II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan kaikkia toiveitaan varojensa rajallisuuden vuoksi. Kuluttajan pitää aina toimia budjettirajoitteensa puitteissa. Kuluttajan on valittava ne hyödykkeet ja hyödykekombinaatiot, joihin hänellä on varaa. Analyysi: - Tarkastellaan kahden hyödykkeen tapausta (X ja X). - Hyödykkeiden hinnat ovat P ja P - Kuluttajalla on rahaa määrä m * Budjettirajoite on tällöin muotoa: PX + PX = m
Budjettisuoran kulmakerroin PX + PX = m X dx dx m P = X P P = ( ) P P Budjettisuoran muutokset: a) tulot muuttuvat (esim. tulot kasvavat) - budjettisuoran kulmakerroin ei muutu. http://www.uusisuomi.fi/raha/977-%e%80%9dsuomella-ei-salattavaa-katsokaa-kreikan-palkankorotuksia%e%80%9d http://economix.blogs.nytimes.com/0/0//bankers-salaries-vs-everyone-elses/ b) hyödykkeen hinta muuttuu (hinta laskee). Molemmissa tapauksissa kuluttajan kulutusmahdollisuudet lisääntyvät. http://macmaa.com/0/0/05/ipodien-hinnat-laskivat-classic-ei-katoa/ laskivathttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/0/06/telepalvelujen_hinnat_laskivat_edelleen_67838.html http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/hyss%c3%a4l%c3%a4+h%c3%a4tist%c3%a4%c3%a4+kataista+sosiaali- +ja+terveysministeri%c3%b6n+reviirilt%c3%a4/3548050303 http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd+inflaatio+jamahtanyt+kolmen+prosentin+pintaan/a680974
.. Kuluttajan preferenssit * Preferessit kuvaavat kuluttajan mieltymyksiä ja mielipiteitä: miten hän arvostaa hyödykkeitä (ja hyödykekombinaatioita) suhteessa toisiin hyödykkeisiin. * Kuluttajan tekemiä valintoja tutkitaan muuttelemalla hyödykkeen hintoja (P) ja kuluttajan rahamäärää (m), kun taas preferenssien oletetaan olevan vakiot. * Kuluttaja ilmaiseen preferenssejään esim. - kaupassa ostaessaan. - vaaleissa äänestäessään (Vuonna 009 julkisen sektorin osuus 55 % BKT:stä Suomessa). http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/674-%e%80%9duusi-vero-suomen-rikkaille%e%80%9d - työajasta päättäessään (Laskenut merkittävästi viimeisen 00 vuoden aikana Suomessa).
Työajan kehitys Suomessa
- Preferenssejä kuvataan graafisesti indifferenssikäyrien avulla (kaksi hyödykettä: X ja X). - Indifferenssikäyrä kuvaa ne valinnat, jotka ovat yhtä hyviä kuluttajan kannalta. * Kuluttaja pyrkii mahdollisimman kaukaiselle indifferenssikäyrälle, koska tällöin hän pääsee korkeammalle hyödyn tasolle eli U(X', X') > U(X, X) Kuluttajan preferensseistä oletetaan yleensä seuraavaa:. Täydellisyys - Kaikkia hyödykkeitä ja niiden kombinaatioita voidaan verrata keskenään.. Refleksisyys - Kaksi samanlaista hyödykekoria ovat yhtä hyvät. - Indifferenssikäyrät eivät voi leikata tai sivuta toisiaan.
