Kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaata Johanna Sorvettula 29.3.2017
Uudistus turvaa ihmisten palvelut Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon eli maakunnan alaisuuteen. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua.
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP
Hallintomalli 1. kunta paikallisia tehtäviä varten, paikallisen osallistumisen ja vaikuttamisen yhteisönä sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä varten. 2. maakunta sote-palveluiden järjestämistä ja muita alueellisia tehtäviä varten sekä niihin liittyvän osallistumisen ja vaikuttamisen yhteisönä. 3. valtio valtakunnallisia tehtäviä varten sekä perusoikeuksien, oikeusvaltion ja yleisen turvallisuuden turvaamista varten. Kaikilla näillä tasoilla hallinnon toiminnasta ja taloudesta päättävät ja ovat vastuussa vaaleilla valitut ylimmät päättäjät.
Esivalmisteluvaiheen tehtäviä 30.6.17 saakka Substanssien toiminnan organisointi ja niiden yhteensovitus Uuden maakunnan talous ja henkilöstö Omaisuus, toimitilat, kiinteistöt ja ICT Uuden maakunnan hallintorakenne ja tuleva palvelurakenne Ehdotus väliaikaishallinnolle jatkovalmistelusta Selvitys luovutuksen kohteena olevista toiminnoista Valmistella toimintamallin tehtävien organisoinnista, toimintatavoista, resursseista Valmistella väliaikaiselle toimielimelle alustava selvitys Siirtyvistä henkilöstöstä Henkilöstön ja sen osaamisen tarpeiden arvioinnin mahdollistaminen Siirtyvien sopimusten luettelointi Talousarvion valmistelu vuosille 2018 ja 2019 Valmistella väliaikaiselle toimielimelle alustavia linjauksia Irtaimen ja kiinteän omaisuuden kartoittamisesta ja siirtämisestä Toimitiloista ja kiinteistöistä Tieto- ja viestintäteknisistä ratkaisuista Hahmotella hallinto-, johtamis- ja palvelurakennetta Perustamistoimenpiteiden valmistelu väliaikaisella toimielimellä
ESIVALMISTELU -30.6.2017 Valmistelun vaiheet VÄLIAIKAISHALLINTO 1.7.2017 n. 1.4.2018 Luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle, pohjustetaan väliaikaishallinnon työtä (tuotetaan ehdotus monialaisen maakunnan perustamiseksi niiltä osin kuin mahdollista) KÄYNNISTYMINEN n.1.3.2018 31.12.2018 Ei vielä toiminnallisesti tai poliittisesti sitovia ratkaisuja Jatketaan maakunnan toiminnan ja käynnistämisen valmistelua, maakunta perustetaan (perustetaan 1.7.2017 > y-tunnus ja nimenkirjoitusoikeus, väliaikainen toimielin ja sen esikunta, määräaikaiset palvelussuhteet -31.12.2018 ja muut sopimukset 31.12.2019 saakka) Hallinnollisoperatiiviset tehtävät Maakuntavaltuusto ja sen alaiset toimielimet asetetaan, maakuntajohtaja ja konsernin muu virkamiesjohto valitaan, hallinto pystytetään (sis. tarvittavat henkilöstösiirrot ja rekrytoinnit) Hallintosääntö, johtosäännöt, konserniohje, maakuntastrategia, palvelutuotantostrate gia, talousarvio ja investointisuunnitelma jne. TOIMINTA ALKAA 1.1.2019 Toteutetaan loput henkilöstösiirrot (palvelutuotanto), omistajavaihdokset, sopimusten siirrot jne.
