Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen määrä lisääntyi vuoden 2012 aikana koko kaupungissa, oli kaupungin osaalueiden välillä suuriakin eroja. Suurimmat työpaikkakasvut kohdistuivat Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueille. Myyrmäen suuralueella työpaikkamäärä sen sijaan väheni reilulla neljällä sadalla. Korsossa ja Kivistössä, joilla työpaikkoja oli ennestäänkin suuralueista vähiten, vähennys oli runsas puolitoista sataa työpaikkaa kummassakin. Taulukko 1. Työpaikkamäärän muutokset Vantaan suuralueilla 31.12. 2002 31.12.2012 Alue muutos 2003 2007 muutos 2008 2012 muutos 2011 2012 työpaikat 31.12.2012 lkm % lkm % lkm % lkm % Myyrmäki 1 308 5,8-1 607-6,7-413 -1,8 22 429 21,0 Kivistö 219 9,2 139 5,3-169 -5,8 2 747 2,6 Aviapolis 9 156 36,9 1 469 4,3 1 137 3,3 35 423 33,2 Tikkurila 1 241 6,0 1 523 6,9 751 3,3 23 566 22,1 Koivukylä 79 1,9 743 17,3 352 7,5 5 037 4,7 Korso 204 5,7-29 -0,8-160 -4,1 3 747 3,5 Hakunila -423-5,8-416 -6,0 139 2,2 6 484 6,1 Tuntematon 7 169 6,7 Vantaa 11 526 12,6 3 406 3,3 607 0,6 106 602 100 Aviapoliksen suuralueen työpaikkamäärä on kasvanut 2000-luvulla vuosina 2003 2012 vuotta 2009 lukuun ottamatta ja näin oli myös vuonna 2012, jolloin kasvua oli 750 työpaikkaa. Suurin kasvuvuosi oli 2007, jolloin alueen työpaikkamäärä lisääntyi lähes 3 700 työpaikalla. Vuoden 2012 lopussa alueella oli kolmannes kaupungin työpaikoista. Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa kummallakin runsas neljännes kaikista Vantaalla sijaitsevista työpaikoista. Yli kolme neljännestä kaupungin kaikista työpaikoista oli Aviapoliksen, Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla. Muilla suuralueilla työpaikkoja oli vain muutamia tuhansia. Myyrmäen suuralueen työpaikkamäärä on vuodesta 2002 vuoteen 2012 hieman vähentynyt. Suuralueen kaupunginosista työpaikkamäärä on kasvanut Vapaalassa, Martinlaaksossa, Kaivokselassa, Vantaanlaaksossa ja Petikossa. Suurin vähennys on ollut Myyrmäen kaupunginosassa, jossa työpaikkamäärä on laskenut kuluneen kymmenen vuoden aikana 820 työpaikalla (-14 %). Hämeenkylässä vähennystä on ollut 480 työpaikkaa ja Varistossa 420 työpaikkaa. Askistossa työpaikkamäärä on pudonnut runsaaseen kolmannekseen siitä mitä se oli vuonna 2002. Työpaikkakehitys osa-alueittain on esitetty seuraavan sivun taulukossa 2. Myyrmäen työpaikoista enemmän kuin joka neljäs on kaupan, joka kuudes teollisuuden, joka kahdeksas rakentamisen ja joka kymmenes ammatillisen, tieteellisen ja toiminnan toimialalla. Vuoden 2012 merkittävimmät työpaikkojen vähennykset olivat ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (-265) ja kaupan (-146) toimialoilla (ks. toimialaluokitus esim. sivun 8 taulukossa).
2 Taulukko 2. Työpaikat Vantaalla kaupunginosittain 31.12.2002 31.12.2012 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vantaa 91 670 94 361 95 964 94 589 96 977 103 196 105 716 101 134 103 955 105 995 106 602 Myyrmäki 22 718 22 576 23 916 21 989 22 625 24 036 23 996 22 524 22 627 22 842 22 429 Linnainen 93 72 77 47 60 62 56 52 46 54 63 Hämevaara 180 166 187 134 134 158 159 125 124 152 156 Hämeenkylä 2 831 2 770 2 826 2 582 2 563 2 681 2 749 2 646 2 654 2 563 2 347 Vapaala 607 605 681 756 881 952 1 104 1 096 1 118 1 083 1 018 Varisto 2 577 2 705 2 753 2 554 2 231 2 442 2 181 2 278 2 266 2 160 2 159 Myyrmäki 5 842 5 621 6 952 5 191 5 676 5 878 5 661 5 241 5 260 5 170 5 025 Kaivoksela 2 621 2 669 2 862 2 787 2 858 3 148 3 073 2 871 2 911 2 807 2 851 Martinlaakso 4 873 4 830 4 323 4 788 4 954 5 141 5 377 