Soolibooli 1/13 25.1.2013 Vertaisryhmämentorointi uuden opettajan tukena s. 6 Vinkkejä työnhakuun s. 9
Sisällys >>> JULKAISIJA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 3 Missä on oppimisen ilo? Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia poimintoja. 6 Virtaa vermestä Vertaisryhmämentorointi uuden opettajan tukena Vastavalmistunut opettaja kaipaa usein tukea työhönsä. Suomalainen vertaisryhmämentorointi on yksi keinoista, joiden avulla uusi opettaja saa kaipaamaansa tukea opettajan arkeen ja työssä jaksamiseen. 9 Vinkkejä työnhakuun Haku ensi lukuvuoden opettajanvirkoihin ja -toimiin on jo käynnissä. Avoimista viroista löytyy tietoa muun muassa Opettaja-lehdestä, kuntien rekrytointisivustoilta sekä työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilta. 12 SOOLin Talvipäivät Raumalla 22. 24. helmikuuta Punainen mylly kutsuu... Tarkista ohjelmatiedot. 14 Seikkailupedagogiikka sai historiallisen avauksen yliopistomaailmassa Oulun varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Lastarit ry teki historiaa Suomessa ja jopa Euroopan tasolla. Ainejärjestö mahdollisti yhteistyössä eri tahojen kanssa ainutkertaisen mahdollisuuden valita seikkailupedagogiikan kurssi Oulun yliopistossa. 18 Ainejärjestön nimenmuutos tuo hyvän OLOn Ouluun Historiallisen taipaleen taitekohdassa kohta 60-vuotias ja yksi suurimmista opettajaopiskelijoiden ainejärjestöistä Pedagogian ylioppilaat ry luo uudet kasvot ja heidät tullaan tuntemaan OLO ry:nä. 20 Jotain mätää Tanskanmaalla? Tanskalaisen opettajankoulutuksen haasteena ovat keskeyttävät opiskelijat ja vastavalmistuneiden opettajien ylitarjonta. 21 Hyvää kesää ja syksyä! Vuosi on vasta aluillaan, mutta moni pohtii jo nyt mitä tekee ensi kesänä ja syksynä. 22 Sudoku ja sarjakuvat 23 Aimo Jalla: Haastattelussa E. Jekoweh tahtoo rehtoriksi. NYT NETISSÄ: Työelämätietoa valmistuvalle tai sijaisuuksia tekevälle: www.sool.fi/jasenelle/tyoelamaan 2 TULOSSA: Maksuton teemaseminaari "Pelko pois - rohkeasti työelämään" Helsingissä 8.3.2013 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Osoite: Soolibooli, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puhelin: 020 748 9741 Sähköposti: soolibooli@sool.fi www.sool.fi/soolibooli VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Petra Junno TOIMITUS, ULKOASU, ILMOITUSMYYNTI Rami Setälä PIIRROKSET Jussi Anttonen AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Miia Ahola, Mikko Gröhn, Tero Järvinen, Jouni Marjakangas ja Anna Tervo. PAINO Forssa Print ISSN-L 1235-3043 ISSN 1235-3043 (painettu) ISSN 2242-9263 (verkkojulkaisu) ILMESTYMISAJAT 2013 nro 2/13 ilmestyy 15.3. (aineisto 18.2.) nro 3/13 ilmestyy 17.5. (aineisto 22.4.) nro 4/13 ilmestyy 6.9. (aineisto 10.6.) nro 5/13 ilmestyy 5.11. (aineisto 21.10.) Soolibooli jaetaan kotiin kaikille SOOLin jäsenille. Lehdellä ei ole vakinaista toimittajakuntaa, joten jos mielessäsi on hyvä juttuidea tai olet halukas kirjoittamaan, ota yhteyttä toimitukseen. Julkaistuista artikkeleista maksetaan juttupalkkio sopimuksen mukaan. www.sool.fi/soolibooli Kannen kuva: Päivätanssit Kajaanin Talvipäivillä 2012 (Janne Kuronen)
Pääkirjoitus Missä on oppimisen ilo? Vuosi 2012 vaihtui suomalaisen peruskoulutuksen osalta maireissa merkeissä: ennen joulua julkistettiin kansainvälisten TIMMS- ja PIRLS-arviointitutkimusten tulokset, joiden mukaan suomalaiset neljäsluokkalaiset menestyvät lukutaidossa, matematiikassa sekä luonnontieteissä erinomaisesti. Tämä menestys jatkui kahdeksannella luokalla. Tällaiset uutiset ovat varmasti olleet mieluinen joululahja sekä työssä oleville opettajille että opiskelijoille; kuuluuhan suuri kiitos tuloksista hyville opettajille varhaiskasvatuksesta alkaen, ja samoin myös hyvälle opettajankoulutukselle. Tutkimuksista nousi kuitenkin esiin myös synkempiä seikkoja. Suomalaisten oppilaiden oppimisen ilo on kadoksissa jo neljännellä luokalla. Erityisesti tämä näkyy oppilaiden asenteissa matematiikkaa ja lukemista kohtaan, mitkä olivat vertailumaiden heikoimpia. Kahdeksasluokkalaisia tutkittaessa Suomi sijoittui kolmen huonoimmin motivoituneen maan joukkoon. Tämä menestyksen ja motivaation suhde on todella erikoinen yhtälö, jota ei ole mahdollista sivuuttaa olankohautuksella. Missä olemme kymmenen vuoden päästä, jos oppilaiden motivaatio jatkaa vuosi vuodelta laskuaan? Opiskelijana lasten ja oppilaiden motivoimiseen ja innostamiseen pääsee tutustumaan viimeistään harjoittelussa, ellei sijaisuuksia ole sitä ennen tullut tehtyä. Opettajan työn ja harjoitteluiden vaikeimmat osa-alueet ovat ainakin omalla kohdallani löytyneet juurikin oppilaiden motivoinnista. Koulutuksesta ei voi saada mukaansa temppulaatikkoa, josta voi löytää joka tilanteeseen sopivan kikan. Olen sitä mieltä, että oppimisen ilon löytymiseen tulisi myös opettajankoulutuksessa kiinnittää huomiota. Ilo saattaa kuulostaa jonkun korvaan siltä, että opettajan tulisi omata joka tilanteeseen sopiva vitsivarasto tai heittää taskustaan piirileikki kesken lukiolaisten matematiikan tunnin. Toki nämäkin ovat varsin suotavia menetelmiä, mikäli opettaja ne kokee luontevaksi. Oppimisen ilon löytymiseen tarvitaan kuitenkin varmasti jotain muutakin. Arviointitutkimuksia analysoineet yliopistotutkijat ehtivät jo löytää ainakin yhden syyn motivaation ja ilon Soolibooli 1/13 poissaololle: opetuksessa ei käytetä sellaisia menetelmiä, jotka motivoisivat oppijoita heidän omista lähtökohdistaan. Tässä katseet kohdistuvat myös opettajankoulutukseen ja Oppimisen ilon opetusharjoitteluun: löytymiseen tulisi myös saammeko me tarpeeksi ohjausta opettajankoulutuksessa monipuolisten, lasten ja nuorten kiinnittää huomiota. omista kokemuksista lähtevien opetusmenetelmien käyttämiseen? Oppimisen iloa on vaadittu näkyväksi myös tällä hetkellä käynnissä olevassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivitystyössä, ja voikin olla, että pääsemme vuonna 2016 opettamaan sellaisen opetussuunnitelman mukaan, jossa oppimisen ilo on otettu uudenlaiseen keskiöön. Mielestäni tämä vaatisi ehdottomasti nykyisellään hurjan täynnä olevan opsin tietosisältöjen keventämistä. Ehkä se oppimisen ilo sieltä siinä tapauksessa löytyisi? H H H Haluan toivottaa vuoden 2013 alkuun oppimisen ilon kokemuksia myös meille opiskelijoille! Toivottavasti vuodesta tulee menestyksekäs. Nähdään helmikuussa Raumalla! Petra Junno petra.junno@sool.fi 3
