SKY ja SAY Kevätpäivät 2017 Simulaatiokoulutus MITÄ, KUINKA, KENELLE Minna Ruoranen, KM Koulutuspäällikkö Koulutuksen ja tutkimuksen va, KSSHP 10.05.2017
Esityksen sisältö 1. Mihin simulaatiokoulutus sijoittuu ammatillisen koulutuksen ja työssä oppimisen konteksteissa 2. Mitä simulaatiokoulutuksesta on todettu kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa: Mitä simulaatiokoulutus on? Mihin simulaatiokoulutus soveltuu (kenelle)? Miten simulaatiokoulutusta voidaan jäsentää? Kuinka simulaatiota ohjataan? 3. Simulaation tehokkuus ja mahdollisuudet
Lähteet Breckwoldt, J., Gruber, H. & Wittman, A. 2014. Simulation Learning. In International Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning. Eds. Billett, S., Harteis, C. & Gruber, H. Volume 2. pp. 673-698. Springer, New York. Kane, M.T. 1992. The assessment of the professional competence. Evaluation &the Health Professions, 15(2), 163-182. Tigelaar, D.E.H. & van der Vleuten, C.P.M. 2014. Assessment of Professional Competence. In Practice. In International Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning. Eds. Billett, S., Harteis, C. & Gruber, H. Volume 2. pp. 1237-1298. Springer, New York. Miller,G.E. 1990. The assessment of clinical skills/competence/performance. Academic Medicine, 65(9), 63-67. Okuda, Y. Bryson, E.O., DeMaria, S., Jacobson, L., Quinones, J., Shen, B. & Levine, A.I. 2009. The utility of simulation in medical education: What is the evidence? Mount Sinai Journal of Medicine, 76, 330-343. Bryan, R., Kreuter, M. & Brownson, R. 2009. Integrating adult learning principles into training for public health practice. Health Promotion Practice. 10 pp. 557-563. Kolb, D.A. 1984. Experimental Learning: Experience as the source of learning and development. Engle Cliffs:Prentice-Hall. Nilsen, S. & Baerheim, A. 2005. Feedback on video recorded consultations in medical teaching: Why students loathe and love it a focus-group qualitative study. BMC Medical Education, 5, 28. Fanning, R.M., &Gaba, D.M. 2007. The role of debriefing in simulation-based learning. Simulation in Healthcare, 2,115-125.
Dochy, F., Gijbels, D. Segers, M., & van den Bossche, P. 2011. Theories of learning for the workplace. London: Routledge. Harteis, C. & Bauer, J. 2014. Learning from Errors at Work. In International Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning. Eds. Billett, S., Harteis, C. & Gruber, H. Volume 2. pp. 699-732. Springer, New York. Ziv et al. 2005 Johannesson, E., Hult, H. & Dahlgren, M. 2013. Simulating the real Manual clinical skills training. Conditions and practices of learning through simulation. In. Realising Exemplary Practice-based Education. Eds. Higgs, J., Sheehan, D., Currens, J., Letts, W. & Jensen G. Rotterdam: Sense Publisher. Silvennoinen, M., Helfenstein, S., Ruoranen, M., & Saariluoma, P. (2012). Learning basic surgical skills through simulator training. Instructional Science, 40 (5), 769-783 Retrieved from http://www.springerlink.com/openurl.asp?genre=article&id=doi:10.1007/s11251-012-9217-6 Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2005) The Knowledge Creation Metaphor An Emergent Epistemological Approach to Learning. Science & Education 14, 535-557 Ericsson, K.A. 2004. Deliberate practice and the acquisition and maintenance of expert performance in medicine and related domains. Academic Medicine, 79, S70-S81. Ingold, T. 2000.The perception of the environments: Essays on livelihood, dwelling and skill. London: Routledge. Poikela, E., toim. (2002) Ongelmaperustainen pedagogiikka teoriaa ja käytäntöä. Tampere University Press. Kirsti Vänskä, KSSHP:n ja JAMK:n yhteistyönä toteutettu ohjauskoulutus, opetusmateriaali 2016.