Valmistelun linjaukset SOTEMAKU-johtoryhmä päätti kokouksessaan 17.3.2017 mm. seuraavista asioista: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää pyydetään perustamaan SOTE-valinnanvapausosakeyhtiö osana maakuntavalmistelua välittömästi sen jälkeen, kun uusi Etelä-Pohjanmaan maakunta on juridisesti aloittanut toimintansa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää pyydetään perustamaan Tukipalveluosakeyhtiö osana maakuntavalmistelua välittömästi sen jälkeen, kun uusi Etelä-Pohjanmaan maakunta on juridisesti aloittanut toimintansa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää pyydetään aloittamaan verkon laajentaminen tulevan maakunnan käyttöön osana maakuntavalmistelua ja valtuutetaan strategiset tukipalvelut päätyöryhmä kuultuaan alaisiaan työryhmiä tekemään noin 38 päätietojärjestelmien valinta. Valintapäätös tuodaan tiedoksi SOTEMAKUjohtoryhmälle. Lausunnolla mm. kasvupalvelulakiluonnos ja rahoituslakiluonnos
Maakunta organisaatioina
Sote-keskukset Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö? - Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus X Oy Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia Suoran valinnan palvelut Z osuuskunta Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet H järjestö I oy Y-yhdistys Maakunnan soteyhtiö D oy E oy F oy G oy Asiakkaat
MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta Maakuntajohtaja KONSERNIHALLINTO - Konsernipalvelut - Tutkimuksen ja kehittämisen tukitoiminnot - Konserniohjaus - Sopimusohjaus - Konsernivalvonta ja omavalvonta - Valmiussuunnittelu PALVELUALUEET: ALUEKEHITYS - Aluekehityksen strateginen suunnittelu - Rahoitus- ja kehittämispalvelut - Maatalouspalvelut - Rekrytointi- ja osaamispalvelut - Alueiden käytön palvelut - Liikennepalvelut MONIALAINEN ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖ STRATEGIATYÖ TIETOTUOTANTO VALMIUSSUUNNITTELU TKI KANSAINVÄLISTYMINEN HYTE PALVELUALUEET: SOTEPELA - SOTE toimintojen suunnittelu (ml. SOTE-palvelustrategia) - SOTE-palvelujen järjestäminen - SOTE- tutkimus- ja kehittämistoiminta - Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen - PELA -järjestäjätoiminnot
Valtakunnalliset palvelukeskukset Tukipalvelut Oy Logistiikka ja hankinnat Kiinteistöhuolto Ravintohuolto Talous- ja henkilöstöhallinto ICT EP SOTE Oy Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta EP Kasvupalvelut Oy Määrittyy jatkovalmistelussa kunt kunt a kunt a a EP Tukipalvelut Oy Maakunnan liikelaitos SOTE-toiminnot PELAENSI toiminnot Yleiset toiminnot
EP SOTE Oy SOTE Oy SOTE Oy SOTE Oy SOTE säätiö EP Kasvupalvelut Oy Kasvupalvelut Oy Kasvupalvelut Oy Kasvupalvelut ry Kasvupalvelut säätiö
Tukipalveluyhteistyö Etelä-Pohjanmaalla Toimitusjohtaja Mikko Tanhuanmäki ja Materiaalipäällikkö Helena Junna
Onko tukipalveluyhtiö vaihtoehto? 56 E-P:n päättäjää/johtavaa viranhaltijaa, 102 vastausta: Mikä on mielestänne oikea organisaatio tuottamaan tukipalveluja jatkossa (1 tai useampi)? joku muu yksityinen yritys kuntien/kuntayhtymien yhteinen yritys kuntien/kuntayhtymien yhteinen liikelaitos jonkun toisen kunnan/kuntayhtymän organisaatio kunnan/kuntayhtymän oma organisaatio,% 5,% 10,%15,%20,%25,%30,%35,%40,%45,%50,% Tanhuamäki 2016
Aina oma tukipalveluorganisaatio? Kunnat * 18 Julkisten tukipalvelujen tarvitsijat 2019? 22 * 10 = 220 VS. 1 * 10 = 10 Jokaisella omia sopimuksia sama toimittaja, eri ehdot? Kauhava Evijärvi Lappajärvi Vimpeli Maakunta * 1 Kuntayhtymät * 3 Teuva Isokyrö Lapua Seinäjoki Ilmajoki Kurikka Kuortane Alavus Alajärvi Soini Ähtäri Karijoki Kauhajoki Isojoki
Mitä uutta ja miksi? Laajempi palvelukokonaisuus, vastuu ja osaaminen Maakunnan elinvoima omat päätökset Kunta-alan erityisosaaja Kevyempi hallinto Alueen kehitys muutoksen hallinta Tehottomuuden kasvun ehkäisy kiinteitä kuluja muuttuviksi Lisäarvo Onko tärkeintä omistaa vai käyttää?