Mennen tullen >>> Jammaus SOOLin jäsenyhdistykseksi politiikan koordinaatiovastuu kuuluu jatkossakin sosiaali- ja terveysministeriölle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogian opiskelijoiden Jammaus ry liittyi joulukuussa SOOLin jäsenyhdistykseksi. Kyseessä on SOOLin historian ensimmäinen kulttuurialan amk-jäsenyhdistys. Jyväskylän ammatilliset musiikinopiskelijat - Jammaus ry on Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopiskelijoiden edunvalvontajärjestö. Jammauksen jäsenet valmistuvat musiikkipedagogeiksi ja sijoittuvat työelämässä muun muassa musiikkioppilaitoksiin. Jammaus on SOOLin ensimmäinen kulttuurialan ammattikorkeakouluopiskelijoiden muodostama jäsenyhdistys. Amk-puolella SOOLiin kuuluu ns. henkilöjäseninä kulttuurialan opiskelijoiden lisäksi myös sosiaalialan opiskelijoita, jotka saavat lastentarhanopettajan kelpoisuuden sekä ammattioppilaitosten opettajaksi opiskelevia. Heillä ei kuitenkaan ole äänioikeutta SOOLin liittokokouksessa, koska sääntöjen mukaan äänivaltaa käyttävät vain jäsenyhdistykset ja niiden nimeämät kokousedustajat. SOOLin pääsihteeri Markus Ropponen toivottaa jammauslaiset lämpimästi mukaan SOOLin toimintaan. Toivon, että myös muut ammattikorkeakouluissa opettajaksi opiskelevat seuraisivat Jammauksen esimerkkiä. Liittymällä SOOLiin yhdistysjäseninä heillä on mahdollisuus tuoda amk-opiskelijoiden näkökulmaa SOOLin päätöksentekoon. Jäsenmäärä jatkaa hidasta kasvua Varhaiskasvatus OKM:ään 4 SOOLin jäsenmäärä kasvoi noin prosentilla vuoden 2012 aikana ja vuoden vaihteessa jäseniä oli yhteensä 7272. Luokanopettajaksi ja aineenopettajaksi opiskelevat ovat edelleen suurimmat jäsenryhmät. Kolme neljästä soolilaisesta opiskelee joko luokan- tai aineenopettajaksi mutta näiden ryhmien osuus oli viime vuonna laskussa. Koulutusaloittain eniten lisäystä oli muissa jäsenryhmissä. Eniten kasvoi ammattikorkeakouluissa opiskelevien osuus. Ammattikorkeakouluissa opiskellaan muun muassa ammatillisten opintojen ja musiikkioppilaitosten opettajiksi. Paikkakunnittain SOOLin jäsenmäärä nousi etenkin Helsingissä, Joensuussa, Savonlinnassa ja Jyväskylässä. Laskua oli Kajaanissa, Oulussa, Varhaiskasvatuksen hallinto siirtyi vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. OKM vastaa jatkossa varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelusta, hallinnosta ja ohjauksesta. OKM:n mukaan päivähoidon siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön muodostaa lasten, perheiden ja hallinnon näkökulmasta eheän kokonaisuuden, jossa päivähoitopalveluiden, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumoa voidaan kehittää ja ohjata kokonaisvaltaisesti. Siirron jälkeen päivähoito ei ole enää sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, mutta lapsi- ja perhe- SOOLissa esityslistalla... g SOOL kouluttaa ainejärjestöjen puheenjohtajia ja muita aktiiveja helmikuun alussa. g Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelman päivitys tiivistetään valmiiksi liittokokousta varten. g Vuoden 2014 Talvipäivien järjestämisoikeudet myönnetään hakemusten perusteella. Missähän lienevät ensi vuonna? Rovaniemellä ja Tampereella. Suurimmat SOOL-kaupungit ovat Helsinki ja Jyväskylä, joissa opiskelee lähes 40 prosenttiä jäsenistöstä. Noin 80 prosenttia soolilaisista on naisia. Opettajien työttömyyskassaan kuului SOOLin kautta 853 jäsentä. soolblogi Lue ja kommentoi! www.sool.fi
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijoiden mukaan nuoria on kuunneltava nykyistä paremmin työelämää koskevassa päätöksenteossa. Nuorille tulisi myös opettaa enemmän työelämätietoutta kaikilla koulutusasteilla. Akavan opiskelijoiden valtuuskunta, jossa myös opettajaksi opiskelevilla on edustus, on hyväksynyt Akavan opiskelijatoiminnan historian ensimmäisen strategian. Akavan opiskelijat haluaa olla entistä vahvempi toimija yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja Akavan sisäisessä päätöksenteossa. Akavan opiskelijoiden puheenjohtajan Ted Apterin mukaan Akavan opiskelijat tulevat ottamaan aikaisempaa enemmän ja rohkeammin kantaa esimerkiksi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Akavan opiskelijat lanseeraa strategian myötä työelämäyleissivistystermin. Työelämäsivistystä halutaan rakentaa yhteisesti opiskelijoiden, oppilaitosten, työnantajien ja työntekijöiden välille. Päivitä työelämätietosi SOOLin kenttäasiamiehet järjestävät kevätlukukauden aikana opettajankoulutusyksiköissä yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa infotilaisuuksia ja ständejä, joissa aiheena on työelämään siirtyminen. Työelämäkuvioista ja muun muassa työttömyyskassaan liittymisen eduista on hyvä olla tietoinen jo opiskeluaikana, koska näin voi muun muassa turvata toimeentuloaan mahdollisten valmistumisen jälkeisten työttömyysjaksojen varalta ja edistää omaa työllistymistään. Lisäksi OAJ:n paikallisyhdistykset järjestävät keväällä valmistuvien infoja valmistumassa oleville opeopiskelijoille Näissä tilaisuuksissa on tarkoitus perehtyä ajankohtaisiin työnhakua, palkkausta ja opettajan työtä koskeviin asioihin. Taas haetaan vuoden opeopiskelijaa Vuoden 2012 opepiskelilja oli Lapin yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Tiia Saatio. Vuoden opettajaksi opiskelevan valinta tehdään SOOLin jäsenyhdistyksiltä eli ainejärjestöiltä saatujen esitysten perusteella ja se julkistetaan SOOLin liittokokouksessa huhtikuussa. Valitsemalla vuoden opettajaksi opiskelevan SOOL haluaa olla mukana luomassa opettajan opinnoista ja ammatista kiinnostavaa ja positiivista kuvaa. Valinnassa on painotettu ehdokkaan sitoutuneisuutta opintoihinsa ja oman ammatti-identiteettinsä kehittämiseen. Tarkemmat valintakriteerit on luettavissa SOOLin nettisivuilta. Tänä vuonna SOOL valitsee ensimäistä kertaa myös vuoden harjoittelun ohjaajan, niinikään jäsenyhdistyksiltä saatavien esitysten perusteella. SOOLin kannanotto 23.11.2012 Filiaalien lakkauttaminen eriarvoistaa opetusta SOOL LINJAA: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto on erittäin huolestunut SYL:n liittokokouksen kannanottoluonnoksesta, jonka mukaan yliopistokoulutus tulisi keskittää isoihin yksiköihin ja opetusta filiaaleissa eli sivutoimipisteissä tulisi karsia. Opettajankoulutuksen näkökulmasta filiaalien säilyttäminen on elintärkeää, jotta päteviä opettajia valmistuu jatkossakin alueellisesti mahdollisimman kattavasti. Esimerkiksi Kajaanin filiaalin alasajo on jo aiheuttanut lähialueilla pulan pätevistä opettajista. Soolibooli 1/13 Yliopistojen tulee yksiköiden toiminnasta säästämisen sijaan hyödyntää kehittämisessään alueelliset vahvuudet. Filiaalien rankaisu epävakaassa taloustilanteessa ei ole kestävä ratkaisu yliopistojen rakenteellisen kehittämisen kannalta. Erityisesti tällainen kehittäminen iskisi opettajankoulutukseen, ja vaikuttaisi negatiivisesti alueellisesti tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toteutumiseen. Haluaako SYL keskittää lasten kasvatus- ja opetustyön vain isoille yliopistopaikkakunnille? Alueellisesti kestävällä tavalla toteutettu opettajankoulutus on ensiarvoisen tärkeässä asemassa muun muassa syrjäytymisen ehkäisyssä, puhumattakaan laadukkaasta kasvatuksesta ja opetuksesta joista Suomi on ollut tunnettu. SYL:n kannanottoluonnos osuu kipeästi opettajankoulutukseen. (Toim.huom. SYL:n liittokokouksen lopullisessa kannanotossa "Ylioppilasliike vaatii vauhtia rakenteelliseen kehittämiseen" ei enää vaadittu filiaalien karsimista.) 5
