Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY

Samankaltaiset tiedostot
IV-kanyylien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Käsihygienia -Never ending story

Pitkäaikaiskäyttöön soveltuvat laskimoreitit portti, Groshong ja tunneloitava dialyysikatetri

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Midline-katetrit. Peijas Sh Oskar Nyholm

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Turvallinen teho-osasto

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot:

Verisuonikatetriperäiset infektiot miten ehkäisen infektoitumisen. Hygieniahoitaja Arja Kähkölä

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Osastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

KANTAKAPPALE, HANA, KORKKI SIDOS B A. Kuva verisuonessa olevasta katetrista. Pallolla merkityt kohdat ovat mahdollisia infektiolähteitä.

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

BIP CVC keskuslaskimokatetri

PICC-katetri. PowerPICC SOLO

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Aseptiikka perifeerisen laskimokanyylin ja sentraalisen laskimokatetrin hoidossa

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Verisuonen sisäisiä katetreja ovat ääreislaskimokanyyli,

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Verisuonikatetriperäiset infektiot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Moniresistentit bakteerit

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet

INFUUSIOPORTIN KÄYTTÖ

Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille

Katetri-infektion määritelmät ovat vaihdelleet

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

Infektioiden torjunta tehoosastolla Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Aseptiikan noudattaminen lääkehoitotyössä. VSSHP Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikön koulutusmateriaalia 2018

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

25. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät

Verisuonikatetrit. Peijaksen sairaala anestesialääkäri Riku Palanne

Verisuonikatetri-infektioiden ehkäisyn toteutuminen neurokirurgisella tehovalvontaosastolla

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

Neurokirurgisen haavan hoito

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa. Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Anna-Maija Koivusalo

Transkriptio:

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Katrine Pesola PHHYKY

Luennon rakenne Keskuslaskimokatetrien käyttötarkoitukset Minkä verran keskuslaskimokatetreja käytetään? Keskuslaskimokatetreihin liittyvät riskit Keskuslaskimokatetreihin liittyvät infektioriskit Kanyyli-infektioiden patogeneesi Kanyyli-infektioiden vaikutukset Kanyyli-infektiot tehohoidossa Kanyyli-infektioiden ehkäisy Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella Tulevaisuuden näkymiä Kanyyli-infektioiden ehkäisy- Muistilista

Keskuslaskimokatetrit: käyttötarkoitukset ja punktiokohdat Nesteytys Lääkehoito Ravitsemus Näytteenotto Munuaiskorvaushoidon toteutus Väliaikaisen tahdistimen asennus Elvytetyn potilaan viillennyshoito Hemodynamiikan seuranta Kuva: Cleveland Clinic, Center for Continuing Education

Minkä verran keskuslaskimokatetreja käytetään? Yhdysvalloissa asennetaan vuosittain yli 5 miljoonaa keskuslaskimokatetria Britanniassa arviolta 200 000 keskuslaskimokatetria vuosittain Ruotsissa vuositasolla noin 30 000 keskuslaskimokatetria; laskimoportit ja PICC-katetrit mukaanlukien noin 50 000 katetria/vuosi Suomi? Lähteet: McGee et al, NEJM, 2003; O Grady et al Clin Inf Dis, 2011; NICE, NHS, 2008; Acosta et al SFAI, Centralvenös katetrisering; Lindgren et al Acta Anaesth Scand 2013

Keskuslaskimokatetreihin liittyvät riskit Mekaaniset komplikaatiot Arteriapunktio, hematooma, pneumothorax Inflammatoriset komplikaatiot Tromboflebiitti, selluliitti, katetrin kolonisaatio, infektiot Tromboemboliset komplikaatiot Lähde: McGee et al, NEJM, 2003

Keskuslaskimokatetreihin liittyvät infektioriskit Vaikea yleisinfektio, jossa mikrobi kasvaa veressä Positiivinen veriviljelylöydös ja septinen taudinkuva Kanyyli-infektio tai Katetri-sepsis IDSA: sama patogeeni eristettynä periferisesti otetusta veriljelynäytteestä ja verisuonikatetrin kärjestä otetusta näytteestä Lähteet: THL, CDC, IDSA

Kanyyli-infektion patogeneesi Perussairauden aiheuttama vastustuskyvyn heikkeneminen Kuva: Rupp et al, Infect Dis Clin N Am, 2016

