Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestelyt - Inveon ja Prakticum

Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestelyt - Inveon ja Prakticum Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P31860

Selvitys Ekuri, Kankare, Kallio-Savela Sisällysluettelo 1 TOIMEKSIANTO... 1 1.1 Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -kuntayhtymän perustiedot... 2 1.2 Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n perustiedot... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.1 Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ja lainsäädännön kokonaisuudistus... 3 2.2 Inveonin opiskelijat ja valtionosuudet... 5 2.3 Prakticumin opiskelijat ja valtionosuudet... 6 2.4 Alueen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta ja kysyntä... 7 2.5 Alueen ammatillisen koulutuksen tarjonta Inveonin osalta... 10 2.6 Alueen ammatillisen koulutuksen tarjonta Prakticumin osalta... 12 3 OPPILAITOSTEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI... 12 3.1 Inveonin tuloksellisuus... 13 3.2 Prakticumin tuloksellisuus... 14 4 TALOUS... 15 4.1 Inveon... 15 4.2 Prakticum... 19 5 LIITTEET... 22 5.1 Väestöennusteet ja palvelutarpeen kehittyminen... 22 5.2 Inveon organisaatiokaavio... 27 5.3 Prakticum organisaatiokaavio... 28

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 1 (28) Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestelyt - Inveon ja Prakticum 1 TOIMEKSIANTO Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen omistajat ovat syksyllä 2016 sopineet järjestelyistä, joiden tavoitteena on muodostaa alueelle kaksi osakeyhtiömuotoista koulutuksen järjestäjää. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Oy Porvoo International College Ab:n ammatillista koulutusta varten perustetaan uusi osakeyhtiö, joka on kolmekielinen (suomi, ruotsi ja englanti). Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu siirretään Svenska Framtidsskolan i Helsinforsregionen Ab:lle. Kuntayhtymien perussopimukset muutetaan niin, että kuntayhtymät vastaavat jatkossa vain kiinteistöjen vuokraukseen liittyvistä tehtävistä. Koulutuksen järjestämislupiin liittyvät peruuttamiset ja siirrot anotaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankkeen edetessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -kuntayhtymälle sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:lle vuodelle 2017 yhteensä 237.286 euroa harkinnanvaraista korotusta järjestäjäverkon kokoamista varten. Kunnat ovat 17.1.2017 valinneet tehtävää varten muutosjohtajan, joka vastaa järjestelyjen käytännön toteutuksesta. on 18.1.2017 tekemänsä tarjouksen perusteella valittu tuottamaan tausta-aineistot perussopimusten muuttamista ja järjestämislupa-anomuksia varten. Tässä asiakirjassa tarkastellaan, toimeksiannon mukaisesti, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -kuntayhtymän sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n lähtötietoja ja nykytilaa. Selvityksen lähtötietoina on käytetty, tilaajalta saatujen asiakirjojen lisäksi, Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetushallinnon eri järjestelmien tietoja.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (28) 1.1 Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -kuntayhtymän perustiedot Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland, Östra Nylands yrkesinstitut - Inveon (myöhemmin Inveon) on viiden Itä-Uudenmaan kunnan perustama kuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Porvoo. Kunta Asukasluku Omistusosuus Lapinjärvi 2.774 3,06 % Loviisa 15.311 25,51 % Myrskylä 1.969 1,02 % Porvoo 49.928 54,08 % Sipoo 19.399 16,33 % Yhteensä 89.381 100,0 % KUVA 1. Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -kuntayhtymän jäsenkunnat, niiden asukasluvut ja omistusosuudet. Kuntayhtymän tehtävänä on perussopimuksen (1.1.1999) mukaisesti: Järjestää ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja muuta koulutusta jäsenkuntiensa puolesta. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi omistaa oppilaitoksia ja opiskelijaasuntoloita. Kuntien yhteistoimintasopimukset, ml. kuntayhtymien perussopimukset, on uuden kuntalain siirtymäsäännöksen (147 ) mukaan saatettava kuntalain 8 luvussa säädetyn mukaiseksi viimeistään 1.6.2017.1 Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -kuntayhtymän yhtymäkokous edellytti 23.11.2015 kokouksessaan, että jäsenkunnat kutsutaan neuvotteluun 15.1.2016 perussopimuksen muuttamiseksi uuden kuntalain mukaiseksi. Perussopimuksessa (1999) on omistajakuntien äänimäärää yhtymäkokouksessarajoitettu niin, että yhden kunnan äänimäärä on enintään yksi ääni vähemmän kuin muiden jäsenkuntien yhteenlaskettu äänimäärä. Kuntayhtymä toteuttaa sille perussopimuksessa määriteltyä ammatillisen koulutuksen tehtävää ylläpitämällä ammatilliseen koulutukseen erikoistunutta Östra Nylands yrkesinstitut - Inveon -nimistä ruotsinkielistä oppilaitosta. Kuntayhtymässä oli vuoden 2015 henkilöstöraportin mukaan yhteensä 57 työntekijää. Vuodesta 2014 henkilöstömäärä on vähentynyt neljällä työntekijällä.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (28) 1.2 Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n perustiedot Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab, Yrkesinstitutet Prakticum (myöhemmin Prakticum) on Itä-Uudenmaan kuntien, Samfundet Folkhälsan i Sydkusten ja Sydkustens Landskapsförbund r.f. perustama osakeyhtiömuotoinen ruotsinkielinen koulutuksen järjestäjä. Svenska Framtidskolan i Helsinforsregionen Asukaluku Omistusosuus Espoo 269.802 12,0 % Kauniainen 9.486 2,0 % Helsinki 15.311 19,0 % Kirkkonummi 38.649 5,0 % Sipoo 19.399 5,0 % Vantaa 214.605 7,0 % Samfundet fölkhälsan i sydk. 45,0 % Sydkustens landskapsförbund r.f. 5,0 % Yhteensä 567.252 100,0 % KUVA 2. Prakticumin omistajat ja omistusosuudet. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön nimi on Svenska Framtidskolan i Helsingforsregionen ja kotipaikka Helsinki. Yhtiön tehtävänä on järjestää ruotsinkielistä ammatillista koulutusta pääkaupunkiseudulla. Lisäksi yhtiö harjoittaa muuta koulutustehtävään liittyvää toimintaa. Yhtiö on yleishyödyllinen, joten se ei jaa omistajilleen osinkoa. Yhtiöllä on toimipisteet Espoossa, Helsingissä ja Porvoossa ja sen palveluksessa työskenteli vuoden 2017 alussa yhteensä 99 työntekijää. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ja lainsäädännön kokonaisuudistus Vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kohdistettiin 12,5 prosentit leikkaus vuoden 2016 tasosta. Leikkaus ei kohdistunut opiskelijakohtaiseen valtionosuuteen vaan järjestämisluvan mukaiseen opiskelijamäärään. Koulutuksen järjestäjä saa päättää, vähentääkö se opiskelijamäärää, sopeuttaa toimintansa muulla tavoin vai toteuttaako se säästöt em. keinojen yhdistelmänä. Käytännössä opiskelijamäärän vähentäminen vuodenvaihteessa ei koko säästön saavuttamiseksi ole mahdollista ja esim. tilakustannusten sopeuttaminen vaatii useiden vuosien määrätietoista kehitystyötä. Koska henkilöstökulut muodostavat menoista