3. Transitiivisuus - Kuluttajat käyttäytyvät johdonmukaisesti ja loogisesti. - Jos A > B ja B > C ---- niin A > C Lisäksi hyvin käyttäytyvillä preferensseillä on seuraavat ominaisuudet: 4. Monotonisuus - Jos ainakin toista hyödykettä saadaan enemmän, hyöty kasvaa. - Indifferenssikäyrät laskevia. 5. Konveksisuus - Keskimääräistä suositaan ääripäiden kustannuksella. - A = B, mutta xa + (-x)b > A tai B
INDIFFERENSSIKÄYRIEN MUITA MUOTOJA ) Täydelliset substituutit - Hyödykkeiden korvattavuus säilyy vakiona määristä riippumatta. - Hyötyfunktio on muotoa U = X + X Esim. voi ja margariini, sininen ja punainen kynä jne... ) Täydelliset komplementit - Hyödykkeitä kulutetaan yhdessä kiinteässä suhteessa. - Pelkästään toisen hyödykkeen lisääminen ei tuota hyötyä. - Hyötyfunktio on muotoa U = min{x, X} Esim. oikean ja vasemman jalan kenkä, makkara ja sinappi jne...
3) Hyödyke ja haitake - Hyödykkeen kuluttaminen tuottaa hyötyä ja haitakkeen kuluttaminen tuottaa haittaa. Esim. jälkiruoka ja porkkanaraaste, tuotto ja riski. 4) Hyödyke ja neutraali tavara - Neutraalin tavaran kuluttaminen ei tuota hyötyä eikä haittaa.
RAJASUBSTITUUTIOSUHDE (MRS) - Indifferenssikäyrän kulmakerroin (normaalisti negatiivinen) - MRS ilmaisee sen suhteen, jolla kuluttaja on valmis vaihtamaan hyödykettä toiseen. - Normaalitapauksessa MRS laskee, kun hyödykkeen (X) määrä lisääntyy ---> hyödyke X käy niukaksi, joten tarvitaan yhä enemmän hyödykettä X korvaamaan tämä menetys.
.3. Hyöty - Hyötyfunktio ilmaisee valitun hyödykekombinaation tuottaman hyödyn suhteessa muihin hyödyke-kombinaatioihin (huonompi, yhtä hyvä, parempi) - Suurempi hyöty ----> korkeampi indifferenssikäyrä - Hyödyn suuruutta siis kuvataan hyötyfunktiolla U(X, X) - Kuluttaja valitsee sen hyödykekombinaation, joka antaa suurimman hyötyfunktion arvon. - Pitäisikö hyötyfunktioon lisätä muiden kulutus ) negatiivisena tai ) positiivisena ulkoisvaikutuksena vai jättää kokonaan pois? http://www.talouselama.fi/uutiset/tuloerojen+kasvu+muuttuu+terveyserojen+kasvuksi/a63447 http://www.talouselama.fi/tyoelama/tosiasioita_tyoelamasta/sita+saat+mita+mittaat/a6804 Kardinaalinen hyötyfunktio: suhdelukuasteikko, jossa hyödyn määrä kertoo yksilön hyvinvoinnin. Esim. jos hyötyfunktion arvo kaksinkertaistuu, yksilön kokema hyöty kaksinkertaistuu. Ordinaalinen hyötyfunktio: järjestysasteikko, jossa vain hyötyfunktion asettamalla järjestyksellä on merkitystä. Huonommat/paremmat kombinaatiot.
