GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

Samankaltaiset tiedostot
KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA YHTEISIN TAVOTTEIN JA HYVÄN KUNTOUTUSSUUNNITELMAN KEINOIN GAS KUNTOUTUSOSASTOLLA

GAS-menetelmää käytetty

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

AMURI 2 Hoitajat Kanslia

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

PETSAMO 3 Hoitajat Kanslia

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

GAS työpaja vaikeavammaisten yksilöllisiä kuntoutusjaksoja järjestäville palveluntuottajille

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Kuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

PEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kuntoutumista edistävä hoitotyön suunnitelma ja Rai

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Kertausta aivovammojen oireista

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Sisäinen hanke/suunnitelma

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Aivotyö toimivaksi hoitotyössä viestintäkampanjan tiedotustilaisuus #aivotyö #sotelainen

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä

Sairaanhoitaja osana yhdeksää ammattiryhmää

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Ammatillisten tavoitteiden laatiminen

OPINTO-OHJAUS LUKISETELI TUKISETELI

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen

Prosessikuvaukset os.19 opetus

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Palvelumuotoilu ja tuleva tuotteistamisen malli

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere Elina Sipponen

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Kumppaniksi ry, Vienankatu 5-7, Kajaani. Kumppaniksi ry

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Look hankkeen tulosten

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

TEEMA: TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Transkriptio:

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla 9.5. 2017 ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteet laaditaan kuntoutusjakson alussa. Tavoitteiden asettelussa mukana potilas, fysioterapeutti/kuntohoitaja, toimintaterapeutti ja hoitaja, myös omainen on tervetullut mukaan. Terapeutit varaavat ajan sähköiseen ajanvarauskirjaan, aikaa varataan 30 min. Tavoitteet kirjataan potilaan huonetauluun ja Effican Hoke:en. Tavoitteet päivitetään tarpeen vaatiessa.

Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteiden laatimisesta on saatu hyviä kokemuksia. Oikeasti potilaan omat tavoitteet! Kirjataan potilaan omin sanoin, minä - muodossa. Potilas ja moniammatillinen työryhmä sitoutuu työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Lyhyen aikavälin tavoitteet valmistelevat potilasta loppujaksolla asetettaviin omiin pidemmän aikavälin tavoitteisiin (GAS).

Potilaan omien tavoitteiden laatiminen (GAS) Laaditaan kuntoutusjakson lopussa. Tavoite palaverille on varattu tunnin aika tiistai aamupäivään, käytännössä pidetty myös muina ajankohtina. Palaverissa potilas, mahdollisesti omainen, hoitaja, fysioterapeutti/kuntohoitaja, toimintaterapeutti. Käytetty post-it - lappuja haasteiden, tavoitteiden kirjaamiseen -> tulevat näkyviksi -> potilas valitsee tärkeimmän tavoitteensa.

Potilaan omien tavoitteiden laatiminen (GAS) Tavoitteita voi olla 1-3 mutta pohdinta on hidasta joten tavoitteita on laadittu yleensä 1-2 tunnin aikana. Tavoitteiden kirjaaminen pysty- tai vaakajanalle. Vaakajana koettu selkeämmäksi ja loogisemmaksi (vrt. aikajana). Tavoitteen pilkkominen asteikolle vaatii aikaa. Tavoite (0-taso) 3 6 kk:n päähän.

Pystyn kirjoittamaan muutaman sanan Pystyn kirjoittamaan muutaman lauseen Pystyn kirjoittamaan väsymättä useita lauseita Pystyn kirjoittamaan ja valmistelemaan askartelua väsymättä Pystyn kirjoittamaan väsymättä ja keskittyneesti työtehtävissä

Selviydyn itsenäisesti arjen askareista ja hallitsen oikeaoppisen elämäntavan kuva Tarvitsen ohjausta oikeaoppisen ruokavalion noudattamiseen Pystyn noudattamaan oikeaoppista ruokavaliota Pystyn hallitsemaan ja valmistamaan oikeaoppisen aterian Pystyn muutamaan oikeaoppisen aterian elämäntavaksi Pystyn huomioimaan ja toteuttamaan ruokavalion työelämässä

Potilaan omien tavoitteiden laatiminen (GAS) Laadittu tavoite kirjataan Kelan Omat tavoitteeni - lomakkeelle, potilaalle 1 kpl, kuntoutusosastolle 1 kpl. Seurantasoitto Sovitaan potilaan kanssa ja varataan aika soittoajanvarauskirjalle. Tiimistä se henkilö soittaa jonka työalueeseen tavoite liittyy. Kartoitetaan tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa ohjaus ja neuvonta. Vasta yksi seurantasoitto tehty.