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (28) suurimman osan, ovat useat koulutuksen järjestäjät käynnistäneet YT-neuvottelut jo vuoden 2016 aikana. Vuoden 2017 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien pudotus on laskennallista, koska leikkaukset tehtiin järjestämisluvan opiskelijakiintiöihin eikä opiskelijakohtaiseen valtionosuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti jo vuoden 2015 lopussa ammatillisen koulutuksen reformin, jolla pyritään vastaamaan Sipilän hallitusohjelman julkisen talouden kustannusten leikkaamiseen. Reformin seurauksena koko ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö ja rahoituslaki uudistetaan. Tavoitteena on, että laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään yhdeksi lainsäädännöksi. Lainsäädännön keskeisin muutos lienee siirtyminen yhteen tapaan suorittaa tutkinto, joka vastaa hyvin pitkälti aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamiseen ja osaamisen näyttämiseen oikeassa työtilanteessa perustuvaa näyttötutkinto -mallia. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämisohjelma, jossa arvioidaan opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen ja koulutus, joka tarvitaan osaamiseen osoittamiseksi näyttötilaisuudessa. Kokonaan uutena ehdotuksena on malli koulutussopimuksen käyttöön ottamisesta, jolla korvattaisiin työssäoppiminen. Rahoituslakiin ehdotetaan muutoksia, joiden perusteella luovuttaisiin voimassa olevasta laskentapäivämekanismista. Rahoituksen kriteereiksi ehdotetaan perusrahoitusta, suoritusrahoitusta, vaikuttavuusrahoitusta ja strategiarahoitusta. Perusrahoituksen osuus olisi HE-luonnoksen (marraskuu 2016) mukaan 50 prosenttia ja sen lähtökohtana olisi koulutuksen järjestäjän tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä. Suoritusrahoitusta maksettaisiin suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella. Sen osuudeksi on ehdotettu 35 prosenttia. Vaikuttavuusrahoitus vastaisi nykyistä tuloksellisuusrahoitusta, mutta uudessa mallissa siihen otettaisiin mukaan opiskelija- ja työelämäpalaute. Vaikuttavuusrahoituksen osuus olisi 15 prosenttia. Huomattavaa on, että tuloksellisuusrahoituksen osuus on tällä hetkellä vain 3 prosenttia. Strategiarahoituksen osuus olisi neljä prosenttia ja se vähennettäisiin suoraan valtion määrärahasta ja kuntien rahoitusosuudesta. Yksityisille koulutuksen järjestäjille korvattaisiin arvonlisävero viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen mukaisena. Vuonna 2017 korvaus perustuu keskimääräiseen arvioon ja on 4,58 prosenttia kaikilla yksityisillä järjestäjillä. Työvoimakoulutuksen tutkintoon johtava ja osa tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta tultaisiin siirtämään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnosta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoitavaksi. Työvoimakoulutuksen rahoituksen epävarmuuden vuoksi, vaikutuksia aikuiskoulutuksen rahoitustilanteeseen on likimain mahdotonta arvioida koulutuksen järjestäjäkohtaisesti. Oletettavaa on, että myös aikuiskoulutuksen rahoitus pienenee merkittävästi, mutta paikalliset erot voivat olla suuria. Rahoituksen tiedossa olevat leikkaukset yhdessä rahoituslain muutosten kanssa luovat huomattavaa epävarmuutta koulutuksen järjestäjien talouden suunnittelulle. Rahoituslain luonnos sai annetuissa lausunnoissa osakseen kritiikkiä perusrahoituksen pienen prosenttiosuuden vuoksi. Kritiikin kohteita olivat myös rahoituksen tason suuret heilahtelumahdollisuudet ja rahoituksen ennakoimattomuus.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (28) Riippumatta lainsäädäntömuutoksista, koulutuksen järjestäjillä on edessään jo nyt huomattavat talouden sopeuttamistoimet. Lainsäädännön muutokset tulevat edellyttämään prosessien ja toiminnanohjauksen uudistamista, jotta koulutuksen järjestämisen talous pysyy kestävällä pohjalla. Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvän lainsäädäntöuudistuksen oli määrä lähteä eduskuntaa tammikuussa 2017. Luonnoksesta annettiin suuri määrä lausuntoja, joiden arviointi kuitenkin kestänee pitkään ja alkuperäinen aikataulu tuskin enää toteutuu. 2.2 Inveonin opiskelijat ja valtionosuudet Inveonin valtionosuusrahoitus muodostuu vain ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta. Oppilaitos toteuttaa ammatillista peruskoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijamäärä ja rahoitus ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2012 lukien. Järjestäjäverkon kokoamista varten vuodelle 2017 myönnettiin harkinnanvaraista korotusta ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaan 2 prosenttia eli 55.087 euroa. SAMKOMMUNEN FÖR YRKESUTBILDNING I ÖSTRA NYLAND Opisk 450 400 350 300 250 200 2012 2013 2014 2015 2016 2017 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 KUVA 3. Inveonin valtionosuusrahoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ja rahoitus 2012 2017.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (28) Inveonin valtionosuusrahoitus väheni vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna n. 155.000 euroa eli hieman yli 5 prosenttia. Vuodesta 2012 ovat rahoitus ja opiskelijamäärä vähentyneet tasaisesti. Ajanjaksolla rahoitus on vähentynyt yli 1,9 miljoonalla eurolla ja opiskelijamäärä 164 opiskelijalla. Vuodelle 2017 myönnetyssä valtionosuudessa ei kuitenkaan näy prosentuaalisesi yhtä suurta opiskelijamäärän leikkausta kuin useimmilla muilla koulutuksen järjestäjillä. Koulutus 20015 Ammatillinen peruskoulutus 2.722.964 20020 Oppis amm peruskoulutus 9.646 YHTEENSÄ 2.732.610 KUVA 4. Inveonin valtionosuusrahoitus vuonna 2017. 2.3 Prakticumin opiskelijat ja valtionosuudet Prakticumin opiskelijamäärä on laskenut vuodesta 2014 lukien. Opiskelijamäärän väheneminen on syönyt myös rahoitusta. Prakticumin rahoituksessa on ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi mukana lisäkoulutuksen rahoitusta. Järjestäjäverkon kokoamista varten vuodelle 2017 myönnettiin harkinnanvaraista korotusta ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaan 2,4 prosenttia eli 182.199 euroa. PRAKTICUM Opisk 1100 10 000 000 1080 1060 9 500 000 1040 1020 9 000 000 1000 980 8 500 000 960 940 8 000 000 920 900 2012 2013 2014 2015 2016 2017 7 500 000 KUVA 5. Prakticumin valtionosuusrahoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ja rahoitus 2012 2017

