ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 82/11/1 Dnro PSAVI/237/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 82/11/1 Dnro PSAVI/237/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2011 1 ASIA HAKIJA Hevoskorven turvetuotantoalueen ympäristölupa, Siikalatva Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 10 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 10 Tuotantoalueen nykytila... 10 Asutus ja maankäyttö... 11 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 11 Vesistö... 11 Hevoskorven alusmaan laatu happamuuden kannalta... 14 Ympäristöriskit... 15 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 17 Hakemuksen täydennykset... 17 Hakemuksesta tiedottaminen... 17 Lausunnot... 17 Muistutus... 19 Hakijan vastine... 20 Hakemuksen täydennys... 21 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 21 Ympäristöluparatkaisu... 21 Lupamääräykset... 21 RATKAISUN PERUSTELUT... 24 Luvan myöntämisen edellytykset... 24 Lupamääräysten perustelut... 25 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 27 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 27 Luvan voimassaolo... 27 Lupamääräysten tarkistaminen... 27 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 28 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 28 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 28 KÄSITTELYMAKSU... 28 MUUTOKSENHAKU... 29

HAKEMUS 3 Turveruukki Oy on 27.8.2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Hevoskorven 93,5 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Siikalatvan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Hankealue on Metsähallitukselta ja yksityisiltä maanomistajilta ostettua tai vuokrattua aluetta. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuuston 11.6.2003 hyväksymä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti 17.2.2005. Maakuntakaavassa Hevoskorvelle ei ole osoitettu erityisiä kaavamääräyksiä. Turvesoiden käytöstä on annettu yleinen kaavamääräys: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Yleiskuvaus toiminnasta Hevoskorven turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan kunnassa noin 10 km Piippolan taajamasta lounaaseen. Turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden pinta-ala on 91,1 ha, sekä kahdesta auma-alueesta, joiden pinta-ala on 2,4 ha. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 93,5 ha. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Hakemussuunnitelmassa esitetyn alustavan aikataulun mukaan puusto poistetaan, alue ojitetaan ja vesienkäsittelyrakenteet tehdään talvella 2011 2012. Pintamaa poistetaan ja sarat muotoillaan vuoden 2012 kesällä ja

4 syksyllä. Kunnostustuotanto on suunniteltu aloitettavaksi kesällä 2013 ja tuotanto kesällä 2014. Työmaan tukikohtaan ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Tukikohtaan ja auma-alueille rakennetaan kantava tieyhteys. Alueen hyödynnettävän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 1,7 m, ja laskennallinen hyödynnettävä turvemäärä on 0,7 milj. MWh. Vuotuisen tuotantomäärän arvioidaan olevan vakiintuneissa tuotanto-olosuhteissa noin 40 000 MWh jyrsinpolttoturvetta, joka toimitetaan ensisijaisesti Haapaveden tai Oulun alueiden energiaturveasiakkaille. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Hevoskorven koko hyödynnettävän turvemäärän arvonlisäveroton myyntiarvo valtakunnan keskimääräisen jyrsinturpeen toimitushinnan (kuljetusmatka 100 km) mukaisesti laskettuna on noin 5,9 milj. euroa. Työmaan tuotannosta ja siihen liittyvistä toiminnoista vastaa kokonaisurakoitsija hakijan kanssa tekemänsä kokonaisurakointisopimuksen mukaisesti. Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jossa päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30 40 kesässä. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Talvikaudella ei alueella ole turpeen toimitusta lukuun ottamatta mitään toimintaa. Suon turvetuotannon arvioidaan loppuvan kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Seuraavan kymmenvuotisjakson aikana tuotantoaluepoistumia ei vielä arvioida olevan. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa, mutta suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Hevoskorven tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri jälkikäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. Toimintajärjestelmän mukaisesti hakijan henkilöstön sekä urakoitsijoiden vuosittaisella koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa turvetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioon. Hevoskorven turvetuotannon vuotuiset työllisyysvaikutukset ovat 17 henkilötyövuotta, joista suorien työllisyysvaikutusten osuus on noin 6 henkilötyövuotta.

Vesien käsittely ja päästöt vesistöön 5 Vesien käsittely Hevoskorven tuotantoalueen vedet johdetaan Luhtaanojan ja Lamujoen kautta Siikajokeen. Vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset, päisteputkien lietteenpidättimet, kaksi laskeutusallasta, pintavalutuskenttä ja kosteikkoalue. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa tuotantoalueen vedet johdetaan sulan maan aikana pumppaamon sekä laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta pintavalutuskentälle. Muuna aikana vedet johdetaan vesistöön painovoimaisesti laskeutusaltaiden ja settipadon kautta kosteikkoalueelle. Pumppaamon kautta vedet johdetaan niin kauan kun se on jäätymisolosuhteet huomioiden mahdollista. Pintavalutuskenttäalue on ojittamatonta ja suotyypiltään oligotrofista nevarämettä. Kenttäalueen keskimääräinen turvevahvuus on noin 1,4 metriä. Pintavalutuskentän ala on noin 4,6 ha, joka on 4,5 % kentän kokonaisvaluma-alueesta (103 ha). Pintavalutuskentän ympäri rakennetaan penger. Vedet purkautuvat pintavalutuskentältä kentän pohjoisnurkkaan rakennettavan mittapadon kautta. Kosteikkoalueen pinta-ala on noin 4,0 ha, mikä on 3,8 % kokonaisvalumaalueesta (106 ha). Alue on pääosin koivua kasvavaa turvepohjaista vanhaa ojanvarsiniittyä. Alueen läpi on kaivettu metsäoja, joka tukitaan. Kosteikko ei täytä pintavalutuskentille asetettuja kriteerejä turvepaksuuden osalta, eikä siten ole puhdistusteholtaan pintavalutuskenttien tasoa. Hakemuksen mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden investointikustannukset ovat noin 72 500 euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset arvioidaan olevan noin 546 000 euroa (alv 0 %). Hakemuksen 16.9.2010 toimitetussa täydennyksessä esitetty selvitys Hakija on esittänyt, että pumppaamoa käytettäisiin koko sulan maan ajan, käytännössä vähintään 1.5. 31.10 (jäätymisolosuhteet huomioiden) ja jäätyneen maan aikana vedet johdetaan gravitaatiolla kosteikkoalueelle. Tällä menettelyllä vältetään talviaikaisen pumppauksen aiheuttamat pintavalutuskentän vaurioitumiset. Mikäli sulan maan aikana pumppaamon toiminta keskeytyy, voidaan alueen vedet johtaa välittömästi kosteikkoalueelle, jolloin vältetään ohijuoksutus. Edellä mainittu menettely täyttää myös vesienhoitoalueen toimenpideohjelman turvetuotantoa koskevat lisätoimenpideehdotukset. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon rakentaminen edellyttäisi uuden sähkönsiirtolinjan, pituudeltaan 2,7 km, rakentamista pumppaamolle. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointikustannus olisi noin 128 000 euroa (alv 0 %), ja se muodostuu seuraavasti: sähkönsiirtolinja, muuntamo, liittymä 100 000 euroa pumppaamo, sisältäen sähköpumpun, pumppukaivon ja ohjausyksikön 22 650 euroa rakentamisen konetyöt 2 250 euroa rakentamisen miestyöt 1 500 euroa materiaalin kuljetus 1 500 euroa Talviaikaisen pumppaamon toiminnan valvonta aiheuttaa hakijan arvion mukaan vähintään 5 000 euron lisäkustannukset vuosittain. Lisäksi pumppukaivon ja pumpputekniikan sekä purkuputkiston sulana pito voi olla

