1 Työryhmäkoordinaattorit: Johanna Kujala & Hannele Laaksonen Torstai 4.11.2010, klo 14.00 17.00, Päätalo LS A31 14.00 14.10 Alkusanat Johanna Kujala & Hannele Laaksonen 14.10 14.40 Eettiset dilemmat johtajien työssä: kyselytutkimus suomalaisilla johtajilla Taru Feldt, Mari Huhtala, Anna-Maija Lämsä, Saija Mauno & Ulla Kinnunen 14.40 15.10 Edistääkö eettinen organisaatiokulttuuri johtajien työhyvinvointia? Eettinen kuormittavuus välittävänä tekijänä Mari Huhtala, Taru Feldt, Anna-Maija Lämsä, Saija Mauno & Ulla Kinnunen 15.10 15.40 Avoimen yliopiston hoitotieteen opiskelijoiden käsityksiä eettisestä johtamisesta Hannele Laaksonen 15.40 16.10 Katsaus ICT-alan yritysten etiikkaan ja vastuuseen näkökulmana johtaminen Mirja Airos 16.10 16.30 Keskustelua ja kokoava yhteenveto
2 Taru Feldt, professori taru.feldt@jyu.fi Mari Huhtala Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopisto, taloustieteen tiedekunta Saija Mauno Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Eettiset dilemmat johtajien työssä: kyselytutkimus suomalaisilla johtajilla Tausta: Eettiset dilemmat viittaavat päätöksentekotilanteisiin, joissa on mukana eettinen ulottuvuus. Eettisesti haastavat päätöksentekotilanteet voidaan luokitella a) ongelmiin, jotka johtuvat siitä, ettei johtaja tiedä, mikä on oikein, ja b) ongelmiin, jotka johtuvat siitä, ettei johtaja toimi sen mukaan, minkä tietäisi olevan oikein (Nash, 1993). Johtaja voi tietää, millainen toiminta tietyssä tilanteessa olisi eettistä, mutta valita silti tietoisesti epäeettisen toimintatavan (esimerkiksi tiedon pimittämisen). Molemmat tilanteet kuvaavat ristiriitaa yksilön ja ympäristön välillä, mikä on psyykkisen stressin riskitekijä. Tavoitteet: Tutkimuksemme tarkoitus oli lisätä ymmärrystä suomalaisten johtajien työn eettisestä kuormittavuudesta. Tavoitteenamme oli tutkia eettisten dilemmojen yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa stressiä. Lisäksi selvitimme, millaisia ovat olleet johtajien kohtaamat vaikeimmat dilemmat heidän työuransa aikana. Menetelmät: 902 keskijohdon ja ylemmän johdon johtajaa vastasi postikyselyyn syksyllä 2009. Eettisten dilemmojen yleisyyttä tarkasteltiin keskiarvojen ja prosenttiosuuksien avulla. Johtajien omat kuvaukset vaikeimmasta dilemmasta luokiteltiin laadullisesti. Tulokset: Eettisesti haastavat tilanteet olivat melko yleisiä johtajien työssä, sillä 84 % johtajista raportoi kohtaavansa niitä vähintään muutaman kerran vuodessa. Viidesosa tutkituista kohtasi eettisesti haastavia tilanteita muutaman kerran kuukaudessa ja 7 % useasti viikossa. Sen sijaan 16 % johtajista ei kohdannut eettisesti haastavia tilanteita työssään. Neljäsosa niistä johtajista, jotka kohtasivat työssään eettisesti haastavia tilanteita vähintään muutaman kerran vuodessa, koki nämä tilanteet psyykkisesti kuormittavina. Uran eettisesti haastavimmat työtilanteet luokiteltiin irtisanomistilanteisiin, oikeudenmukaisuuteen liittyviin tilanteisiin, arvoristiriitoihin, vuorovaikutustilanteisiin, lain noudattamiseen, muutoksiin sopeutumiseen, henkilöstön henkilökohtaisiin ongelmiin ja rehellisyyteen. Pohdinta: Tutkimuksemme antoi ensimmäistä kertaa tietoa siitä, kuinka yleisiä eettiset haasteet ovat johtajien työssä. Avoimen kysymyksen vastaukset kuvastivat ajankohtaista taloudellista ilmapiiriä ja sen mukanaan tuomia haasteita. Vastauksissa näkyi myös johtajien työn moniulotteisuus sekä velvollisuudet ja haasteet suhteessa eri sidosryhmiin, erityisesti omistajiin, asiakkaisiin ja henkilöstöön. Irtisanomistilanteet nousivat yleisimmäksi kaikkein vaikeimmaksi eettiseksi dilemmaksi vastanneiden johtajien keskuudessa.