Virtaa vermestä Vertaisryhmämentorointi uuden opettajan tukena Teksti Anne Martin & Matti Pennanen Piirrokset Marika Tervahartiala Vastavalmistunut opettaja kaipaa usein tukea työhönsä. Suomalainen vertaisryhmämentorointi on yksi keinoista, joiden avulla uusi opettaja saa kaipaamaansa tukea opettajan arkeen ja työssä jaksamiseen. Että en tiiä, oisin mä varmaan siitä viime vuodesta jotenkin selvinny, mutta voi olla että aika huonosti Että koin sen kyllä tosi, tosi tärkeäksi. Mistä tukea? Perinteinen käsitys opettajan työstä on, että opettaja on itsenäinen yksinpuurtaja, jonka täytyy ratkaista työhönsä liittyvät ongelmat itse. Vastavalmistuneelle opettajalle työn haasteet saattavat tuntua liian kuormittavilta, jos niitä yrittää ratkaista 6 ilman apua. Opettajan työn ei kuitenkaan tarvitse olla yksinpuurtamista. Tiimityöskentely ja kollegiaalinen tuki ovat korostuneet nykypäivän koulun työympäristössä, mutta koulun kiireisessä arjessa tuen määrä saattaa jäädä vähäiseksi. Uusien opettajien tuen tarpeeseen on kehitetty vertaisryhmämentoroinnin malli, jossa jaetaan kokemusta ja osaamista sekä keskustellaan työelämän haasteista. Vertaisryhmämentoroinnissa eli vermessä uudet ja kokeneet opettajat jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan. Toisin kuin perinteisessä mentoroinnin käsitteessä, vermen ajatus on, että sekä kokeneemmilla että vastavalmistuneilla opettajilla on toisilleen annettavaa ja jokainen voi saada toisilta uusia eväitä työhönsä. Nii kyllä siellä vermessä ku tajus että toisillakin on ihan samoja juttuja minkä kanssa kamppailee, et mä en oo niinku erikoistapaus, niin se oli kyllä parasta. Ja sitte jotenki se yhteinen jakaminen ja semmonen empatia siinä ryhmän sisällä. Osaava Verme Vertaisryhmämentorointi on suomalaiseen koulutusjärjestelmään räätälöity ammatillisen tuen muoto. Vertaisryhmämentoroinnissa opettajan ammatillista kasvua pyritään tukemaan niin tiedollisten, sosiaalisten kuin emotionaalisten elementtien avulla. Vuodesta 2010 vertaisryhmämentorointi on toiminut Osaava Verme -verkoston kautta osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Osaava-ohjelmaa. Verkostossa ovat
mukana kaikki Suomen opettajankoulutuslaitokset ja ammatilliset opettajakorkeakoulut. Osaava Verme -toimintaa on noin 120 paikkakunnalla, joskin toiminta ulottuu usein kunnan rajojen ulkopuolelle. Osaava Verme -verkostossa ovat toimijoina Koulutuksen tutkimuslaitos, opettajankoulutuslaitokset ja ammatilliset opettajakorkeakoulut sekä koulutuksen järjestäjät eli kunnat ja koulutuskuntayhtymät. Koulutuksen tutkimuslaitos toimii verkoston kansallisena koordinaattorina ja vastaa toiminna seurannasta ja arvioinnista. Opettajankoulutuslaitokset ja opettajakorkeakoulut vastaavat mentorien koulutuksesta ja yhdessä kuntien kanssa mahdollistavat puitteet verme-ryhmien perustamiselle. Verme-mentorit koulutetaan tehtäväänsä vuoden kestävässä koulutuksessa, johon sisältyy viidestä kuuteen kahden päivän koulutusseminaaria. Osana koulutusta kukin mentori perustaa oman verme-ryhmänsä. Teoria ja käytäntö kulkevat koulutuksessa käsi kädessä. Mentorin tehtävä on luoda raamit ryhmän toiminnalle, mutta ryhmässä hän on vertainen muiden kanssa. Sekä kokeneemmilla että vastavalmistuneilla opettajilla on toisilleen annettavaa ja jokainen voi saada toisilta uusia eväitä työhönsä. On oikeesti aikaa pohtia tärkeitä, omaan työhön liittyviä asioita toisten kanssa. Ja samalla oppia siitä koko ajan, itsestä ja toisista. Toisaalta voi myös kokea sitä, että auttaa kollegaa jossai kiperässä tilanteessa. Se on mulle parasta. mentori Mitä verme-ryhmissä tapahtuu? Verme-ryhmät kokoontuvat 5 8 kertaa lukuvuoden aikana. Pari tuntia kestävät tapaamiset järjestetään yleensä iltapäivisin. Ryhmässä on yleensä 4 10 henkilöä. Verme-mentori huolehtii käytännön järjestelyistä, kuten tilavarauksista ja tarjoilusta. Tapaamisissa keskustellaan opettajan työn haasteista ja jaetaan kokemusta sekä osaamista. Ryhmä valitsee mielenkiintonsa mukaan teemoja, joita tapaamisissa käsitellään. Teemoja voivat olla esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyö, työhyvinvointi, oppilaiden kohtaaminen tai työilmapiiri. Vertaisryhmämentoroinnin toimintamuotoihin kuuluvat keskustelun lisäksi erilaiset toiminnalliset menetelmät ja teorian yhdistäminen käytäntöön. Tapaamisten ilmapiiri on rento ja kiireetön. Tavoitteena onkin, että opettajille tyypillinen suoriutuminen jää verme-ryhmien ulkopuolelle. Verme-ryhmässä kokoonnutaan keskustelemaan koulumaailman arjesta kahvikupposen äärellä. Luottamuksellisuus, sitoutuminen, rentous ja lupa tulla omana itsenään lienevätkin useimpien ryhmien toiminnan avainsanoja. Soolibooli 1/13 7
8 Toivois, että kaikille nuorille, aloitteleville opettajille olis mahdollisuus osallistua vermeen. Helpottais hirmusen paljon sitä työnalkua. Verme tutkimuksessa Vertaisryhmämentoroinnista on Suomessa julkaistu neljä teosta: kaksi suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen ja yksi englanninkielinen. Teoksissa esitellään vermen taustoja, toimintaa sekä tutkimustietoa. Vertaisryhmämentorointia on tutkittu useissa tapaustutkimuksissa, joissa näkökulma on vaihdellut verme-ryhmien käytänteistä ja vermen soveltamisen mahdollisuuksista työyhteisön ja hyvinvoinnin tukeen ja toimintaa tukeviin ulkoisiin rakenteisiin. Tutkimuksissa mentoroinnin raportoidaan tukeneen hyvinvointia ja ammatillista kasvua. Koulutuksen tutkimuslaitos kerää vuosittain sekä mentoreilta että ryhmäläisiltä palautetta liittyen vermen toimintaan. Verme-ryhmäläisiltä kerätyn palautteen perusteella vertaisryhmämentoroinnista on paljon hyötyä opettajille. Opettajat kertovat saaneensa uusia näkökulmia, vinkkejä ja tietoa työhönsä. Oman ammatti-identiteetin ja itsetuntemuksen vahvistuminen sekä voimaantuminen ja työssä jaksaminen ovat myös tärkeitä opettajien mainitsemia vermen hyötyjä. Myös sosiaalinen aspekti on opettajille tärkeä: palautteissa korostuvat vertaistuki, yhteisöllisyys ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Turvallisessa ja luottamuksellisessa ryhmässä kokemusten jakaminen, tunteiden tuulettaminen ja ongelmiin ratkaisujen etsiminen koetaan merkityksellisiksi. Nii sitte on ihanaa ku on joku semmonen tilanne, tilaisuus, että tulee kuulluksi ja saa siitä jonkun toisen mielipiteen. Ja sit saaki siihen sellaista varmuutta, että mä en oo tässä asiassa yksin. Näin pääset vermeryhmään Vertaisryhmämentoroinnista voi olla hyötyä työelämään siirtyvälle, vastavalmistuneelle tai vielä opintojen ohessa työtään tekevälle opettajalle. Osaava Vermen nettisivuilta voit katsoa, onko omalla paikkakunnallasi jo verme-toimintaa. Verme-ryhmien toiminta käynnistyy lukuvuoden alkupuolella, jolloin monilla paikkakunnilla uusille opettajille tiedotetaan toiminnasta. Myös monien koulujen rehtorit ovat tietoisia oman alueen verme-toiminnasta. Ottamalla yhteyttä kuntasi koulutoimeen, lähimpään opettajankoulutusyksikköön tai ammatilliseen opettajakorkeakouluun saat lisätietoa ryhmistä. Kirjoittajat ovat Koulutuksen tutkimuslaitoksella tutkimusavustajina ja heidän väitöskirjatutkimuksensa tulevat liittymään vermeen.