4 664 4 787 5 193 5 073 Vantaanlaakso 1 099 935 1 025 959 961 1 034 1 081 1 217 1 317 1 423 1 488 Askisto 452 588 643 239 253 298 302 278 253 185 179 Petikko 1 543 1 615 1 587 1 952 2 054 2 242 2 253 2 056 1 891 2 052 2 070 Kivistö 2 389 2 359 2 534 2 344 2 497 2 608 2 840 2 896 2 907 2 916 2 747 Piispankylä 944 949 1 021 1 136 1 206 1 192 1 410 1 335 1 331 1 229 1 149 Keimola 62 58 62 56 63 83 75 86 102 108 98 Kivistö 305 333 392 329 352 397 390 405 416 425 454 Lapinkylä 125 82 107 75 79 87 86 102 82 84 99 Myllymäki 264 241 196 57 58 58 58 52 48 33 26 Vestra 28 24 26 23 37 44 45 47 39 57 49 Luhtaanmäki 46 43 61 40 41 53 50 147 174 263 212 Riipilä 85 78 74 58 59 70 70 68 70 61 63 Seutula 431 451 477 484 494 517 549 561 541 551 500 Kiila 99 100 118 86 108 107 107 93 104 105 97 Aviapolis 24 798 26 391 27 091 28 642 30 269 33 954 34 733 32 810 33 605 34 286 35 423 Ylästö 2 215 2 117 2 141 2 140 2 161 2 384 2 558 2 357 2 403 2 524 2 574 Viinikkala 3 361 3 158 3 519 3 612 3 821 4 409 4 469 3 801 4 342 4 673 5 151 Tammisto 1 309 1 286 1 312 1 305 1 277 1 472 1 465 1 363 1 446 1 503 1 645 Pakkala 3 467 3 831 3 823 4 305 4 513 5 079 5 582 5 854 6 090 6 312 6 642 Veromies 3 797 5 701 6 254 6 097 6 650 7 929 7 862 7 794 8 003 8 780 9 056 Lentokenttä 10 649 10 298 10 042 11 183 11 847 12 681 12 797 11 641 11 321 10 494 10 355 Tikkurila 20 802 21 333 21 260 20 729 21 022 22 043 22 131 21 596 22 061 22 815 23 566 Hiekkaharju 515 502 480 481 572 566 453 376 413 451 415 Tikkurila 6 394 6 168 5 935 5 758 5 647 5 972 6 605 6 336 6 331 6 176 6 520 Jokiniemi 2 137 2 417 2 467 2 305 2 321 2 521 2 486 2 589 2 481 2 625 2 596 Viertola 1 907 1 766 1 709 1 512 1 482 1 661 1 618 1 615 1 523 1 396 1 411 Kuninkaala 1 866 2 083 2 271 2 358 2 735 2 833 2 450 2 238 2 559 2 382 2 442 Simonkylä 894 877 861 871 851 914 966 970 973 913 1 249 Hakkila 3 294 3 552 3 395 3 476 3 449 3 567 3 503 3 452 3 383 4 372 4 343 Ruskeasanta 332 321 360 266 289 323 305 281 294 310 298 Koivuhaka 3 386 3 451 3 577 3 499 3 479 3 498 3 536 3 638 4 007 4 094 4 188 Hgin pitäjän kk 77 196 205 203 197 188 209 101 97 96 104 Koivukylä 4 215 4 049 4 276 3 964 4 167 4 294 4 632 4 555 4 557 4 685 5 037 Koivukylä 244 192 246 197 250 278 366 330 320 434 456 Ilola 512 509 511 462 542 548 587 524 530 550 595 Asola 1 674 1 715 1 737 1 819 1 844 1 816 1 900 1 990 1 998 1 971 2 147 Rekola 392 397 453 320 338 356 372 387 419 433 450 Havukoski 1 061 957 991 922 919 1 019 1 144 1 063 1 008 1 020 1 138 Päiväkumpu 332 279 338 244 274 277 263 261 282 277 251 Korso 3 572 3 499 3 793 3 559 3 710 3 776 4 026 3 815 3 903 3 907 3 747 Matari 290 275 255 192 230 237 248 220 251 277 257 Korso 1 126 1 047 1 246 1 160 1 178 1 164 1 325 1 323 1 322 1 277 1 190 Mikkola 387 454 481 507 531 523 520 473 471 492 497 Metsola 994 965 934 932 958 1 014 1 037 928 998 982 919 Leppäkorpi 122 120 131 104 129 149 152 149 120 141 126 Jokivarsi 110 141 178 156 184 172 202 198 183 181 173 Nikinmäki 288 268 324 279 278 259 295 271 273 279 316 Vierumäki 102 77 90 71 82 106 101 100 103 105 97 Vallinoja 153 152 154 158 140 152 146 153 182 173 172 Hakunila 7 323 7 001 7 015 6 429 6 708 6 900 6 911 6 529 6 452 6 345 6 484 Länsisalmi 20 22 21 13 20 19 21 13 17 16 14 Länsimäki 627 580 603 533 540 516 494 433 442 430 430 Ojanko 19 23 31 30 32 28 31 24 22 19 17 Vaarala 2 671 2 516 2 376 2 244 2 194 2 241 2 275 2 149 2 073 2 151 2 326 Hakunila 1 624 1 564 1 611 1 426 1 557 1 604 1 655 1 555 1 579 1 557 1 625 Rajakylä 258 265 272 206 214 239 255 278 273 291 288 Itä-Hakkila 809 680 722 663 827 837 746 589 577 421 457 Kuninkaanmäk 1 243 1 317 1 345 1 284 1 296 1 362 1 392 1 438 1 413 1 390 1 256 Sotunki 52 34 34 30 28 54 42 50 56 70 71 Tuntematon 5 853 7 153 6 079 6 933 5 979 5 585 6 447 6 409 7 843 8 199 7 169
