Verisuonikatetriperäiset infektiot miten ehkäisen infektoitumisen. Hygieniahoitaja Arja Kähkölä

Transkriptio

1 Verisuonikatetriperäiset infektiot miten ehkäisen infektoitumisen Hygieniahoitaja Arja Kähkölä

2 Hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota. Ennen puhuttiin sairaalainfektioista, mutta termiä on haluttu laajentaa koskemaan myös muita terveydenhuollon toimintayksiköitä. Duodecium Oppiportti. V-J. Anttila, J. Suhonen, K. Kainulainen, P. Kaivonen, M. Ketonen, I. Weijo. Infektioiden torjunta.

3 Duodecium Oppiportti. V-J. Anttila, J. Suhonen, K. Kainulainen, P. Kaivonen, M. Ketonen, I. Weijo. Infektioiden torjunta.

4 Duodecium Oppiportti. V-J. Anttila, J. Suhonen, K. Kainulainen, P. Kaivonen, M. Ketonen, I. Weijo. Infektioiden torjunta.

5 Verisuonikatetri-infektion määritelmä Paikallinen pistoskohdan infektio Paikallinen ihonalaisen kudoksen infektio Paikallinen tunnelin ja katetrin infektio Mahdollinen katetriperäinen sepsis Sepsisoireisto Veriviljelyissä ei ole kasvua, mutta katetrista / pistoskohdasta otetuissa näytteissä kasvua Katetriperäinen sepsis Sepsisoireisto Veriviljelyissä ja katetrista / pistoskohdasta otetuissa viljelyissä sama mikrobikasvu

6 IVDR-BSI (intravascular device related blood stream infection) Aiheuttavat 1/3 ½ kaikista hoitoon liittyvistä endokardiiteista Kuolleisuus 12 28% CRBSI (catheter related blood stream infection) Aiheuttavat % kaikista hoitoon liittyvistä veriviljelypositiivisista infektioista Ilmaantuvuus 1 13,3 / 1000 katetripäivää (teho) Kuolleisuus 12 25% CLABSI (central line associated blood stream infection) Ilmaantuvuus 0 4,8 / 1000 keskuslaskimokatetripäivää

7 Katetri-infektion aiheuttajat Koagulaasi negatiivinen staphylokokki 31% Staphylococcus aureus 20% Candida lajit 9% Enterokokki lajit 9 % E.coli 6%

8 Staph. Aureus > 10 pes. Bacillus sp. 1pes. Koagulaasi negat iivisia stafylokokkilajeja >10 pes. Viridans ryhmän streptokokkeja >10 pes Kuva. Arja Kähkölä

9 Verisuonikatetri-infektion syntymiseen altistavia tekijöitä Aseptiikan pettäminen katetrin laitossa ja käsittelyssä sekä lääkehoidon toteuttamisessa Nesteensiirtolaitteiston ja infuusioiden kontaminoituminen Ihon runsas mikrobikolonisaatio Pistoskohdan runsas kolonisoituminen Katetrityyppi Pistopaikka (reisilaskimo) Potilaan perussairaudet (munuaisten vajaatoiminta, diabetes) Infuusionesteet (aminohapot, rasvaliuokset) N. Safdar, D. G. Maki, L. A. Mermel. Infection due to infusion therapy. Bennett & Brachman s Hospital infections. Sixth edition

10 Verisuonikatetri-infektion kehittymisen riski eri katetreissa Riski verisuoni-infektiolle / 100 laitettua katetria Perifeerinen i.v katetri 0,2 Perifeerinen i.v katetri (viilto) 3,7 Perifeerinen i.o neula 2,0 Perifeerinen keskuslaskimokatetri 3,1 Arteriakatetri 0,8 Kuffiton tunneloitu lyhytaikainen keskuslaskimokatetri 4,7 Kuffillinen tunneloitu pitkäaikainen keskuslaskimokatetri 22,5 Subkutaaninen laskimoportti 3,6 Kuffillinen tunneloitu pitkäaikainen hemodialyysikatetri 21,2 Väliaikainen sydämen tahdistin 26,1 N. Safdar, D. G. Maki, L. A. Mermel. Infection due to infusion therapy. Bennett & Brachman s Hospital infections. Sixth edition

11 M. Pujol, A. Honero, M. Saballs, M.J. Argerich, R. Verdaguer, M. Cisnal, C. Pena, J. Ariza, F. Gudiol. Clical epidemiology and outcomes of peripheral venous catheter-ralated bloodstream infections at a university-affiliated hospital. Journal of Hospital infection. (2007)

