikein on

37 Case 1. Kuluttajilla oikeus puhtaaseen ympäristöön - Piirretään MBB- ja MCC-käyrät samaa kuvioon & määritellään alkutilanne omistusoikeuksia vastaavaksi Alkutila (tila ennen neuvotteluja) - Oletus koskien kaupankäyntejä: kuluttajat maksimoivat hyötyään, yritykset voittojaan - Koska yrityksen puhdistuskustannukset ovat tilanteessa erittäin suuret, se aloittaa neuvottelut kuluttajien kanssa - Se kysyy, jos maksamme teille korvausta päästöistä, niin voimme hieman kasvattaa niitä? - Päästöjen kasvattaminen tuo yritykselle säästöjä puhdistuskustannuksissa - Kuluttajat laskevat: haitta päästöistä kasvaa, mutta jos yrityksen korvaus on rajahaittaa suurempi, niin tarjous kannattaa hyväksyä - kuluttajat ovat valmiit hyväksymään niin kauan kuin korvaus ylittää rajahaitan Kaupankäynnin tasapaino: korvaus p = MBB = MCC Sopimuksen ominaisuus: q = q* & kumpikin osapuoli voi paremmin kuin alkutilassa ns. Pareto-parannus; toisaalta kummankaan asema ei enää parane Pareto-tehokas ratkaisu. (Huom. rahavirtojen suunta saastuttajalta kuluttajalle)

38 Case 2. Saastuttajilla oikeus puhtaaseen ympäristöön - Piirretään MBB- ja MCC-käyrät samaa kuvioon & määritellään alkutilanne omistusoikeuksia vastaavaksi Alkutila (tila ennen neuvotteluja) - Jälleen kuluttajat maksimoivat hyötyään, yritykset voittojaan - Koska kuluttajien rajahaitat ovat alkutilanteessa erittäin suuret, he aloittavat neuvottelut kuormittajan kanssa - Kuluttajat kysyvät, jos maksamme teille korvausta päästöjen vähentämisestä, niin voitteko vähentää niitä? - Päästöjen vähentäminen kasvattaa yrityksen MCC:tä - Yritys laskee: MCC kasvaa, mutta jos korvaus on MCC:tä suurempi, niin kuluttajien tarjous kannattaa hyväksyä - yritys on valmis hyväksymään tarjouksen niin kauan kuin korvaus ylittää rajapuhdistuskustannuksen Kaupankäynnin tasapaino: korvaus p = MBB = MCC Sopimuksen ominaisuus: q = q* & kumpikin osapuoli voi paremmin kuin alkutilassa ns. Pareto-parannus; toisaalta kummankaan asema ei enää parane Pareto-tehokas ratkaisu. (Huom. rahavirtojen suunta kuluttajalta saastuttajalle)

39 Coasen teoreeman kritiikkiä - Coasen teoreemaa ei päde kuin erityistapauksena (yksi saastuttaja, yksi kuluttuja & tietynlaiset preferenssit); - On helppo osoittaa, että se ei tuota tehokasta ratkaisua, jos monia neuvotteluosapuolia - transaktiokustannukset - preferenssien strategista väärin esittäminen - informaatio-ongelmat Näiden syiden vuoksi coaselaista politiikkaa voidaan harjoittaa vain hyvin harvoissa tilanteissa ja kansallisvaltiot noudattavat pigoulaista ympäristöpolitiikkaa. Teoreema ei kuitenkaan ole merkityksetön: - kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa uhri maksaa periaate on yleinen - ohjaa aina arvioimaan, kuinka selkeästi omistusoikeudet on määritelty; - Huom: tämä ei silti edellytä, että hyvin määritelty omistus olisi aina yksityisomistusta, hyvin määritelty kollektiivinen hallinta tulee yhtälailla kyseeseen ja on tärkeä esim. kehitysmaissa Osaatko soveltaa? Taloudessa on yksi kuormittaja ja yksi uhri. Oikeus puhtaaseen ympäristöön on kuormittajalla. Määritä coaselaisten neuvottelujen alkutila ja se uhrien maksama korvaus haittojen vähentämisestä, jolla sopimukseen päästään, kun MBB 10 2q ja MCC 1 q

