HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto asiaan dnro 02576/16/2299, joka koskee valitusta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä 7.11.2016 53. VALITTAJAT Matti Kalliolepo Isto Lindgren Pekka Tuomela LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere puh. (03) 565 611 LAUSUNNON ANTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies Riikka Viitaniemi Tampereen kaupunki Hallintoyksikkö, lakiasiat PL 487 33101 Tampere puh. 050 526 3225 riikka.viitaniemi@tampere.fi
2 LAUSUNTO Hämeenlinna hallinto-oikeus on pyytänyt valituksen johdosta Tampereen kaupunginhallitusta antamaan lausunnon tai, mikäli johtosääntö sitä edellyttää, hankkimaan valtuuston lausunnon. Kaupunginhallitus yhtyy kaupunginvaltuuston 7.11.2016 53 päätökseen lopputulokseen. Kaupunginhallitus on toimivaltainen antamaan lausunnon. Vaatimukset Kaupunginhallitus vaatii, että valitus hylätään. Asiassa ei ole tarvetta pyytää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta N:o 1370/2007, eli palvelusopimusasetuksen tulkinnasta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Asiassa ei tule antaa täytäntöönpanokieltoa. Oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus kiistetään sekä perusteeltaan että määrältään. Vaatimus tulee hylätä. Perustelut Päätös ei ole ollut lainvastainen. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa. Menettelyvirheet Varavaltuutetun kutsuminen Kaupunginvaltuuston kokouksessa on varavaltuutetun kutsumisen osalta menetelty valtuuston työjärjestyksen 11 :n mukaisesti. Valtuutetulta Pertti Virtanen on saatu esteilmoitus ja, hän on poistunut kokouksesta klo 19.07, jolloin 1. varavaltuutettu Terhi Kiemunki on ollut salissa. Varavaltuutetuilta Paavo Suominen (2.) ja Lasse Laine (3.) on saatu esteilmoitukset (liitteenä), jolloin kokoukseen on kutsuttu varavaltuutettu Markku Forsberg. Valtuuston puheenjohtaja on kokouksessa todennut esteet ja sijaantulojärjestyksessä 4. varavaltuutettu on saapunut kokoukseen klo 19.23.
3 Kaupunginvaltuuston kokousmenettelyssä ei ole ollut virhettä varavaltuutettujen kutsumisjärjestyksessä. Esteellisyys päätöksenteossa Kuntalaissa (365/1995) on valtuutetun esteellisyysperusteista valtuustossa ja kunnan muiden luottamushenkilöiden, tilintarkastajan sekä kunnan henkilöstön esteellisyydestä säädetty erikseen. Valtuutetun esteellisyysperusteet ovat muita luottamushenkilöitä lievemmät. Valtuutettu on kuntalain 52.1 :n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 :n 2 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää sitä, että asialla on tai voi olla välittömiä, ja henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä kohdistuvia vaikutuksia. Esimerkkinä oikeuskäytännön perusteella mainittakoon välitön taloudellinen hyöty tai haitta, esimerkiksi työsuhde-etujen muuttuminen tai viran lakkauttaminen. Harri Airaksinen Raitiotien päätöksentekomateriaali, joka valmistui 5.9.2016, sisälsi vaikutusten arviointien yhteenvedon ja sen liiteraportit. VTT laati vaikutusten arviointiin hankkeen rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten päivityksen. Työ tilattiin VTT:ltä 17.5.2016 ja VTT antoi työstä tarjouksen 18.5.2016. Harri Airaksinen työskenteli VTT:n palveluksessa 28.2.2016 saakka. Yleissuunnitelma on hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.6.2014. Valtion teknillisellä tutkimuslaitoksella oli erittäin pieni rooli yleissuunnitelman laatimisessa vaikutusten arvioinnin osuudessa. VTT laski yleisten menetelmien ja aiempien tutkimusten perusteella hankkeen työllisyysvaikutukset ja vaikutukset yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä. Valituksen alainen päätös ei ole koskenut henkilökohtaisesti Harri Airaksista, eikä hänen läheisiään. Valtuutetulle ei ole ollut odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa raitiotien toteutuspäätöksestä, eikä luottamuksen hänen puolueettomuuteensa voida katsoa muustakaan erityisestä syystä vaarantuneen. Kirsikka Siik Valtuutettu Kirsikka Siik ei ole ollut läsnä 7.11.2016 kaupunginvaltuuston kokouksessa, eikä 24.10.2016, jolloin asia jätettiin pöydälle. Ramboll on laatinut yhden monista
4 raitiotien päätöksenteon tausta-aineistoksi tehdyistä vaikutusarvioinneista, Tampereen raitiotien materiaali- ja energiatehokkuusselvityksen. Tässä selvitystyössä Kirsikka Siik on toiminut projektipäällikkönä. Ramboll laati myös raitiotien yleissuunnitelman, jonka perusteella valtuusto teki päätöksiä 16.6.2014. Kirsikka Siik osallistui yleissuunnitelman laatimiseen Ramboll Finland Oy:stä pienellä panoksella tekemällä muutamalle raitiotien vaikutusalueella olevalle kohteelle maakäytön yleissuunnitelmatarkasteluja. Kirsikka Siikillä ei ollut merkittävää roolia raitiotien yleissuunnitelmakokonaisuuden laatimisessa. Siik ei osallistunut valtuuston 16.6.2014 yleissuunnitelmaa koskevaan päätöksentekoon. Kirsikka Siik ei ole osallistunut raitiotietä koskevaan päätöksentekoon kaupunginvaltuustossa. Väite puutteellisesta valmistelusta Valituksessa esitetty väite puutteellisesta valmistelusta ei pidä paikkaansa. Tampereen kaupungin toimielimet ovat käsitelleet raitiotiehanketta 16.6.2014 7.11.2016 välisenä aikana seuraavasti. Listassa on yhdyskuntalautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston lähinnä koko hanketta koskeva päätöksenteko. Lisäksi päätöksentekoelimissä on hyväksytty mm. raitiotiehankkeeseen liittyviä katu- ja puistosuunnitelmia ja asemakaavoja, joita tässä yhteydessä ei ole lueteltu: - 16.6.2014 KV 103 Tampereen raitiotien yleissuunnitelma - 10.11.2014 KH 449 Tampereen kaupunkiraitiotien toteutusmallin valinta - 19.1.2015 KH 15 Raitiotien allianssikilpailutus, päätös neuvottelumenettelyyn hyväksyttävistä tarjoajista - 2.3.2015 KH 92 Raitiovaunuhankinnan kriteerit - 2.3.2015 KH 93 Raitiovaunuhankinnan neuvottelumenettelyyn hyväksyttävät tarjoajat - 16.3.2015 KH 120 Tampereen raitiotien projektiallianssin tilannekatsaus ja etenemisaikataulu - 16.3.2015 KH 121 Tampereen raitiotien aiesopimus - 16.3.2015 KH 122 Raitiotien allianssikilpailutus, päätös alihankinnasta ja tarjoajaryhmittymien täydentämisestä - 20.4.2015 KH 181 Raitiotien allianssikilpailutus, päätös kahden parhaan tarjoajan valinnasta - 1.6.2015 KH 256 Tampereen raitiotiehankkeen jakaminen osiin ja päätöksenteon aikataulu - 15.6.2015 KH 282 Raitiovaunuhankinta, päätös tarjouskilpailun 2. vaiheeseen hyväksyttävistä tarjouksista - 15.6.2015 KV 131 Tampereen raitiotiehankkeen jakaminen osiin ja päätöksenteon aikataulu - 22.6.2015 KH 297 Raitiotien allianssikilpailutus, päätös parhaan tarjoajan valinnasta - 23.6.2015 YLA 188 Tampereen raitiotien yleissuunnitelman tarkistukset - 24.8.2015 KH 339 Raitiovaunuhankinta, päätös tarjouskilpailun 3.vaiheeseen hyväksyttävistä tarjouksista - 20.10.2015 YLA 258 Tampereen raitiotien yleissuunnitelman tarkistukset