Vinkkejä työnhakuun Teksti Marianne Ropponen Haku ensi lukuvuoden opettajanvirkoihin ja -toimiin on jo käynnissä. Avoimista viroista löytyy tietoa muun muassa Opettaja-lehdestä, kuntien rekrytointisivustoilta sekä työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilta www.mol.fi. Onnittelut Sinulle, joka olet valmistunut upeaan ammattiin tai joka olet opiskeluissasi jo siinä vaiheessa, että mietit siirtymistä työelämään. Opettaminen ja kasvattaminen ovat asioita, joilla luodaan tulevaisuutta. Saat olla onnellinen, sillä omalla työlläsi olet rakentamassa huomista. H Kun työ kutsuu Ennen kuin lähdet hakemaan työtä, mieti oma henkilökohtainen kokonaistilanteesi. Hahmottele mielessäsi elämääsi liittyviä tärkeitä asioita kuten asumis-, parisuhde-/perhetilanne. Missä tällä hetkellä haluat tai on luonnollisinta asua? Jäätkö opiskelupaikkakunnallesi, palaatko kotiseudullesi vai lähdetkö hakemaan uusia ympyröitä työn myötä? Mistä löytyy asunto, sosiaalinen viitekehys? Mikä merkitys on työmatkalla ja miten sen aiot kulkea? Soolibooli 1/13 H Työpaikkailmoitukset Nykyisin suurin osa kunnista käyttää sähköistä hakua. Huolehdi siis siitä, että sinulla on mahdollisuus surfailla netissä ja etsiä työpaikkailmoituksia rauhassa. Toki paikallis- ja ammattilehtiä kannattaa myös seurata sekä kysellä tutuilta avoimista työpaikoista. Löydettyäsi mielenkiintoa herättävän ilmoituksen, hanki siitä lisätietoa. Millainen on yksikön toiminta-ajatus ja visio. Kuulostaako se sellaiselta, johon olet itse valmis sitoutumaan. Onko juuri sinulla sellaista osaamista, mitä haetaan. Älä siis suin päin hae joka paikaan, sillä työmotivaation kannalta näillä asioilla voi olla merkitystä. H Etsi tietoa etukäteen, soita ja kysy Tietoa toimipisteestä saat hyvin nettisivuilta. Toki on hyvä soittaa ilmoituksessa mainitulle henkilölle ja kysellä lisätietoja. Näin voit saada lisävalaistusta siihen, onko 9
paikka oikeasti jotain sellaista, mitä haluat. Muista valmistautua soittoon. Mieti ja kirjoita etukäteen itsellesi virkaan ja toimipaikkaan liittyvät asiat, joista haluat tietää lisää. Kirjaa ylös saamiasi tietoja. Näitä asioita voit nimittäin hyödyntää hakemusta kirjoittaessasi. Päiväkotien johtajat ja rehtorit ovat usein kiireisiä. Aloita siis puhelu tiedustelemalla, onko sopiva hetki kysellä avoimesta työpaikasta, vai onko parempi soittaa myöhemmin. Mikäli et tavoita henkilöä, älä jätä soittopyyntöä, vaan yritä itse uudelleen. Huono aloitus on, että olen monta kertaa yrittänyt soittaa, mutta ette ole vastannut. On edelleen kohteliasta teititellä, mikäli et tunne henkilöä entuudestaan. H Sähköinen hakemus Lähes joka kunnassa hakemus pyydetään sähköisenä. Siksi siihen kannattaa panostaa. Lyhyestä virsi kaunis, eli tiivis paketti, jolla tulee erottautua kenties kymmenien hakijoiden joukosta. Tee yksi hyvä perusrunko, jota voit varioida toimipaikan erityispiirteitä korostaen. Ns. vakinaista virkaa, johon valitaan toistaiseksi, voi hakea vain kelpoinen henkilö, eli tutkinto täytyy olla suoritettu ennen hakuajan umpeutumista. Opettajanimikettä et voit käyttää, ellet ole suorittanut lakiin kirjattua pätevyyttä. Luokanopettaja, aineopettaja ja lastentarhanopettaja ovat ammattinimikkeitä. Sellaista nimikettä ei ole kuin sijaisopettaja. Jos tutkinto puuttuu, olet vailla muodollista pätevyyttä. Silloin voit hakea määräaikaisia virkoja tai esimerkiksi vanhempainvapaan sijaisuutta. 10 Kirjoita faktat selkeästi. Pätevyys on asia, joka tulee ilmaista yksiselitteisesti. Kirjoita tiedot tutkinnosta, sen nimike, yliopisto, jossa suoritettu ja päiväys. Mainitse myös erikoistumis-/sivuaineet. Jos tutkintosi on kesken, kirjoita selkeästi paljonko olet suorittanut tai esim. gradu kesken. Kirjoita sähköiseen hakemukseen myös mahdollinen suosittelija. Tietysti sinun tulee kysyä etukäteen lupa suosittelijalta, ennen kuin voit kirjoittaa hänen yhteystietonsa. H Menikö hakemus perille? Kannattaa varmistaa, että sähköinen hakemus on mennyt perille. Soita siis ja kysy, mikäli olet epävarma. Voit kysyä samalla haastatteluaikataulusta. Voit lähettää halutessasi sähköisen hakemuksen lisäksi myös kirjallisen hakemuksen postitse. Monissa kunnissa on käytössä avoin hakemus. Mielestäni kannattaa kuitenkin käyttää täsmähakemusta ilmoitukseen liittyen. Luulen, että harva esimies etsii hakijoita avoimista nettihakijoista. H Valmistaudu haastatteluun Kun olet saanut kutsun haastatteluun, kannattaa siihen valmistautua. Etsi netistä tietoja työnantajasta ja työpaikasta. Mieti myös, mitä lisätietoja haluat haastattelussa itse kysyä työpaikasta. Tarkista, miten löydät perille haastattelupaikkaan. Ole ajoissa paikalla. Myöhästyminen haastattelusta ei anna hyvää kuvaa täsmällisyydestäsi, jota yleensä pide-
tään tärkeänä asiana. Jos jäät jumiin liikenteeseen, soita ja ilmoita, että olet myöhässä. Laita siis haastattelijan nimi ja puhelinnumero muistiin. Kokoa CV ja kaikki aiemmat työtodistukset kansioon ja ota ne mukaan haastatteluun tutkintotodistuksen kanssa. Kaikki aiempi työkokemus alalta kuin alalta katsotaan yleensä eduksi. Myös harrastuksiin liittyvä mahdollinen ryhmän ohjaaminen on tuonut kokemusta ja voi siten olla arvokasta tietoa rekrytoijan kannalta. Helposti ajatellaan, että on vanhanaikaista kiinnittää huomiota pukeutumiseen työnhakutilanteessa. Pukeutuminen on kuitenkin asia, joka välittää ensivaikutelman sinusta. Samoin kädenpuristus ja katsekontakti. H Haastattelutilanne Haastattelutilanne on aina jännittävä puolin ja toisin. Siksi muutama syvä hengitys voi olla paikallaan ennen sisään astumista. Voit myös sanoittaa asian ja todetta, että sinua jännittää tämä tilanne. Jo se usein helpottaa. Haastattelussa voit sopivassa kohdassa viitata tietoihin, joita olet netistä