40 2.5 Ympäristöpolitiikka: ohjauskeinojen kustannustehokas käyttö, vaikutus kuormittajien toimintaan ja suojelukustannusten välittyminen kansantalouteen Olemme edellä johtaneet uuden ympäristöntilatavoitteen z* = z - q* ja osoittaneet, että se voidaan saavuttaa kaikilla ohjauskeinoilla. Tässä jaksossa siirrymme seuraavaan vaiheeseen ja kysytään - kuinka viranomaisten tulee kohdella eri kuormittajia asettaessaan ohjauskeinoja tavoitteen saavuttamiseksi - kuinka ohjauskeinot vaikuttavat kuormittajien toimintaan A. Ympäristöpolitiikan kustannustehokkuus Termi kustannustehokkuus on ympäristöpolitiikan toteuttamisen muotitermi ja hyvin tärkeä periaate Idea: kun ympäristöntila/päästöjen vähentämistavoite (esim. vähennetään 30% typpeä) on asetettu, se pyritään saavuttamaan pienimmin mahdollisin kustannuksin Huom.: vähennyksen tavoitetaso on voitu määrittää perusteiltaan paljon epämääräisemmin kuin edellä kehitellyssä optimaalisen ympäristönlaadun mallissa, koska puhdistamisesta saatavien rajahyötyjen määrittely on toisinaan varsin hankalaa. - joskus kv-sopimukset määrittävät kansallisen tavoitteen - useimmiten tavoitteen asettelussa punnitaan taloudellisia, poliittisia ja luonnontieteellisiä näkökohtia erikseen ja niistä leivotaan päästöjen vähentämistavoite Määritelmä: kustannustehokkuus Ympäristöpolitiikka on kustannustehokasta silloin, kun haluttu puhdistustaso (päästöjen vähennys) saavutetaan pienimmin mahdollisin kustannuksin

41 - Kysymys: onko järkevä tavoite? - Kustannustehokkuuden toteutuminen edellyttää, että valitut ohjauskeinot kohdistetaan kuormittajille oikealla tavalla & sopivan suuruisina. - Kohdentamiseen vaikuttaa myös tarkasteltavan saasteen luonne, ts. onko kyseessä globaali vai alueellinen saaste - tässä jaksossa tarkastelemme kumpaakin Globaalien päästöjen kustannustehokas ohjaus Lähtökohdat: 1. Päästölähteen sijainti ei vaikuta toteutuvaan saastetasoon 2. Saastetaso määräytyy suoraan päästöjen määrästä Oletetaan, että yhteiskunnan suunnittelija tuntee kaikki kuormittajat & niiden puhdistuskustannukset. Tällöin voidaan osoittaa, että päästöjen rajoittamiseen kohdistettavat kustannukset ovat minimissään, kun kaikkien kuormittajien rajapuhdistuskustannuksille pätee, että MCC 1 = MCC 2 = = MCC n Tulos 2. Kustannustehokkuus ja globaalit saasteet Kustannustehokas ympäristöpolitiikka globaaleille saasteille edellyttää, että kuormittajien rajapuhdistuskustannukset päästöjen vähentämisestä ovat yhtä suuret. Tuloksen tulkintaa: - kaikki siis uhraavat viimeiseen puhdistettuun päästöyksikköön yhtä paljon rahaa - jos MCC-käyrät, poikkeavat toisistaan, eniten puhdistaa se, jolle puhdistaminen on halvinta - Eli - kustannustehokkuus ei edellytä samaa puhdistustasoa

42 - katsotaan graafisesti: Tulos 2 antaa ohjeen ohjauskeinojen käyttöön: ne on siis asetettava siten, että halutulla kokonaispuhdistuksen tasolla kuormittajien MCC:t yhtäläistyvät katsotaan nyt kunkin instrumentin asettamista kustannustehokkaasti. i) Päästövero (t) - Päästöveron asettamisen pohjaksi muistetaan, että yritykset yhtäläistävät t = MCC, eli Tulos 3. Päästövero & globaalit saasteet Kaikille yhtäläinen päästövero on kustannustehokas. - tällainen vero on helppo asettaa & sitä helppo sopeuttaa ii) Tukiainen (s) - Tulos 3 pätee suoraan myös tukiaiselle, koska yritys yhtäläistää s = MCC Katsotaan graafisesti:

43 iii) Määrärajoite jos MCC:t poikkeavat toisistaan, ei kaikille yhtäläinen määrärajoite ole kustannustehokas tämä on helppo verifioida graafisesti Kysymys: kuinka määrärajoitetta sitten tulee käyttää? Vastaus: se on räätälöitävä yrityskohtaisesti siten, että kunkin yrityksen yksilöllinen määrärajoite on valittu niin, että MCC:n yhtäläistyminen toteutuu. Tulos 3. Määrärajoite & globaalit saasteet Kaikille yhtäläinen määrärajoite on kustannustehoton. Määrärajoite voidaan asettaa kustannustehokkaasti vain räätälöimällä se kuormittajakohtaisesti.

iv) Kaupattavat päästöoikeudet - Terminologiaa: globaaleille saasteille tarkoitettuja päästöjen kauppajärjestelmiä kutsutaan yleisnimellä emission permit system (päästökauppajärjestelmä) - EU:ssa: Euroopan Union emission trading system, lyhenne EU ETS - Kaksi tapaa synnyttää päästökauppajärjestelmä - Cap and trade (tämä EU ETS): luo päästökatto ja salli yritysten käydä vapaasti kauppaa oikeuksia vapaasti - Baseline and credit: vähennä päästöjä pysyvästi asetetun baselinen alapuolelle ja saa näistä vähennyksistä käyttöösi vapaasti kaupattavia päästöoikeuksia - Päästöoikeudet antavat luvan laskea niiden mukainen määrä päästöjä luontoon joko aina tai tietyn periodin ajan (esim. 5 vuotta) - Oikeudet voidaan joko huutokaupata (auction) tai jakaa ilmaiseksi (grandfathering) toimialalla oleville kuormittajille - Koska liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä on vähemmän kuin kuormittajien alkutilan päästöt, niin oikeuksille syntyy yhtäläinen hinta p - Yritysten väliseksi kauppasäännöksi asetetaan 1:1 eli halutessaan lisätä päästöjään yhden yksikön, tulee yrityksen ostaa yksi päästöoikeus joltakin toiselta yritykseltä - Yrityksen ostavat oikeuksia yhtäläistämällä p = MCC 44

45 - Koska kaikilla luvilla sama hinta p, niin EPS on kustannustehokas, eli MCC:t yhtäläistyvät Tulos 4. EPS & globaalit saasteet EP-järjestelmä on kustannustehokas riippumatta siitä, kuinka päästölupien on jaettu yrityksille. Alueellisten saasteiden kustannustehokas ohjaus Lähtökohdat: 1. Päästölähteen sijainti vaikuttaa toteutuvaan saastetasoon, koska päästöt kulkeutuvat ja leviävä määrä vähenee loitottaessa päästölähteestä 2. Saastetaso ei enää määräydy suoraan päästöjen määrästä, vaan kulkeutuminen vaikuttaa siihen Tarkastellaan tässä osassa kaikkein yksinkertaisinta tapausta alueellisista saasteista: veden laadun parantaminen yhdessä pisteessä (tällainen ongelma on esim. Turun juomaveden tuottaminen). Tulokset on myöhemmin (aineopinnoissa) helppo yleistää monen pisteen tapaukseen. Olkoon kyseessä joki ja tavoitteena on että joen typpipitoisuus saadaan laskemaan 30% juuri valitussa pisteessä R. Havainnollistus:

46 Yhteiskunnan suunnittelijan tehtävä voidaan osittaa kolmeen vaiheeseen: 1. Step: Identifioidaan kaikki jokivarren päästölähteet oletetaan että kaikki pistemäisiä kuormittajia, joten kunkin päästöt voidaan laskea helposti 2. Step: Määritetään, kuinka paljon kunkin kuormittajan yksi päästöyksikkö kasvattaa veden typpipitoisuutta juuri pisteessä R. - tämä voidaan tehdä hydrologisten mallien avulla - päästöyksikön vaikutus veden laatuun pisteessä R ilmaistaan ns. kulkeutumiskertoimen a, 0 a 1 avulla. 3. Step: Asetetaan ohjauskeino siten, että haluttu vähennys saavutetaan R:ssä minimikustannuksin. Voidaan osoittaa, että kustannustehokkaalle ratkaisulle pätee seuraavat keskenään yhtäpitävät ehdot: i) ii) MCC a i i mille tahansa kuormittajalle i ja j. MCC j a j MCCi j, mille tahansa kuormittajalle i ja j. a i MCC a j Tulkinta: i) ii)