- 23.11.2015 KH 489 Raitiotiehanke, vuoden 2016 päätöksenteon materiaali, vaikutusarviointien vertailukehikko ja tutkimuskysymykset - 23.11.2015 KH 490 Kaupunginvaltuuston iltakoulun järjestäminen 15.2.2016 - Raitiotiehankkeen tilannekatsaus - 18.1.2016 KVKYS 1 Valtuustokysely koskien Tampereen raitiotien yleissuunnitelman vertaamista runkobussijärjestelmään, tuplanivelbusseihin ja johdinautoihin ym. - Erkki Axén - 22.2.2016 KH 86 Tampereen raitiotien kalustohankinnan keskeyttäminen - 22.2.2016 KH 87 Tampereen raitiotien kalustohankinnan tarjouskilpailun käynnistäminen - 2.5.2016 KH 178 Raitiovaunuhankinta, päätös neuvottelumenettelyyn hyväksyttävistä tarjoajista - 30.5.2016 KH 227 Muutosten tekeminen vuoden 2016 talousarvioon sekä Rantaväylän tunneli - hankkeen laajuusmuutosten hyväksyminen - 13.6.2016 KV 95 Muutosten tekeminen vuoden 2016 talousarvioon sekä Rantaväylän tunneli -hankkeen laajuusmuutosten hyväksyminen - 8.8.2016 KH 288 Kaupunginvaltuuston iltakoulun järjestäminen 12.9.2016 - Raitiotieallianssin hankesuunnitelman ja vaikutusten arvioinnin tulosten esittely - 22.8.2016 KHSUKO 45 Raitiotiejärjestelmän toteutusvaihtoehdot - 24.8.2016 JOLILA 70 Joukkoliikennelinjaston suunnitteluperiaatteet raitiotien vaikutusalueella - 3.10.2016 KH 50 Tampereen raitiotien toteutuspäätös ja toteutusmallin valinta - 3.10.2016 KH 51 Raitiotieallianssin osan 1 toteutusvaiheen allianssisopimuksen hyväksyminen - 3.10.2016 KH 52 Tampereen Veden vesijohtojen ikähyvitys raitiotiehankkeen osan 1 rakentamisessa - 3.10.2016 KH 53 Raitiotiejärjestelmän toteutusmallin valinta (käsiteltiin yhdistettynä 50 :ään) - 3.10.2016 KH 54 Raitiotien kehitysohjelman perustaminen ja ohjelmasuunnitelman hyväksyminen - 3.10.2016 KH 55 Tampereen raitiotien kalustotoimittajan valinta (julkinen päätöksenteon jälkeen) - 24.10.2016 KV 36 Tampereen raitiotien toteutuspäätös ja toteutusmallin valinta --> jäi pöydälle - 7.11.2016 KV 53 Tampereen raitiotien toteutuspäätös ja toteutusmallin valinta - 10.11.2016 KHLIJA 37 Tampereen Raitiotie Oy:n perustaminen - 10.11.2016 KHLIJA 38 Tampereen Raitiotie Oy:n hallituksen jäsenten valinta - 28.11.2016 KH 163 Tampereen Raitiotie Oy:n perustaminen - 2.12.2016 KHLIJA 43 Tampereen Raitiotie Oy:n hallituksen jäsenten valinta - 19.12.2016 KH 202 Keskustan työnaikaisten liikennejärjestelyiden tilannekatsaus ja lähiaikojen toimenpiteet haittojen lieventämiseksi - 19.12.2016 KV 89 Tampereen Raitiotie Oy:n perustaminen 5 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman 16.6.2014. Yleissuunnitelmassa ja sitä edeltäneessä alustavassa yleissuunnitelmassa on tehty joukkoliikennejärjestelmien vertailut. Valtuusto päätti 16.6.2014 lisäksi, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana ja että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana. Kaupunginvaltuuston 16.6.2014 päätöksen mukaisesti vaihtoehtojen vertailua eri joukkoliikennejärjestelmien välillä ei ole enää ollut syytä tehdä, koska valtuusto päätti, että jatkosuunnittelu tapahtuu yleissuunnitelman mukaisesta raitiotiestä.