Kanyyli-infektioiden vaikutukset Potilasturvallisuusriski Kuolleisuus 12-25% Pidentää hoitoaikoja keskimäärin 7:llä vuorokaudella Aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia, arviolta 45 000$/vuorokausi Lähteet: Umscheid et al. Infect Control Hosp Epidemiol 2011; O Grady et al. Am J Infect Control 2011

Kanyyli-infektiot tehohoidossa Eurooppalaisten teho-osastojen potilaiden vaikeat yleisinfektiot, jossa mikrobi kasvaa veressä. Tiedot kerätty 15:stä maasta. 3,3 infektiota/1000 potilashoitovuorokautta 43% liittyi verisuonikanyyleihin Tavallisimmat mikrobit: Koagulaasinegatiiviset stafylokokit 22% Enterokokit 12% Staphylococcus aureus 10% Lähde: ECDC Annual epidemiol report 2014 Antimicrobial resistance and HAIs

Kanyyli-infektiot tehohoidossa Yhdysvaltojen teho- ja dialyysiososatoilla katetri-infektioiden esiintyvyys noin 72 000/vuosi Määrä on laskenut vuodesta 2001 Syy: Toimintatapoihin liittyvät muutokset Teknologisten innovaatioiden mukanaan tuomat parannukset Lähteet: CDC, Rupp et al, Infect Dis Clin North Am. 2016 Dec

Kanyyli-infektioiden ehkäisy Toimintatavat katetrin laiton yhteydessä Pistopaikan puhdistus 2%: klooriheksidiini alkoholiliuos tai yli 70% alkoholiliuos. Annetaan kuivua Lähteet: Chaiyakunapruk et al. Ann Intern Med 2002, Maiwald et al. PLoS One 2012

Kanyyli-infektioiden ehkäisy Tarkistuslista; sekä keskuslaskimokatetrin laiton että käytön yhteydessä Toimintaohjeet, Bundle care Kokoelma näyttöön perustuvia noudatettavia toimintaohjeita Lähteet: Pronovost et al NEJM 2006 Blot et al Clin Infect Dis 2014

Kanyyli-infektioiden ehkäisy Toimintatavat Injektioporttien aseptinen käsittely Katetrin ja pistokohtien tarkkailu ja hoito Sidosten vaihto määräajoin Märät, irronneet tai rikkoutuneet sidokset vaihdetaan Ei-välttämättömien katetrien poistaminen Hätätilanteissa, ei-aseptisissa oloissa, asennetut keskuslaskimokatetrit tulee poistaa 24-48h kuluessa Lähteet: : O Grady et al. Am J Infect Control 2011 Guerin et al Am J Infect Control 2010

Kanyyli-infektioiden ehkäisy Näitä ei suositella Antibioottiprofylaksia Rutiininomaiset vaihdot Lisäävät komplikaatioriskiä Lähteet: O Grady et al. Am J Infect Control 2011 Marschall et al. Infect Control Hosp Epidemiol 2014

Kanyyli-infektioiden ehkäisy Teknologiset innovaatiot Päällystetyt keskuslaskimokatetrit Klooriheksidiini-hopeasulfadiatsiini Minosykliini-rifampisiini Vähentävät sekä iholta tulevaa että katetrin sisälumenin kautta tapahtuvaa kolonisaatioriskiä Lähde: Lai et al Cochrane Database Syst Rev 2016

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulko- puolella Teho- ja valvontaosastoilta vuodeosastoille siirtyneet potilaat Terveyskeskusten vuodeosastoille siirtyneet potilaat Kotisairaalan potilaat Sytostaattihoitoa saavat potilaat Hemodialyysihoidon aloittaneet potilaat Laaja ikäjakauma Laaja perussairauksien kirjo

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella Katetrityypit: Ei-tunneloitu keskuslaskimokatetri, käyttöikä 3-4 viikkoa Tunneloitu keskuslaskimokatetri, käyttöikä kuukausia-vuosia PICC-katetri, käyttöikä 12 kuukautta Laskimoportti, käyttöikä vuosia Lähde: O Grady et al. Am J Infect Control 2011 American Cancer Society