Kukaan ei pärjää yksin: Yhteistyötä monilla tasoilla Suomi ERVA Maakunta Seutuku nta Kunta
MISSIO: Keskity tärkeimpään VISIO: Halutuin tukipalveluiden tuottaja Etelä-Pohjanmaalla ASIAKAS TALOUS OMA TOIMINTA MUUTOKSEN HALLINTA 1. Laaja asiakaspohja 2. Tyytyväiset asiakkaat 3. Alueellinen ja nopea palvelu 1. Kustannustehokkuus 2. Tehokas tuotanto 1. Nykyaikaiset palvelut 2. Yhteinen toimintamalli yritysten etu 1. Kunta-alan erityistuntemus 2. Teknologian hyödyntäminen 1. Toimintavarmuus 2. Asiakkaan työmäärä ei kasva 3. Alueen/kunnan yritysten käyttö 1. Selkeät ja tehokkaat prosessit 2. Mittakaavaetu 3. Oikea koko 1. Osaamisen jakaminen 2. Laaja osaamispohja 3. Oikea määrä osaavaa henkilöstöä 1. Korkea automaatioaste 2. Jatkuva parantaminen
Yhteistyö Etelä-Pohjanmaalla Konsernimuutosjohtaja, EPSHP:n tukipalvelujohtaja ja materiaalipäällikkö toteuttivat alueelliset tapaamiset tukipalveluyhteistyön käynnistämiseksi ja mahdollisen osakeyhtiön perustamiseksi vuoden vaihteessa 2016-2017. TAVOITTEET Kuntien ja maakunnan elinvoimaisuuden takaaminen Palveluiden ja työpaikkojen säilyttäminen Etelä-Pohjanmaalla Päällekkäisyyksien välttäminen Asiantuntemuksen ja osaamisen kehittäminen Kustannusten hillitseminen Pirstoutumisen estäminen Digitalisaation hyödyntäminen osana MAKUSOTE:n prosesseja Maakunnallisuuden säilyttäminen Lähde:epliitto.fi
Teemaryhmät Liiketoimintaidea- ja suunnitelma yms. Talousarvio, hinnoitteluperiaatteet yms. Potilashuollon ja muut tukipalvelut Logistiikka Hankinnat Välinehuolto Siivoustoimi Ravintohuolto ICT-tuki
Maakunnallinen hankintayhteistyö Etelä- Pohjanmaalla Nykytilanne 1970-luvulta alkaen toiminut hankintayhteistyö ja hankintarengas Etelä-Pohjanmaan alueella. Yksi Suomen vanhimpia hankintayhteistyörenkaita. Yhteistoimintasopimukset toimineet perustana
Maakunnallisen hankintatoimen edut Kuntien ja maakunnan elinvoimaisuus Maakunnallisen päätöksenteon säilyminen Vakiintuneet ja toimivat toimintamallit- ja prosessit Yhteishankintatoiminta luonut pohjan ja yhteistyön alueen hankinnoissa Sähköinen kilpailutustoiminta EU-direktiivin mukaisesti (18.10.18 aikaraja) Digitalisaation hyödyntäminen Pirstoutumisen ja toimintojen etääntymisen estäminen Vahva, keskitetty ja alueellinen hankintaosaaminen Ammatillisen osaamisen säilyttäminen ja vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla Asiantuntemuksen ja osaamisen kehittäminen Koulutustoiminta alueellisesti Kokonaistaloudellisuus logistisessa prosessissa Kokonaisuuksien ja taloudellisuuden hallinta Päällekkäisten töiden välttäminen ja kustannusten hallinta Älykäs Hankintatoimi Tiedolla johtaminen
Logistiikka Logistiikkaan sisältyvät tavarakuljetukset, varastot ja henkilökuljetukset. Tavarakuljetuksia ovat: Keskusvarastotoimitukset, ruokakuljetukset, lääkkeet, posti, laboratorionäytteet, apuvälineet, pesulakuljetukset, välinehuolto, kirjastokuljetukset Useita varastoja maakunnassa -> varastojen ja kuljetusten optimointi Henkilökuljetukset: Koulukuljetukset, vammaiskuljetukset, potilassiirrot, KELAkorvattavat kyydit, tilausajot, vanhuskuljetukset -> kuntien tai maakunnan järjestettäviä Tavoite: Laatu ja alhaiset kustannukset Kuljetusten yhdistelyä ja optimointia varten on logistiikan ohjauskeskus ja lisäksi paikallisia ohjauspisteitä riippuen toiminnan laajuudesta. Henkilöstön määrä ja tarkempi organisaatiorakenne määräytyvät toiminnan laajuuden mukaan.