mahdollisesti löytänyt. Esim. Koulunne opetussuunnitelmassa painotetaan x:ää. Se on myös itselleni tärkeä asia / olen erikoistunut / olen harrastukseeni liittyen. Voitteko kertoa lisää koulunne painotuksesta? Opetusalalla on paljon käytössä jopa paikallista ammattislangia ja lyhenteitä. Kannattaa siis tehdä tarkentavia kysymyksiä, mikäli olet epävarma. Jos joku kysymys menee ohi tai sinusta tuntuu, ettet ymmärtänyt sitä, kysy rohkeasti: Mitä tarkoitatte? Tai tarkoitatteko tällä? Anteeksi, mikä olikaan se toinen asia, jota kysyitte? Kerro myös kokemuksestasi. Voit tilanteen tullen vetää yhteyden esimerkiksi harjoittelussa saamaasi kokemukseen tai vaikkapa kandityöhösi tai graduusi, jos kysymys sattuu sivuamaan aihettasi. Voit tuoda selkeästi ilmi, mikäli sinulla ei ole vielä kokemusta opetusalalta tai vaikkapa maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista. Kerro kuitenkin motivaatiostasi ja halustasi ottaa uusia haasteita ja oppia uutta Jos olet ollut aiemmin työssä, älä sorru moittimaan edellistä työpaikkaasi. Tuo sen sijaan esiin, mitä toivot esimieheltäsi tai työtovereiltasi. Kerro, miksi juuri sinut kannattaisi ottaa tähän työyhteisöön. Mitä osaamista tuot mukanasi, miten haluat sitoutua, jos sinut valitaan. Kysy vielä asioita, joita haluat tietää työpaikasta. Kiinnostaako sinua toimintakulttuuri, yhteistyö, työhyvinvointi, opiskelijat, vanhemmat, alueellinen yhteistyö, uuden opettajan perehdyttäminen ja tuki. Saattaahan olla, että sinut valitaan useampaan paikkaan. Silloin saamasi tiedot voivat olla tarpeen, jos joudut itse tekemään valintaa työpaikastasi. Ole rehellinen ja puhu totta. On esimiehiä, jotka tekevät muistiinpanoja haastattelussa ja ottavat ne esiin kehityskeskustelussa. Näin uusi työntekijä on saanut palau- Soolibooli 1/13 - tetta siitä, ovatko hänen antamat lupauksensa pitäneet paikkansa vai ei. H Tarkista valintaprosessin aikataulu Kerro, mikäli sinulla on muita hakuja menossa ja milloin ne mahdollisesti ratkeavat. Kerro myös, oletko kiinnostunut määräaikaisista tehtävistä, mikäli et tule valituksi toistaiseksi valittavaan virkaan. Mikäli sinut valitaan tehtävään ilmoita heti, otatko sen vastaan. Pysy päätöksessäsi. Ei ole reilua luvata ensin tulla ja sitten perua tulonsa. Nimi saattaa jäädä muistiin merkinnällä: epäluotettava. Harva saa heti vakinaista virkaa. Siksi kannattaa aloittaa määräaikaisessa virassa tai toimessa. Siinä voi näyttää kykynsä ja ansaita kannukset ja saada aikanaan kenties pysyvän viran. H Ennakoi Kiirettä välttääksesi aloita jo tänään oman CV:n kokoaminen, jotta se on valmiina tulevia hakuja varten. Tilaa myös itseäsi koskeva lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) tarkoittama rikosrekisteriote netistä. Ja mikäli mahdollista, tee sijaisuuksia. Näin pääset kenties etukäteen tutustumaan tulevaan työpaikkaasi. Ja muista, jokainen meistä on ollut joskus ensimmäisessä työpaikassaan. Hyviä hakuja toivottaen kohti tärkeää ja upeaa työtä? Kiinalainen sananlasku sanoo: Jos ajattelet vuoden eteenpäin kylvä siemeniä. Jos ajattelet kymmenen vuotta eteenpäin istuta puu. Jos ajattelet sata vuotta eteenpäin kasvata kansaa. 11
12
Soolibooli 1/13 13
Seikkailupedagogiikka sai historiallisen avauksen yliopistomaailmassa Oulun varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Lastarit ry teki historiaa Suomessa ja jopa Euroopan tasolla. Ainejärjestö mahdollisti yhteistyössä eri tahojen kanssa ainutkertaisen mahdollisuuden valita seikkailupedagogiikan kurssi Oulun yliopistossa. 14 Teksti Mikko Gröhn
Soolibooli 1/13 Oulun yliopistolla, kasvatustieteiden tiedekunnassa on ollut varhaiskasvatuksen opiskelijalla mahdollista valita yhden tai neljän opintopisteen verran seikkailupedagogiikkaa kuuluvaksi vapaa-valintaisiin opintoihinsa. Aiemmin tätä mahdollisuutta ei ole ollut tarjolla kokonaisen kurssin laajuudessa, eikä sitä ole ollut missään muuallakaan Suomen yliopistoissa. Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Lastarit ry ryhtyi keväällä 2012 ideoimaan koulutusmahdollisuuksia jäsenistölleen ja päätti lopulta tarjota seikkailukasvatuksen teemaseminaarin syksyllä. Seikkailukasvatukseen liittyvän teeman taustalla oli silloinen ainejärjestön varapuheenjohtaja Henna Määttä, joka oli osallistunut seikkailukasvatuksen seminaareihin sekä toiminut seikkailukasvatusohjaajana muun muassa ammattiopisto Luovin opiskelijoille. Seikkailukasvatus oli mahdollisuus tuoda jotain aivan uutta opiskelijoille. Teemaseminaarin kehittäminen lähti käyntiin ja kesällä luennoitsijoiksi päätettiin hankkia alan asiantuntijoita ja Määtän kontaktien kautta valittiin seikkailukasvatuksen ammattilaiset Seppo Karppinen (KT), Markku Lappalainen (KM), Timo Latomaa (KL, PsM, FT) ja Heikki Ojala (YAMK). Tätä varten pidettiin kokoontumisia säännöllisesti ja työryhmään kuuluivat luennoitsijoitten ja Henna Määtän lisäksi silloinen ainejärjestön puheenjohtaja Mikko Gröhn. Tervetullut lisä vapaavalintaisiin opintoihin Seikkailukasvatusta lähdettiin rakentamaan yksittäiseksi seminaariksi, mutta matkan varrella innostuksen kasvaessa seminaarista luovuttiin ja haluttiin toteuttaa jotain aivan uutta, mitä ei ole vielä ollut yliopistoissa Euroopassa. Seikkailukasvatuksesta siirryttiin toiseen käsitteeseen seikkailupedagogiikkaan, ja siitä alkoikin muodostua yhden ja neljän opintopisteen kurssit. Nämä olivat kuormittavuudeltaan ja suoritukseltaan hyväksyttävissä vapaavalintaisiin opintoihin. Kurssin toteuttamisen tavoitteeksi asetettiin varhaiskasvatukseen painottaminen, koska yleensä seikkailukasvatuksen asiantuntijat ovat toteuttaneet seikkailukasvatuksen opettamista lapsista lähtien vanhuksiin, joten seikkailupedagogiikan soveltaminen yhden ryhmän tarpeisiin koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Siitä oli hyvä lähteä liikkeelle, vaikka innostusta olisi ollut huimempienkin päämäärien osaksi. Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnan puolella vastaanotto oli positiivinen. Seikkailupedagogiikalle haluttiin antaa mahdollisuus ja se koettiin hyväksi lisäksi vapaavalintaisiin opintoihin. Kurssi on hyvä lisä myös päiväkodista töitä hakiessa, ja se olisi mahdollista toteuttaa jopa harjoitteluissa. Kasvatustieteiden tiedekunta osallistui kustannuksiin tarjoamalla sopivat ajankohdat ja 15