3 Kuvio 1. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Myyrmäen suuralueella Vuosina 2009 2012 työpaikat vähenivät (jona aikana toimialaluokitus on ollut sama) ammatillisen, tieteellisen ja teknisen alan (-680), kaupan (-520), kuljetuksen ja varastoinnin (-210), informaation ja viestinnän (-170) ja hallinnon (-170) toimialoilla. Kasvua oli teollisuuden (+230) ja terveys- ja sosiaalipalvelujen (+135) toimialoilla. Kivistön suuralueella oli vuoden 2012 lopussa 2 750 työpaikkaa. Vuodesta 2002 alueen työpaikkamäärä on kuitenkin kasvanut 15 prosentilla, vaikka vuonna 2012 tulikin takapakkia puolitoista sataa työpaikkaa. Kivistön työpaikoista enemmän kuin kaksi viidesosaa sijaitsee Piispankylän kaupunginosassa. Alueen kaupunginosista Myllymäessä, Lapinkylässä, Riipilässä ja Kiilassa työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa vähemmän kuin 10 vuotta aiemmin, muissa kaupunginosissa niitä oli enemmän. Eniten työpaikkamäärä on kasvanut Piispankylän ohella Luhtaanmäen ja Kivistön kaupunginosissa. Kuvio 2. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Kivistön suuralueella
4 Kivistön suuralueen työpaikoista useampi kuin joka neljäs oli kaupan, lähes joka viides kuljetuksen ja varastoinnin, toinen vajaa viidennes terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä joka kahdeksas rakentamisen toimialalla. Vuoden 2012 aikana kaupan työpaikat vähenivät vajaalla sadalla (-11 %). Rakentamisen työpaikat sitä vastoin lisääntyivät yli 60:llä (+18 %). Vuosien 2009 2012 aikana teollisuuden työpaikat vähenivät Kivistön suuralueella alle puoleen, 190 työpaikalla, kun taas kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkojen määrä kasvoi lähes puolella, 160 työpaikalla. Aviapoliksen suuralueella työpaikkamäärän lisäys vuodesta 2002 on ollut ylivoimaisesti kaikista suurin, yli 10 600 työpaikkaa, peräti 43 prosenttia, mikä on 71 prosenttia koko Vantaan työpaikkalisäyksestä tuona aikana. Aviapoliksen työpaikoista vajaa kolmannes oli Lentokentän kaupunginosassa, neljännes Veromiehessä ja vajaa viidennes Pakkalassa. Vähiten työpaikkoja oli Tammistossa. Lentokenttä oli kuitenkin ainoa suuralueen kaupunginosista, jossa työpaikkamäärä oli vuoden 2012 lopussa pienempi kuin vuoden 2002 lopussa. Veromiehessä työpaikat olivat lisääntyneet eniten. Aviapoliksen työpaikoista joka kolmas oli kuljetuksen ja varastoinnin, useampi kuin joka neljäs kaupan ja joka yhdeksäs teollisuuden toimialalla. Vuoden 2012 aikana suurimmat työpaikkalisäykset tulivat kaupan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Eniten vähenivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä hallinnollisten tukipalvelujen työpaikat. Suuralueen kokonaistyöpaikkalisäys jäi 1 140 työpaikkaa positiiviseksi. Kuvio 3. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Aviapoliksen suuralueella Neljän viime vuoden (2009 2012) aikana suurin kasvu Aviapoliksen suuralueella on ollut kaupan työpaikoissa (1 100). Rakentamisen työpaikkamäärä yli kaksinkertaistui (835) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimialan työpaikkamääräkin kasvoi yli 50 prosentilla (405). Vähennystä on tullut varastoinnin ja kuljetuksen toimialan (-1 040), teollisuuden (-580) ja hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työpaikoissa (-480).