Logistiikka Saavutettavat hyödyt: Tukipalveluyhtiön myötä kuljetuksilla ei ole kuntarajoja ja näin kuljetuksiin saadaan lisää tehokkuutta. Ohjauskeskus pystyy yhdistelemään erityyppisiä kuljetuksia, millä saadaan täyttöasteita nostettua ja vähennettyä tyhjänä ajoja. Isompien kokonaisuuksien kilpailuttaminen tuo ulkoistettujen kuljetusten hintoihin taloudellista etua. Hakintojen jakaminen maakunnallisena kilpailutuksena mahdollista. Varastonhallinta: tilauskoko, tilaamisen ja laskunkäsittelyn kustannukset, hävikin pieneneminen, laaja valikoima kaikille asiakkaille, varaston arvo ja kiertonopeus.
Yhteistyön tuottama lisäarvo ruokapalveluissa Yhteisen päälinjauksen avulla voidaan vaikuttaa laadun tasaisuuteen. Ravitsemushoidon taso pysyy laadukkaana riippumatta yksiköstä missä ruokapalvelut tuotetaan. Yhteistyön lisääminen ruokapalvelun ja hoidollisten yksiköiden välillä Esimerkiksi vajaaravitsemuksen ehkäiseminen tai hoitaminen on ravitsemushoidolla huomattavasti edullisempaa kuin lääketieteellisellä hoidolla. Ravitsemusterapiapalvelut ruokapalveluiden käytössä Yhtenäinen ohjeistus ja ravintoainelaskelmat Yhteinen tuotannonohjausjärjestelmä Yhteinen järjestelmän ylläpitäjä ja tietohallinnon tuki Tarvitaan taustalle yhtenäiset elintarvikehankintasopimukset Yhtenäinen ammatillinen täydennyskoulutus ja sijaisrekisteri Maakunnallisuus mahdollistaa keskuskeittiöt sote-, sivystys- ja henkilökuntaruokapalvelut. Maakuntaratkaisut 2019-2020 valinnanvapausyhtiölle.
Puhtaus- ja laitoshuollon palvelut Yhteistyön tuottama lisäarvo Maakunnallisella toiminta-alueella yhteiset toimintamallit Laadukkaasti ja toiminnallisesti tuotetut palvelukokonaissuuret, jotka on hinnoiteltu asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi tuotetaan toimitilojen puhtaus- ja laitoshuollonpalvelut sopimusten mukaisesti Henkilöstön joustava käyttö työkohteiden välillä maakunnan sisällä
MAAKUNTA MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta ICT- tuotantopalvelut Tukipalvelut Oy Logistiikka ja hankinnat Kiinteistöhuolto Ravintohuolto Talous- ja henkilöstöhallinto ICT-tuotantopalvelut palvelujen tuottaminen kunta kunta kunta Aluekehitys Konsernihallinto SOTEPELA MONIALAINEN ERI TOIMIALOJEN YHTEINEN STRATEGIATYÖ KONSERNIN STRATEGIAN TUEKSI TIETOHALLINTO Maakunnan ja liikelaitosten sekä Tukipalvelu Oy:n tietohallinto Strategiset ICT-kehityspalvelut; suunnittelu, kehittäminen, asiakkuus, projektit ICT-tuotantopalvelujen kehittäminen siirtymäajan 2020 loppuun EP Sote Oy Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta EP Kasvupalvelut Oy Määrittyy jatkovalmisteluissa EP Tukipalvelut OY SOTE-liikelaitos Muut valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, joita SOTE-keskus ei tarjoa, kuten sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito PELA-liikelaitos Yleisliikelaitos