6 mahdotonta Pohjois-Suomen olosuhteissa pidemmän pakkasjakson aikana. Ympärivuotisen pintavalutuksen käyttöönotto lisäisi Hevoskorven alueen kuntoonpanon kustannuksia noin 90 000 eurolla. Vuoden 2009 alussa on käynnistynyt kolmevuotinen TUKOS-hanke (Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely). Hakijan näkemyksen mukaan vasta TUKOS-hankkeen jälkeen voidaan määrätä talviaikainen pumppaus pintavalutuskentille Pohjois-Suomen alueella edellyttäen, että tulokset puoltavat kyseessä olevaa asiaa. Ympäristönsuojelun kannalta olisi haitallisin vaihtoehto se, että hyvin toimiva pintavalutuskenttä pilattaisiin talviaikaisella pumppauksella tarvittavien rakennus- ja käyttöohjeiden puuttuessa. Hakija on katsonut, että turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa voidaan käyttää myös muita menetelmiä kuin ympärivuotista pintavalutusta, jos menetelmien käyttö kyseisellä kohteella on ympäristönsuojelullisesti perusteltua. Hevoskorven tapauksessa kosteikon olemassaolo estää avovesikaudella poikkeustilanteissa vesien ohijuoksutuksen, mikä parantaa oleellisesti pumppaukseen perustuvaa vesienkäsittelyä. Lisäksi esitetyllä menettelyllä vältetään talviaikaisen pumppaamon toimintaan liittyvät jäätymiset ja käynnistyshäiriöt. Rakenteiden toimivuus on todennettavissa hakemuksessa esitetyllä tarkkailulla. Hakijan mukaan hakemuksen mukainen vesienkäsittely Hevoskorvella täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BATNEEC) vaatimukset Hevoskorven olosuhteissa. Hakemuksen 12.1.2011 toimitetussa täydennyksessä esitetty selvitys Hakija on sopinut maanomistajien kanssa laskuojan ja eristysojan kaivamisesta kosteikkoalueelle saakka. Ennen kosteikkoa on suunniteltu kaksi putkialitusta laskuojan alitse, joiden kautta johdetaan ympäristöalueiden vedet eristysojan kautta Luhtaanojaan. Alimman putkialituksen alapuolella on lyhyellä matkalla eristysojaa, jonka vedet johdetaan kosteikon itäpuolelta rajaojaa myöten kohti pohjoista ja edelleen Luhtaanojaan. Laskuojan molemmin puolin metsäojat tukitaan, jotta vedet eivät johdu eristysojasta laskuojaan tai päinvastoin eivätkä Luhtaanojaan tai Luhtaanojasta. Laskuoja kaivetaan niin, ettei siitä pääse vesiä muualle kuin kosteikkoalueelle. Eristysoja kaivetaan niin, että sen vedet eivät voi johtua laskuojaan. Luhtaanojan vedet pääse johtumaan laskuojaan. Päästöt Hevoskorven päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailutulosten ja kirjallisuudesta saatujen tietojen avulla. Päästöjen laskennassa on käytetty ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden aineistoa, vaikka Hevoskorvella on jäätyneen maan aikana käytössä vedenkäsittelymenetelmänä kosteikko. Kyseinen kosteikko ei kuitenkaan täytä pintavalutuskentille asetettuja kriteerejä turvepaksuuden osalta, eikä siten ole puhdistusteholtaan pintavalutuskenttien tasoa. Tästä syystä laskettu kuormitus on todennäköisesti jonkin verran liian pieni. Laskennassa on käytetty kuitenkin ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden aineistoa, koska kosteikoista ei ole olemassa riittävästi tarkkailuaineistoa. Hevoskorven tuotantoalue on kokonaan metsäojitettua suota. Suunnittelualueen vallitsevia suotyyppejä ovat oligotrofiset eriasteiset rämemuuttumat.

7 Metsäojitetun alueen kuormitusta voidaan arvioida käyttäen julkaisussa Metsätalouden vesistökuormituksen hallinta suopohjilla (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 866, 2002) esitettyjä metsätalouskäytössä olevien valuma-alueiden veden mediaanipitoisuuksia Pohjois-Suomessa. Tutkimuksen mediaanipitoisuudet ovat: kiintoaine 3,9 mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 μg/l ja fosfori 27 μg/l. Mediaanipitoisuuksien ja Lamujoen keskiosan osavaluma-alueen (57.062) vuosien 1961 2008 valumakeskiarvolla 6,7 l/s km 2 laskettuna hankealueen nykyiseksi vuosikuormitukseksi saadaan 770 kg kiintoainetta, 5 kg fosforia ja 135 kg typpeä. Hankealueen nykyistä kuormitusta on arvioitu käyttäen vuosina 2004 2006 Luhtaanojasta hankealueesta alavirtaan otettujen ennakkotarkkailunäytteiden pitoisuuskeskiarvoja. Pitoisuudet ovat olleet keskimäärin: kiintoaine 13 mg/l, typpi 990 μg/l ja fosfori 125 μg/l. Luhtaanojan vedenlaadun perusteella ja Lamujoen keskiosan osavaluma-alueen (57.062) vuosien 1961 2 2008 keskimääräisellä vuosivalumalla 6,7 l/s km laskettuna hankealueen nykyiseksi vuosikuormitukseksi saadaan 2 570 kg kiintoainetta, 25 kg fosforia ja 195 kg typpeä. Luhtaanojan ennakkotarkkailunäytteiden perusteella lasketut hankealueen nykykuormitusarvot ovat kiintoaineen osalta noin 3-kertaa suuremmat, kokonaisfosforin osalta noin 4,5-kertaa suuremmat ja kokonaistypen osalta noin 1,5-kertaa suuremmat kuin kirjallisuudesta saatujen arvojen perusteella lasketut kuormitusarvot. Kuntoonpanovaiheen vuosikuormitus on laskettu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen soiden keskimääräisen tarkkailuaineiston vuosien 2004 2008 ominaiskuormituksien perusteella. Aineistossa on mukana pintavalutuskentällisiä sekä laskeutusaltaallisia tarkkailusoita, minkä johdosta aineiston avulla arvioitu pintavalutuskentällisen suon kuormitusarvio voi olla liian suuri ja laskeutusaltaallisen suon kuormitusarvio liian pieni. Hevoskorven kuntoonpanovaiheen arvioidut päästöt (brutto, sisältää luonnonhuuhtouman) ovat vuositasolla 3 025 kg kiintoainetta, 37 kg fosforia ja 470 kg typpeä. Kuntoonpanosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla noin 2 350 kg kiintoainetta, 30 kg fosforia ja 290 kg typpeä. Laskenta-arvioiden perusteella kuntoonpanovaiheen aikana Hevoskorven hankealueen kiintoaine- ja kokonaistyppipäästöt kasvavat noin 4-kertaisiksi ja kokonaisfosforipäästöt noin 7-kertaisiksi kirjallisuudesta saatujen vedenlaatuarvojen avulla laskettuun nykykuormitukseen verrattuna. Verrattuna kuntoonpanovaiheen kuormituksia Luhtaanojan ennakkotarkkailunäytteiden vedenlaatutietojen avulla laskettuihin hankealueen nykykuormitusarvoihin, kasvavat kiintoainepäästöt kuntoonpanovaiheessa noin 1,2-kertaisiksi, kokonaisfosforipäästöt noin 1,5-kertaisiksi ja kokonaistyppipäästöt noin 2,5-kertaisiksi nykytilanteeseen nähden. Tuotantovaiheen päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten soiden tarkkailuaineiston vuosien 2001 2008 ominaiskuormituksien perusteella. Hevoskorven tuotantovaiheen arvioidut päästöt (brutto, sisältää luonnonhuuhtouman) ovat vuositasolla 1 860 kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 470 kg typpeä. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla noin 1 060 kg kiintoainetta, 8 kg fosforia ja 245 kg typpeä. Laskenta-arvioiden perusteella tuotantovaiheen aikana Hevoskorven hankealueen kiintoainepäästöt kasvavat noin 2,4-kertaisiksi, kokonaisfosforipäästöt noin 3-kertaisiksi ja kokonaistyppipäästöt noin 3,5-kertaisiksi kirjallisuudesta saatujen vedenlaatuarvojen avulla lasketuista nykykuormitusarvoista. Verrattuna tuotantovaiheen kuormituksia Luhtaanojan ennakkotarkkailunäytteiden vedenlaatutietojen avulla laskettuihin hankealueen nykykuormitusarvoihin, kasvavat kokonaistyppipäästöt tuotantovaiheessa noin 2,4-kertaisiksi nykytilanteeseen näh-