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (28) Prakticumin valtionosuusrahoitus vuonna 2017 väheni vuoteen 2016 verrattuna n. 1 milj. euroa eli 11 prosenttia. Opiskelijamäärään tehty leikkaus vastaa useiden muiden koulutuksen järjestäjien tasoa. Koulutus 20015 Ammatillinen peruskoulutus 7.145.741 20020 Oppis amm peruskoulutus 356.263 20021 Oppis peruskoulutus,eritopet 61.074 20022 Oppis tutkintotav lisäkoul 35.021 20025 Oppis muu ammat lisäkoulutus 6.898 20036 Amm lisäkoulutus(omaehtoinen) 325.787 20037 Amm lisäkoulutus(henkilöstök) 5.174 YHTEENSÄ 7.935.958 KUVA 6. Prakticumin valtionosuusrahoitus vuonna 2017. 2.4 Alueen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta ja kysyntä Itä-Uudenmaan alueella toimii tällä hetkellä seuraavat neljä ammatillisen koulutuksen järjestäjää (www.vipunen.fi): Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Oy Porvoo International College Ab Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab. Sipilän hallituksen yhtenä kärkihankkeena on nuorisotakuun kehittäminen, jossa tavoitteena on koulutuspaikan takaaminen kaikille peruskoulun päättäville nuorille (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/hankkeet/). Itä-Uudellamaalla toimivien koulutuksen järjestäjien ensisijainen toiminta-alue nuorten koulutuksissa on Porvoon ja Loviisan alue. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on Loviisassa toimipiste, joka rajoittanee opiskelijoiden pendelöintiä Porvoon suuntaan. Nuorisotakuun lisäksi tulee tarkastella molempien kotimaisten kielten alueellista ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Alueen neljän koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2015 (www.vipunen.fi) yhteensä 400 ruotsinkielistä opiskelijaa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita oppilaitoksissa oli yhtensä 176, mutta heitä ei tarkastella erikseen tässä yhteydessä. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä opiskelijoita opiskelee myös suomenkielisissä oppilaitoksissa. Nuorten 15-vuotiaiden ikäluokan tarkastelu (kuva 7) osoittaa, että Porvoon seutukunnan perusasteen päättävän ikäluokka säilyy suhteellisen vakaana, vuoden 2020 tilapäisestä pudotuksesta huolimatta, melko tasaisena vuoteen 2025