MAAKUNTA - tietohallinnon vastuut Vastaa digitaalisesta palveluarkkitehtuurista ja ICTtoiminnan laadunhallinnasta maakunnassa ja maakunnan omistamissa liikelaitoksissa ja Tukipalvelut Oy:ssä Vastaa ICT-suunnittelu- ja projektipalvelujen tuottamisesta: Sähköisen asioinnin kehityspalvelu Potilas- ja asiakastietojärjestelmien kehityspalvelut Tietojärjestelmien kehityspalvelu Sopimuspalvelu Järjestelmähankintapalvelu Prosessien kehittämisen tukipalvelu Raportointi- ja tilastointipalvelu Johdon konsultointipalvelu Dokumenttienhallintapalvelu Tietoverkkojen kehittäminen ja suunnittelu Projektipalvelut Vastaa palvelujen tuottamisen kannalta keskeisten prosessien toimivuudesta ja kehittämistä: Laadunhallinta Kehitysprosessi Projektinhallinta Tapahtumanhallinta, ongelmanhallinta Muutoksenhallinta Konfiguraationhallinta Testausprosessi, jakelunhallinta Toimittajahallinta Sopimushallinta Asiakkuudenhallinta TUKIPALVELUT OY - ICT-tuotantopalvelujen vastuut Vastaa ICT-tuotantopalvelujen tuottamisesta: Päätelaitepalvelut Käyttötuki + sovellustuki Lähituki Laitteiden (tietokoneet, päätteet, padit, älypuhelimet, tulostimet, monitoimilaitteet) elinkaari Työasemaohjelmistojen jakelu Tietoturvapäivitysten jakelu Virustorjunta Konesali- ja tietoliikennepalvelut Konesalitila Palvelimien käytettävyys Tietokantojen käytettävyys Sovellusten käytettävyys LAN ja WAN käytettävyys Varmistukset Sähköposti Koulutuspalvelut Muut ICT-tukipalvelut Sähköisen asioinnin tukipalvelu Kuntien sovelluskehitys Vastaa ICT-suunnittelu- ja kehityspalvelujen kehittämisestä, keskeisinä tavoitteina maakunnan toiminnan strategisten tavoitteiden ja digitalisaation tukeminen sekä asiakastyytyväisyys (lukuun ottamatta kuntien ICTsovelluskehitystä) Vastaa ICT-tuotantopalvelujen kehittämisestä, keskeisinä tavoitteina käyttäjätyytyväisyys ja palvelujen tuottamisen kustannustehokkuus
Sairaanhoidolliset tukipalvleut Apteekkitoiminta Kuvantamispalvelut Laboratoriopavleut Välinehuolto Ratkaisematta
TAHE
Määritelmiä TAHE-yhtiö: Maakuntien omistama kansallinen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiö. MAKU TAHE - yhtiö: Maakunnan tai useamman maakunnan operatiivisesta talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannosta vastaava yhtiö, joka on TAHE-yhtiön tytär- tai osaomistusyhtiö. -> Tukipalvelu Oy TAHE-konsortio: TAHE-yhtiön ja MAKU TAHE - yhtiöiden muodostama kokonaisuus. ICT-yhtiö: Maakuntien omistama kansallinen tieto- ja viestintäteknisten palvelujen yhtiö.
TAHE-palvelutarjoaman yleiskuvaus ja käyttövelvoite TAHE-palvelutarjoama koostuu talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalveluista TAHE-palvelutarjoamassa pyritään tehokkaisiin sekä sähköisiin ja automatisoituihin prosesseihin TAHE-palveluiden käyttövelvoite Omistaja-asiakkaiden käyttövelvoite koskee TAHEpalvelukeskuskonsortion käyttövelvoitteen piirissä olevia palveluita Palvelutarjoamassa kuvatut ja määritetyt peruspalvelut kuuluvat käyttövelvoitteen piiriin Lisäpalveluita suositellaan keskitettäväksi, mutta näiden osalta jokainen asiakas etenee omaan tahtiinsa Maakunnat voivat keskittää myös palvelutarjoaman ulkopuolella olevia palveluita 32
Palvelun toimitusmallin ja ohjauksen periaatteet
Palvelunohjauksen perusperiaatteet