47 Kysymys: kuinka alueelliset saasteet ohjaus eroaa globaalien saasteiden ohjauksesta? Tulos 5. Alueellisen saasteen kustannustehokas kontrolli Alueellisen saasteen tapauksessa kustannustehokkuus edellyttää, että kuormittajien rajapuhdistuskustannukset saastemäärän vähentämisestä kontrollipisteessä R ovat yhtä suuret. Kysytään nyt kuinka ohjauskeinot tulisi asettaa kuormittajille, jotta kustannustehokkuus alueellisten päästöjen rajoittamisessa toteutuu? i) Päästövero (tukiainen) - Vero tulee asettaa kullekin kuormittajalle seuraavan periaatteen mukaan: t ta i i, missä t = veron perustaso, jota muuttamalla voidaan muuttaa päästöjen kokonaisvähennystä a = kulkeutumiskerroin, jolla kokonaisvähennys i allokoidaan kuormittajille kustannustehokkaassa suhteessa - Veron kustannustehokkuusehto siis osoittaa, että vero on eri suuruinen eri kuormittajille - Huom: jos kahdelle kuormittajalla h ja v pätee, että t t, niin h v tällöin täytyy olla niin, että a a, eli silloin myös h v kulkeutumiskertoimet ovat yhtä suuret ii)määrärajoite:

48 - Räätälöidään kullekin kuormittajalle niin, että ehto pätee kaikilla iii) Kaupattavat päästöoikeudet MCCi MCC j ai a j - lupien vaihdannalle yritysten välisessä kaupassa tulee asettaa uusi kauppasääntö: a : a, kaikille i ja j. i j - eli esim.: Kuormittajan i päästöt kuormittavat pistettä R kaksi kertaa enemmän kuin kuormittajan j. Jos i nyt haluaa lisätä päästöjään yhden yksikön verran ja ostaa päästöoikeuksia kuormittajalta j, niin hänen täytyy ostaa kaksi oikeutta lisätäkseen päästöjään yhden yksikön verran. - tällaista järjestelmää kutsutaan termillä ambient permit system APS - voidaan osoittaa, että näin luotu järjestelmä on kustannustehokas B. Yritysten toiminta ympäristöohjauksen oloissa - Ympäristöpolitiikka vaikuttaa yritysten tuotantoteknologiaan ja kustannusrakenteeseen. - Ohjauskeinot vaikuttavat yrityksen koko toimintaan, mutta eri ohjauskeinot aiheuttavat erilaisen kustannusrasitteen - Tarkastellaan ohjauskeinojen, tuotannon, kustannusten ja voittojen suhdetta tarkemmin - Ympäristöohjauksen oloissa yritys tekee kaksi päätöstä. Se päättää paljonko se tuottaa ja paljonko se puhdistaa - Määritellään yrityksen voitto,, tuotannosta saatavien tulojen ja tuotantokustannusten erotuksena. Olkoon tuotteen hinta p ja tuotettu määrä y ja tuotantokustannus c(y), joten py c(y)

49 TUOTANTOPÄÄTÖS jos ei ympäristöohjausta - jos ei ympäristöohjausta, yritys tuottaa pisteessä p = MC (=tuotannon rajakustannus - Pohjolan pääsykoekirjasta tuttu kuva havainnollistaa tuotantooptimia TUOTANTOPÄÄTÖS kun ympäristöohjaus voimassa - nyt yrityksen tulee tuotantopäätöksessä ottaa huomioon, että jokainen tuotettu yksikkö saastuttaa. Olkoon kerroin, joka kertoo montako yksikköä päästöjä tulee yhdestä yksiköstä tuotantoa: päästöjen z määrä on siis z y - tämän ohella yrityksen täytyy päättää puhdistuksesta - tarkastellaan ratkaisua vain veron avulla, tukiainen päästöoikeuden hinta sekä määrärajoite toimivat samoin - Yrityksen optimiratkaisu: - tuotantoratkaisu: p = MC + t - puhdistusratkaisu: t = MCC - Ympäristöohjaus nostaa yrityksen tuotannon rajakustannuksia määrällä, t. - Voimme vielä hyödyntää ehtoa t = MCC ja sijoittaa juuri tämä, optimaalinen rajapuhdistuskustannus, MCC*, tuotantoratkaisua kuvaavaan ehtoon, saadaan