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (28) saakka. Ikäluokan keskiarvo 2014 2027 on 1516. Oppilaitosten kannalta se merkitsee ammatillisen peruskoulutuksen kysynnän pysymistä vakaalla tasolla, mutta myös mahdollista tarvetta järjestämislupien opiskelijamäärien kasvattamiseen. Vuoden 2017 laskennallinen opiskelijamäärien leikkaus aiheuttaa huomattavia paineita alueen oppilaitoksille nuorisotakuun toteutuksessa. Porvoon alueen ammatillisten oppilaitoksien yhteenlaskettu valtionosuuden vähennys oli yli 3,5 milj. euroa. Vähennys tehtiin leikkaamalla järjestämislupien opiskelijamäärää 360 opiskelijalla. 1600 1580 1560 1540 1520 1500 1480 1460 1440 1420 1400 1380 1360 1340 15-vuotiaat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Orimattila, Pornainen, Porvoo,Pukkila ja Sipoo 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 KUVA 7. 15-vuotiaiden ikäluokan kehitys alueen kunnissa. (Trendi pistekatkoviivalla. Tilastokeskus 2017.) ammatillinen perustutkinto ammatillinen perustutkinto/oppisopimus Itä-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä 1.285 268 Point College 382 198 Inveon 241 1,5 Prakticum 83 (806) 53 Yhteensä 1991 520,5 KUVA 8. Itä-Uudenmaan oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät 2017 (www.vos.uta.fi/rap).

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (28) Opiskelijamäärien tarkastelussa on muistettava, että kaikki Porvoon seutukunnan perusasteen opiskelijat eivät siirry alueen oppilaitoksiin, koska koulutustarjonta ei välttämättä vastaa nuorten hakutoiveita. Myös äidinkielellä on merkittävä suhde opiskelijoiden hakeutumisessa Porvoon seutukunnalle toisen asteen opintoihin. Alueen ammatillisten oppilaitosten yhteenlaskettu ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärä on vuoden 2017 rahoituspäätösten ja Prakticumin toimittaman tiedon perusteella 1991 opiskelijaa. Osa koulutuksesta toteutetaan näyttötutkintoina, joten tarjonta ei kohdistu pelkästään nuorille. Oppisopimuskoulutuksena rahoitetaan yhteensä 520,5 perustutkintoa. Prakticumin koulutustarjonnasta vain 83 nuorten perustutkintoa toteutetaan Porvoossa (vuonna 2017). Oppisopimusten toteutusta ei ole kiinnitetty toimipisteisiin. Koko Uudenmaan väestökehitykseen nähden Itä-Uudenmaan ennuste on selvästi alempi ja määrällisesti alle 10 prosenttia koko maakunnan osuudesta. Vuonna 2015 alueen lukioihin valittiin 601 opiskelijaa eli 42 % ikäluokasta. Ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus koko alueella oli 345, joka vastaa 24 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. 15-vuotiaiden ikäluokan perusteella voidaan arvioida karkeasti nuorisotakuun toteutukseen vaadittava ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vuosittainen määrä. Ammatilliseen koulutukseen tulisi alueella olla 730 aloituspaikkaa vuonna 2017. Luku on teoreettinen, koska se ei sisällä niitä nuoria, jotka hakeutuvat opiskelemaan alueen ulkopuolelle tai tulevat sinne alueen ulkopuolelta. 15-vuotiaiden ikäluokka vuonna 2015 700 600 589 500 400 300 200 100 0 77 31 1 12 145 76 176 101 23 1 0 3 166 26 0 259 86 Yhteensä Ruotsinkieliset KUVA 9. Alueen 15-vuotiaiden ikäluokan kuntakohtaiset osuudet. Opiskelijoiden lisäksi oppilaitoksen asiakkaiksi voidaan määritellä työelämä, jonka koulutetun työvoiman tarve säätelee oppilaitosten koulutustarvetta.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (28) Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Porvoon seutukunnan (Askola, Myrskylä, Pukkila, Porvoo ja Sipoo) asukasmäärä vuoden 2105 lopussa oli 58.947 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,3 % eli 3.293 henkilöä. Vastaavasti Loviisan seutukunnassa (Lapinjärvi, Loviisa) asui vuoden 2015 lopussa 18.082 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työväestä oli 14,5 % eli 1.237 henkilöä. (Alueelliset kehitysnäkymät, www.temtoimialapalvelu.fi.) Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/til/tyokay/2014/03/tyokay_2014_03_2016-09-28_tau_002_fi.html) mukaan julkisen sektorin työpaikkojen osuus Uudenmaan maakunnassa on alle 25 prosenttia. Julkisen sektorin työpaikoista terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus Uudellamaalla vuonna 2014 oli 13,8 prosenttia (106.770 työpaikkaa). Yksityinen sektori Porvoon seutukunta Askola, Myrskylä, Pukkila, Porvoo ja Sipoo Teollisuus 31 % Tukku- ja vähittäiskauppa 15 % Rakentaminen 14 % Liike-elämän palvelut 14 % Logistiikka 8 % Loviisan seutukunta Loviisa Lapinjärvi Teollisuus (energia) 23 % Tukku- ja vähittäiskauppa 14 % Liike-elämän palvelut 14 % Maa- ja metsätalous 10 % Rakentaminen 9 % Logistiikka 8 % KUVA 10. Porvoon ja Loviisan seutukuntien yksityisen sektorin elinkeinorakenne. (Alueelliset kehitysnäkymät 2016. www.temtoimialapalvelu.fi). 2.5 Alueen ammatillisen koulutuksen tarjonta Inveonin osalta Inveon järjestää ammatillista koulutusta vain Porvoossa. Oppilaitos on keskittynyt nuorten perustutkintotavoitteiseen ruotsinkieliseen koulutukseen. Järjestämisluvan (7.12.2017) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2017 on 275 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi järjestämisluvan vuosiopiskelijamäärää, joka vielä vuonna 2016 oli 450 opiskelijaa.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (28) Tuloksellisuusrahoituksen 2017 taustatietojen mukaan 57,4 prosenttia kuntayhtymän alueen opiskelijoista asui vanhempien luona. Pariskuntien osuus oli 3,2 prosenttia. Naisten osuus opiskelijoista oli 29,2 prosenttia. Opiskelijoiden keskimääräinen ikä oli 20,8 vuotta ja suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoista oli 14,4 prosenttia. Inveon on oppilaitos, joka järjestää ammatillista peruskoulutusta pääosin suoraan perusopetuksesta valmistuville nuorille. Inveonilla on opiskelija-asuntola Porvoossa. Opetushallituksen rahoitusraportin (http://vos.uta.fi/rap/) mukaan Inveonille on myönnetty vuodelle 2016 valtionosuutta 33 opiskelijan majoituksesta yhteensä 51.803 euroa. Inveonin toimipisteet, niiden välinen etäisyys, opiskelijamäärät ja koulutukset (2017) ovat: Edelfeltinpolku 1, Porvoo 188 opisk. Autoalan perustutkinto Autotekniikan osaamisala Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan osaamisala Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen osaamisala Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen osaamisala Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Tuotantotekniikan osaamisala Hiusalan perustutkinto Hotelli- ravintola- ja cateringalan perustutkinto Ruokapalvelujen osaamisala Lundinkatu 8, Porvoo (7,5 km) 72 opisk. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Graafinen suunnittelu Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala (sisustus)