TAHE-palvelutarjoama Taloushallinnon peruspalvelut (sis. järjestelmät) Ostolaskut ja ostoreskontra Laskujen kierrätys Myyntilaskutus, myyntireskontra ja perintä Maksuliikenne Kirjanpito ja tilinpäätöslaskelmat Konsernitilinpäätös Maksatuspalvelut Maakuntien keskitetty talousraportointi Taloushallinnon lisäpalveluita Talousarvion ja taloussuunnittelun tuki Ennustamisen ja seurannan tuki Kassanhallinta ja rahoituspalvelut Leasing-rahoituksiin liittyvät hallinnointipalvelut Kustannuslaskennan tuki Johdon raportointi Sisäinen tarkastus Muut asiantuntijapalvelut Henkilöstöhallinnon peruspalvelut (sis. järjestelmät) Palkanlaskenta Palkkojen ja palkkioiden laskenta ja maksatus Kela- ja tapaturmavakuutuskorvausten käsittely Tilitykset, tilastot ja vuosi-ilmoitukset viranomaisille Perusraportointi Palkka- ja palvelutodistukset Asiakaspalvelu ja perusneuvonta Palvelussuhdetietojen hallinta (järjestelmät) Matkan- ja kulunhallinta Henkilöstöhallinnon lisäpalveluita Rekrytoinnin tuki Henkilöstöhallinto: osaamisen ja suorituksen hallinta (HRD) sekä koulutusten hallinta (järjestelmät) Henkilöstöraportointi Matkanvarausprosessi ja neuvontapuhelin Muut asiantuntijapalvelut 35
Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon tavoitetila ja linjaukset 1/2 Maakunnat järjestävät oman talous- ja henkilöstöhallintonsa ja TAHE-yhtiö vastaa niiden palvelujen tuottamisesta Tahe-palvelutarjoaman mukaisesti. Maakunnalle käyttövelvoite. Tavoitteena tuottavuus ja tehokkuus. Lisäpalveluiden jo olemassa olevia keskitettyjä toimintatapoja ei ole tarkoituksenmukaista purkaa, vaan hyviä käytäntöjä on tarkoitus levittää maakuntiin. Maakunnat omistavat TAHE-yhtiön. TAHE-yhtiö osallistuu MAKU TAHE -yhtiöiden päätöksentekoon, jolloin in house -edellytykset täyttyvät. Kunnat ja kuntatoimijat voivat edelleen hankkia MAKU TAHE -yhtiöiltä palveluja. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan lähellä asiakasta TAHE-konsortiossa, valtion ohjaustavoite 4-6 keskeisen MAKU TAHE yhtiö pitkällä aikavälillä. TAHE-yhtiö voi tuottaa joitakin keskitettyjä palveluita itse (mm. valtiolta siirtyvät jo keskitetyt palvelut). Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien osalta tehdään keskitettyjä kilpailutuksia, joissa on tavoitteena valita muutamia toimittajia per osa-alue. Keskitetysti kilpailutettuja järjestelmiä otetaan käyttöön sitä mukaa, kun voimassa olevat sopimukset vanhentuvat tai muuten ilmenee tarve uudistamiselle. Maakunnat etenevät näissä eri tahdilla. Yhteisillä kehityshankkeilla sekä palveluiden minimitavoitteilla ja -vaatimuksilla ohjataan palveluja järjestelmätoimittajan verkostoa.
Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon tavoitetila ja linjaukset 2/2 Maakuntien toimijat valitsevat maakunnassa käytettävät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja suunnittelevat tarvittavat järjestelmäintegraatiot siten, että maakunnan johtaminen 1.1.2019 on mahdollista. Valitaan järjestelmät, jotka ovat jo käytössä maakunnan alueella tai nykyisessä palvelukeskuksessa, johon mahdollisesti liitytään. Järjestelmävalinnassa tulee huomioida seuraavat asiat: Järjestelmä skaalautuu maakunnan volyymin tarpeisiin, järjestelmän elinkaarta on jäljellä ja järjestelmä tukee tulevaisuuden digitalisointityötä. Sopimukset ja hankintalaki eivät estä käytön laajentamista. Mikäli maakunnalla on tarvetta talous- ja henkilöstöhallinnon palveluihin liittyvälle järjestelmäkilpailutukselle, toteutetaan tämä yhteistyössä TAHEyhtiön kanssa. TAHE-yhtiö järjestää ja kilpailuttaa mahdollisia keskitettyjä järjestelmäratkaisuja tai palveluita maakuntien tarpeiden mukaisesti. Mahdolliset järjestelmäkilpailutukset tehdään yhteistyössä maakuntien omistaman kansallisen ICT-yhtiön kanssa.