8 den. Kiintoaineen osalta päästöt ovat laskennan mukaan nykytilanteessa noin 1,4-kertaa suuremmat ja kokonaisfosforin osalta noin 1,7-kertaa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Turvetuotannon pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa melko vähän pölypäästöjä, koska turve on kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Hevoskorvella tullaan käyttämään hakumenetelmää. Se aiheuttaa muihin tuotantomenetelmiin verrattuna suurimmat pölypäästöt. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölyämistä. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Valtioneuvoston asetuksessa nro 711/2006 on määrätty hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuuden raja-arvoksi 50 μg/m 3 24 tunnin keskiarvona laskettuna. Käytettäessä tuotantomenetelmänä hakumenetelmää yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä raja-arvoa 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa ko. raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toimintaalueesta ja kerättäessä turvetta hakumenetelmällä noin 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1 000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttaa tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Hevoskorven tuotantoalue rajautuu suo- ja metsäalueisiin. Turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta. Tästä syystä Hevoskorven turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa lähiympäristöön. Pölyhaittaa läheisellä maantiellä voi esiintyä lähinnä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Melu Melua turvetuotantoalueella aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Pölypäästöjen tavoin melupäästöille on tunnusomaista tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeat pitoisuushuiput ja pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä liikkuvat työkoneet tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Tur-

9 peen kuljetusajankohtana melu keskittyy lyhytaikaisesti kuormauksen ajankohtaan. Tuotettaessa jyrsinturvetta hakumenetelmällä eri työvaiheiden lähtömelutasot vaihtelevat noin 100 110 db(a) välillä. Ennen turvetuotannon aloittamista tuotantoalueen kunnostustoimet (kunnostusjyrsintä ja kunnostusruuvi) ovat jyrsinturvetuotannon muita vaiheita äänekkäimpiä toimia. Kunnostustoimissa lähtömelutasot vaihtelevat noin 116 117 db(a) välillä. Ympäristömelun ohjearvo päiväajalle on asuinalueilla 55 db(a) ja yöajalle 50 db(a) (VNP 993/1992). Hakumenetelmässä päiväajan ohjearvo ei missään työvaiheessa ylity 100 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Kunnostustoimien aikana hetkellinen 55 db(a):n melutasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin etäisyydellä työkoneista. Äänilähteen tuottaman äänen vaikutusalue voi kuitenkin äänilähteen voimakkuudesta ja suuntaavuudesta sekä ympäristön olosuhteista riippuen olla useita kilometrejä. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot sekä kasvillisuus ja puusto. Hevoskorven turvetuotantoalueen läheisyydessä ja työmaateiden varrella ei ole asutusta. Tästä syystä tuotannosta ja turvekuljetuksista ei aiheudu meluhaittaa asutukselle. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. Liikenne Varastointi ja jätteet Tuotantoaikainen työmaaliikenne sekä turpeen toimitus tapahtuvat valtatieltä 4 erkanevia Sukkasalon ja Tähyskankaan metsäautoteitä ja rakennettavaa kahta työmaatietä pitkin. Hevoskorpi sijaitsee lähimmillään 700 metrin etäisyydellä valtatiestä. Työmaatietä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilö- tai pakettiautoliikennettä sekä tuotantokentillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30 40) aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 4 5 autoa/vuorokausi. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit. Hevoskorvelle johtavia metsäautoteitä käyttävät myös alueen maanomistajat lähinnä maa- ja metsätalousliikenteeseen. Hevoskorvella tuotetun jyrsinpolttoturpeen ensisijainen toimitussuunta on Haapavesi, jossa sitä käyttää Kanteleen Voima Oy:n voimalaitos. Vaihtoehtoinen toimitussuunta on Oulun alue. Turpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Vuorokautisen täysperävaunuliikenteen määrän arvioidaan olevan enimmillään 20 30 yhdistelmäkuormaa. Vuotuisen jyrsinturvetuotannon 40 000 MWh:n tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 33 000 litraa. Määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai kahteen 2 000 9 000 litran valumaaltaalliseen terässäiliöön tai muuhun säiliöön, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai auma-alueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa.

10 Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa. Hevoskorven tuotantoalueella syntyy jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten on jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiat. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Siikalatvan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Hevoskorven turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Työmaalle laaditaan ennen suon kuntoonpanon aloittamista jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma, joka liitetään kaikkiin suon kuntoonpanon ja turvetuotantoa koskeviin urakkasopimuksiin. Hakija valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita (esimerkiksi kemerapuu, hakkuutähde, puru ja kutterilastu) lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 t/v. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaines energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään sijoittamalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan hakemuksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hevoskorvella ei ole tehty turvetuotantoon tähtääviä kuntoonpanotöitä. Suunniteltu tuotantoalue on metsäojitettua, eriasteisesti muuttunutta rämettä ja turvekangasta. Hevoskorven suota ympäröivät metsät ovat ojitettuja rämeitä ja havupuuvaltaista talousmetsää. Selvityksissä ei tullut esille uhanalaisten kasvien esiintymiä alueella. Myöskään maastokäynnin aikana ei havaittu kyseessä olevaan ryhmään kuuluvia kasveja tai luontotyyppejä.