6 Valtuuston 7.11.2016 päätöksentekomateriaaliin liittyvässä vaikutusten arvioinnin yhteenvetoraportissa raitiotien vaikutuksia on verrattu bussijärjestelmään, eli tilanteeseen, että raitiotietä ei toteuteta ja kaupungin sisäistä joukkoliikennettä kehitetään pelkästään bussiliikenteeseen perustuvana. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on ollut, että Tampereen kaupungin bussiliikenne sähköistyy raitiotien rakentamisesta riippumatta. Vaikutusten arviointi on tehty kaikilta osin raitiotien toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen osalta. Näin ollen väite siitä, että raitiotien vaihtoehtoja ei ole tutkittu, ei sekään pidä paikkaansa. Puutteelliset tiedot päätöksenteossa Valituksessa on katsottu, että asian ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä, mm. yleissuunnitelmaa ei olisi ollut päätöksentekijöiden käytössä. Tampereen raitiotien yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuuston 16.6.2014 kokouksessa. Yleissuunnitelman jälkeen on laadittu Raitiotieallianssin toimesta toteutussuunnitelma ja Tampereen kaupungin toimesta vaikutusten arvioinnin yhteenvetoraportti 2016. Nämä kaksi raporttia korvaavat yleissuunnitelman ja toimivat 24.10.2016 ja 7.11.2016 kokouksien keskeisenä päätöksentekomateriaalina. Yleissuunnitelma löytyy Tampereen kaupungin internet-sivuilta osoitteesta: http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/suunnitelmatja-selvitykset.html#yleissuunnitelma. Kaupunginvaltuuston 16.6.2014 aineisto löytyy seuraavan sivun alimmasta linkistä: http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-jakatusuunnittelu/raitiotie/kasittelyt-luottamuselimissa.html Valituksessa on väitetty, että vanhusneuvosto ei olisi saanut lausua toteuttamissuunnitelmasta. Tampereen kaupunki on pyytänyt lausuntoa raitiotien toteuttamisesta 5.9.2016 päivätyllä kirjeellä, jonka on allekirjoittanut pormestari Anna- Kaisa Ikonen. Lausuntopyyntö lähetettiin 115 taholle ja lausunnon antoi 78 tahoa. Lausuntopyyntö löytyy diaarista numerolla TRE:5156/2016 sekä kaupungin nettisivuilta http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-jakatusuunnittelu/raitiotie/osallistuminen-ja-vuorovaikutus.html. Lausuntoa on tuolloin pyydetty myös vanhusneuvostolta ja yhteyshenkilö on ollut vanhusneuvoston esittelijäsihteeri, suunnittelija Kirsi Nurmio. Kirsi Nurmio on 14.9.2016 päivätyllä sähköpostilla ilmoittanut, että vanhusneuvosto ei anna lausuntoa tässä vaiheessa, ja sen aiemmin antama lausunto on yhä voimassa. Väite siitä, että vanhusneuvostolta ei ole pyydetty lausuntoa, on siten aiheeton.
7 Valituksessa on esitetty, että päätöstä tehtäessä ei ollut käytettävissä kunnollista kustannusarviota tai kustannusten ylärajaa. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016 raitiotien osan 1 rakentamisesta. Valtuuston päätöksentekohetkellä ratainfrastruktuurista ja varikon rakentamisesta oli tiedossa Raitiotieallianssin palveluntuottajia (VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy) sitova tarjous, tavoitekustannus. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus on julkaistu 5.9.2016 ja ne on esitelty Tampereen kaupunginvaltuutetuille 12.9.2016 järjestetyssä valtuuston iltakoulussa. Kaupunginhallitus teki 3.10.2016 päätöksen raitiovaunujen toimittajasta. Kaupunginhallituksen päätöksen myötä valtuustolla on ollut käytettävissä tarjoajaa sitova tarjous raitiovaunujen toimittamisesta ja 10 vuoden ylläpidosta Tampereella. Kaupunginvaltuusto käsitteli raitiotien toteutuspäätöstä ensimmäisen kerran kokouksessaan 24.10.2016. Asia jäi tällöin pöydälle. Valtuuston kokouksen jälkeen järjestettiin valtuutetuille ja varavaltuutetuille ylimääräinen kyselytilaisuus, infoklinikka valtuustosalissa 31.10.2016. Tampereen raitiotiehankkeessa on ollut poikkeuksellisen luotettavaa tietoa rakennustöiden kustannuksesta ja vaunujen hankinnasta ennen lopullista toteutuspäätöksen tekoa. Valtuuston käytössä on ollut todellisiin tarjouksiin perustuva hintatieto, suunnitelmiin perustuvan kustannusarvion sijaan. Valituksessa on