ICT
Yhtiön asiakas- ja potilasjärjestelmätehtävät Tehtävä Asiantuntijapalvelut Kaikille maakunnille yhteiset moduulit esim. järjestäjän työvälineet ja lomakepalvelu Henkilöstö n määrä 20-50 Liikevaihto 10-20M /v Sote-ICT kehitysyhtiön Alihankinta tytär rooli Valtion omistus ICT-palvelukeskus Oy Sote-ICT-kehitysyhtiö Oy Kaikille maakunnille yhteiset moduulit asiantuntijapalvelut kehittämisen ja hankintojen tueksi Kehitysyhtiössä keskitytään järjestäjälle kuuluviin tehtäviin. Lisäksi otetaan vastuu kansallisesti kaikkia tuottajia koskevista tehtävistä kuten esim. lomakepalvelu, tietoturva tai esim. kansallisen tason tiedon integraatioiden varmistaminen Konsortiokohtaiset hankinnat, käyttöönottojen tuki Integraattoritehtävät, Sote-ict tuotanto Oy Apotti Ab yhteistyö O Y1 UNA Oy O Y2 UNAlle resursseja tarjoavat inhouseyhtiöt O Yn
Palvelutarjonta Toimialariippumattomat järjestelmät ja sähköiset palvelut Talous- ja henkilöstöha llinto Asian- ja dokumentin hallinta Järjestelmien tukipalvelut Asiakaspalv elun tukiratkaisut Sähköisen asioinnin ratkaisut Toimialasidonnaiset järjestelmät ja sähköiset palvelut SOTEratkaisut SOTEratkaisut SOTEratkaisut sähköiset palveluratkai sut Asiakkuuksien hallintajärjestelmät MAKUratkaisut MAKUratkaisut MAKUratkaisut MAKUratkaisut Tietojohtamisen ratkaisut Asiantuntijapalvelut Toiminnan kehittämisen tuki Arkkitehtuuri en hallinta Projekti- ja integraattori palvelu Hankinnat ja toimittajahall inta Tietoturvallis uus Työasema- ja päätelaitepal velut ICT-infrapalvelut Viestintä ja digityö Tietoliikennepalvelut Kapasiteettipalvelut Integraatiop alvelut Heikkilä Heikki KEHA-keskus
Maakunta-Tukipalvelut Oy yhteistyö; ICT-toiminnan johtamisen vastuut
Käyttäjätuki Taso 4 Maakunta Käyttäjätuki Taso 3 Käyttäjätuki Taso 2 Tapahtumakoordinaattori (Incid. coordin.) Vakavien häiriöiden päällikkö (MIM) Ongelmanhallinnan vastaava (Prob. manag.) Muutoshallintavastaava (Chan. manag.) Tukipalvelut Oy Käyttäjätuki Taso 1 (Service Desk) Muutoshallintapäällikkö Käyttäjätuki Taso 0 Maakunta-Tukipalvelut Oy yhteistyö; ICT-tuotantopalvelujen tuottamisen vastuut Itsepalvelu / automatisoidut palvelut. Pääkäyttäjä / vastuukäyttäjä Itsepalveluportaali; ohjeet, automatisoidut tukipalvelut (esim. tunnushallinta) Pääkäyttäjätuki SPOC (single point of contact) ICTtuotantopalvelut tukihenkilö Häiriöiden ja tapahtumien hoito, ensiapu - tapahtumanhallinta Tavoitteet; ensimmäisellä ratkaisu%, vastausaika, käyttäjätyytyväisyys Kirjaa ongelmatiketin ja muutostiketin ja siirtää 2. tasolle Tunnistaa ongelmakandidaatin Vastuu tapahtumasta siihen asti kunnes 2-taso ottaa vastuun. ICTtuotantopalvelut asiantuntija Osallistuu vaikeimpien ja/tai aikaa vievien häiriöiden hoitoon / hoitaa paikallakäyntiä vaativat tukipyynnöt Siirtää ongelmatiketin 3-tasolle Vastaa lyhytkestoisten muutosten suorittamisesta muutoshallintamallin mukaisesti. Siirtää normaalit muutokset muutoksenhallintaan.. Tietohallinto suunnittelija Erittäin vaikeiden häiriöiden ja ongelmaratkaisujen tukirooli Suuria riskejä sisältävien muutosten vastuullisena toimiminen Itsepalvelun, tasojen 1 ja 2 työkalujen kehittäminen ICT-sovellustalo Osallistuu häiriöiden hoitoon sopimuksen mukaisesti Erittäin vaikeiden häiriöiden ja ongelmaratkaisujen tukirooli Muutoksiin osallistuminen
Maakuntien tilakeskus
MAAKUNTIEN TILATARPEET Maakuntien tilakeskus vuokraa omasta taseesta edelleen vuokraa muiden taseesta Sairaanhoitopiirit 20 kpl 1,4 Mm2 Vuokrat n. 350 M /v Erityishuoltopiirit 17 kpl 0,6 Mm2 Vuokrat n. 100 M /v Vesistörakenteet Pääosin Pohjanmaalla olevia patorakenteita ELY-keskus 15 kpl TE-toimisto 83 kpl Sopimuksia 264, 192.000 m2 27,5 M /v Ympäristöterveys Alue-kehittäminen Tienpito- ja liikennesuun. Maaseudun keh. ja lomitus Maakuntien tilakeskus edelleen vuokraa siirtymäkaudeksi Kuntien perusterveydenhuollo n tilat Terveyskeskukset, sairaalat Lasten neuvolat. muut Karkea neliöarvio 3,3 Mm2 Kuntien sosiaalitoimen tilat Vanhustenhoito, vammaispalvelut Lastensuojelu, asumispalvelut Muut Karkea neliöarvio 3,4 Mm2 Pelastustoimen tilat Kunnilla paloasemia n. 600 kpl Muita paloasemia n. 100 kpl
Tehtävät valtakunnallisesti Tilakeskus huolehtii kaikista maakunnan toiminnassaan tarvitsemista tiloista vuokranantajan ominaisuudessa. Tilakeskus vuokraa omistamiaan toimitiloja ensisijaisesti maakuntien käyttöön ja muilta vuokraamiaan tiloja ainoastaan maakunnan käyttöön. Vuokra sisältää kiinteistöjen hoidon, kunnossapidon sekä korvauksen pääomakustannuksista.