3 Mari Huhtala mari.huhtala@jyu.fi Taru Feldt Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, johtaminen Saija Mauno Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Edistääkö eettinen organisaatiokulttuuri johtajien työhyvinvointia? Eettinen kuormittavuus välittävänä tekijänä Tausta: Eettinen organisaatiokulttuuri viittaa arvoihin, normeihin ja odotuksiin siitä, millainen toiminta organisaatiossa on oikein tai väärin. Tässä tutkimuksessa johtajien arvioita organisaatiokulttuurinsa eettisyydestä tutkittiin Müel Kapteinin (1998, 1999) kehittämän Yrityksen eettiset hyveet -mallin avulla (Corporate Ethical Virtues, CEV). Suomessa eettisen organisaatiokulttuurin kokonaisvaltaiseen arvioimiseen ei ole ollut saatavilla validoituja menetelmiä. Organisaatiokulttuurin eettisyyden yhteyksiä ei ole myöskään tutkittu eettiseen kuormittavuuteen ja työhyvinvointiin. Työn eettisellä kuormittavuudella viittaamme johtajien kokemien eettisten dilemmojen yleisyyteen sekä niistä johtuvaan stressiin. Työhyvinvointia kuvaamme sekä vähäisellä uupumusasteisella väsymyksellä että työn imulla. Tavoitteet: Johtajille suunnatun kyselytutkimuksemme tavoitteena oli tutkia 58-osioisen Corporate Ethical Virtues -kyselyn (CEV; Kaptein, 2008) rakennevaliditeettia sekä selvittää eettisen kulttuurin yhteyksiä eettiseen kuormittavuuteen ja työhyvinvointiin. Selvitimme erityisesti eettisen kuormittavuuden välittävää roolia näissä yhteyksissä. Menetelmät: Tutkimus on osa Eettinen kuormittavuus johtajien työssä -tutkimusta, johon osallistui 902 johtajaa syksyllä 2009. Tilastollisina menetelminä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysia ja rakenneyhtälömallinnusta (mediaattorimalli). Tulokset: Konfirmatoriset faktorianalyysit tukivat CEV-kyselyn oletettua kahdeksan osa-alueen rakennetta: 1) sääntöjen selkeys, 2) esimiehen ja 3) ylimmän johdon esimerkillinen toiminta, 4) toteutettavuus, 5) organisaation tuki, 6) läpinäkyvyys, 7) keskusteltavuus ja 8) toiminnan seuraukset. Mitä paremmaksi johtajat arvioivat organisaationsa kulttuurin näillä osa-alueilla, sitä vähemmän he raportoivat työssään eettistä kuormittavuutta (vähemmän eettisiä dilemmoja ja niistä johtuvaa stressiä). Vähäinen eettinen kuormittavuus oli vuorostaan yhteydessä johtajien vähäiseen uupumusasteiseen väsymykseen. Eettisellä organisaatiokulttuurilla oli myös suora yhteys johtajien korkeaan työn imuun. Pohdinta: CEV-kyselyn rakennevaliditeetti osoittautui erinomaiseksi suomalaisten johtajien aineistossa. Organisaatiokulttuurin eettisyys on syytä nostaa tarkastelun alle suomalaisissa organisaatioissa, sillä sen havaittiin olevan yhteydessä johtajien vähäiseen eettiseen kuormittavuuteen sekä työhyvinvointiin.