Linnustoltaan Hevoskorpi on melko vaatimaton. Siellä ei havaittu pesivänä yhtään EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia. Hevoskorven lajeista Suomen uhanalaisuusluokittelussa mainitaan vain käki, jonka uhanalaisuusluokka on silmälläpidettävä. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Jäätyneen maan aikaiseen vesien käsittelyyn rakennettavaksi suunnitellulle kosteikkoalueelle ei ole tehty kasvillisuus- eikä linnustokartoitusta. Alue on pääosin koivua kasvavaa turvepohjaista vanhaa ojanvarsiniittyä. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueesta yhden kilometrin etäisyydellä ei sijaitse asutusta, eikä lähialueella sijaitse peltoja. Luhtaanojan alaosalla on asutusta ja peltoja. Lamujoen varrella asutusta on enemmän. Myös alueen pellot ovat keskittyneet Lamujokivarteen. Muutoin Lamujoen vesistön käyttö on normaalia virkistyskäyttöä kuten veneilyä ja uimista. Ojaosuuksilla ei ole merkittävää virkistyskäyttöä. Tuotantoalueen kuntoonpanotöiden johdosta Hevoskorpi muuttuu marjastus- ja metsämaana, koska alue muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueverkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Myöskään muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemia ei suon lähialueella ole. Hevoskorven välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Vesistö ja vedenlaatu Hevoskorpi sijaitsee Lamujoen valuma-alueella (57.06) ja tarkemmin Lamujoen keskiosan osavaluma-alueella (57.062). Lamujoen valuma-alueen 2 pinta-ala on 979 km ja Lamujoen keskiosan osavaluma-alueen pinta-ala 99 km 2. Lamujoen valuma-alueen pinta-ala Luhtaanojan kohdalla on noin 530 km 2. Lamujoen keskivirtaamaksi Luhtaanojan alapuolella on arvioitu 0,64 m 3 /s, talvella (joulu-maaliskuu) 0,16 m 3 /s ja kesällä (kesä-syyskuu) 0,29 m 3 /s. Keskialivirtaama on 0,004 m 3 /s ja keskiylivirtaama 3,3 m 3 /s. Hevoskorven alapuolisen Luhtaanojan valuma-alue on lähinnä ojitettua suo- ja metsäaluetta. Lamujoen keskiosan valuma-alueella ei ole muita turvetuotantosoita. Lähimmät tuotannossa olevat turvetyömaat ovat Piipsanneva ja Kurenluianneva. Hakijan laatiman arvion mukaan seuraavan 10 vuoden aikana Siikajoen valuma-alueella poistuu tuotantoalueita noin 300 ha. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lamujoki kuuluu Luhtaanojan laskukohdassa luokkaan tyydyttävä ja Ristisenojan alapuolella luokkaan välttävä. 11

12 Ekologisen luokittelun mukaan Lamujoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luhtaanojaa ei ole luokiteltu. Hevoskorven alapuolista Luhtaanojaa on tarkkailtu ennakkoon vuosina 2004 2006. Luhtaanojan vesi on ollut tummaa, humuspitoista sekä ravinteikasta. Veden ph on ollut pääosin hieman happaman puolella. Alkaliniteettiarvojen perusteella veden puskurointikyky on hyvä. Sähkönjohtavuudet ovat olleet hieman luonnonvesille tyypillistä tasoa suurempia. Puron fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 44 220 μg/l ja typpipitoisuudet välillä 740 1 300 μg/l. Vedessä on ollut runsaasti epäorgaanisia ravinteita. Kesän keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella Luhtaanoja kuuluu ylirehevään luokkaan ja typpipitoisuuksien perusteella rehevään luokkaan. Hertta-tietokannassa on vedenlaatutietoja Hevoskorven ylä- ja alapuolisilta Lamujoen pisteiltä vuosilta 2000 2008. Lamujoessa vesi on ollut tummaa, humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta. Veden ph on ollut happaman puolella ja sähkönjohtavuudet luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Veden happitilanne on ollut pääosin hyvä. Joen fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 40 92 μg/l ja typpipitoisuudet välillä 490 1 400 μg/l. Kesän keskimääräisten fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Lamujoki voidaan luokitella reheväksi. Vaikutukset vesistöön Hevoskorven turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Lamujoessa Luhtaanojan alapuolella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Hevoskorven kuntoonpanon nettopitoisuuslisäykset Lamujoessa Luhtaanojan alapuolella on talven keskivirtaamassa (0,16 m 3 /s) 7 µg/l fosforia, 60 µg/l typpeä ja 0,3 mg/l kiintoainetta ja kesän keskivirtaamassa (0,29 m 3 /s) 2 µg/l fosforia, 25 µg/l typpeä ja 0,3 mg/l kiintoainetta. Kuntoonpanovaiheen aikaisilla päästöillä olisi laskennallisen arvion perusteella vaikutusta lähinnä Lamujoen typpipitoisuuksiin. Myös talviaikaisella fosforikuormituksella näyttäisi olevan laskennallisen arvion perusteella merkitystä. Luhtaanojassa kiintoaineen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet ovat suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilta lähtevässä vedessä keskimäärin (kiintoaine 40 % ja fosfori 30 % suurempi). Tämän perusteella laskennalliset pitoisuuslisäykset kiintoaineen ja fosforin osalta olisivat liian suuria ja sitä kautta vaikutukset Luhtaanojan ja Lamujokeen jäisivät vähäisiksi. Luhtaanojan keskimääräiset typpipitoisuudet ovat hieman pienempiä kuin tarkkailusoilta lähtevässä vedessä (22 % pienempi). Tämän perusteella Hevoskorven kuntoonpanovaiheen aikaisilla typpipäästöillä olisi jonkin verran vaikutusta Luhtaanojan ja sitä kautta Lamujoen typpipitoisuuksiin. Hevoskorven tuotantovaiheen nettopitoisuuslisäykset Lamujoessa Luhtaanojan alapuolella on talven keskivirtaamassa (0,16 m 3 /s) 2 µg/l fosforia, 40 µg/l typpeä ja 0,1 mg/l kiintoainetta, kesän keskivirtaamassa (0,29 m 3 /s) 1 µg/l fosforia, 20 µg/l typpeä ja 0,1 mg/l kiintoainetta, kesän keskialivirtaamassa (0,004 m 3 /s) 60 µg/l fosforia, 1 340 µg/l typpeä ja 7 mg/l kiintoainetta ja kesän keskiylivirtaamassa (3,3 m 3 /s) 0,1 µg/l fosforia, 2 µg/l typpeä ja 0,0 mg/l kiintoainetta. Tuotantovaiheen aikaisilla päästöillä olisi laskennallisen arvion perusteella vaikutusta lähinnä Lamujoen typpipitoisuuksiin. Kesän alivirtaamatilanteessa pienestä virtaamasta johtuen laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat kaikilta osin suuria. Luhtaanojassa kiintoaineen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet ovat suurempia kuin tarkkailusoilta