esitetty, että valmistelussa ei ole otettu huomioon rakennuksille, asukkaille ja elinkeinonharjoittajille raitiotien rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista johtuvia vaatimuksia. Vanhoja rakennuksia on raitiotiereitillä eniten Hämeenkadulla. On väitetty, että pohjavedenpintaa jouduttaisiin rakentamistöiden vuoksi muuttamaan, mikä aiheuttaisi vahvistamis- ja uusimistarpeita rakennusten perustuksille. Pohjavedenpinta on Hämeenkadulla havaintojen perusteella vähintään 3 4 metrin syvyydellä maanpinnasta, kadun itäpäässä syvyys on yli 7 metriä. Raitiotien rakentaminen Hämeenkadulla on verrattavissa normaaliin kadunrakentamiseen. Kaivuutyöt sijoittuvat Hämeenkadun keskikaistoille ja ne ulottuvat paikasta riippuen noin 1,0 1,5 m syvyyteen ja putkijohtojen noin 2 m syvyyteen, joten pohjaveteen raitiotien rakentamisella ei ole vaikutusta. Kaupungin kalliopintamallin ja tehtyjen kairausten perusteella Hämeenkatua ei tarvitse louhia raitiotien vuoksi. Hämeenkadulla ei ole sadevesiviemäröintiä kuin poikittaisten katujen risteysalueilla, eikä salaojitusta nykyisessä tilanteessa ole. Raitiotielle on
8 suunniteltu salaojitus, joka parantaa kadun kantavuutta ja kuivattaa myös katurakenteeseen imeytyviä sadevesiä ja siten parantaa Hämeenkadun nykytilannetta. Näin ollen raitiotiellä ei ole vaikutusta vanhojen rakennusten perustuksiin, ei Hämeenkadulla eikä muillakaan kaduilla. Raitiotien vaikutusten arvioinnissa (2016) todetaan, että raitiotiereitti houkuttelee varrelleen investointeja ja osaamisintensiivisiä aloja. Kiinteistökehityksen näkökulmasta raiteilla kulkeva järjestelmä on bussijärjestelmään verrattuna stabiili, mikä on myönteinen piirre ennakoitavuutta arvostaville rakennuttajille, sijoittajille ja asukkaille. Tampereen seudun yrittäjille keväällä 2016 tehdyn kyselyn mukaan raitiotien odotetaan lisäävän sekä ydinkeskustan että reitin varrella olevien alakeskusten vetovoimaisuutta, sekä Tampereen ja kaupunkiseudun pitkän aikavälin kilpailukykyä. Vastanneista 69 prosenttia näki raitiotiellä olevan pääasiallisesti positiivisia vaikutuksia Tampereen imagoon. Raitiotien rakentamisaika on tulevan raitiotiereitin katujen yrittäjille ja asukkaille haastavaa aikaa, koska uuden järjestelmän rakentaminen vie aikansa, kuten muutkin suuret rakentamishankkeet. Asukkaiden arjen sujuvuus sekä yrittäjien toimintaedellytykset otetaan huomioon mm. työvaiheistuksen ja työnaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa niin hyvin kuin mahdollista. Ratkaisuja myös suunnitellaan yhteistyössä ja häiriöiden tiedottamiseen panostetaan, jotta asukkaille ja yrittäjille kohdistuva haitta olisi mahdollisimman pieni. Valituksessa on katsottu, että 7.11.2016 53 päätösesityksestä ei ilmene, mikä on raitiotielle valittava toteutusmalli. Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2014, että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli kokouksessaan 22.8.2016 45 toteutusmalliselvitystä ja päätti, että toteutusmalli ratkaistaan toteutuspäätöksen yhteydessä. Esityksen laatinut ryhmä suositti toteutusmalliksi osakeyhtiötä. Perusteluna ovat toimintojen kokoaminen yhden organisaation alle mukaan lukien raitiotiejärjestelmän erityisosaajien rekrytointi, tarvittaessa järjestelmän helpompi laajennettavuus naapurikuntiin ja isojen investointien tekeminen yhtiöiden kautta kaupungin suoran velkaantumisen hillitsemiseksi. Pohjoismaisten kokemusten perusteella yhtiön rakenteellisena esikuvana on käytetty Bergenin mallia, jossa infran sekä kaluston omistaa julkisyhteisön (Hordaland ylkeskommune) omistama yhtiö (Bybanen AS). Lisäksi mallissa on yhtäläisyytenä Tampereen kanssa se, että kaluston ylläpitovastuu on kilpailutuksen perusteella