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 12 (28) 2.6 Alueen ammatillisen koulutuksen tarjonta Prakticumin osalta Prakticumilla on koulutusta Porvoon lisäksi Espoossa ja Helsingissä. Porvoon yksikössä opiskelee vuonna 2017 83 opiskelijaa. Prakticumin järjestämisluvan (7.12.2017) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2017 on 920 opiskelijaa. Tuloksellisuusrahoituksen 2017 taustatietojen mukaan 38,3 prosenttia Prakticumin opiskelijoista asui vanhempien luona. Pariskuntien osuus oli 4,1 prosenttia. Naisten osuus opiskelijoista oli 55,9 prosenttia. Opiskelijoiden keskimääräinen ikä oli 23,6 vuotta ja suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoista oli 11,5 prosenttia. Pelkästään Porvoossa opiskelevien taustatietoja ei ole mahdollista irrottaa tuloksellisuusrahoituksen tiedoista. Prakticum toimii Porvoossa Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymältä vuokraamissaan tiloissa Alekanterinkatu 20:ssä. Prakticumin koulutuksia Porvoossa ovat (www.opintopolku.fi): Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Käytön tuen osaamisala Hiusalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala 17 opisk. 5 opisk. 61 opisk. 3 OPPILAITOSTEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa koulutuksen järjestäjälle ns. tuloksellisuusrahoitusta. Sen osuus on 3 prosenttia perustutkintotavoitteisen koulutuksen valtionosuudesta. Myös oppilaitosmuotoisesta lisäkoulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta maksetaan tuloksellisuusrahoitusta. Tuloksellisuusrahoitusta on moitittu siitä, että se perustuu useita vuosia sitten vallinneeseen tilanteeseen. Mittarit kertovat tuloksellisuuden tilan yleisellä tasolla, joten koulutuksen järjestäjien tulee suunnitella omat mittarit, joilla arvioidaan talous- ja toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tuloksellisuusrahoitus muodostuu kolmesta osasta: vaikuttavuus (90%), opettajien kelpoisuus (7%) ja henkilöstön kehittäminen (3%). Vaikuttavuusmittarin laskennassa vuodelle 2017 tarvittavat opiskelijatiedot poimitaan Tilastokeskuksen henkilöpohjaisesta opiskelija-aineistosta, joten tuloksellisuusrahoitus kertoo ajanjakson 2011 2014 tuloksen. Perusjoukko sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat 20.9.2011 tilastointipäivän mukaisena sekä oppisopimusmuotoisen ja näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kalenterivuodelta 2011.