5 Tikkurilan suuralueella työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2013 suuralueista toiseksi eniten, yli 2 760 työpaikalla, runsaalla 13 prosentilla. Tikkurilan työpaikoista useampi kuin joka neljäs sijaitsi Tikkurilan kaupunginosassa, liki joka viides Hakkilassa ja lähes samansuuruinen osuus Koivuhaassa. Eniten työpaikkamäärä on kasvanut vuodesta 2002 Hakkilassa, 1 050 työpaikalla, (32 %). Koivuhaassa kasvua oli toiseksi eniten (800) ja Kuninkaalassa (570) sekä Jokiniemessä (460) seuraavaksi eniten. Viertolassa työpaikat vähenivät enemmän kuin neljänneksellä (-495 työpaikkaa). Myös Tikkurilan ja Ruskeasannan kaupunginosissa työpaikkoja oli vuonna 2012 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tikkurilan suuralueen työpaikat jakautuivat melko tasaisesti useille toimialoille. Eniten työpaikkoja, runsas viidennes kaikista, oli kaupan toimialalla. Teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin sekä julkisen hallinnon toimialoilla oli kullakin kymmenesosa Tikkurilan suuralueen työpaikoista ja vain hieman vähemmän oli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Vuoden 2012 aikana Vantaan toiseksi suurin työpaikkalisäys tuli Tikkurilan suuralueelle, jossa työpaikkamäärä lisääntyi 750 työpaikalla. Eniten syntyi lisää hallinnon ja tukipalvelujen työpaikkoja (500 eli +53 %) ja majoituksen ja ravitsemustoiminnan työpaikkoja (+310). Teollisuuden (-150), kuljetuksen ja varastoinnin (-145), julkisen hallinnon (-65) sekä kiinteistöalan (-45) työpaikat vähenivät eniten. Kuvio 4. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Tikkurilan suuralueella Neljän viime vuoden aikana (vuosina 2009 2012) Tikkurilan suuralueella eniten lisääntyivät teollisuuden työpaikat (455 eli +23 %), hallinto- ja tukipalvelujen (420 eli +41 %), rakentamisen (275 eli 25 %), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen (270 eli +26 %) ja kaupan (260 eli +5 %) toimialan työpaikat. Kuljetuksen ja varastoinnin (-275) ja julkisen hallinnon (-335) työpaikat vähenivät vuosina 2009 2012. Koivukylän suuralueella työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa 5 040. Alueen työpaikkamäärä lisääntyi 822 työpaikalla vuodesta 2002 vuoteen 2013. Suuralueen työpaikoista useampi kuin kaksi viidestä sijaitsee Asolan kaupunginosassa. Runsas viidennes työpaikoista on Havukosken kaupunginosassa. Suurin työpaikkakasvu kymmenen vuoden aikana on ollut Asolassa, jossa työpaikkamäärä on kasvanut vuodesta 2002 yli 470 työpaikalla eli runsaalla neljänneksellä. Myös Koivukylän kaupunginosassa
6 työpaikkakasvu on ollut alueen muita kaupunginosia suurempaa, kasvua on ollut reilu 210 työpaikkaa, mikä on +86 prosenttia. Vain Päiväkummussa työpaikat vähenivät. Koivukylän suuralueen työpaikoista useampi kuin joka toinen on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla, joka kymmenes rakentamisen ja saman verran kaupan toimialalla. Vuoden 2012 työpaikkalisäyksestä puolet tuli Asolan kaupunginosaan (175). Havukoskella kasvua oli 120 työpaikkaa. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkamäärä kasvoi 180 työpaikalla (+8 %), kun majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat vähenivät 40 työpaikalla (-26 %). Kuvio 5. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Koivukylän suuralueella Vuosina 2009 2012 Koivukylän suuralueen työpaikkamäärä kasvoi 405 työpaikalla. Työpaikkalisäyksestä puolet syntyi kaupan toimialalle ja toinen puoli sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalle. Muilla toimialoilla tapahtui pientä liikettä kumpaankin suuntaan. Korson suuralueen työpaikat ovat lisääntyneet kuluneen kymmenen vuoden (2003 2012) aikana 175 työpaikalla eli +5 prosentilla. Vuonna 2012 suuralueella oli kaikkiaan vain 3 750 työpaikkaa eli 3,5 prosenttia kaikista Vantaan työpaikoista. Korson suuralueen työpaikoista liki kolmannes oli Korson kaupunginosassa, neljännes Metsolassa ja runsas kymmenesosa Mikkolassa. Kymmenen vuoden aikana työpaikat ovat vähentyneet Matarissa, Metsolassa ja Vierumäessä. Suurin lisäys oli Mikkolassa (+28 %). Korson suuralueen työpaikoista viidennes oli terveys- ja sosiaalipalvelujen, vajaa viidennes kaupan, seitsemäsosa rakentamisen ja kymmenesosa kuljetuksen ja varastoinnin sekä koulutuksen toimialoilla. Vuonna 2012 työpaikkamäärä väheni -160 työpaikalla. Nikinmäen ja Mikkolan kaupunginosia lukuun ottamatta työpaikat vähenivät muissa kaupunginosissa. Eniten (-42 %) vähenivät hallinnon ja tukipalvelun työpaikat. Myös ravitsemis- ja majoituspalvelujen, kaupan sekä teollisuuden työpaikat vähenivät muutamalla kymmenellä kukin. Kasvua (+7 %) oli rakentamisen työpaikoissa.