tilat, muuten rahoitus hankittiin Oulun yliopiston ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) yhteisestä Universitas-projektista. Rahoituksen saaminen kurssien järjestämiseksi oli tärkeää eikä se ole aivan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella, vaan vaatii paljon työtä. Ainejärjestön puolesta rahoitus keskitettiin yön yli kestävän pidemmän kurssin bussikuljetuksen järjestämiseen ja eväiden hankintaan. Ainejärjestö on kiitollinen Oulun yliopistolle, erityisesti kasvatustieteiden tiedekunnalle sekä Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle hyvästä vastaanotosta ja kurssien mahdollistamisesta. Teoriaa ja kiipeilyharjoituksia Seikkailupedagogiikan kurssilla käytettiin harkittuja seikkailullisia elämyksiä ja kokemuksia tarkoituksena mahdollistaa, tukea ja saada aikaan yksilöissä tai ryhmissä kasvua, oppimista ja sosiaalistumista. Kursseilla oli mahdollista päästä tutustumaan tavoitteellisen seikkailutoiminnan, elämys- ja seikkailupedagogiikan teo reettisiin perusteisiin, biofyysisen kehittymän ja psykososiaalisen kehityksen suhteisiin sekä niiden pedagogiseen ja kuntouttavaan merkitykseen erityisesti varhaiskasvatuksen alueella. Ilmoittautuminen seikkailupedagogiikan kursseille oli lähtökohdista katsoen suosittua, koska neljän opintopisteen kurssille osallistui tavoitemääräksi asetettu 20 opiskelijaa ja yhden opintopisteen kurssille lähes 40 opiskelijaa. Ilmoittautuminen tapahtui WebOodissa ja laajemman kurssin suosion myötä se täyttyi jopa samaisena aamuna opiskelijoista varasijoillekin asti. Yhden opintopisteen opiskelijalle luentopäiviä oli kaksi, kun taas neljän opintopisteen opiskelija pääsi osallistumaan suunnittelu- ja turvallisuusluennolle sekä yön yli kestävälle maastokurssille. Ennen yön yli kestävää maastokurssia opiskelijat osallistuivat luen nolle, jossa käytiin läpi kenttäharjoituksen suunnittelua ottaen huomioon turvallisuusriskit. Yön yli 16
kestävän maastokurssin kohteeksi valikoitui Rokuan kansallispuisto Kainuussa, jonne matkustus tapahtui yhteisellä bussikuljetuksella. Rokualla ruuat tehtiin trangioilla ja yöpyminen tapahtui kahdessa puolijoukkueteltassa, joiden kamiinoiden lämmittäjinä toimivat aina kipinävuoroissa olijat. Itse paikan päälle Pitkäjärven kodalta kansallispuiston korkeimmalle kohdalle Pookivaaraan päästiin pimeäsuunnistuksen avulla telttaa, kamiinaa ja omia tarvikkeita kantaen. Muuta toiminnallista olivat erilaiset köysiharjoitteet, kävelymatka Pohjoismaiden suurimmalle supalle (jääkauden aiheuttama painanne) sekä kiipeilyharjoitus palovartijan torniin. Soolibooli 1/13 Tämän kenttäharjoituksen tarkoituksena oli siis antaa omakohtainen seikkailukokemus opiskelijoille, jotta voidaan ymmärtää lasten seikkailullisia kokemuksia. Seikkailupedaa kaikille Oulun varhaiskasvatuksen opiskelijat pyrkivät myös tulevaisuudessa jatkamaan lobbausta Oulun yliopistolla ja tarkoitus olisi osoittaa, että tällaisille opinnoille löytyy kiinnostusta ja tarvetta niin opiskelijoiden perissa kuin varsinaisen työelämän puolella opintojen päätyttyä. Toivottavasti tämä uutinen innostaa muitakin tekemään samankaltaista työtä, Lastarit ry:n puheenjohtajana nykyisin toimiva Henna Määttä toivoo. Ainejärjestön tehtävänä on tuoda opiskelijoiden ääni paremmin kuuluville, mutta tässä mittakaavassa siitä ei ole ennen osattua unelmoidakaan. Kuitenkin tavoitteena on saada jatkoa ja mahdollistaa seikkailupedagogiikka kaikille kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille. Eikä sitä koskaan tiedä, jos vaikka seikkailupedagogiikka olisi jonain päivänä muidenkin yliopistojen koulutustarjonnassa. Ainejärjestötasolla tämän kaltaiseen toimintaan lähteminen on hatun noston arvoista ja kannustaa muitakin ainejärjestöjä toteuttamaan koulutuksen kehittämistä. u 17
Ainejärjestön nimenmuutos tuo hyvän OLOn Ouluun Historiallisen taipaleen taitekohdassa kohta 60-vuotias ja yksi suurimmista opettajaopiskelijoiden ainejärjestöistä Pedagogian ylioppilaat ry luo uudet kasvot ja heidät tullaan tuntemaan OLO ry:nä. 18 Teksti Mikko Gröhn & Anna Tervo Oulun kasvatustieteiden tiedekunnassa on vaikuttanut luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö nimeltään Pedo, eli Oulun yliopiston pedagogian ylioppilaat ry. Ainejärjestön jäsenistö koostuu lähes viidestä sadasta luokanopettajaopettajaopiskelijasta, joista osa edustaa kansainvälisyyteen, taide- ja taitoaineisiin sekä teknologiaan erikoistuneita koulutusohjelmia. Pedo ry on historiallisesti merkittävä, koska sen juuret ovat jopa Oulun yliopistoa vanhemmat. Ainejärjestö täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja sitä juhlitaan vuosijuhlissa 6. huhtikuuta. Tunnettu ainejärjestö on kiitollinen pitkästä historiastaan. Pedosta Oloon Vuosien varrella on käyty aktiivista keskustelua nimenmuutoksesta, koska vanha nimi on harhaanjohtava eikä se välitä sen tarkempaa tietoa ainejärjestöstä. Kuluvan lukuvuoden aikana on lanseerattu uusi nimi OLO ry, Oulun luokanopettajaopiskelijat. Se juontaa juurensa vuoteen 2006, jolloin pitkäaikainen järjestöaktiivi Susanna Huuskonen sai inspiraation nimenmuutoksesta. Huhutaan, että SOOLin tarjoamalla järjestökoulutuksellakin oli osuutta asiaan.