4 Hannele Laaksonen, palvelualuejohtaja Vaasan kaupunki, koti- ja laitoshoito, Ikäkeskus Sepänkyläntie 14 16, 65100 Vaasa 050 575 0559 hannele.laaksonen@vaasa.fi Avoimen yliopiston hoitotieteen opiskelijoiden käsityksiä eettisestä johtamisesta Katsauksessa esitetään avoimen yliopiston yhden aineopintoihin osallistuvan hoitotieteen opiskelijoiden (N=15) ryhmän käsityksiä siitä, mitä on eettinen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aineisto on kerätty 24.3 31.3.09 välisenä aikana käydyistä keskusteluista Moodle-oppimisympäristössä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä ja erittelyllä. Tulosten mukaan ihanteellinen eettinen johtaja on oikeudenmukainen, kannustava, tasapuolinen, johdonmukainen, jämäkkä ja helposti lähestyttävä. Eettisesti toimiva johtaja tukee hoitajien hyvinvointia ja jaksamista muun muassa työvuorosuunnittelun kautta, työntekijöitä kannustamalla ja tukemalla, mahdollistamalla ammatillinen kasvu ja kehittyminen, sekä jakamalla kannusteita ja toteuttamalla vuorovaikutteisia kehityskeskusteluja. Esimiestyötä helpottaa merkittävästi, jos yksikössä on pystytty luomaan kaikkiin mahdollisiin asioihin selkeät pelisäännöt, jotka ovat kaikkien tiedossa ja myös kirjallisesti saatavilla. Selkeät pelisäännöt vähentävät spekulointia, epäilyjä, juoruiluja ja konflikteja. Johtajan eettiseen toimintaan kuuluu myös monitieteisyyden toteuttaminen omassa toiminnassaan, jonka pohjana on oman osaamisen ylläpito ja kiinnostus kehittämiseen. Eettinen johtaja arvostaa eri tieteitä ja ymmärtää niiden merkityksen kokonaisuuden kannalta. Tiedottaminen liitettiin keskusteluissa eettiseen johtamiseen, koska hyvän tiedottamisen kautta voidaan vaikuttaa myös työyhteisön hyvinvointiin. Tiedottamisen välineitä ovat suulliset osastokokoukset, kirjalliset materiaalit, sähköpostit ja info-tv. Tiedottamisen kehittäminen on tärkeää, sillä tietoa tulee toisinaan niin paljon, että jonkinlainen karsinta on paikallaan. Toisaalta tiedottamisen välineiden tulee olla sopivia kuhunkin yksittäiseen tilanteeseen. Eettisesti toimivilta johtajilta vaaditaan omaa näkemystä, selkärankaa ja suoruutta asioiden hoidossa. Esimiehen on hallittava laajoja kokonaisuuksia ja tehtävä välillä raskaitakin päätöksiä, jotka eivät kaikki ole välttämättä oman eettisen omantunnon mukaisia. Selkeät pelisäännöt auttavat monessa tilanteessa hallitsemaan asioita ja työyhteisöä. Koska johtaminen on hyvin haastavaa, ajoittain henkisesti raskasta, on johtajan huolehdittava myös omasta jaksamisestaan esimerkiksi osallistumalla työnohjaukseen ja kouluttamalla itseään. Hoitotyön johtajien yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää alan arvostuksen ja tunnettavuuden lisäämiseksi sekä yleensä asioihin vaikuttamiseksi. Omassa yksikössä/organisaatiossa tutkimuskulttuurin edistäminen on tärkeää, jotta hoitotyö perustuisi tutkittuun tietoon.