9 toimittajalla. Tampereella on lisäksi mahdollisuus käyttää optio, jossa allianssi ottaa ratainfran ylläpitovastuun, joka päättyy viiden vuoden kuluttua toiseen vaiheen käyttöönoton jälkeen. Mallissa joukkoliikennelautakunnan ja -yksikön roolina on vastata raitiotieliikenteen tarjonnan suunnittelusta, operoinnin tilaamisesta, matkalippujärjestelmästä, lipputuloista ja matkustajainformaatiosta. Tällä taataan joukkoliikenteen toiminnan kokonaisvastuu. Päätöksentekomateriaalissa on tarkasteltu raitiotiejärjestelmien toteutusmalleja Tukholmassa, Göteborgissa, Norrköpingissä, Lundissa (suunnitelma), Oslossa, Bergenissä, Trondheimissä, Odensessa (suunnitelma), Århusissa (suunnitelma), Helsingissä, Länsimetrossa ja Raide-Jokerissa. Päätösmateriaalissa on vertailtu viittä erilaista mallia. Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016 raitiotien toteutuspäätöksen yhteydessä, että raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valitaan osakeyhtiö. Päätöksessä on todettu, että mahdollisen osakeyhtiön perustaminen valmistellaan valtuuston päätettäväksi erikseen. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.12.2016 89 päättänyt Tampereen raitiotie Oy:n perustamisesta ja hyväksynyt osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen. Raitiotien toteutuspäätös ei ole sillä perusteella puutteellisesti valmisteltu tai muutenkaan lainvastainen, että yhtiön perustamista koskevia asiakirjoja ei ole ollut 7.11.2016 53 päätöksen liitteenä. Kuntalain mukaan kaupunginhallitus valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat. Laissa ei ole tarkemmin säädetty, mitä valtuustoasioiden valmisteluun kuuluu ja miten valmistelun tulee tapahtua. Valtuuston itsensä on oikeuskirjallisuuden mukaan yleensä arvioitava, onko valmistelu ollut riittävää eli onko valtuustolla ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot. Asiaa käsiteltäessä asia jäi pöydälle valtuustossa 24.10.2016 ja 7.11.2016 valtuustossa esitettiin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Mikko Leppälahden palautusehdotuksesta äänestettiin ja se hylättiin. Kaupunginvaltuusto on pitänyt kaupunginhallituksen suorittamaa valmistelua sekä päätösesityksessä ja sen liitteissä annettuja tietoja riittävänä asian ratkaisemiseksi. Valittajan väitteet siitä, että päätöstä ei ollut riittävästi valmisteltu eikä asian ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja ollut käytettävissä, eivät ole perusteltuja.
10 Toimivallan ylittäminen Valituksessa esitetään, että päätös ei ole lainvoimaisen raitiotien yleissuunnitelman hyväksymistä koskevan 16.6.2014 päätöksen mukainen 250 miljoonan euron kustannuskaton, valtion 30 prosentin osuuden ja suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden osalta. Kaupunginvaltuusto ei kunnan ylimpänä toimielimenä ole sidottu omiin aikaisempiin päätöksiinsä, vaan se voi ottaa aiemmin ratkaistun asian uudelleen käsiteltäväkseen. Kaupunginvaltuusto on siten voinut aiemman 16.6.2014 tehdyn päätöksensä estämättä päättää toteutussuunnitelman mukaisen hankkeen toteuttamisesta. Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tuloksena valmistui toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus raitiotien rakentamisesta. Tavoitekustannus on allianssin palveluntuottajien (VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy) Tampereen kaupungille antama sitova tarjous kustannusarviosta, hankkeen sisällöstä ja aikataulusta, millä valtuuston 16.6.2014 hyväksymän raitiotien yleissuunnitelman ensimmäisen toteutusvaiheen kokonaisuus on toteutettavissa. Kaupunginvaltuusto on tehnyt raitiotien toteutuspäätöksen 7.11.2016 ja tämän jälkeen kaupunki on allekirjoittanut toteutusvaiheen allianssisopimuksen 29.11.2016 raitiotien osan 1 rakentamisesta edellä mainittujen palveluntuottajien kanssa. Kehitysvaiheen suunnittelutyö ja kustannusarvion laadinta ja lopulta valtion omistaman yhtiön ja merkittävien kotimaisten pörssiyhtiöiden antama sitova tarjous hankkeen toteuttamisesta osoittavat, että hanke on toteuttamiskelpoinen. Myös valtion sitoutuminen huhtikuun 2016 hallituksen kehysriihessä ja vuoden 2017 talousarviokirjassa Tampereen raitiotiehankkeeseen osoittavat, että hanke on toteuttamiskelpoinen. Raitiotieallianssin palveluntuottajien kilpailutusvaiheessa hankintaprosessiin osallistui neljä tarjoajaryhmää, joihin kuului kotimaisia ja eurooppalaisia merkittäviä infra-alan