13 lähtevässä vedessä keskimäärin (kiintoaine 67 % ja fosfori 70 % suurempi). Tämän perusteella laskennalliset pitoisuuslisäykset kiintoaineen ja fosforin osalta olisivat liian suuria ja sitä kautta vaikutukset Luhtaanojaan ja Lamujokeen jäisivät vähäisiksi. Luhtaanojan keskimääräiset typpipitoisuudet ovat samaa tasoa kuin tarkkailusoilta lähtevässä vedessä. Tämän perusteella Hevoskorven tuotantovaiheen aikaisilla typpipäästöillä olisi vähäisesti vaikutusta Luhtaanojan ja sitä kautta Lamujoen typpipitoisuuksiin. Karttatarkastelun perusteella suuri osa Lamujoen ylä- ja keskiosan valumaalueesta on ojitettua aluetta. Hevoskorven turvetuotannon vaikutuksia Luhtaanojassa ja Lamujoessa ei voida erottaa metsäojitusalueiden vesien samankaltaisista vaikutuksista. Vesienhoitosuunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 on todettu Siikajoen vesistöstä kohdassa vesistöjen tilatavoitteet, että Siikajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä, keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa välttävä tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Ainoastaan Iso Lamujärvi on hyvässä tilassa. Tavoitteena on saavuttaa kaikissa näissä vesimuodostumissa hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Ison Lamujärven tilatavoitteena on vähintään nykytilan turvaaminen. Luokitelluissa vesimuodostumissa, jotka ovat joko kokonaan tai osittain suojelualuerekisteriin kuuluvalla Natura-alueella, voidaan noudattaa tavanomaisia tilatavoitteita. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Happamuuden vähentämistarvetta on myös Neittävänjoessa ja Lamujoessa. Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi saada vähennetyksi noin puoleen nykyisestä, jotta joen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 μg/l. Lamujoella vähentämistarve on noin viidennes nykyisestä, mutta muissa Siikajoen vesistön tarkastelluissa vesimuodostumissa huomattavasti tätä enemmän. Suurin vähentämistarve koskee maataloutta. Nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden riittävyys -osiossa on todettu, että Siikajoen alaosalla ihmisen aiheuttama fosforikuormitus vähenee nykykäytännön toimenpitein laskennallisesti 10 % ja fosforipitoisuus alenee vuoteen 2015 mennessä nykytasolta 65 ug/l tasolle 60 ug/l. Tilatavoitteen saavuttamiseen vähennys ei riitä. Turvetuotantoa koskevassa toimintokohtaisessa lisätoimenpiteessä on todettu, että uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi uuden turvetuotantoalueen lupahakemuksessa selvitetään vesistön happamoitumisriski ja esitetään tarvittavat toimenpiteet tai rajoitukset haittojen ehkäisemiseksi. Happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Kalasto ja kalastus Lamujoella on tehty kalastustiedustelu vuonna 2005 Ruonasenojalta (noin 6 km Luhtaanojan yläpuolella) lähtien jokisuulle. Tiedustelu kohdistettiin kaikien rakennettujen rantatilojen omistajiin. Heistä kalasti puolet eli 84 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 1,5 henkilöä, joten kalastajia oli noin 130. Kalastus tapahtui pääasiassa katiskoilla, heittovavoilla, verkoilla ja mato-ongilla. Kalastus painottui touko-elokuulle. Verkkokalastuspäiviä oli keskimäärin 12 kalastajaa kohden. Katiskoilla kalastettiin

14 keskimäärin 48 päivää ja heittovavoilla keskimäärin 16 kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis Lamujoella vuonna 2005 oli 1 300 kg, josta haukea oli 42 %, ahventa 19 %, särkeä 15 %, harjusta 7 % ja kirjolohta 6 %. Muita kalalajeja saatiin vain vähän. Talouskohtainen saalis oli 15 kg. Todellisuudessa kokonaissaalis oli esitettyä suurempi, sillä Lamujoella kalasti myös jokivarren ulkopuolisia kalastajia ainakin heittovavoilla. He kalastivat koskialueilta istutettua pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta sekä harjusta. Lamujoella on tehty kalastustiedustelu samalla alueella myös vuonna 2000. Kokonaissaaliissa ja saaliin lajijakaumassa ei ollut kovin merkittäviä eroja vuosien 2000 ja 2005 välillä. Kalojen makuvirheitä ilmoitti esiintyvän vuonna 2005 Lamujoella 64 % kalastajista. Todellisuudessa tilanne lienee kesäaikana esitettyä pahempi, sillä monet kalastavat vain keväällä kylmän veden aikana, jolloin makuvirheitä ei juuri esiinny. Muita kalastusta merkittävästi haittaavia tekijöitä olivat Lamujoella veden sameus, pyydysten likaantuminen, pohjan liettyminen ja lisääntynyt vesikasvillisuus. Lamujoella harjus lisääntyy luontaisesti. Harjuskanta on kuitenkin varsin heikko. Pyyntikokoisena istutetun taimenen kudusta todettiin syntyneen poikasia Lamujoella ensimmäisen kerran vuonna 2002. Lamujokeen on istutettu 2000-luvulla pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta sekä joinakin vuosina pieniä eriä vastakuoriutuneita taimenia. Lamujoella on nykyisin istutuksista peräisin oleva pyyntivahva rapukanta Laakkolan alapuolisella Lamujoella sekä ainakin paikoin Laakkolan yläpuolella Kortteiselle asti. Lamujoella ravusti vuonna 2000 72 luvan lunastanutta ravustajaa, joiden kokonaissaalis oli noin 20 000 rapua. Vuonna 2005 ravustajia arvioitiin olleen noin 40 ja kokonaissaalis oli 16 000 rapua. Vuoden 2005 ravustajamäärä lienee jonkin verran aliarvio. Rapurutto kuitenkin tuhosi rapukannan kesällä 2010 Lamujoen alaosalla Pulkkilan taajaman alueella. Rapua on voitu pyytää toistaiseksi vielä normaalisti ylempänä Lamujoella, jonne rapurutto todennäköisesti leviää seuraavina vuosina. Hevoskorven alusmaan laatu happamuuden kannalta Siikajoen valuma-alueen alaosan soiden alusmaa on todettu olevan paikoin happamampaa kuin yleensä Suomessa. Tämän aiheuttaa alla olevan kallioperän rikkipitoisten mineraalien melko suuri määrä sekä kvartäärigeologinen historia. Alue sijoittuu Pohjanlahdelta Laatokkaan ulottuvalle rikkipitoisten mineraalien vyöhykkeelle ja valuma-alueen alaosa on ollut muinaisen Litorinameren pohjaa. Hevoskorpi sijaitsee geologisen vyöhykkeen etelälaidassa ja sen korkeus merenpinnasta on noin 100 metriä. Hevoskorven aluetta ei voi pitää happamuusriskiltään kovin ongelmallisena, koska Litorinameren ylin ranta on tuolla alueella noin 80 metriä. Oulun yliopisto on tutkinut Siikajoen turvetuotantoalueiden soiden alusmaiden geokemiaa vuonna 2008. Jylennevan turvetuotantoalueella, joka sijaitsee noin 10 kilometriä kaakkoon Hevoskorvesta, kahden alusmaanäytteen ph arvot olivat 5,0 ja 5,4. Hevoskorvesta noin 2,5 kilometriä kaakkoon sijaitsee Kureluijannevan turvetuotantoalue. Vuosina 2008-2009 Jylenneva ja Kureluijanneva olivat päästötarkkailussa. Tuotantosoiden vesien keskimääräiset ph-arvot olivat vuonna 2008 Kureluijannevalla 6,7 (n = 9) ja Jylennevalla 6,6 (n = 10) ja vuonna 2009 Kureluijannevalla 6,9 (n = 8) ja Jylennevalla 6,6 (n = 10).

Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Happamoitumisriskiä ei Hevoskorven alueella arvioida olevan. Laskeutusaltaita ei tulla kaivamaan kivennäismaahan saakka. Turvetuotantoon liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Mikäli pumppaus avovesikaudella estyisi pintavalutuskentälle, voidaan vedet johtaa välittömästi gravitaatiolla kosteikkoalueelle. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Hevoskorven turvetuotantoalueelle laaditaan ennen tuotannon aloittamista Sisäasianministeriön ohjeiden mukainen Hevoskorven pelastussuunnitelma. Siinä esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Käyttötarkkailu alkaa, kun turvetuotantoaluetta aletaan kuntoonpanna turvetuotantoon, ja se jatkuu siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Päiväkirjaa ja muita käyttötarkkailuun liittyviä asiakirjoja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ELY-keskukselle. Päiväkirjat ja muut käyttötarkkailuun liittyvät asiakirjat säilytetään mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta varten niin kauan, kuin tuottaja on vastuussa toiminnasta. Vuosittain toiminnasta laaditaan lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan vaadittaessa ELY-keskukseen sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Tarkkailussa olevien turvesoiden osalta käyttötarkkailun vuosiyhteenvedot toimitetaan myös päästötarkkailuraportin laatijalle. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu sisältyy käyttötarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu aina vesienkäsittelyrakenteiden kunnon ja 15

Vahinkoja estävät toimenpiteet 16 toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloinkin. Tarkistusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistukset. Hevoskorven pintavalutuskentän tehon tarkkailua ei esitetä tehtäväksi, sillä luotettavaa näytteenottoa tulevasta vedestä ei voida tehdä, koska vesi joudutaan pumppaamaan kentälle. Kentän toimintaa voidaan arvioida päästötarkkailun perusteella, kun kentältä lähteviä päästöjä verrataan laajempaan saman vuoden pintavalutuskenttäaineistoon. Kosteikkopuhdistamon vedenlaatua seurataan kuntoonpanovaiheessa ottamalla myös kosteikolle menevästä vedestä näytteet kerran kuukaudessa. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu tehdään talvi- ja tulva-aikana kosteikon alapuolella olevalta mittapadolta 2. Sulan maan aikainen (pumppaus käynnissä) tarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta 1. Virtaamat mitataan kuntoonpanovuosina mittapadolta 1 jatkuvatoimisella virtaamanmittarilla toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Kosteikon alapuolelta mitataan virtaama näytteenottohetkinä (talvikaudella jatkuvatoiminen mittaus ongelmallista). Tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuolelta mittapadolta 1. Virtaamat mitataan tarkkailuvuosina mittapadolta jatkuvatoimisella virtaamanmittarilla toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Tuotantovaiheen tarkkailu tehdään kahtena vuonna lupakaudella. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella lasketaan turvetuotannon päästöt vesistöön. Laskennassa noudatetaan soveltuvin osin Turvetuotannon tarkkailuoppaasta (18.5.2006) ilmeneviä päästöjen laskentamenetelmiä. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi suppeaa tarkkailua suon pienen koon vuoksi ja koska suo on tulevalla lupakaudella tarkkailussa 4 5 vuotena (kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen päästötarkkailu). Hevoskorven vaikutustarkkailu tehdään Siikajoen turvetuotantoalueiden vuosien 2006 2011 käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Hevoskorven vaikutusta vesistöön tarkkaillaan Luhtaanojasta pisteestä Hev1, joka on ollut myös ennakkotarkkailupisteenä. Piste on niin sanottu vaihtuvan tarkkailun näytepiste, jolta näytteet otetaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailuvuosina. Kalasto-, kalastus- ja pohjaeläintarkkailua tehdään Siikajoen vuosien 2008 2012 yhteistarkkailuohjelman osien II: Kalataloustarkkailuohjelma ja III: Pohjaeläintarkkailuohjelma -mukaisesti. Hakija on katsonut, ettei ole tarvetta erillisen pölytarkkailuohjelman eikä melutarkkailuohjelman esittämiseen, koska Hevoskorpea lähinnä oleva asutus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä. Hakija on arvioinut Hevoskorven kuormituksen vesistö-, kalasto- ja kalastusvaikutukset kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalasto- ja kalastushaitat voidaan ehkäistä vuotuisella 280 euron kalatalousmaksulla.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY 17 Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on 16.9.2010 täydentänyt hakemustaan perustelemalla, miksi hakemuksessa ei esitetä käytettäväksi pintavalutusta ympäri vuoden. Täydennyksen tiedot on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä olevaan päätöksen kertoelmaosaan. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa sekä Siikalatvan kunnassa 30.9. 1.11.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 30.9.2010 paikallislehti Siikajokilaaksossa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELYkeskukselta, Siikalatvan kunnalta sekä kunnan kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Hevoskorven luonnonsuojelulliset arvot ovat vähäiset eikä esteitä ympäristöluvan myöntämiselle siltä osin ole. Alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisen kannalta hankkeeseen ei ole ollut huomautettavaa. Hevoskorpi on ojitettuna alueena vesienhoitosuunnitelmassa ehdotettujen ohjauskeinojen mukainen. Kosteikon toimivuudesta ei ole takeita, koska rakenteesta ei ole mitoitus- eikä suunnitteluohjeita. Hankkeen vesienkäsittely vaikuttaa kuitenkin BAT-periaatteiden ja turvetuotannolle asetettujen lisätoimenpiteiden mukaiselta. Hakemuksen puutteena on, ettei lupahakemuksessa ole tarkasteltu Lamujoen turvetuotannon yhteisvaikutusta eikä esitetty turvetuotantopinta-aloja. Luvan myöntämisen edellytyksiä punnittaessa on otettava huomioon myös muiden alueella ympäristöä kuormittavien toimintojen ja turvetuotannon yhteisvaikutus. Vuonna 2009 Lamujoen valuma-alueella oli toiminnassa yhdeksän turvetuotantoaluetta, joiden tuotannossa tai kuntoonpanossa olevien alueiden pinta-ala oli yhteensä 881 ha. Kyseisen vuoden tarkkailuraportin mukaan turvetuotantoalueiden tuotannosta oli poistunut 209 ha, joiden jälkikäyttöä ei ollut vielä aloitettu.

Lamujoen valuma-alueen turvetuotantoalueet vuonna 2009 18 Tuotantoalue osavaluma-alue tuotannossa tai kuntoonpanossa (ha) Piipsanneva (osa) 57.068 191 Paskoneva 57.068 100 Jylenneva 57.068 70 Kivineva (osa) 57.069 144 Lahnasneva 57.069 121 Jyletneva 57.069 61 Joutenneva 57.063 28 Kureluianneva 57.067 156 Konnunsuo (osa) 57.064 10 Lamujoen valuma-alueella luvituksessa tai ilman lainvoimaista lupaa olevat alueet lokakuussa vuonna 2010 Tuotantoalue osavaluma-alue pinta-ala (ha) Korteneva (vireillä) 57.063 114 Hangasneva (ei lainv.) 57.065 94 Hevoskorpi (vireillä) 57.062 93 Lamujoen osalta nykyinen kuormitus on jo korkealla tasolla harjuksen ja taimenen menestymisen kannalta. Lamujoen luonnonvaraista harjuskantaa pyritään pitämään hengissä ja samalla lisäämään heikosti lisääntyvän taimenen elinmahdollisuuksia. Harjus kestää kiintoainetta hieman taimenta paremmin, mutta on vastaavasti herkempi vähäisellekin happamuudelle. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, on pintavalutuskenttää käytettävä mahdollisimman pitkän aikaa tuotantokauden jälkeenkin siihen asti, kunnes pumppaus altaasta ei enää jäätymisen vuoksi ole mahdollista. Kosteikon toimivuutta on tarkkailtava erikseen. Alueelta lähtevän veden ph:ta on seurattava ja mikäli happamuutta ennalta arvioidusta huolimatta ilmenee, on varauduttava toimenpiteisiin, esimerkiksi veden neutralointiin. Kosteikolle johtavan eristysojan kunnossapitoon on syytä kiinnittää huomiota, jotta olemassa olevista metsäojista ei pääse purkautumaan vesiä kosteikolle johtavaan laskuojaan. Vaikutustarkkailu tulee tehdä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että Luhtaanojan merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen, mutta Lamujoen huomattava. Tarkkailun perusteella Lamujoella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintokuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Hevoskorven turvetuotantoalueella vesistöön johdettava kuormitus vahvistaisi haittoja osaltaan ja pitäisi niitä muun kuormituksen vähetessä yllä. Kalataloudellinen kompensaatio ja tarkkailu ovat tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää Siikajoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. ELY-keskuksen mukaan lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2021 loppuun mennessä.