5 Mirja Airos, KTM, ekonomi, apurahatutkija Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, johtaminen PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto Puh: +358 14 260 3194 GSM: +358 400 672 475 Fax: +358 14 260 3331 Mirja.Airos@econ.jyu.fi Katsaus ICT -alan yritysten etiikkaan ja vastuuseen näkökulmana johtaminen ICT -alan yritysten etiikan ja vastuun tutkimukselle avautuu monia mahdollisuuksia ja monisyinen tulkintojen tekemisen kenttä. Tässä tutkimuksessa tutkimusteemaa lähestytään julkisia diskursseja tulkitsemalla siten, että katsanto lähtee johtamisen ja johtajuuden tematiikoista. Tulkinnassa keskeisen viitekehyksen luovat aihealueen kirjallisten diskurssien läpikäynti ja vuoropuhelu tutkijan aiempien tai kirjoitusprosessi olevien tutkimustekstien kanssa. Tutkimuksella saavutetaan sekä yleisesti työelämää tukevia ajatuksia, että Suomessa varsin tutkimatonta tieteidenvälistä keskustelua. Toimialan etiikan ja vastuun tutkimuksen pohdinnan yhteydessä tulee myös määriteltyä ja osoitettua tämänkaltaisen tutkimuksen tarve ja paikka suomalaisessa akateemisessa traditiossa. Tutkimuksessa muu kirjallinen tarkastelu tapahtuu seuraavien alatutkimusten kanssa vuorovaikutteiseen käsittelytapaan pyrkien. Samalla pyritään luotaamaan ensimmäisiä näkemyksiä siitä, miten uudempi teoria ja mediakeskustelu tukee, täydentää tai kumoaa näiden tekstien perussanomaa. 1. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia-alan etiikka ja vastuullisuus käsitehistoriallinen tarkastelu -artikkeli (toimitettu 2005, julkaistu osana teosta vuoden 2006 alussa) 2. Ethics and Responsibility in ICT Enterprises Prospects and Leadership -artikkeli, (julkaistu huhtikuussa 2009 Electronic Journal of Business Ethics and and Challenges for Management Organization Studies -journaalissa) 3. Näkemyksiä ICT alan johtajien etiikasta ja vastuusta -artikkeli, (tarkoituksena tarjota Hallinnon tutkimus -lehteen tai Liiketaloudelliseen aikakauskirjaan, käsikirjoituksen ensiversio valmistumassa kuukauden sisällä) 4.Critical Moments in Managers/Leaders Ethical and Responsible Decision Making in ICT Enterprises -artikkeli, (lähtee viimeistään marraskuussa 2010 Journal of Information, Communication & Ethics in Society -journaaliin arviointiprosessiin) Vaikka tämä abstrakti on varsin yleisluonteinen, niin täydempi laitos on luvassa 4.10.2010 mennessä. Abstrakti on nopea ja lyhyt kuvaus siitä, mitä täysi teksti ja esitys tulee käsittelemään. Työelämän tutkimuspäivien yleisen teeman mukaisesti esitys pyritään pitämään yleistajuisena ja myös helposti ymmärrettävänä unohtamatta tieteellisen pohjan pitävyyttä. Tämä esitys palvelee hyvin tutkijan omaa kehittymistä ja samalla antaa ryhtiä työskentelylle, jonka tavoitteena on saavuttaa tätä kokonaisuutta koskien jämäkkä ja kattava kokonaispaketti vuoden 2010 loppuun mennessä sekä antaa pohjaa tulevalle työskentelylle. Tämän katsauksen on tarkoitus toimia lisensiaatin tutkimuksen (tai väitöstutkimuksen) johdantoluvun osana. Tutkimuksen rakenne ja sisällöt varmistuvat tulevan kuukauden aikana. Työtä tehdään erilaisten keskeneräisten tutkimusten ristipaineissa. Katsaus voidaan erikseen yhteistyössä tutkimuksen ohjaajan Tuomo Takalan kanssa sopien tarjota julkaistavaksi Työelämän tutkimus -lehteen tai konferenssijulkaisuun. Keskusteluja ohjaajan toivomasta tavasta ei vielä ole käyty.