Educational concepts and practices (Joy Higgs 2013) Pedagogiikka auttaa ammatillisten ja koulutuksellisten tavoitteiden saavuttamisessa Simulaatiokoulutuksessa yhdistyvät sekä ammatilliset että koulutukselliset käytännöt 10.05.2017
Key terms in professional education (Joy Higgs 2013) Simulaatiokoulutus työssä oppimisen ja käytännön taitojen harjoittelun kontekstissa 10.05.2017
Mitä simulaatiokoulutus on? Harjoittelua turvallisessa ympäristössä, joka jollain tavoin jäljittelee/simuloi/mimikoi autenttista todellisuutta Havainnollistaa sellaista mitä on muuten vaikea havainnoida tosi elämässä: kohde on liian iso/pieni (seismologia, molekyylit), harvoin tapahtuva eitoistettava Aikuisille (maanjäristys, soveltuva onnettomuus) opetus- ja High-fidelity ohjaustilanne, task (Kane 1992) jonka oppimisympäristö teknisten oppimisympäristö ja ei-teknisten taitojen jäljittelee harjoitteluun (traumatiimiharjoittelu potilasnukeilla) Tietokonepohjainen autenttista oppimisympäristö (työ)tilannetta. yksittäisten taitojen ja tietojen harjoitteluun (Lap Mentor tähystyssimulaattori) Kädentaitojen harjoittelua erilaisilla todellisuutta jäljittelevillä malleilla (katetrointimalli, intubointimalli) Ammatillista käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen harjoittelua näytellyssä potilastilanteessa (draamakoulutus)
Tehokkaan oppimisen elementit (adult learning) Simulaatiokoulutuksen elementit (tyypillisesti) Aikuisella on tarve ymmärtää oppimisen merkitys/tärkeys Aikuiset ovat motivoituneita oppimaan ratkaistakseen ongelmia Aikuisen oppiminen rakentuu jo opitun ja koetun varaan, otettava huomioon Aikuisilla on yksiköllisiä tapoja oppia (elämän historia ja aikuisen monikerroksisuus) Aikuisen tulee olla aktiivisesti mukana oppimisprosessissa Okuda et al. 2009; Bryan et al. 2009 Oppimisen tavoitteet ja niiden käytännölliset merkitykset havainnollistetaan oppijalle Simulaatiossa tehtävänä on ratkaista jokin ongelma Simulaatioskenaarioita varioidaan yksilöllisten taitojen, tietojen ja kokemusten mukaan Simulaatio on pienryhmäopetusta, jossa voidaan huomioida oppijoiden yksilöllisiä eroja Oppijat osallistuvat simulaatioon aktiivisesti
Simulaatiokoulutus soveltaa kokemuksellisen oppimisen kehää (Kolb 1984) ja ongelmaperustaisen oppimisen strategiaa (PBL) (Poikela & Poikela 1988) 4. Opitun soveltaminen käytäntöön (simulaatioharjoitus uudestaan) 1. Simulaatioharjoituksen kuvaus (prebriefeing) Kokemusten käsittely (reflektointi ja arviointi) 3. Debriefing (mitä koettiin, havaittiin, opittiin) 2. Simulaatioharjoitus Simulaatiokoulutus on ohjattu kokemusten muokkaamisprosessi!
Simulaatiokoulutus tiedon rakentamisena ja kokemusten muokkaamisena Dewey, Vygotsky, Piaget, Kolb: Konstruktivismi Sosiokognitiivinen konstruktivismi Oppiminen on yksilöllistä, vuorovaikutus edistää sitä Skeema -> kognitiivinen konflikti -> assimilaatio/akkomodaatio -> uusi skeema Sosiokulturaalinen konstruktivismi Vuorovaikutus on oppimisen edellytys (situated cognition), sen kautta omaksutaan tieto (noviisi ekspertti) Lähikehityksen vyöhyke - scaffolding
Yhteisöllinen tiedonrakentelu Bereiter, Scardamalia: Knowledge-building communities Engeström: Expansive-learning communities Nonaka, Takeuchi: Knowledge-creating organizations 10.05.2017
Miller (1990) loi ammatillisen osaamisen arviointimallin lääketieteen koulutuksesta (millainen arviointi soveltuu mihinkin kontekstiin) (Tigelaar & van der Vleuten 2014) -> Miten malli jäsentää simulaatiokoulutusta? Tekeminen autenttisessa työkontekstissa (day-to-day practices) Harjoittelu simuloiduissa tilanteissa (single tasks & high-fidelity tasks) Tietokonepohjaiset oppimisympäristöt (ymmärtäminen ja soveltaminen) Teoriapainotteinen opiskelu (tietotestit ja kokeet) 10.05.2017
Millaista tietoa/kokemusta muokataan? Jäävuorimalli tiedon lajeista (Kirsti Vänskä, ohjauskoulutus JAMK) Mikä ohjaa toimintaa ja toiminnan muutosta (oppimista)? 10.05.2017
Informaatio, tieto ja osaaminen (Poikela & Poikela 2002) Simulaatiokoulutus sisältää kaikkia/useita tiedon lajeja autenttista tilannetta jäljitellessään KUINKA OHJATA KOKEMUSTEN JA TIETOJEN KÄSITTELYÄ 10.05.2017 SIMULAATIOSSA?