7 Kuvio 6. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Korson suuralueella Neljän vuoden (2009 2012) aikana Korson suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt 280 työpaikalla (-7 %). Kaupan työpaikat vähenivät sadalla (-13 %), hallinto- ja tukipalvelujen 80 (-39 %), majoituksen ja ravitsemistoiminnan 65 (-37 %) ja teollisuuden 50 työpaikalla (-29 %). Näillä toimialoilla vähennykset olivat suhteellisesti varsin suuria. Lisäystä oli käytännössä vain rakentamisen (50 eli +10 %) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen työn (35 eli +36 %) toimialoilla. Hakunilan suuralueella työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2002 lähes 840 työpaikalla eli 11 prosentilla. Suuralueella sijaitsee 6 prosenttia Vantaan kaikista työpaikoista. Yli kolmannes suuralueen työpaikoista on Vaaralan kaupunginosassa, neljännes Hakunilan ja vajaa viidennes Kuninkaanmäen kaupunginosassa. Vuosien 2003 2012 aikana työpaikat vähenivät Itä-Hakkilan, Vaaralan ja Länsimäen kaupunginosissa. Rajakylässä, Sotungissa ja Kuninkaanmäessä ne lisääntyivät hieman. Kuvio 7. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Hakunilan suuralueella
8 Hakunilan suuralueen työpaikoista vajaa kolmannes oli teollisuuden, runsas kahdeksasosa kaupan ja kahdeksasosa kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuonna 2012 suuralueen työpaikkamäärä kasvoi vajaalla puolellatoista sadalla. Suurin kasvu oli Vaaralassa, jossa työpaikkamäärän kasvoi 175 työpaikalla (+8 %). Hakunilaan syntyi 70 uutta työpaikkaa (+4 %). Kuninkaanmäen työpaikat vähenivät yli 130 työpaikalla, vajaalla kymmenellä prosentilla. Työpaikkamäärän kasvusta iso osa tuli kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle (190 eli +32 %) ja teollisuuden (105 eli +5 %) toimialoille. Vähennystä oli usealla eri toimialalla muutamia kymmeniä työpaikkoja. Vuosien 2009 2012 aikana Hakunilan suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt 427 työpaikalla eli 6 prosentilla. Toimialoista teollisuuden työpaikkamäärä on vähentynyt yli 200:lla (-9 %) ja julkisen hallinnon työpaikat 230 työpaikalla (-78 %). Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat lisääntyivät 135 työpaikalla (+20 %) ja hallinnon ja tukipalvelujen työpaikat 50 työpaikalla (+19 %). Työpaikat ovat keskittyneet myös toimialoittain Taulukossa 3 on esitetty Vantaalla sijaitsevat työpaikat suuralueittain toimialaluokituksen kirjaintasolla. Kahdeksan toimialan työpaikoista suurin osa sijaitsi Aviapoliksen suuralueella, kuuden toimialan Tikkurilan, neljän Myyrmäen ja vain yhden toimialan työpaikoista suurin osa oli Koivukylän suuralueella. Aviapoliksen ja Tikkurilan järjestys vaihtui vuoden 2011 aikana. Myyrmäen suuralueelle olivat keskittyneet rakentamisen (36 prosenttia kaikista), kiinteistöalan (34 %), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (43 %) ja taiteiden, tieteiden ja virkistyksen (38 %) työpaikat. Keskittymisen määrä (prosenttiosuudet) oli vähentynyt edelliseen vuoteen nähden. Taulukko 3. Työpaikat toimialoittain (TOL 2008) Vantaan suuralueilla 31.12.2012 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila lkm % lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Toimialat yhteensä 106 602 100,0 22 429 2 747 35 423 23 566 5 037 3 747 6 484 Suuralueen osuus (%) työpaikoista 21,0 2,6 33,2 22,1 4,7 3,5 6,1 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 314 0,3 10 33 9 204 14 5 17 B Kaivostoiminta ja louhinta 61 0,1 0 0 48 13 0 0 0 C Teollisuus 13 150 12,3 3 633 174 4 545 2 459 111 121 2 044 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 400 0,4 109 0 56 234 0 0 1 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, muu ymp.puhtaanapito 660 0,6 8 36 364 40 52 0 159 F Rakentaminen 8 082 7,6 2 875 435 1 503 1 370 569 577 608 G Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus 23 566 22,1 5 920 727 9 510 5 052 541 681 858 H Kuljetus ja varastointi 16 682 15,6 684 508 11 503 2 437 269 431 787 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 986 3,7 585 39 1 856 959 110 109 225 J Informaatio ja viestintä 2 002 1,9 645 46 850 280 22 27 58 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 864 0,8 208 1 186 351 14 72 4 L Kiinteistöalan toiminta 682 0,6 232 18 78 205 64 42 16 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 5 346 5,0 2 309 57 1 119 1 321 67 133 157 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8 964 8,4 799 51 1 553 1 451 129 126 301 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 4 171 3,9 675 0 527 2 376 27 68 65 P Koulutus 3 841 3,6 919 51 434 1 263 361 375 348 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 9 204 8,6 1 889 513 585 2 201 2 539 777 613 R Taiteet, viihde ja virkistys 1 526 1,4 580 27 180 480 53 63 102 S Muu palvelutoiminta 2 165 2,0 348 31 517 870 95 140 121 T Kotitalouksien toiminta työnantajina 0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 9 0,0 0 0 0 0 0 0 0 X Toimiala tuntematon 927 0,9 1 0 0 0 0 0 0 Aviapoliksen suuralueella oli 80 prosenttia Vantaalla sijaitsevista kaivostoiminnan ja louhinnan työpaikoista, 35 prosenttia teollisuuden työpaikoista, 55 prosenttia vesi-, viemäri- jätevesi ja jätehuollon työpaikoista, 40 prosenttia kaupan, 69 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin, 47 prosenttia majoitusja ravitsemistoiminnan, 43 prosenttia informaation ja viestinnän ja 17 prosenttia hallinto- ja tukipalvelun työpaikoista 1. Osassa toimialoja keskittyminen Aviapoliksen suuralueelle oli lisääntynyt osassa vähentynyt. 1 Hallinnon tukipalvelujen Vantaalla sijaitsevista työpaikoista oli 51 prosenttia sellaisia, joita ei voitu sijoittaa millekään alueelle.