Kuluttajan teoriassa sovelletaan ordinaalista hyötyfunktiota. -----> Hyötyfunktion monotoniset transformaatiot mahdollisia. Harjoitus. Piirrä kuvio, jossa hyötyfunktiolle on tehty monotoninen transformaatio. Esim. hyötyfunktiosta otettu logaritmi, korotettu potenssiin, otettu neliöjuuri, lisätty jokin luku jne... Hyvin käyttäytyviä preferenssejä kuvataan usein Cobb- Douglas hyötyfunktiolla U(X, X) = X a X b Kuluttajan samoja preferenssejä voidaan kuvata transformoidulla hyötyfunktiolla U(X, X) = a ln X + b ln X
Muita hyötyfunktioita. Täydellinen substituutti U(X, X) = X + X U(4, 0) = U(3, ) = U(, ) = U(, 3) = U(0, 4) = 4 Jos substituutiosuhde on jokin muu kuin yhden suhde yhteen, niin hyötyfunktio on muotoa U(X, X) = ax + bx U(X, X) = X + X ---> U(, 0) = U(, ) = U(0, 4) = 4
. Täydellinen komplementti U(X, X) = min{x, X} ---> U(00, ) = U(, 00) = U(, ) = Jos komplementteja kulutetaan jossain muussa kuin tasasuhteessa, hyötyfunktio on muotoa U(X, X) = min{ax, bx} U(X, X) = min{x, X} ---> U(, ) = U(00, ) = U(, 00) =
3. Kvasilineaarinen hyötyfunktio U(X, X) = f(x) + X Esim. U(X, X) = ln X X + X tai U(X, X) = X + X
Rajahyöty (MU) - Kuluttajan hyödyn lisäys, kun hänelle annetaan pieni määrä lisää hyödykettä (esim. yksi hyödyke) U = U(X) MU = du ( X ) dx Hyödyn määrän muutos, kun hyödykkeen määrää muutetaan du(x) = MU dx
Jos hyötyfunktiossa on kaksi hyödykettä, niin voidaan kysyä, kuinka paljon pitää vähentää toisen hyödykkeen käyttöä kun lisätään toisen hyödykkeen käyttöä, jotta pysytään samalla hyödyn tasolla. U = U(X, X) du = MU dx + MU dx 0 = MU dx + MU dx dx dx M U = ( ) = M U M RS * Indifferenssikäyrän ja budjettisuoran kulmakerrointa käsitellään usein positiivisena lukuna yksinkertaisuuden vuoksi. * Kun budjettisuoran ja indifferenssikäyrän kulmakertoimet ovat samat, hyödykkeiden kulutuskombinaatioita muuttelemalla ei voida lisätä kuluttajan hyötyä (first order condition).
.4. Kuluttajan valintaongelman ratkaisu Budjettisuoran kulmakerroin PX + PX = m X m P = P P X d X d X = ( ) P P
Indifferenssikäyrän kulmakerroin U = U(X, X) 0 = MU dx + MU dx dx dx MU = ( ) = MU MRS Optimiratkaisussa budjettisuoran kulmakerroin = indifferenssikäyrän kulmakerroin
) Tasapainoehto: dx dx MU = = MU P P Tällöin kulutusmääriä muuttelemalla ei saada lisähyötyä. Lisähyötyä voidaan saada vain, jos saadaan lisää rahaa. Tasapainoehdosta voidaan ratkaista optimaalinen toisen hyödykkeen kulutus toisen hyödykkeen suhteen. ) Sijoitetaan tasapainoehto budjettirajoitteeseen ---> varmistetaan, että kaikki rahat tulevat käytetyksi / ei käytetä liikaa rahaa. - Täydellisten komplementtien ja substituuttien tapausta ei voi näin ratkaista.
Esim. Ratkaise hyödykkeen X ja X kysyntä, kun Hyötyfunktio on U = ln X + ln X ja budjettirajoite on PX + PX = m ) Tasapainoehto on X X = P P eli X X = P P Josta saadaan X = P P X
) X:n kulutusmäärä saadaan sijoittamalla X budjettirajoitteeseen PX + PX = m PX + P P P X = m, josta voidaan ratkaista PX + PX = m PX = m X m = P
Hyödykkeen X kulutusmäärät saadaan sijoittamalla X:n kulutusmäärä alkuperäiseen budjettirajoitteeseen eli P m P + PX = m, josta ratkaisemalla saadaan X = m P
Esim. Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = X + X ja budjettirajoite on PX + PX = m X = M/P, kun P < P 0 - M/P, kun P = P 0, kun P > P
Esim. 3 Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = min{x, X} ja budjettirajoite on PX + PX = m X = X = P m + P
Esim. 4 Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on X a X a U = ja budjettirajoite on PX + PX = m - kolme tapaa ratkaista ongelma.