50 p = MC + MCC* - Graafisesti - Veron, tukiaisen, päästökaupan ja määrärajoitteen vaikutus tuotettuun määrään on samanlainen, mutta ne vaikuttavat yrityksen voittoihin eri tavoin. - Voitto veron, tukiaisen, ja määrärajoitteen on helppo luonnehtia: (tukiainen) > (määrärajoite) > (vero) - Päästöoikeuskaupan oloissa voittojen määrittely on hieman monimutkaisempaa, koska yritys voi olla ostaja tai myyjä; myös yrityksen saama lupien alkujaon määrä vaikuttaa voittoihin. Analysoidaan tätä hieman tarkemmin. - Muistetaan, kuinka puhdistus ja päästöt yhdistettiin toisiinsa: - kun q = 0, niin z = z, eli tuotannon synnyttämä päästömäärä - q on se puhdistuksen taso, jolla päästöt laskevat nollaan, eli z = 0. - yrityksen päästömäärä puhdistuksen jälkeen on z* = z q* - Merkitään nämä kertauksen vuoksi kuvioon

51 Tarkastellaan nyt kuvion avulla, kuinka päästöoikeuksien alkujako vaikuttaa yritysten voittoihin ja kustannuksiin. Päästöoikeus markkinoilla muodostuvan hinnan ja lupien alkujaon nojalla yrityksestä voi tulla ostaja tai myyjä. Merkitään lupien alkujakoa symbolilla e 0. Katsotaan molemmat tapaukset: Kuvioiden avulla voimme tiivistää, kuinka päästöoikeuskauppa vaikuttaa yritysten voittoihin

52 - jos päästöoikeudet huutokaupataan yrityksille, niiden kustannusrasitus on sama kuin päästöveron - jos päästöoikeudet jaetaan ilmaiseksi, voitot ovat suuremmat kuin veron tapauksessa, mutta silti pienemmät kuin tukiaisen tapauksessa - suhde määrärajoitteeseen: lupien ostajalla voitot määrärajoitetta pienemmät, mutta lupien myyjällä sitä suuremmat; yrityksellä, jonka ei tarvitse ostaa tai myydä voitot ovat yhtä suuret C. Ympäristöohjaus ja markkinatasapaino - Kysymys: joutuvatko yritykset kantamaan kaikki ympäristönsuojelun kustannukset? - Vastaus: ei välttämättä, yritykset voivat vyöryttää osan kustannuksista kuluttajille Taloustieteessä käytetään termiä kohtaanto kuvaamaan sitä, kumpi markkinaosapuoli, kuluttaja vai yritys maksaa lopulta ympäristönsuojelukustannukset Ympäristön suojelua tarkasteltaessa on tärkeää tehdä ero ns. avoimen sektorin (vientisektori) ja suljetun sektorin (kotimaan sisäinen sektori) välillä - vientisektori kilpailee ulkomailla ja voi myydä tuotteitaan vain vakioiseen maailmanmarkkinahintaan, eikä kotimaan tuotannon määrän muutos vaikuta hintaan - kotimaansektorilla kaikkien yritysten tuotannon määrän muutos vaikuttaa hintatasoon Katsotaan graafisesti mitä tästä erosta seuraa ympäristönsuojelukustannusten kantamisen suhteen

53 Vientisektori: annettu maailmanmarkkinahinta Kotimaan sektori: laskeva kysyntäkäyrä

54 Olemme nyt sulkeneet kehän analyysissamme. Aloitimme ympäristön tilaan & puhdistusta koskevan tavoitteen määrittelyllä, tarkastelimme, mille tasolle ohjauskeinot tulee asettaa, jotta se saavutetaan, kuinka ohjauskeinot kohdistetaan kuormittajille, kuinka kuormittajat sopeutuvat ympäristöohjaukseen ja lopulta miten kustannukset päästöjen vähentämisestä jakautuvat kuluttajien ja kuormittajien kesken Kehittyneissä ympäristötaloustieteellisissä malleissa yhdistetään kaikki ym. aspektit yhtenäiseen analyysiin