9 Tikkurilaan työpaikoista olivat keskittyneet maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat (65 %), sähkö-, lämpö- ja kaasuhuollon (59 %), rahoitus- ja vakuutustoiminnan (41 %), julkisen hallinnon (57 %), koulutuksen (33 %) ja muun palvelutoiminnan (40 %) työpaikat. Keskittyminen oli hieman lisääntynyt. Koivukylän suuralueella oli kaikista Vantaalla sijaitsevista terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikoista 28 prosenttia. Vuotta aiemmin osuus oli 26 prosenttia. Työpaikat ja työvoima osin eri alueilla Väestön määrä kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2013 Hakunilan suuraluetta lukuun ottamatta kaikilla Vantaan suuralueilla. Koko kaupungin väestön kasvu oli 14,2 prosenttia. Työvoimaan (15 64 v) kuuluvien määrä kasvoi samassa ajanjaksossa vähemmän, 9,6 prosentilla. Suuralueista Hakunilassa ja Myyrmäessä työvoiman määrä pieneni. Työpaikkojen määrä kasvoi ko. kymmenen vuoden aikana koko kaupungissa 16,3 prosentilla. Suuralueista työpaikkojen määrä väheni Myyrmäessä ja Hakunilassa. Vuoden 2002 lopussa Vantaalla oli työpaikka oman kaupungin alueella 90 prosentille työvoimaan (15 64 v) kuuluvista. Kymmenen vuotta myöhemmin työpaikka oli jo 96 prosentille työvoimaan kuuluvista. Suuralueittain suhde vaihteli huomattavasti: vuonna 2002 vaihtelu oli Korson suuralueen 26 prosentista Aviapoliksen 618 prosenttiin. Vuoden 2012 lopussa Korson suuralueen työpaikkatarjonta oli vähentynyt alueella asuva työvoima huomioon ottaen: työpaikka oli tarjolla omalla suuralueella vain alle 24 prosentille alueella asuvista työvoimaan kuuluvista. Aviapoliksessa oli edelleen yli kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin mitä alueella asui työvoimaa. Taulukko 4. Alueella asuva väestö ja työvoima (15 64 v) sekä alueella työssäkäyvät (=työpaikat) vuosien 2002 ja 2012 lopussa Vantaan suuralueilla Alue Väestö Työvoima Työpaikat Työpaikat/työvoima, % 2002 2012 2002 2012 2002 2012 2002 2012 Myyrmäki 50 707 52 005 28 886 27 569 22 718 22 429 78,6 81,4 Kivistö 6 604 8 317 3 490 4 361 2 389 2 747 68,5 63,0 Aviapolis 5 988 17 752 4 010 10 632 24 798 35 423 618,4 333,2 Tikkurila 36 535 38 662 20 887 21 792 20 802 23 566 99,6 108,1 Koivukylä 22 825 26 174 12 781 13 840 4 215 5 037 33,0 36,4 Korso 25 237 29 621 13 781 15 953 3 572 3 747 25,9 23,5 Hakunila 29 067 29 084 16 402 15 670 7 323 6 484 44,6 41,4 Vantaa 179 856 205 312 101 449 111 140 91 670 106 602 90,4 95,9 Tikkurilan suuralueella työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa enemmän kuin alueella asui työvoimaa. Myyrmäessä ja Koivukylässä tilanne oli parantunut vuoteen 2002 verrattuna, mutta Kivistössä, Korsossa ja Hakunilassa huonontunut. Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut Vantaalla työssäkäyvistä yli 37 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto vuonna 2012. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 35 prosenttia. Muutos vantaalaisilla työpaikoilla näkyy selvemmin pelkästään perusasteen suorittaneiden määrän vähenemisenä 23 prosentista alle 18 prosenttiin. Ikäryhmistä vain perusasteen tutkinto oli sitä useammalla mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Vähiten perusasteen suorittaneita oli 35 39-vuotiaissa, kun korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurimmallaan 35 44- vuotiaissa.