http://pedagogianylioppilaat.wordpress.com Ainejärjestöt Ololaisia Linnanmaan kampuksella Oulussa. Sohvalla istumassa ensimmäisenä vasemmalta Olon nykyinen puheenjohtaja Henri Hand ja kolmantena järjestöaktiivi Susanna Huuskonen. Nimenmuutokseen on inspiroinut myös olo-termi, joka esiintyy järjestön toiminnassa, kuten OLOhuone-kahvilassa, Talvipäiviltä tutussa Pahin Olo -musiikkikärryssä ja Hyvän Olon Päivässä. Ainejärjestön nimen muuttuessa vuoden alusta OLO tulee näkyväksi ainejärjestön kotisivuilla ja viestinnässä. Uudistuminen koetaan tärkeäksi senkin takia, että luokanopettajien koulutus Kajaanissa päättyy ja loputkin opiskelijat siirtyvät syksyllä Ouluun. Pedo ja kajaanilaisten Opela ry ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä ainejärjestöjen yhdistämiseksi ja OLO ry:n uusi varapuheenjohtaja Kaisa Leinonen tuleekin Kajaanista. Kajaaniin jää vielä toimikunta vuoden 2013 syksyyn asti valvomaan opiskelijoiden etuja. Oma kahvila kaiken keskellä Soolibooli 1/13 Pedo/OLO ry on aktiivinen ja pyrkii edustamaan parhaansa mukaan jäsenistöään edunvalvonnallisesti. Sillä on hyvät välit tiedekunnan johtoon ja muihin ainejärjestöihin. Aktiivisen edunvalvonnan ohella tärkein jäsenetu on ainejärjestön pyörittämä kahvio OLOhuone (entinen Pedon kahvio), johon voi tulla kohtaamaan opiskelijoita ja henkilökuntaa kasvatustieteiden tiedekunnasta. Kahviossa ei tarvitse pingotella vaan voi olla rennosti, se toimii tiedekunnan sydämenä. Kahvio on historian saatossa siirtynyt ainejärjestön mukana Kasarminkadulta Linnanmaan kampukselle. OLOhuoneessa järjestetään kahviotoiminnan ohella infoständejä, tapahtumia ja välituntitempauksia. Se toimii myös puskaradion keskuksena. Kahvio on täysin OLO ry:n omistuksessa ja hintakilpailun puolesta se on edullisin kahvio kampuksella, pyrkien olemaan sitä vastaisuudessakin. Kahviota pyörittää palkattu henkilökunta. OLOhuoneessa on kaikille asiakkaille samat hinnat, eikä sillä ole tarkoitus tuottaa voittoa. Ilme muuttuu alkuvuodesta ja tarjonta monipuolistuu asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Tuoreesti iskussa OLO ry:n hallitus kokoustaa kerran viikossa, sillä työnantajuus velvoittaa. Jokaviikkoinen kokoontuminen mahdollistaa vahvan yhteishengen ja asioiden tasalla pysymisen. Puheenjohtajana jatkaa alkaneella toimikaudella Henri Hand ja hallituksen kokoonpano on kokenut nuorentumista konkareiden siirryttyä taustalle. Sukupolvenvaihdos on ollut välttämätön ja uusi toimijakenttä on edelleen vahva. Järjestössä on haluttu lisätä yhteenkuuluvuutta, joten viime keväänä käynnistettiin hallituskummitoiminta uusille fukseille. Hallituksen jäsenet ovat jakautuneet pareittain ryhmiin, jotta voidaan vaihtaa kuulumisia ja ainejärjestön toiminta tuodaan lähemmäksi opintojaan aloittavaa opiskelijaa. OLO ry myös kouluttaa tuutoreita tiedekunnan ohella, jotta nämä osaavat kertoa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille ainejärjestön toiminnasta. OLO ajaa voimakkaasti opiskelijoiden etuja ja reagoi aktiivisesti koulutuspoliittisiin kysymyksiin. Ololaiset tunnistaa Rauman Talvipäivillä mustista haalareistaan raikuvan musiikin soidessa Pahin Olo -kärryn ympärillä. u 19
Kansainväliset kuviot Jotain mätää Tanskanmaalla? Teksti Petra Junno Tanskalaisen opettajankoulutuksen haasteena ovat keskeyttävät opiskelijat ja vastavalmistuneiden opettajien ylitarjonta. SOOLin edustajat pääsivät lokakuun puolivälissä piipahtamaan Kööpenhaminassa paikallisen opettajaksi opiskelevien järjestön, Lærerstuderendes Landskredsin (LL) vieraana. Pohjoismaiden opettajajärjestöjen yhteistyöelimen NLS:n opiskelijafoorumi kokoontui tällä kertaa Tanskassa, ja paikalla oli opettajaksi opiskelevien edustajia myös Norjasta ja Ruotsista. Suomesta mukana oli SOOLin lisäksi ruotsinkielisen opettajankoulutuksen opiskelijajärjestö FSLF. Opiskelijafoorumissa pohjoismaiset opettajaksi opiskelevien järjestöt pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja verkostoitumaan yli maarajojen. Ei yliopistoja, ei maistereita Kaksi päivää kestänyt foorumi oli erittäin antoisa, vaikka luennot ja esitykset olivat osin tanskaksi. Onneksi paikalliset edustajat tekivät parhaansa toimiakseen simultaanitulkkeina. Ehdottomasti mielenkiintoisinta antia olivat keskustelut, joita kävimme opettajankoulutuksen kehittämisestä. 20 Tanskalainen opettajankoulutus poikkeaa suomalaisesta aika monin tavoin. Suurin ero on se, ettei koulutus ole Tanskassa yliopistoissa tapahtuvaa ja maisteritasoista. Pinta-alaltaan kohtuullisen pienessä maassa on 17 opettajankoulutuslaitosta. LL:n edustajat olivat erityisen huolissaan opettajankoulutuksensa laadusta, mikä näin moneen paikkaan hajautettuna onkin varmasti kirjavaa. Laadun lisäksi suurin ongelma Tanskassa tuntui olevan se, että opettajankoulutukseen hakeutuvat ihmiset, joilla ei ole motivaatiota suorittaa opintoja loppuun asti. Koulutukseen haetaan lukion päättötodistuksen perusteella, eikä minkäänlaisia soveltuvuuskokeita ole olemassa. Käytännössä lähes kaikki pääsevät koulutukseen, mutta melkein puolet opiskelijoista ei suorita opintojaan loppuun. Tähän vaikuttaa LL:n puheenjohtajan Mads Bärenholdtin mukaan motivaation puutteen lisäksi myös se, että vastavalmistuneille opettajille ei riitä heidän koulutustaan vastaavaa työtä opettajankoulutuksen liikatarjonnan ja kuntien säästötoimenpiteiden vuoksi. Uudistuksella parempaa pedagogista osaamista Olikin hurjaa huomata, miten erilaisia Pohjoismaiden opettajankou lu tusjärjestelmät ovat. Tanska on Suomen opettajankoulutuksen statukseen verrattuna aika ääripää, mutta samojen motivaatio-ongelmien ja opettajankoulutuksen vetovoimaisuuden puutteen kanssa painitaan osittain myös Ruotsissa ja Norjassa. Saimme ällistyneitä katseita kertoessamme opettajankoulutukseen hakevien määristä sekä koulutuksen monivaiheisista pääsykokeista meillä päin. Tanskassa on tällä hetkellä menossa useita uudistuksia liittyen sekä opettajankoulutukseen että päiväkodeissa, kouluissa ja lukioissa tapahtuvaan kasvatukseen ja koulutukseen. Opettajankoulutuksessa haluttaisiin kiinnittää enemmän huomioita tulevien opettajien pedagogiseen osaamiseen, joka tuntuu olevan valitettavan kehnoa. Opinnot keskittyvät kaikkien kouluasteiden opettajankoulutuksessa enemmän ainekohtaiseen osaamiseen. Paikalliset opettajaksi opiskelevat kokivat opettajankoulutuksen uudistuksen pääosin positiivisena, mikäli se oikeasti vaikuttaisi käytäntöön. Suhtautuminen oli kuitenkin myös hieman skeptistä, sillä uudistus ei kuitenkaan korjaisi opettajankoulutuksen suurempia rakenteellisia ongelmia. LL:n puheenjohtaja Bärenholdtin mielestä kyseessä on laastariratkaisu. Kööpenhaminan tapaaminen poiki heti lisää yhteistyökuviota, kun Norjan opettajaksi opiskelevien järjestön Pedagogstudentene i Utdanningsforbundetin edustajat kävivät joulukuussa SOOLin vieraina tutustumassa opettajankoulutukseen Helsingin yliopistossa. Opiskelijafoorumi kokoontuu seuraavan kerran ensi syksynä. u