Practicing the right things Theory of deliberate practice (Ericsson 2004) Harjoiteltava tarkoituksenmukaisia asioita, oppimisen kannalta merkityksellisiä ja toivottuja, jotka laajentavat/syventävät osaamista (määrä ja laatu) Education the attention (Breckwoldt et al. 2014; Ingold 2000) Ohjaaja auttaa tekemään havaintoja ja tulkintoja (scaffolding, modelling, demonstrating) Learning from errors (Dochy et al. 2011; Harteis & Bauer 2014; Ziv et al 2005) Virheet on tunnistettava ja ymmärrettävä kuinka välttää ko. virheitä jatkossa
Mirja Tarnanen, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto Osaamista ja tiedon käsittelyä/käyttöä jäsentäviä hyödyllisiä verbejä, jotka: Millerin pyramidin DOES-tasoa Tärkeitä määriteltäessä Millerin pyramidin SHOWS oppimistavoitteita, simulaatioharjoituksen vetämistä ja tulosten arviointia (sama linja) Vastaavat kysymykseen kuinka tietoa käytetään? 10.05.2017 HOW JA KNOWS HOW -tasoja Millerin pyramidin KNOWS-tasoa
Simulaation sudenkuoppia Hankitaan laitteita, mutta ei resursoida niiden tehokasta käyttöä (laitteiden sijainti, huolto, yhteiskäyttö) Harjoittelua ei yhdistetä koulutusohjelmiin ja muuhun työssä oppimiseen (simulaatio jää irralliseksi opiksi, ajoittuu väärään kohtaan) Keskitytään liikaa tekniikkaa, reflektio ja arviointi jää liian vähälle huomiolle Luotetaan laitteiden keräämään dataan palautteena taitojen kehittymisestä Ohjaajan puutteelliset taidot simulaation vetämisessä (vaikeus sanoittaa hiljaista tietoa)
Onko simulaatiokoulutus tehokasta? Mm. Breackwoldt et al. 2014; Nilsen & Bauerheim 2005; Fanning & Caba 2007) Monet tutkimukset osoittavat tietojen ja taitojen kehittyneen ja koulutetut ovat hyvin tyytyväisiä koulutukseen Koulutuksen tehokkuudesta organisaatiotasolla tai vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun ei ole selvää näyttöä, vai onko? Taloudellisesti simulaatiokoulutukset edellyttävät paljon resursointia, minkä kustannustehokkuutta on vaikea osoittaa Koulutusta saatetaan pitää leikkinä, eikä toimita kuten oikeassa tilanteessa Koulutus voi herättää pelkoa muiden arvostelun kohteeksi joutumisesta
Simulaatiokoulutus mahdollistaa Mm. Breackwoldt et al. 2014 Harjoittelun, jossa Potilaat eivät ole vaarassa Keskitytään harjoitukseen pelkäämättä virheitä Tunnistetaan omia taitotasoja ja osaamisen rajoja Annetaan suoraa palautetta harjoituksesta, harjoitus voidaan aina keskeyttää (fataalit virheet) ja toisaalta harjoitus voidaan aina toistaa Opetellaan ei-rutiiniluonteisia ja harvoin esiintyviä tilanteita ja tauteja Analysoidaan tapahtunutta yksityiskohtaisesti Testataan osaamista ja taitotasoja, uusia toimintamalleja/-tiloja, laitteita jne. 10.05.2017
Palautetietoja simulaatioharjoituksesta mitä tietoja LapMentor kerää ja mitä se ei kerää (Silvennoinen et al. 2012) Laitteet eivät korvaa inhimillistä ohjaajaa, ainakaan vielä! 10.05.2017
Kiitokset! Contact information Administrator Minna Ruoranen minna.ruoranen@ksshp.fi; tel. +358 40 594 6212 Chief of Department of Education and Research Teuvo Antikainen teuvo.antikainen@ksshp.fi; tel. +358 14 269 5573 Website: www.ksshp.fi/tietotaitokeskus