19 Hakija on määrättävä maksamaan alueen kuntoonpanon aloittamisvuodesta alkaen 330 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tehtävä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Ympäristöpalvelut Helmi 4. Siikalatvan kunta Ympäristöpalvelut Helmi on Siikalatvan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että lupamääräyksissä tulisi ottaa huomioon Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa annetut yleiset suunnittelumääräykset ja tutkia, toteutuuko hankkeessa vaatimus turvetuotannon toteutuksesta siten, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojeluohjelman tavoiteohjelman mukaisesti. Lupamääräyksin tulee huolehtia siitä, että ravinne- ja kiintoainekuormitus vesistöön ei lisäänny eikä virkistyskäyttö heikenny nykyisestään ja toiminta edellyttää maakuntakaavamääräysten mukaisesti, että valumaaluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Luvassa tulee edellyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista myös valumavesien käsittelyssä ympäri vuoden ja velvoittaa hakija käyttämään kosteikkoa tehokkaampaa käsittelymenetelmää myös talvella. Lisäksi luvassa tulee edellyttää vesien käsittelymenetelmien ja -rakenteiden tehokkuuden, kunnon ja toimivuuden säännöllistä tarkastelua ja seurantaa sekä niiden perusteella mahdollista kunnostusta. Lisäksi tulee edellyttää ryhtymistä välittömästi tehokkaampien menetelmien käyttöönottoon vesien puhdistamisessa, mikäli tarkkailutulokset viittaavat siihen, että puhdistusteho ei ole riittävä. Valumavesien käsittelyn tulee olla niin tehokasta, että vesistöjen vedenlaatu ei heikenny niistä johtuen tulvaaikoinakaan. Koska Lamujokeen laskee myös muiden turvetuotantoalueiden vesiä, tulee lupamääräyksin ja tarkkailuvelvoittein huolehtia vesistöalueen tilan, eliöstön ja vedenlaadun riittävästä tarkkailusta monipuolisesti. Valumavesien käsittelyn tulee myös estää riittävän tehokkaasti turvealueen kunnostus- ja tuotantovaiheessa vesiin mahdollisesti kulkeutuvien raskasmetallien pääsy vesistöihin. Kunnanhallitus on katsonut, että hankkeen kriittinen tekijä on sen vaikutus Lamujoen kokonaiskuormitukseen. Lupakäsittelyssä tulee varmistua siitä, ettei Lamujoen vedenlaatu nykyisestä varsin heikosta tilasta tämän hankkeen johdosta enää heikenny. Kunnanhallitus on vaatinut tutkittavaksi ratkaisua, että sulan maan aikana vedet johdetaan pintavalutuksen jälkeen kosteikkokäsittelyyn ennen Luhtaanojaan laskemista. Muut ympäristövaikutukset eivät ole hankkeen toteuttamisen esteenä. Muistutus 5. Piippolan osakaskunta Osakaskunta on todennut, että Hevoskorven turvetuotantoalue pilaa Lamujoen ja Siikajoen vedet kala- ja rapukantoineen. Tulevat turvetuotantoalueet sijaitsevat liian lähellä Lamujokea. Osakaskunta ei ole vastustanut turpeennostoa, vaan menetelmiä. Ympäristöä ja vesistöjä suojaavia toimintatapoja ei ole kehitetty.

20 Osakaskunta on kunnostanut noin kilometrin pituisen koskiosuuden Lamujoessa kutukelpoiseksi istuttamilleen lohikaloille olettaen, että Joutennevan turvetuotannon loppuessa joki alkaisi puhdistua. Luonnonvaroja käyttöönotettaessa pitää muistaa, ettei toiminnalla tuhota muita luonnonvaroja ja -arvoja. Siikajoen vesistöalueella on jo turvetuotantopinta-alaa yli 3 000 hehtaaria, joten kuormitus on jo maksimissaan. Nyt haetuilla luvilla voi olla arvaamattomat ja pitkäaikaiset seuraukset. Osakaskunta on vastustanut Hevoskorven turvetuotantohanketta. Hakijan vastine Hakija on 9.12.2010 toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta. Vastineessa hakija on esittänyt muun muassa seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesiä pumpataan pintavalutuskentälle niin kauan kuin se pumppujen rikkoontumisvaaran vuoksi on mahdollista. Hakija on esittänyt kosteikon toiminnan tarkkailua. Hakijan mukaan eri maankäyttömuotojen vaikutusten arviointi ja niissä seuraavien vuosikymmenien aikana tapahtuvien muutosten arviointi on täysin mahdotonta. Suurimman kuormituksen aiheuttaa Siikajoella maatalous, jonka kuormitusosuus on fosforin osalta 60 % ja typen osalta 44 %. Myös Lamujoen varsi on koko matkaltaan peltoja. Maatalouden vesiensuojelussa tapahtuvilla toimilla on selkein vaikutus vedenlaatuun ja sen kehitykseen. Hakija on suunnitellut Hevoskorven vesienkäsittelyn niin hyvin kuin se on taloudelliset näkökohdat huomioiden mahdollista. Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskus on vaatinut hakijan velvoitettavaksi maksamaan kuntoonpanon aloittamisvuodesta alkaen kalatalousmaksua 330 euroa. Hakija on esittänyt vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 280 euroa. Ympäristöpalvelut Helmi Hakija on todennut, että tuotantoalueen vesien käsittelyn suunnittelussa on toteutettu BAT:ia. Talvi- ja tulva-aikaisella kosteikon käytöllä toteutetaan vesiensuojelun toimenpideohjelmaa, sekä estetään mahdollisen talviaikaisen pintavalutuskentälle pumppauksen aiheuttamat kentän toiminnan heikentymiset. Kosteikkopuhdistamon toimintaa on esitetty tarkkailtavaksi. Talviaikana kosteikolle ei luultavasti johdu juuri ollenkaan vesiä. Vesien pumppaaminen pintavalutuskentälle aloitetaan niin aikaisin keväällä kuin se jäätymisolot huomioiden voidaan tehdä. Muutoin hakija on viitannut hakemusasiakirjoissa vesiensuojelusta ja -käsittelystä esittämäänsä. Siikalatvan kunta Hakija mukaan vesien johtaminen pintavalutuksen jälkeen kosteikolle on mahdollista. Paras vaihtoehto olisi johtaa kesäaikana vesiä kosteikolle sen verran, että kosteikon kasvillisuudella olisi mahdollisuus selviytyä ja kehittyä myös kesäaikana. Tällöin voitaisiin johtaa vesiä kosteikolle sen verran, että alue pysyy kosteana, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että vesiä johtuisi kosteikolta vesistöön. Tällä vältettäisiin se, että pintavalutuskentällä hyvin puhdistuneen veden laatu heikkenisi kosteikolla, jolloin vesistöön johdettaisiin heikompilaatuista vettä kuin pintavalutuksen jälkeen. Kosteikko