rakentajia ja suunnittelutoimistoja. Raitiotieallianssin palveluntuottajien hankintakilpailu alkoi 1.12.2014 hankintailmoituksen julkaisulla ja päättyi 22.6.2015 kaupunginhallituksen tekemään päätökseen kaupungin allianssikumppaneista. Hankintakilpailun aikana tarjoajaryhmät arvioivat mm. hankkeen sisältöä, riskejä, mahdollisuuksia, kustannusarvion ja aikataulun realistisuutta sekä hankkeen toteutettavuutta. Kaikkien tarjoajaryhmien mielestä hanke oli toteuttamiskelpoinen. Kaupunki on arvioinut hankkeen vaikutuksia ja sitä myötä toteuttamiskelpoisuutta myös sidosryhmille osoitetulla lausuntokierroksella. Pormestarin allekirjoittama lausuntopyyntö
11 toimitettiin 5.9.2016 yhteensä 115 taholle. Lausunnon antoi 78 eri sidosryhmää. Lausunnot osoittivat laajasti raitiotiehankkeen merkittävyyden ja sitä kautta myös vahvistivat käsitystä hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta. Lausunnot olivat osa kaupunginvaltuuston päätöksentekomateriaalia. Valittaja katsoo myös, että 16.6.2014 päätöksen ehto koskien suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta ei toteudu, mikäli raitiotie linjataan kulkemaan Näsijärven rantatäyttöjen läpi Hiedanrantaan ja Niemenrantaan. Hiedanrannan alue on Hervannan rakentamisen jälkeen merkittävin uusi kaupunginosa, jota Tampereelle ollaan toteuttamassa. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksessa (10.8.2016) suuri osa koko kantakaupungin asuntorakentamisen varannosta kohdennetaan Hiedanrantaan. Yhteensä alueelle on tavoitteena sijoittaa noin 20 000 25 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Näsijärven rannan täyttäminen on olennainen osa uutta kaupunginosaa työn alla olevassa yleiskaavassa. Olennainen reunaehto näin tiiviisti rakennetulle modernille kaupunginosalle on tehokas joukkoliikenneratkaisu eli raitiotie. Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmassa on esitetty Hiedanrannan alueelle useita vaihtoehtoisia raitiotielinjauksia, joista osa kulkee rantatäyttöjen läpi ja osa raitiotien yleissuunnitelman mukaisesti Paasikiventien eteläpuolella Hiedanrannan alueelle saakka. Alueen suunnittelu jatkuu arkkitehtikilpailun voittajien suunnitelmien pohjalta ja molemmissa ehdotuksissa raitiotie on linjattu kulkemaan rantatäyttöjen läpi ja siitä Hiedanrannan alueen keskustan kautta pohjoiseen Niemenrantaan. Näin ollen tätä linjausta voidaan pitää tämän hetken parhaana tietämyksenä asiasta. Valituksessa viitataan myös siihen, että päätöstä on perusteltu seudullisena hankkeena, vaikka kunnan tehtäviin ei kuulu huolehtia kuin oman kunnan asioista. Raitiotie on olennainen osa Tampereen seudun tulevaisuuden liikenne- ja maankäyttöratkaisuja. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 on esitetty raitiotien laajennukset Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin. Rakennesuunnitelma on hyväksytty kaikkien kaupunkiseudun kahdeksan kunnan valtuustoissa. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 16.2.2015. Nyt ensimmäisessä vaiheessa raitiotie rakennetaan kuitenkin vain Tampereen rajojen sisällä. Tämän reittikokonaisuuden rakentaminen on todettu vuoden 2016 raitiotien vaikutusten arvioinnissa yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi hankkeeksi. Tampereen raitiotien osan 1 rakentamisen maksajia ovat Tampereen kaupunki ja
12 valtiontuen kautta valtio. Seutukunnan muut kunnat eivät osallistu kustannuksiin. Muu lainvastaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 Valittajat esittävät, että kaupunki ei ole ottanut asetuksen vaatimuksia huomioon ja, että raitiotien toteutuspäätös sulkee muilta liikenteenharjoittajilta toimintamahdollisuuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007, jäljempänä palvelusopimusasetus, sääntelyn lähtökohtana on ollut jäsenvaltioissa todettu tilanne, että monet yleisen taloudellisen edun kannalta välttämättömät maaliikenteen henkilöliikennepalvelut eivät voi nykyään toimia kaupalliselta pohjalta. Lisäksi lähtökohtana on järjestää julkisen henkilöliikenteen palvelut tavalla, joka parhaiten vastaa kansalaisten