10 Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli yli puolet 25 30-vuotiaista ja useampi kuin kolme neljästä 20 24-vuotiaista Vantaalla työssäkäyvästä. Suurin muutos kymmenen vuoden aikana oli 50 59-vuotiailla, joilla vähintään korkea-asteen suorittaneiden osuus oli kohonnut lähes 10 prosenttiyksiköllä ja vain perusasteen hankkineiden osuus oli alentunut liki 20 prosenttiyksiköllä. Vantaalaisista työskenteli 45 prosenttia asuinkunnassaan Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 750 työskenteli omassa asuinkunnassaan, Vantaalla. Enemmistö Vantaan työssäkäyvistä kävi päivittäin työssä jossain muussa kunnassa, useimmiten Helsingissä. Vantaalaiset työskentelivät kaikkiaan 206:ssa Suomen kunnassa kotikuntansa lisäksi. Vantaalla työskenteli vastavuoroisesti kaikkiaan 284:n muun kunnan asukkaita. Taulukko 5. Työpaikat Vantaalla ja niissä työskentelevät työntekijän asuinkunnan mukaan vuosina (31.12.) 2002, 2005, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 Vuosi Työpaikkoja Vantaa Vantaalla työssä käyvien asuinkunta osuus työssäkäyvistä, Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi % 2002 91 670 41 515 45,3 7 030 21 383 14 218 7 524 2005 94 589 41 222 43,6 7 321 21 917 15 728 8 401 2008 105 716 45 585 43,1 8 376 25 248 17 480 9 027 2009 101 134 43 578 43,1 8 003 23 949 17 000 8 604 2010 103 955 44 680 43,0 8 272 24 436 17 469 9 098 2011 105 995 45 375 42,8 8 386 24 843 17 881 9 510 2012 106 602 45 749 42,9 8 322 24 765 18 083 9 683 Muutos 02 12 14 932 4 234 1 292 3 382 3 865 2 159 Muutos, % 16,3 10,2 18,4 15,8 27,2 28,7 Osuus muutoksesta, % 28,4 8,7 22,6 25,9 14,5 Muutos 11 12 +607 +374-64 -78 +202 +173 Muutos, % +0,6 +0,8-0,8-0,3 +1,1 +1,8 Kotikunnassaan työskentelevien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana suhteellisesti hieman enemmän kuin mitä työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla. Vuonna 2002 vantaalaisten työntekijöiden osuus vantaalaisissa työpaikoissa oli kuitenkin parisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2012. Vuosien 2003 2012 aikana suhteellisesti eniten on lisääntynyt kehyskunnissa ja muualla Suomessa asuvien työssäkäynti Vantaalla. Myös Espoosta ja Helsingistä Vantaalla työssäkäyvien määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana enemmän kuin vantaalaisten kotikunnassaan työssäkäynti. Taulukosta 5 ilmenee, että Vantaalla asuvien osuus kaupungin työpaikkojen määrän kasvusta on ollut runsas neljännes, neljännes on tullut kehyskunnissa asuvien hyödyksi ja lähes kolmas neljännes helsinkiläisten hyödyksi (taulukossa rivi osuus muutoksesta, % ). Vantaalaisista työllisistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla, runsaalla 39 prosentilla se oli Helsingissä, vajaalla 8 prosentilla Espoossa, 5 prosentilla seudun kehyskunnissa ja 2,5 prosentilla muualla Suomessa. Vantaalla työssäkäyvien osuus on tasaisessa kasvussa, samoin vantaalaisten kehyskunnissa työssäkäyvien määrä. Helsingissä vantaalaisia työntekijöitä on aiempaa vähemmän ja Espoossa ja muualla Suomessa työssäkäyvien vantaalaisten määrä on pysytellyt viime vuodet ennallaan. Helsingissä asuvista työllisistä 24 765 (8,3 %) työskenteli Vantaalla, hieman useampi (25 282, 8,5 %) Espoossa ja selvästi vähemmän (7 011, 2,4 %) seudun kehyskunnissa. Kotikaupungissaan työssä käyviä oli helsinkiläisistä vajaa 78 prosenttia. Helsinkiläisten Vantaalla työssäkävijöiden määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta etenkin Espoossa työssäkävijöiden määrät on hieman kasvanut.
11 Taulukko 6. Vantaalaisten työssäkäyntialue vuosina (31.12.) 2002, 2005, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 Vuosi Työllisiä Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaa osuus työllisistä, % Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi 2002 93 914 41 515 44,2 6 610 40 321 3 452 2 016 2005 94 544 41 222 43,6 6 915 40 080 4 029 2 298 2008 101 539 45 585 44,9 7 671 41 136 4 724 2 423 2009 98 370 43 578 44,3 7 546 40 142 4 664 2 440 2010 99 594 44 680 44,9 7 679 39 881 4 939 2 415 2011 101 348 45 375 44,8 7 957 40 290 5 146 2 580 2012 101 434 45 749 45,1 7 865 40 039 5 239 2 542 Muutos 02 12 7 520 4 234 1 255-282 1 787 526 Muutos, % 8,0 10,2 19,0-0,7 51,8 26,1 Osuus muutoksesta, % 56,3 16,7-3,8 23,8 7,0 Muutos 11 12 86 374-92 -251 93-38 Muutos, % 0,1 0,8-1,2-0,6 1,8-1,5 Espoossa asuvista työllisistä 8 322 (6,6 %) työskenteli Vantaalla. Helsingissä työssäkäyviä espoolaisia oli lähes 37 prosenttia kaupungin työllisistä ja kehyskunnissa työssäkäyviä runsas 3 prosenttia. Niukka enemmistö (63 570, 50,4 %) espoolaisista kuitenkin kävi työssä kotikunnassaan. Helsingin seudun kehyskuntien työllisistä 18 080 eli 12 prosenttia kävi työssä Vantaalla. Tuusulalaisista työllisistä lähes 18 prosenttia, keravalaisista lähes 17 prosenttia ja nurmijärveläisistä runsas 16 prosenttia työskenteli Vantaalla. Viisi vuotta aiemmin kehyskunnista Vantaalla työssä käyviä oli 17 420 (11,5 %). Kaikista seudun kuntien työllisistä kävi vuonna 2012 useampi työssä Vantaalla kuin vuonna 2007 eli kasvava osuus kehyskuntien työllisistä käy Vantaalla työssä. Sen sijaan Helsingissä ja Espoossa työssäkäynti on vähentynyt. Taulukko 7. Seudun kehyskunnissa asuvien työssäkäyntialue vuosina (31.12.) 2002, 2005, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 Vuosi Työllisiä Kehyskunnissa asuvien työssäkäyntikunta Vantaa osuus työllisistä, % Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi 2002 138 051 14 218 10,3 11 026 37 068 69 069 6 670 2005 142 678 15 728 11,0 12 375 38 928 67 842 7 345 2008 151 833 17 480 11,5 13 807 39 313 73 336 7 897 2009 147 331 17 000 11,5 13 633 38 890 70 125 7 683 2010 149 678 17 469 11,7 13 911 38 854 71 490 7 954 2011 151 604 17 881 11,8 14 074 38 667 72 685 8 297 2012 151 776 18 083 11,9 13 766 38 380 73 327 8 220 Muutos 02 12 13 725 3 865 2 740 1 312 4 258 1 550 Muutos, % 9,9 27,2 24,9 3,5 6,2 23,2 Osuus muutoksesta, % 28,2 20,0 9,6 31,0 11,3 Muutos 11 12 172 202-308 -287 642-77 Muutos, % 0,1 1,1-2,2-0,7 0,9-0,9 Vuodesta 2002 vuoteen 2013 kehyskunnista työssäkäynti Vantaalle on lisääntynyt 3 865 henkilöllä (27 %), Espooseen 2 740 (25 %), Helsinkiin 1 312 (3,5 %) ja muualle Suomeen 1 550 (23 %) henkilöllä.