Tehtävät valtakunnallisesti Tilakeskus toteuttaa ja rahoittaa kiinteistöihin tehtävät muutos- ja korjausinvestoinnit, joista on etukäteen tehty vuokrasopimus maakunnan ja tilakeskuksen välillä. Tilakeskus vastaa kiinteistöjen osalta varautumisesta, valmiussuunnittelusta ja huoltovarmuudesta.
Tilakeskuksen palvelulupaus maakunnille Yhtiö ottaa haltuun sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon sekä rakennushankkeet ja luo lisäksi näille toimivat taloushallinnon prosessit. Yhtiö huolehtii maakunnan toimintaan liittyvästä vuokrareskontrasta. Kiinteistöhallinnon henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
Maakunnille jäävät tehtävät Maakunta huolehtii itse Maakuntakonsernin käytössä olevien tilojen siivouksesta, kulunvalvonnasta, aulapalveluista sekä muista ns. toimitilapalveluista, jotka ovat osa maakuntakonsernin toimintaa ja prosesseja. Irtaimesta omaisuudesta kuten lääkintäteknisistäja muista laitteista ja kalusteista; vuokrasopimuksen vastuurajataulukossa sovitaan tarkemmin näiden rajapinnoista rakennukseen.
Kunnille jäävät kiinteistöhuollon tehtävät Tilakeskus edelleenvuokraa kuntien omistamat SOTE-toimen rakennukset maakunnan käyttöön sopimuskauden ollessa 3+1. Kunta vastaa omistamiensa kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, saneerauksesta ja rakentamisesta. Tukipalveluyhteistyö
Huomioitavat linjaukset
Maakunnan aloittamisen tukemiseksi siirtymävaiheessa siirtyvät organisaatiot ottavat huomioon Väliaikainen toimielimen päätöksentekovalta on tämän hetkisten lakiluonnosten pohjalta suppea. Koska maakunta ja sille valittu valtuusto voi tehdä sen aloittamistoimiin liittyvää päätöksentekoa 1.3.2018 jälkeen on pohdittu eri vaihtoehtoja valmistelun tukemiseksi. Väliaikaishallinnon ajaksi tehtävää sopimusta ei ole katsottu tarpeelliseksi. Maakunnan aloittamisen tukemiseksi on hyvä sopia linjauksista, jotka tukevat valmistelun etenemistä. Maakuntaan siirtyvät organisaatiot ottavat huomioon seuraavia asioita omassa päätöksenteossa ja toiminnoissaan. SOTEMAKU-johtoryhmä esittää seuraavia linjauksia SOTEMAKU-ohjausryhmän päätettäväksi: Niiden toimintojen ja henkilöiden osalta, jotka siirtyvät osaksi uutta maakuntaa, sovitaan seuraavista toimintatavoista: Edistetään ja tuetaan uuteen maakuntaan siirtymistä koskevaa valmistelutyötä Viestitään muutoksesta aktiivisesti ja monipuolisesti Huolehditaan koko valmistelun ajan hyvän yhteistoiminnan toteutumisesta Tuetaan henkilökuntaa muutoksessa Pidättäydytään ylempien toimihenkilöiden vakinaisesta palkkaamisesta Pidättäydytään ulkoistusratkaisuista, jotka olisivat voimassa 1.1.2019 eteenpäin Pidättäydytään sellaisista ratkaisuista, jotka sitoisivat maakuntaa 31.12.2018 jälkeen Pidättäydytään uusista henkilökuntaeduista ennen uuteen maakuntaan siirtymistä Pidättäydytään uusista palkkausperusteiden ja järjestelmien luomisesta Pidättäydytään tekemästä paikallisia sopimuksia, joiden voimassaolo jatkuu 31.12.2018 jälkeen Pidättäydytään palkkaharmonisoinnista siirtymävaiheen aikana ennen 1.1.2019
www.ep2019.fi