12 Verisuonen sisäisten katetrien mikrobikolonisaatio voi saada alkunsa a) Katetrin pistoaukosta mikrobin levitessä katetrin ympärille ihonalaiseen kudokseen b) Katetrin tyviosasta siten, että mikrobit kontaminoivat ensin katetrin kantakappaleen c) Katetrin kärjen kontaminoituessa jo pistosvaiheessa d) Elimistön muusta infektiopesäkkeestä veren välityksellä tapahtuvan tartunnan seurauksena e) Infuusionesteiden kontaminoitumisen seurauksena (valmistusavaiheessa tai käsittelyssä P. Kotilainen, T. Kirsi, T. Kurvinen. Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta

13 Verisuonikatetri-infektioiden ehkäisyn keskeiset kohdat Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö.

14 Käsihygienia Tärkein osa-alue infektioiden ehkäisyn kannalta Käsien desinfiointi aina Ennen suojakäsineiden pukemista Ennen katetreihin ja nesteensiirtolaitteistoihin koskettamista Suojakäsineiden riisumisen jälkeen LSHP. Käsihygieniaohje.

15 Ihon puhdistus Yli 70 % alkoholipitoinen puhdistusaine (perifeerinen) klooriheksidiini alkoholipitoinen puhdistusaine (muut katetrit) Kuva. Satadiag. Verisuonikanyylihoito. LSHP. Iho- ja limakalvodesinfektioaineet.

16 Aseptinen työskentely Asianmukaiset suojaimet katetrin laitossa (perifeerinen <-> sentraalinen) älä koskettele pistokohtaa desinfektion jälkeen ennen pistoa anna desinfektioaineen kuivua ennen pistoa, desinfektio on tapahtunut vasta kun aine kuivunut Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö.

17 Injektioportin ja lääkelagenulien Lääkelagenulat Injektioportit Kolmitiehanojen kantakappaleet aseptinen käsittely Tulee puhdistaa > 70 % alkoholipitoisella desinfektioaineella ennen käyttöä Kuva. Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö.

18 Pistoskohdan suojaus Kuva. Suojauksen estettävä mikrobien pääsy katetrin juuren Suojauksen tarkoituksena pitää katetri paikoillaan ja ehkäistä katetrin edestakainen liikkuminen suonessa Suojauksen mahdollistettava juuren tarkkailu Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö.

19 Verisuonikatetrin hoito Pistoskohdan tarkkailu Sidosten vaihto Märkä, rikkonainen, likaantunut sidos Juuren puhdistaminen tarvittaessa NaCl -> yli 70 % alkoholipitoinen puhdistusaine Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö.

20 Kuva. Bbraun Medical Oy. Lähde Jackson A. Infection control a battle in vein; infusion phlebitis. Nurs Times. 1998

21 Rutiinivaihtojen välttäminen Automaattisia katetrin vaihtoja ei suositella Poikkeuksena: Jos kanyyli on laitettu aseptiikan noudattamisen suhteen haastavissa olosuhteissa. Ensihoidon tulee informoida edellä mainitusta asiasta vastaanottavaa yksikköä. (LSHP: Perifeerinen laskimokanyyli) Automaattisesti ei vaihdeta kaikkia ensihoidon laittamia katetreja! Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö.

22 = Venttiilitulppa, neulaton liitin Suljettu järjestelmä Turvallinen potilaalle Turvallinen käyttäjälle: Valtioneuvoston asetus 317/2013 terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemiseksi terveydenhuoltoalalla Käytetään mandreenin ja hepariinilukkojen sijasta Turvaventtiilin käyttö LSHP. Perifeerinen laskimokanyyli.

23 Turvaventtiilin käytön edellytyksenä Desinfioivan suojakorkin käyttö Suojakorkki sisältää 70 % alkoholipitoisen desinfiointityynyn LSHP. Perifeerinen laskimokanyyli.

24 Nesteensiirtovälineiden vaihto Nesteen siirtoletkut, hanat vaihdettava Aina kun katetri vaihdetaan Aina 96 tunnin välein, poikkeuksena Ravintoliuoksen tiputuksen jälkeen ja 24 tunnin välein Aina verituotteiden tiputuksen jälkeen Toistuvat, intervallina annettavat lääkeinfuusioiden (esim. antibiootit) jälkeen Turvaventtiilin vaihtoväli Aina kun katetri vaihdetaan Aina 72 tunnin välein, poikkeuksena Ravintoliuosten tiputuksen jälkeen ja 24 tunnin välein Aina verituotteiden tiputuksen jälkeen Desinfioivan korkin vaihtoväli Aina käytön / pois oton jälkeen LSHP. Perifeerinen laskimokanyyli.