12 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan ja terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialojen Vantaalla sijaitsevissa toimipaikoissa paras vantaalaisedustus Vain vajaassa 42 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa oli vantaalainen työntekijä. Toimialoista eniten vantaalaisia työntekijöitä oli hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työpaikoissa, joissa noin kolme neljästä työntekijästä oli vantaalainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikoissa vantaalaisia oli kaksi kolmesta. Pienellä kansainvälisten organisaatioiden toimialalla kaikissa Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa oli vantaalainen työntekijä. Vantaalla oli vuonna 2012 eniten tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja, mutta niissä vain yksi kolmesta työntekijästä asui Vantaalla. Sama tilanne oli muilla vantaalaisittain suurilla toimialoilla kuljetuksessa ja varastoinnissa ja teollisuudessa, joiden Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa vain yksi kolmesta oli vantaalainen. Taulukko 8. Vantaalla asuva työllinen työvoima työntekijän työssäkäyntialueen (Vantaa vs. muu alue) ja toimialan mukaan sekä Vantaalla sijaitsevat työpaikat toimialan mukaan. Vantaalaisten työntekijöiden osuus toimialan Vantaalla sijaitsevista työpaikoista 31.12.2012 Toimiala Työpaikka Vantaalla Työpaikka muualla Työpaikat niissä vantaalainen lkm % lkm % yhteensä työntekijä % Työlliset ja työpaikat yhteensä 45 749 45,1 55 685 54,9 106 602 42,9 X Toimiala tuntematon 926 100,0 0 0,0 927 99,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 6 614 70,3 2 790 29,7 8 964 73,8 A Maa-, metsä- ja kalatalous 118 63,8 67 36,2 314 37,6 H Kuljetus ja varastointi 5 821 60,2 3 841 39,8 16 682 34,9 E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto ja jätehuolto 207 52,3 189 47,7 660 31,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korj. 8 132 48,5 8 651 51,5 23 566 34,5 C Teollisuus 4 217 46,6 4 831 53,4 13 150 32,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 057 46,5 2 367 53,5 3 986 51,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 5 873 46,2 6 830 53,8 9 204 63,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 5 45,5 6 54,5 61 8,2 R Taiteet, viihde ja virkistys 687 42,0 947 58,0 1 526 45,0 U Kansainväliset organisaatiot ja toimielimet 9 40,9 13 59,1 9 100,0 S Muu palvelutoiminta 1 208 40,3 1 790 59,7 2 165 55,8 F Rakentaminen 2 827 37,4 4 737 62,6 8 082 35,0 P Koulutus 1 643 36,4 2 869 63,6 3 841 42,8 L Kiinteistöalan toiminta 317 33,1 641 66,9 682 46,5 O Julkinen hallinto, maanpuolustus 1 893 32,8 3 887 67,2 4 171 45,4 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 898 32,0 4 031 68,0 5 346 35,5 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 183 31,6 397 68,4 400 45,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 426 14,8 2 453 85,2 864 49,3 J Informaatio ja viestintä 688 13,7 4 346 86,3 2 002 34,3 T Kotitalouksien toiminta 0 0,0 2 100,0 0 Suurilla toimialoilla työvoimapulaa Kun verrataan kaupungissa olevia eri toimialojen työpaikkoja ja vantaalaisten työllistymistä eri toimialoille, havaitaan, että suurimmat työvoimavajeet ovat työpaikkamääriltään suurimmilla, kuljetuksen ja varastoinnin, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden, toimialoilla. Toisin sanoen näillä toimialoilla työskenteleviä vantaalaisia on ylipäätään selvästi vähemmän kuin mitä heille on kaupungissa työpaikkoja. Päinvastainen tilanne, työpaikkavaje, on terveys- ja sosiaalipalvelujen, informaation ja viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkisen hallinnon toimialoilla eli näillä toimialoilla työskenteleviä vantaalaisia on selvästi enemmän kuin näiden alojen työpaikkoja on Vantaalla. Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-458-0 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)