Omien tavoitteiden (GAS) asettaminen potilaan näkökulmasta Potilaan osallistaminen omien tavoitteiden pohtimiseen mahdollistuu aiempaa paremmin. Sitouttaa potilasta enemmän omaan kuntoutumiseensa. Potilas tulee paremmin kuulluksi. Potilaan osallisuus ja mahdollisuus tuoda omia ajatuksia esille tavoitteen asettamistilanteissa lisää potilaan kuntoutumismotivaatiota. Positiivista palautetta saatu potilailta ja omaisilta.

Omien tavoitteiden (GAS) asettaminen potilaan näkökulmasta Potilaalle merkityksellistä että joku on aidosti kiinnostunut hänestä ja hänen kuntoutumisestaan. Omaisen läsnäolo on onnistunut kannustin potilaalle. Omaisen läsnäolo realisoi potilaan tavoitteen asettelua. Tavoitteet konkretisoituvat ja niille tulee joku aikamäärä, päämäärä. Potilaan hyvä ennakkovalmistelu ja tiedottaminen helpottaa tavoitteen asettamista.

Potilaan omien tavoitteiden (GAS) asettaminen terapeutin näkökulmasta Positiivista moniammatillisuus tavoitteen asettelussa. Lisää moniammatillista yhteistyötä osastolla. Haastattelija joutuu miettimään kysymysten asettelua, avoimien kysymysten asettaminen saa harjoitusta. Vastasairastuneen on haastavaa ymmärtää oman kuntoutumisen etenemistä, realistisen tavoitteen löytäminen voi olla vaikeaa.

Potilaan omien tavoitteiden (GAS) asettaminen terapeutin näkökulmasta Varottava johdattelemasta potilasta. Potilas tarvitsee apua tavoitteen pilkkomiseen, tavoiteportaiden miettimiseen. Kaikille potilaille ei tule jatkoterapioita, omat tavoitteet sitouttaa itsenäiseen harjoitteluun. Käyttökelpoinen työväline kuntoutusosastolla.

Potilaan omien tavoitteiden (GAS) asettamisen haasteita Riittävän haastavan tavoitteen asettamisessa on vielä miettimistä/ parannettavaa. Missä vaiheessa tavoitteita on hyvä asettaa? Milloin potilas on itse valmis tavoitteen asettelulle? Heikko oiretiedostus vaikeuttaa tavoitteen löytymistä. Vaikea afasia hankaloittaa tavoitteiden asettamista. Omaisen läsnäolo voi olla myös haaste. Sopivan paikan ja kaikille käyvän ajankohdan löytäminen, vaatii rauhallisen tilan ja aikaa.

Potilaan omien tavoitteiden (GAS) asettamisen haasteita GAS menetelmän sujuva käyttäminen vaatii aikaa ja opettelua, yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Potilas siirtyy jatkohoitopaikkaan/kotiin ennakoitua nopeammin, ei ehditä käydä tavoitekeskustelua Kuinka toimitaan jos seurantasoiton yhteydessä huomataan ettei kuntoutuminen ole edistynyt, tullut takapakkia tms? Tiedon siirtyminen avoterapeuteille? Omien tavoitteiden laatiminen etenevässä sairaudessa, esim ALS??

Johtopäätökset GAS menetelmä antaa potilaalle aiempaa aktiivisemman roolin omaan kuntoutumiseensa. GAS -hanke toi työkalun potilaan tavoitteiden asettamiseen Huomattu kuinka tärkeää tavoitteiden asettaminen on yhdessä potilaan kanssa. Menetelmän käyttämiseen kannustaa potilaiden motivoituminen/sitoutuminen omaan kuntoutumiseensa sekä potilailta ja omaisilta saatu positiivinen palaute.

Johtopäätökset Puheterapeutin ja neuropsykologin osallistuminen olisi tarvittaessa toivottavaa. Tekniikan riittävyys, dect-puhelimista tekstiviestin laittaminen ei onnistu jos potilasta ei tavoiteta seurantasoittoajalla Voidaanko tulevaisuudessa seurantasoitto tehdä videoneuvotteluyhteydessä? Menetelmän sujuva käyttäminen vaatii edelleen harjoittelua ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Juurtumassa osaston toimintatavaksi!

GAS -hankkeen myötä häipyi ennakkoluulot tavoitteiden asettelun ympäriltä.että se olisi muka vaikeaa.

Mukavaa kevättä!