Hyvää kesää ja syksyä! Vuosi on vasta aluillaan, mutta moni pohtii jo nyt mitä tekee ensi kesänä ja syksynä. Tähän aikaan vuodesta alkaa monella valmistuvalla opeopiskelijalla ensi lukuvuonna vapautuviin virkoihin ja toimiin hakeminen. Lisäksi opinnoissaan varhaisemmassa vaiheessa olevilla on edessä kuumeinen kesätöiden etsintä. Osa taas nostaa asumistukea ja opintorahaa, ehkä lainaakin ja opiskelee niillä rahoilla kesän ajan. Opintotuki ja asumislisä on mitoitettu siten, että jos opiskelija tekee koko kesän töitä, hankkii maksimimäärän tukikuukausia käyttävä koko vuoden ansionsa kesän aikana. Täysin eri asia on se mihin tämä raha riittää. Työnhaku käy työstä Hei, sinä siellä! Töiden hakeminen käy työmäärän puolesta oikeasta työstä. Siksi onkin hyvä pitää cv ja työtodistukset aiemmista töistä aina ajan tasalla. On riittävän rankkaa yhä uudelleen olla selvittämässä kulloinkin haun kohteena olevan työpaikan arvoja, painotuksia ja tavoitteita ja jatkuvasti aktiivisena kytätä vapautuvia työpaikkoja. Ja vaikka prosessissa kerran pääsisikin pitkälle, lopulta vain yksi onnellinen kaikista hakijoista palkataan. Tässä lehdessä olevat vinkit ja ohjeet opettajan työn hakemiseen ovat sovellettavissa kaikille kasvatus- ja opetusasteille aina lastentarhanopettajasta aikuisopetukseen ja miksei muille aloille myös. Opetus ja kasvatusalan sijaisuudet ovat hyvä paikka kartuttaa omaa kokemustaan ja saada vertailukohtia eri työyksiköiden välillä sekä tehdä itseään tunnetuksi tulevaisuutta varten. Niin makaa kuin petaa monet johtajat ja rehtorit kyllä kysyvät toisiltaan missä on se hyvä opettaja, joka kannattaisi palkata. Ja valitettavasti monesti käykin niin, että tämä hyvä opettaja on jo tehnyt itsensä tunnetuksi jossain yksikössä ja tulee sitten itsestäänselvyytenä valituksi avoimeen tehtävään. Täytyy myös tiedostaa se, että rekrytoijan näkökulmasta on riskinsä palkata täysin tuntematon henkilö pidemmäksi aikaa. Turvana työttömyyskassa ja luottamusmies + Valitettavasti sijaisuudet ovat monesti ainoa tie tiettyihin tehtäviin. Itsensä kannattaakin vakuuttaa tulevaisuutta varten liittymällä työttömyyskassaan mahdollisesti jo opiskeluaikaisten sijaisuuksien aikana. Myös sijaisena koko lukuvuoden olleet saattavat tipahtaa pois palkanmaksusta kesän ajaksi. Toivottavasti olet tällöin ollut työttömyyskassan jäsenenä niin pitkään, että saat ansioon suhteutettua korvausta työttömyysajaltasi. Työn haussa ja oikeuksiesi valvonnassa auttavat monet eri tahot. SOOLin jäsenet ovat oikeutettuja luottamusmiesten ja OAJ:n palkkaasiantuntijoiden palveluihin opiskeluaikaisten sijaisuuksien aikana. Valmistumisen jälkeen on syytä liittyä OAJ:n varsinaiseksi jäseneksi heti ensimmäisen työsuhteen saatuasi. SOOLin ja OAJ:n jäsenetuihin kuuluu myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus opettajantyössä, kun olet ollut jäsenenä vähintään 10 kuukautta. Markus Ropponen SOOLin pääsihteeri markus.ropponen@sool.fi Ainejärjestöjen aktiivit tekevät paikallisella tasolla arvokasta vapaaehtoista työtä parempien opiskeluolosuhteiden ja sujuvampien opintojen eteen. Nyt on aika harkita haluaisitko Sinä olla se, joka siirtyy valtakunnalliselle tasolle vaikuttamaan opettajankoulutuksen asemaan ja tulevaisuuteen. SOOL tarjoaa mahdollisuuden laajentaa koulutuspoliittisia näköaloja, kun liittokokouksessa huhtikuussa valitaan uusi hallitus toimikaudelle 1.6.2013 31.5.2014. Ei haittaa, vaikka Sinulla ei ole pitkää kokemusta järjestöissä toimimisesta. Me SOOLissa koulutamme ja tarjoamme tukea. Tärkeintä on motivaatio ja kiinnostus valtakunnalliseen vaikuttamiseen. SOOLin hallitustoimintaan osallistuminen vie jonkin verran aikaa opiskelulta, mutta tarjoaa avartavaa ja hyödyllistä kokemusta tulevaa työelämää varten. Jotta voisit asettua ehdolle SOOLin hallitukseen, Sinun ei tarvitse olla ainejärjestösi hallituksessa mutta ainejärjestösi tulee esittää valintaasi liittokokouksessa. Kerro ainejärjestöllesi kiinnostuksesi ja lähde mukaan kokousedustajaksi liittokokoukseen Helsinkiin 13. 14.4.2013. Lisätietoja voit kysyä allekirjoittaneelta! Soolibooli 1/13 21
SB Sudoku Ansku Auskummitus Jomarja Sudokun oikea ratkaisu netissä: www.sool.fi/soolibooli Sumea logiikka Loput Siperia opettaa -paidat 10! Tilaa heti: www.sool.fi Huikkanen Laihduttaminen on äärimmäisen huono laihtumiskeino psykiatrian erikoislääkäri Marja Kautto Mahola 22
Haastattelussa Kävipä niin, että vanhemmista lehtoreista vanhin eli Elias W. Jekoweh päätti lähteä hakemaan uralleen uutta nostetta. Eliaksen vaimo oli luvannut tukea miestään kaikissa hänen hankkeissaan, näin sanoen: Elias, annan sinulle kaiken tukeni kaikissa hankkeissasi, niin totta kuin nimeni on Marja-Kaisuliini Jekoweh-Vanhakanta. Ja niin Elias kopioi todistuksiaan, kirjoitti uuden ansioluettelon ja otatti itsestään valokuvan. Kyllä on näköönen, sanoi vaimo, nimittäin valokuvasta. Kyllä on lutuunen, sanoi Eliaksen kollega, viehättävä nuorempi nainen, ruotsin kielen lehtori. On se p*****e, sanoi vaimo siihen ja muutti kahdeksi seuraavaksi yöksi olohuoneen sohvalle nukkumaan. Ja niin kävi, että Elias haki rehtorin virkaa eräästä suomalaisesta tuppukylästä ja sai kutsun haastatteluun. Haastatteluun osallistui koko tuppukylän kunnanvaltuusto. Haastattelu eteni tiivistetysti näin. Kerrotko meille itsestäsi, perhesuhteistasi ja aiemmista opinnoistasi, sanoi kunnanjohtaja, hikoileva mies. No, oon Elias Jekoweh. Minulla on vaimo, ainakin toistaiseksi, tosin nukkuu olohuoneessa. Vaimon lisäksi minulla on neljä aikuista lasta. Opinnot olen suorittanut mukavin arvosanoin, kuten voitte todistuksestani todeta. Onko vaimonne suuttunut teille turhasta, vai annoitteko aihetta? Onko teillä rakastajatar, kysyi kireänutturainen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Ei minulla rakastajatarta ole. Sen vannon. Olen luotettava, Elias sanoi ja löysäsi hermostuneena kravattiaan. Vannotteko käsi raamatulla, kysyi valtuutettu, joka oli paikallinen kappalainen ja kiikutti saman tien raamatun Jekowehin eteen. No, vannon kautta kiven ja kannon, riittääkö se, Elias sanoi ja katsoi anovasti kunnanjohtajaa. Riittää, riittää. Menepäs Ari-Pentti paikallesi, kunnanjohtaja sanoi hengenmiehelle. No, oletko valmis muuttamaan tänne, jos saat paikan, kysyi valtuutettu, joka oli nukkunut kysymykseensä saakka. Kyllä, totta kai, heti kun saadaan vaimon työkuviot kuntoon, Elias sanoi. Mitä ajattelet nykynuorista, vanhempi valtuutettu kysyi. No, ovathan he vähän ärsyttäviä, rajattomia pikku penteleitä, Jekoweh sanoi. Valtuusto kohahti. Sus siunatkoon. Miten katsot voivasi työskennellä rehtorina, jos vihaat lapsia, kunnanjohtaja kysyi. En vihaa lapsia. Mistä teille sellainen kuva syntyi, Jekoweh kysyi onnettomana. No tuosta äskeisestä vastauksestanne, kunnanjohtaja sanoi. Haastattelun tunnelma kiristyi selvästi. Valtuutetut supisivat keskenään. Saanko kertoa kaskun, Jekoweh kysyi keventääkseen itselleen epäedulliseksi muuttunutta tunnelmaa. Olkaa hyvä vain, sanoi yksi valtuutetuista. No, montako opettajaa tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu kesä-, heinä- tai elokuussa, Jekoweh kysyi viekkaasti. Kukaan haastattelijoista ei osannut vastata. No, ei yhtäkään. Ei kesällä tarvita sähkövaloja ja jos tarvittaisiinkin, niin pitäisi soittaa talonmiehelle, koska kaikki opettajat ovat lomalla, Jekoweh sanoi ja pyrskähti räkänauruun: Harrrrrrrhkkkkkeeerrrrrrrrrrrrrrrrrrhaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! Kun sankarimme, siis Elias, lopulta rauhoittui, joutui hän toteamaan, että kukaan haastattelijoista ei nauranut. Haastattelun päätyttyä kunnanjohtaja saatteli Jekowehin ovelle ja sanoi: Taitaa nyt olla parempi niin, ettet ihan vielä laita asuntoasi myyntiin... Soolibooli 1/13 23