Hakemuksen täydennys 21 toimisi näin kesäaikana myös haihdutuskenttänä vähentäen vesistöön joutuvaa kuormitusta. Hakija on pitänyt kuitenkin tärkeänä, että myös muita vesienkäsittelymenetelmiä kuin ympärivuotista pumppausta pintavalutuskentälle voitaisiin käyttää vesien puhdistuksessa. Samalla saadaan tarkkailun kautta kokemuksia erilaisten kosteikkopuhdistamojen toiminnasta. Piippolan osakaskunta Hakijan mukaan vaatimus hakemuksen hylkäämisestä tulee perusteettomana hylätä. Hakija on viitannut hakemusasiakirjoissa vesiensuojelusta ja -käsittelystä esittämäänsä. Hakija on 12.1.2011 täydentänyt hakemustaan selvityksellä laskuojan vesien johtamisesta kosteikolle ja eristysojan vesien johtamisesta Luhtaanojaan. Täydennyksen tiedot on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä olevaan päätöksen kertoelmaosaan. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Hevoskorven turvetuotantoon Siikalatvan kunnassa Lamujoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksissä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 93,5 ha. Lisäksi yhtiöllä on oikeus varastoida turvetuotantoalueella puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti tämän päätöksen lupamääräysten mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Luhtaanojan kautta Lamujokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.2.1 olevan piirustuksen "Kuntoonpanosuunnitelma" MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 3. Pintavalutuskenttä on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Siikalatvan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemussuunnitelman kohdan 6.12 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettu- 22

23 jen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006 2011 laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vastaavasti vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2008 2012 laaditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II Kalataloustarkkailuohjelma ja pohjaeläintarkkailussa mainitun ohjelman osaa III Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistö-, kalasto- ja kalastustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Siikajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu 24 Kalasto- ja kalastustaloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on osallistuttava Luhtaanojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 330 euroa kalatalousmaksua Kainuun ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hevoskorven turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan metsäojitettu. Tuotantoalueella, pintavalutuskentällä eikä päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Johdettavat ve-

Lupamääräysten perustelut 25 det käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Päästötarkkailua tehdään koko kuntoonpanojakson ajan ja tuotantovaiheessa ympärivuotisesti neljänä vuotena lupakautena. Näin saadaan mahdollisimman hyvin tietoa tuotantoalueen päästöjen määristä ja kehityksestä. Vesienkäsittelyrakenteiden toimiessa hakemussuunnitelman mukaisesti toiminnasta aiheutuvat muutokset Luhtaanojan ja Lamujoen vedenlaadussa ovat vähäisiä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon siten, että Hevoskorven vedet on määrätty käsiteltäväksi ympärivuotisella pintavalutuksella. Lamujoen hyvää tilaa ei arvioida saavutettavan vuoteen 2015 mennessä vain nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä, vaan hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Esimerkiksi Lamujoella fosforikuormitusta tulisi saada vähennettyä noin viidennes nykyisestä. Suurin vähenemistarve koskee maataloutta. Toimenpideohjelman mukaan uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Hevoskorven tuotantoalueella korvataan tuotannosta poistuneita ja lähivuosina poistuvia turvetuotantoalueita. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan mukainen toiminta ei heikennä Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaisten tilatavoitteiden saavuttamista. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Hevoskorven turvetuotantoalueen toiminnasta voi aiheutua pölyn leviämistä ja melua, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Ympäristön maankäyttö, asutuksen etäisyys ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen melusta ja pölystä ei ennakolta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Hevoskorven ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Ympärivuotinen pintavalutus on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Hevoskorven olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Aluehallintovirasto katsoo, että ympärivuotisella pintavalutuksella voidaan saatujen kokemusten ja tarkkailutulosten perusteella vähentää olennaisesti turvetuotannon vuotuisia päästöjä aiheuttamatta haittaa pintavalutuskentän toimivuudelle sulan maan aikana. Vuotuiset kiintoaine- ja fosforipäästöt ovat Pohjois-Suomen olosuhteissa olleet tuotantovaiheessa keskimäärin noin neljänneksen sulan maan aikaisella pintavalutuksella varustettujen

26 tuotantoalueiden päästöistä. Vuotuiset typpipäästöt ovat olleet alle puolet sulan maan aikaisen pintavalutuksen päästöihin verrattuna. Aluehallintovirasto arvioi, ettei Hevoskorven vesien ympärivuotisesta pumppauksesta pintavalutuskentälle aiheudu kentän vaurioitumista tai muutakaan sellaista haittaa, joka edellyttäisi kentän ohituksen sallimista kosteikkoalueelle maan ollessa roudassa. Kosteikkoalueen käyttö talviaikaisten vesien käsittelymenetelmänä ei vastaa puhdistusteholtaan pintavalutuskenttien tasoa. Ympärivuotisesta pintavalutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei Hevoskorven tuotantoalueella voida pitää kohtuuttomina, kun niitä verrataan alueen turvevarannon arvoon ja turvetuotannolla saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Ympärivuotisesta pintavalutuksesta aiheutuvat lisäkustannukset (kuntoonpanon kustannuksen kasvu 90 000 euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset 5 000 euroa 30 tuotantovuoden ajan) olisivat tuotantoalueella noin 4 % turvemäärän arvosta (5,9 milj. euroa). Investointi kasvattaisi kuntoonpanon kokonaiskustannuksia noin 16 % (636 000 euroon) ja kuntoonpanon kokonaiskustannukset kasvaisivat noin 9 %:sta 11 %:iin turvemäärän arvosta. Aluehallintovirasto on edellä mainituista syistä lupamääräyksessä 2 määrännyt, että tuotantoalueella johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuksella. Lupamääräys 6 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriytyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 9 ja 10 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti ja määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimen-

27 piteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja 2. Kainuun ELY-keskus Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmentävästi. 3.Ympäristöpalvelut Helmi Luvassa määrätty vesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan. Tarkkailutulosten johdosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi kehoittaa hakijaa tehostamaan vesienkäsittelyä. 4. Siikalatvan kunnanhallitus Vesien johtamista pintavalutuskentän jälkeen kosteikkoalueelle ei katsota tarpeelliseksi, koska ympärivuotinen pintavalutus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. 5. Piippolan osakaskunta Vaatimus luvan epäämisestä on hylätty. Aluehallintovirasto on katsonut edellä ratkaisun perusteluista ilmentävästi, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta on määrätty ehkäistäväksi lupamääräyksen 14 mukaisesti 330 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

28 Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lisäksi hakemukseen liitetään yhteenveto vuosittaisista käyttöpäiväkirjakoosteista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 7 310 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

MUUTOKSENHAKU 29 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Tapio Orjasniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 038 tai 020 636 1020. TO/am Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma Tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta / Kaavoitusviranomainen Ympäristöpalvelut Helmi Suomen ympäristökeskus

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 17.10.2011, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 1