Sarja Tarkast. joukossa oleva opisk. määrä 2011 Vaikuttavuusmittari (90 %) Opettajien kelpoisuusmittari (muodoll. kelpoisten opettajien %-osuus) (7 %) Hlöstön kehitt. mittari (%- osuus hlöstömenoista) (3 %) Tulosindeksi FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 13 (28) Koulutuksen järjestäjä 012541 Oy Porvoo Internat.College Ab A2 732 1,765 0,331 0,478 1180 031516 Sk. för yrk.utbild.i Ö-Nyland A2 404 1,209-0,357-0,153 1117 025271 Sv.framtidssk.i Hforsreg. Ab A1 976-0,647-0,875-0,832 926 031326 Itä-Uudenmaan koul.kuntayhtymä A1 1.803-0,953-0,935-0,578 896 KUVA 11. Itä-Uudenmaan koulutuksenjärjestäjien tuloksellisuus vuonna 2017 (http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/tulosr17/tulosr_17.html). 3.1 Inveonin tuloksellisuus Inveonin tuloksellisuutta arvioidaan muiden monialaisten oppilaitosten sarjassa A2. Tulosrahoitus vuonna 2017 oli 207.510 euroa. 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 Inveon 2013 2014 2015 2016 2017 1190 1180 1170 1160 1150 1140 1130 1120 1110 1100 Netto Tulosindeksi KUVA 12. Inveonin tulosindeksi ja tuloksellisuusrahoitus 2013 2017.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 14 (28) Koulutusalojen työllistymisnäkymillä ja jatkokoulutusmahdollisuuksilla on iso merkitys tuloksellisuuteen. Korkea pistemäärä osoittaa, että opiskelijat valmistuvat ajallaan ja pääsevät jatko-opintoihin tai töihin. Se on myös merkki oppilaitoksen strategian ja toiminnanohjausjärjestelmän toimivuudesta. Mittariston taustatietojen perusteella Inveonin tuloksellisuus johtuu valmistuneiden hyvästä työllistymisestä. Henkilöstön kelpoisuus ja kehittämismittari ovat lievästi negatiivisia, mutta vaikuttavuusmittarin painoarvo nostaa indeksin reilusti positiiviseksi. Oppilaitos kykenee pienestä koostaan huolimatta tuottamaan varsin laajalla koulutusvalikoimalla hyvää tulosta. Oppilaitos on ollut tulosrahoituksessa omassa sarjassaan Suomen kärkisijoilla jo usean vuoden ajan. Oppilaitoksen laadunhallinnan menettelyt on dokumentoitu hyvin ja ne ovat lopputuloksen perusteella hyvin toimivia. 3.2 Prakticumin tuloksellisuus Prakticumin toimintaa arvioidaan A1-sarjassa, isot monialaiset oppilaitokset. Tulosindeksin 2017 perusteella oppilaitos ei saanut tuloksellisuusrahaa. Kolmen prosentin osuus rahoituksesta olisi vuonna 2017 ollut 233.215 euroa. Prakticum -200 000-210 000-220 000-230 000 2013 2014 2015 2016 2017 960 950 940 930 Netto Tulosindeksi -240 000 920-250 000 910-260 000 900 KUVA 13. Prakticumin tulosindeksi ja tuloksellisuusrahoitus 2013 2017. Mittariston taustatietojen perusteella Prakticumin heikko tuloksellisuus johtuu valmistuneiden huonosta työllistymisestä. Myös opettajien kelpoisuusmittari ja henkilöstön kehittämismittari pudottavat tuloksellisuutta.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 15 (28) 4 TALOUS 4.1 Inveon Alla olevaan taulukkoon on koottu kuntayhtymän tuloslaskelma vuosilta 2014 ja 2015, tilinpäätös vuodelta 2016 (vahvistamaton) sekä talousarvio ja suunnitelmavuodet. Tuloslaskelma 1000 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot 4 231 3 514 3 146 3 024 3 383 3 383 Toimintakulut yht. -3 958-3 830-3 502-3 442-3 338-3 338 Henkilöstö -2 889-2 671-2 479-2 384-2 280-2 280 Palvelujen ostot -282-278 -222-279 -279-279 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -606-695 -615-609 -609-609 Vuokrat -104-109 -117-128 -128-128 Muut toimintakulut -77-77 -69-42 -42-42 Toimintakate 273-316 -356-418 45 45 Rahoitustuotot ja -kulut 21 50 65 4 4 4 Vuosikate 294-266 -291-414 49 49 Poistot ja arvonalentumiset -541-508 -497-425 -425-425 Tilikauden tulos -247-774 -788-839 -376-376 Poistoeron muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä -247-774 -788-839 -376-376 KUVA 14. Kuntayhtymän tuloslaskelma 2014 2019 Kuntayhtymän toimintatuotot ovat olleet laskussa kolmen toteutumavuoden ajan. Lisäksi huomio kiinnittyy heikkoon kannattavuuteen: toteutumavuosina 2015 ja 2016 vuosikate oli negatiivinen ja kaikki tarkasteluvuodet ovat alijäämäisiä. Taloutta on pyritty tasapainottamaan henkilöstömenoja vähentämällä, mikä ei ole ollut riittävällä tasolla. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu kustannusten ja tuottojen kehittymistä:

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 16 (28) 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 INVEON 0-1 000 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilöstö Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toimintatuotot KUVA 15. Kustannusten jakautuminen 2014 2019 1000 Kuntayhtymän tase on seuraava: Tase 1000 TP 2014 TP 2015 TP 2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 5 564 5 114 4 814 Aineettomat oikeudet 0 0 0 Aineelliset hyödykkeet 3 520 3 070 2 762 Sijoitukset 2 044 2 044 2 052 Toimeksiantojen varat 12 11 11 Vaihtuvat vastaavat 4 727 3 997 3 559 Vaihto-omaisuus 456 389 390 Lyhytaikaiset saamiset 236 92 187 Rahat ja pankkisaamiset 4 035 3 516 2 982 VASTATTAVAA Oma pääoma 8 996 8 222 7 434 Peruspääoma 4 837 4 837 4 837 Muut omat rahastot 0 0 0 Ed.tilik. yli/alijäämä 4 407 4 160 3 385 Tilikauden yli/alijäämä -248-775 -788 Toimeksiantojen pääomat 12 11 11 Vieras pääoma 1 295 889 939 Korollinen vieras pääoma 0 Muu vieras pääoma 1 295 889 939 Taseen loppusumma 10 303 9 122 8 384 KUVA 16. Tase 2014 2016 1000

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 17 (28) Pysyvät vastaavat muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä sijoituksista kiinteistöyhtiön osakkeisiin. Pysyvät vastaavat ovat määrältään noin 4,8 milj. euroa. Vaihtuvat vastaavat ovat olleet laskussa johtuen erityisesti kassavarojen vähenemisestä. Alijäämäisistä tilinpäätöksistä johtuen oman pääoman määrä on ollut laskussa. Vuonna 2016 taseen oma pääoma oli 7,4 milj. euroa, josta edellisten tilikausien yli/alijäämät sekä tilikauden alijäämä olivat yhteensä 2,6 milj. euroa. Kuntayhtymällä ei ole korollista vierasta pääomaa eli se on velaton. KUVA 17. Kassavarojen ja taseen jäämän muutos 2014 2019 Yllä esitetty kuva havainnollistaa taseen alijäämän ja kassavarojen kehityksen yhtenevä suunnan. Alijäämä on siten rahoitettu kassavaroista. Mikäli talousarvio ja suunnitelmat toteutuvat esitetyllä tavalla, vuoden 2019 lopussa kuntayhtymän kassavarat ovat supistuneet 1,4 milj. euroon ja taseen jäämät ovat laskeneet 1 milj. euroon. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu kuntayhtymän vuosikatteen kehittymistä. Vuosikate osoittaa kuntayhtymän tulorahoituksen määrän. Vuosikatteen tulee olla suurempi kuin 0. Jos talous on tasapainossa, vuosikatteen tulee vähintään vastata ao. vuonna tehtyjen poistojen määrää.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 18 (28) 400 300 200 100 Vuosikate 1000 0-100 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019-200 -300-400 -500 KUVA 18. Vuosikate vuosina 2014 2019 Pitkällä tähtäimellä kuntayhtymän talous on tasapainossa, kun vuosikate, poistot ja investoinnit ovat saman suuruiset. Seuraava kuva osoittaa huomattavan epätasapainon: KUVA 19. Talouden tasapaino 2014 2019 Vuosikate ei kata poistoja eikä investointeja yhtenäkään vuonna. Tilinpäätöksessä 2014 vuosikate oli positiivinen mutta ei riittävä. Talousarvioja suunnitelmavuosina vuosikate ei edelleenkään vastaa poistoja ja investointeja. Koulutuskuntayhtymän toiminnan kannattavuus on heikko. Tase on alijäämäisten vuosien jälkeen edelleen ylijäämäinen ja maksuvalmius hyvä.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 19 (28) Toisaalta kuntayhtymän taloutta ja maksuvalmiutta on vahvistanut omistajakunnilta saadut maksuosuudet pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. Koulutustoiminnan heikko kannattavuus pienentää huolestuttavalla tavalla kassavaroja. Kykeneekö Inveon viemään läpi tulevan lakireformin edellyttämät muutokset? Inveoniin kohdistuvat rahoitusleikkaukset vuodelle 2017 olivat selvästi pienemmät kuin keskimäärin, mikä parantaa sen toimintaedellytyksiä jonkin verran. Inveonin tase ja sen tappionsietokyky heikkenee vuosi vuodelta, mikäli koulutustoimintaa ei tervehdytetä. Vuosien 2018 ja 2019 taloussuunnitelma on epärealistinen, koska valtionosuudet eivät tule kasvamaan. Opiskelijamäärä tulee todennäköisesti jatkamaan laskuaan, jos oppilaitos ei kykene uudistumaan. Tällöin toimintatuotot tulevat laskemaan opiskelijamäärän laskun seurauksena. 4.2 Prakticum Prakticumin tulos on kehittynyt seuraavasti: Tuloslaskelma 1000 TP TP 31.7.2015 31.7.2016 Tuotot yht. 10 815 10 341 Liikevaihto 10 815 10 341 Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 Kulut yht. -10 703-10 245 Henkilöstö -6 433-6 292 Materiaalit ja palvelut -1 070-1 026 Liiketoiminnan muut kulut -3 200-2 927 Käyttökate 112 96 Suunn. muk. poistot -78-61 Liiketulos 34 35 Rahoitustuotot ja -kulut 0 3 Tilikauden tulos 34 38 KUVA 20. Tuloslaskelma Yhtiön toiminta on ollut tarkasteluvuosina kannattavaa, kuitenkin hyvin pienellä marginaalilla. Liikevaihto laski vuonna 2016 noin 4 prosenttia. Taloutta on sopeutettu vähentämällä kaikkia menoja. Alla esitetyssä kuvassa on havainnollistettu tuottoja, kuluja ja poistoja:

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 20 (28) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Prakticum 1000 0 TP 31.7.2015 TP 31.7.2016 Henkilöstö Materiaalit ja palvelut Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Suunn. muk. poistot Liikevaihto KUVA 21. Kustannusten jakauma 2015 ja 2016 Tase 1000 TP 31.7.2015 TP 31.7.2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 258 213 Aineettomat hyödykkeet 27 21 Aineelliset hyödykkeet 211 172 Sijoitukset 20 20 Vaihtuvat vastaavat 2 653 2 618 Lyhytaikaiset saamiset 475 312 Sijoitukset 1 848 1 398 Rahat ja pankkisaamiset 330 908 VASTATTAVAA Oma pääoma 1 728 1 766 Osakepääoma 1 682 1 682 Vararahasto 0 0 Ed.tilik. voitto/tappio 12 46 Tilikauden tulos 34 38 Vieras pääoma 1 182 1 065 Korollinen vieras pääoma 0 0 Muu vieras pääoma 1 182 1 065 Taseen loppusumma 2 910 2 831 KUVA 22. Tase 2015 ja 2016

1 000 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 21 (28) Prakticumilla ei ole omia kiinteistöjä, mistä johtuen Pysyvien vastaavien osuus 0,2 milj. euroa on suhteellisen pieni. Taseen vastaavissa suurimman erän muodostaa Sijoitukset lähes 1,8 milj. euroa. Taseen oma pääoma on vahva. 1,7 milj. euron oma pääoma muodostuu lähes kokonaan osakepääomasta. Yhtiöllä ei ole korollista vierasta pääomaa eli se on velaton. Prakticum tilikauden tulos 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300 Prakticum tilikauden tulos TP 2014 TP 2015 TP 2016 B 2017 e 2018 e 2019 0 34 38-250 45 65 KUVA 23. Tilikauden tulos 2014-2019 Yhtiön taloudellinen asema on tällä hetkellä vakaa. Yhtiö on vakavarainen. Myös maksuvalmius on erinomaisella tasolla. Koulutustoiminta on ollut viime vuosina ylijäämäistä, kuitenkin hyvin pienellä marginaalilla.

2015=100 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 22 (28) 5 LIITTEET 5.1 Väestöennusteet ja palvelutarpeen kehittyminen Ennustettu väestökehitys 2015-2031: +6% Koko väestö 115 Inveon jäsenkunnat Uusimaa Koko maa 110 105 100 95 90 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Inveon jäsenkunnat Uusimaa Koko maa 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Asukkaita 89 381 90 633 92 132 93 532 94 738 2015=100 100 101 103 105 106 Asukkaita 1 620 261 1 681 592 1 739 929 1 791 677 1 836 356 2015=100 100 104 107 111 113 Asukkaita 5 487 308 5 574 711 5 654 344 5 724 729 5 782 033 2015=100 100 102 103 104 105

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 23 (28)

2015=100 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 24 (28) Työikäisten määrä 2015-2031: -2% 17-64 -vuotiaat Inveon jäsenkunnat Uusimaa Koko maa 110 105 105 100 100 95 90 95 85 90 80 85 75 80 70 65 75 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Inveon jäsenkunnat 17-64-vuotiaat 53 495 53 049 52 951 53 046 52 621 2015=100 100 99 99 99 98 Uusimaa 17-64-vuotiaat 1 046 040 1 065 961 1 088 259 1 109 351 1 123 324 2015=100 100 102 104 106 107 Koko maa 17-64-vuotiaat 3 349 961 3 312 448 3 293 849 3 290 893 3 285 911 2015=100 100 99 98 98 98

2015=100 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 25 (28) 16 18-vuotiaat Muutos 2015-2031: -1% 16-18 -vuotiaat 120 Inveon jäsenkunnat Uusimaa Koko maa 110 100 90 80 70 60 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Inveon jäsenkunnat Uusimaa Koko maa 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 16-18 -vuotiaat 3 216 3 196 3 292 3 366 3 169 2015=100 100 99 102 105 99 16-18 -vuotiaat 51 441 52 080 56 318 59 385 57 956 2015=100 100 101 109 115 113 16-18 -vuotiaat 179 566 176 613 185 769 192 376 184 300 2015=100 100 98 103 107 103

2015=100 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 26 (28) Nuoriso Muutos 2015-2031: -4% 0-29 -vuotiaat 110 Inveon jäsenkunnat Uusimaa Koko maa 105 100 95 90 85 80 75 70 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Inveon jäsenkunnat Uusimaa Koko maa 0-29 -vuotiaat 29 362 28 973 28 567 28 271 28 149 2015=100 100 99 97 96 96 0-29 -vuotiaat 582 456 588 506 590 630 595 051 602 675 2015=100 100 101 101 102 103 0-29 -vuotiaat 1 878 938 1 872 952 1 851 784 1 840 703 1 842 606 2015=100 100 100 99 98 98

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 27 (28) 5.2 Inveon organisaatiokaavio

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 28 (28) 5.3 Prakticum organisaatiokaavio 1.8.2017