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella Katetrin valinta: Keskuslaskimo- tai PICC-katetri, jos verisuoniyhteyden tarve > 6 vrk. Tunneloitu keskuslaskimo-, PICC- katetri tai injektioportti, jos suunnitellun hoidon kesto >3-4 viikkoa. Minimimäärä luumenia, yksi luumen suositeltavin. Pistokohdan valinta: Ei- tunneloidut katetrit aikuisilla: ensisijaisesti vena subclavia. Tunneloidut katetrit aikuisilla: ei selkeää tieteellistä näyttöä minkään pistokohdan eduista tai haitoista. Akuisilla suositeltavaa välttää vena femoralista, varsinkin obeeseilla. Lähde: O Grady et al. Am J Infect Control 2011

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella Nesteensiirtoletkujen ja hanastojen vaihto vähintään neljän ja korkeintaan seitsemän vurokauden välein. Verituotteet: vaihto heti tiputuksen loputtua tai korkeintaan 6h:n kuluttua Lipidi-infuusiot: 24h:n välein Intermittoidusti annettavat infuusiot: infuusion annon loputtua. Aseptinen työskentelytapa Lähde: O Grady et al. Am J Infect Control 2011

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella Rajoitetusti tietoa Heterogeeninen potilasaineisto ja keskenään erilaiset terveydenhuoltojärjestelmät Sovellettu Provonostin oppeja tarkistuslistan käytöstä ja näyttöön perustuvista toimintatavoista

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella Australialainen yliopistosairaala Tiedonkeräys 24kk ennen interventiota Interventiot teho- ja vuodeosastoilla 20kk ajan Esiintyvyys: Teho-osastoilla 2,3/1000 -> 0,9/1000 Vuodeosastoilla 2,5/10 000 -> 1,3/10 000 Tutkijoiden päätelmä: Keskuslaskimokatetrien asentaminen ei ollut ongelma, katetrin käsittelyyn panostettava enemmän. Klintworth et al Am J Infect Control 2014

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella 6 sairaalaa, 37 vuodeosastoa, 4,5 vuotta Interventiona hoitohenkilökunnan ja johdon sitouttaminen hoitohenkilökunnan kouluttaminen osaamisen arviointi letkustojen tarkistus Katetri-infektioiden esíintyvyyden seuraaminen Lähde: Dumyati et al al. Am J Infect Control 2014

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella 2,6/1000 2,1/1000 1,3/1000 Lähde: Dumyati et al al. Am J Infect Control 2014

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella PICC-katetri-infektiot: Sairaalassa 2,1/1000 katetripäivää Avohoidossa 1,0/1000 katetripäivää Infektioiden esiintyvyys samaa luokkaa tai matalampi kuin perinteisillä keskuslaskimokatetreilla. Sairaalahoitoisilla potilailla turvallinen käyttää. Lähteet: Maki et al Mayo Clin Proc 2006; Al Raiy et al Am J Infect Control. 2010; Gunst et al Surg Infect. 2011; Fearonce et al; J Burn Care Res. 2010 Kuva: Cancer Research UK

Katetri-infektion ehkäisy teho-osaston ulkopuolella PICC-katetriseuranta; 163 sairaala- ja avohoitoista potilasta 192 PICC-katetria Komplikaatiofrekvenssi 30%, infektiofrekvenssi 6,5% PICC-katetrin asentajan sitouttaminen parhaaseen käytäntöön tärkeää Avohoitoisen potilaan informoiminen keskeistä Grau et al Antimicrob Res and Inf Contr, 2017

Tulevaisuuden näkymiä Haasteet: Ikääntyvä väestö Pyrkimys avohoidon lisäämiseen Lisääntyvä mikrobilääkeresistenssi Mahdollisuudet: Korkeammin koulutettu väestö Terveydenhuoltopalvelujen monimuotoistuminen Terveysteknologian kehittyminen Lähteet: WHO, OECD, Sitra

Kanyyli-infektioiden ehkäisy Muistilista Käsihygienia Aseptinen työskentely Ihon puhdistus Pistokohdan suojaus Katetrin juuren ja pistokohdan hoito Injektioportin aseptinen käsittely Katetrin vaihdot ainoastaan jos ilmaantuu ongelmia Säännöllinen arvio katetrin tarpeellisuudesta Katetri-infektioiden seuraaminen

Koulutusta Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö http://www.oppiportti.fi/op/dvk00057/avaa

Kiitos!