25 Kirjaaminen potilasasiakirjoihin Mitä kirjataan Katetrin laitto katetrityyppi Katetrin laittoaika ja paikka Katetrin laittaja Turvaventtiilin laitto Venttiilin laitto- / vaihtoaika Seuranta Päivittäinen seuranta joka työvuorossa Aina katetreja käsiteltäessä Poistokohta ja poiston syy Päivittäinen arvio katetrin tarpeellisuudesta Minne kirjataan Yhteisesti sovittu käytäntö LSHP:ssä hoitosuunnitelman Nestehoito - osioon LSHP. Perifeerinen laskimokanyyli.

26 Tarkistuslistat Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö.

27 Koulutuksen merkitys Tutkimus eurooppalaisessa yliopistosairaalassa (900 vuodepaikkaa) Kaksi puolen vuoden mittaista havainnointijaksoa keskuslaskimokatetrit (N=2322), keskuslaskimokatetripäivät (N=59 010), potilaat (N=1789) Tulokset / keskuslaskimokatetri-infektiot Lyhytaikaiset keskuslaskimokatetrit 6,40 -> 5,64 / 1000 katetripäivää Pitkäaikaiset Keskuslaskimokatetrit 0,66 -> 0,43 / 1000 katetripäivää laitto Tulokset / olemassa olevien noudattamisen paraneminen katetrien laitossa (N=140) Käsihygienia 81,6 -> 95,5% Suojatakin käyttö 64,2 - > 100% Aseptinen työskentely 88,3 90,2% Suu-nenäsuojuksen käyttö 87 -> 100 % Käsihygienian toteutuminen käsittelyssä 41,1% (N=45) H. R. Martinez-Morel, J. Sanchez-Paya, M.J. Molina-Gomez, P. Garcia-Shimizu, V. Garcia Roman, C. Villanueva-Ruiz, M. Gonzalez- Hernandez, A. Nolasco-Bonmati. Catheter related bloodstream infection: burden of disease in a tertiary hospital. Journal of Hospital Infection 8 (2014)

28 Kuva. Duodecium Oppiportti. V-J. Anttila, J. Suhonen, K. Kainulainen, P. Kaivonen, M. Ketonen, I. Weijo. Infektioiden torjunta.

29 Tartuntatautilaki 17 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimet on sovitettava yhteen terveydenhuoltolain 8 :ssä säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Toimintayksikön on huolehdittava potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Toimintayksikön johtajan on käytettävä apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja sovitettava toimintansa yhteen kunnan tai kuntayhtymän toteuttamien toimien sekä valtakunnallisten hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaohjelmien kanssa. Finlex. Tartuntatautilaki.

30 Lähteet 1. Duodecium Oppiportti. V-J. Anttila, J. Suhonen, K. Kainulainen, P. Kaivonen, M. Ketonen, I. Weijo. Infektioiden torjunta. 2. Duodecium Oppportti. V.-J. Anttila, K. Nelskylä, L. Niemi-Murola, J. Pikkupeura, N. Ruottinen, I. Teirilä, K. Terho, Suomen Tehohoitoyhdistys, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Sairaalahygieniayhdistys. Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö. 3. Finlex. Tartuntatautilaki. 4. LSHP. Käsihygieniaohje. 5. LSHP. Iho- ja limakalvodesinfektioaineet. 6. LSHP. Perifeerinen Laskimokanyyli. 7. P. Kotilainen, T. Kirsi, T. Kurvinen. Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta S. Kutsuna, Y. Katanami, K. Akazawa, T. Nei, T. Yabuki. Risk factors of catheter-related bloodstream infection caused by Bacillus cereus: Case-control study in 8 teaching hospitals in Japan. American Journal of Infection Control 45 (2017) M. Pujol, A. Honero, M. Saballs, M.J. Argerich, R. Verdaguer, M. Cisnal, C. Pena, J. Ariza, F. Gudiol. Clical epidemiology and outcomes of peripheral venous catheter-ralated bloodstream infections at a university-affiliated hospital. Journal of Hospital infection. (2007) N. Safdar, D. G. Maki, L. A. Mermel. Infection due to infusion therapy. Bennett & Brachman s Hospital infections. Sixth edition Satadiag. Verisuonikanyylihoito. 12. Y. Shimoyama, O. Umegaki, T. Agui, N. Kadono, N. Komasawa, T. Minami. An educational program for decreasing catheterrelated bloodstream infections in intensive care units: a pre- and post-intervention abservational study. JA Clinical Reports (2017) 3: J. Syrjänen. Verisuonikatetriperäiset infektiot. Finnanest vol.34 Nro H. R. Martinez-Morel, J. Sanchez-Paya, M.J. Molina-Gomez, P. Garcia-Shimizu, V. Garcia Roman, C. Villanueva-Ruiz, M. Gonzalez-Hernandez, A. Nolasco-Bonmati. Catheter related bloodstream infection: burden of disease in a tertiary hospital. Journal of Hospital Infection 8 (2014) LSHP. SAI rekisteri.

31 Kiitos!