tarpeita. EU:n perussopimuksissa on säännökset kilpailua vääristävien ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttavien, julkisista varoista peräisin olevien tukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Tästä syystä palvelusopimusasetuksessa on määritelty, miten toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisön sääntöjä noudattaen toimia julkisen henkilöliikenteen alalla varmistaakseen sellaisten yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen, jotka ovat muun muassa monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, joita voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoilla. Asetuksessa määritellään ne menettelytavat, joita noudattaen julkinen valta voi joukkoliikennepalveluiden määrän ja laadun turvaamiseksi puuttua markkinoiden toimintaan. Tampereen kaupunki on ottanut ja ottaa jatkossakin asetuksen huomioon päätöksenteossaan järjestäessään asetuksen mukaisia julkisia joukkoliikennepalveluja. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on jo 6.4.2011 33 päättänyt, että se järjestää toimivaltaisena viranomaisena toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti toimivalta-alueellaan siltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perustuvia liikennöintipalveluja ja reittiliikenteen tai kutsujoukkoliikenteen palveluja ei voida pitää riittävinä. Palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne on viranomaisen määrittämää liikennettä, jossa palvelu ostetaan hankintasäännösten mukaisesti pääsääntöisesti avoimella tarjouskilpailulla tai voidaan järjestää viranomaisen omana tuotantona. Hankintamuotoja on erilaisia.
13 Valittajan viittaus siihen, että markkinaehtoisen liikenteen järjestäminen olisi asetettu ensisijaiseksi järjestämistavaksi EU:n palvelusopimusasetuksessa, ei pidä paikkaansa. Palvelusopimusasetuksen johdanto-osan 9-kohdasta sen sijaan ilmenee, että julkisen henkilöliikenteen palvelut tulee järjestää tavalla, joka parhaiten vastaa kansalaisten tarpeita. Valtuuston päätöksentekomateriaaliin kuului vaikutusten arvioinnin yhteenveto 2016 liitteineen: http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-jakatusuunnittelu/raitiotie/suunnitelmat-ja-selvitykset.html#vaikutustenarvioinnit2016 Raitiotieradan rakentaminen on kaupungin liikenneinfrastruktuurin rakentamista samalla tavalla kuin katujen, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden rakentaminen. Raitiotien operointi on tehtyjen vaikutusten arviointien laskelmien perusteella kannattavaa toimintaa, joka kattaa vaunujen hankinnan ja ylläpidon, varikon toteuttamisen ja ylläpidon, liikennöinnin sekä raitiotieliikenteen energiakustannukset vastaavasti kuin bussiliikenteessä. Vaikutusten arvioinnin perusteella raitiotien operointi tulee olemaan niin kannattavaa, että se vähentää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kokonaisjärjestelmän julkisen tuen, subvention tarvetta. Vaikutusten arvioinnin yhteenvetoraportissa on arvioitu, että raitiotien myötä joukkoliikenteen kulkutapaosuus Tampereella nousee 1,7 %-yksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä. Vaikutusten arvioinnin perusteella raitiotien myötä vuonna 2025 Tampereella tehdään raitiotievaihtoehdossa 12 000 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa enemmän kuin bussivaihtoehdossa ja 26 000 matkaa enemmän kuin vuonna 2015. Raitiotien arvioidaan lisäävän joukkoliikenteen matkamäärää Tampereella niin, että vuonna 2025 joukkoliikenteen lipputulot ovat 4,0 milj. euroa suuremmat kuin vaihtoehdossa, että raitiotietä ei toteuteta. Raitiotien arvioidaan erityisesti helpottavan matkustamista joukkoliikenteellä. Luotettava matka-aika, täsmällisyys, tiheä vuoroväli, esteettömyys ja tasainen kulku ovat suunnitteluperusteita, joilla pyritään nykyistä bussiliikennettä merkittävästi parempaan palvelutasoon. Parempi palvelutaso palvelee autottomien, liikkumis- ja toimintaesteisten, iäkkäiden sekä lasten itsenäisen liikkumisen edellytyksien paranemista. Valituksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, mihin vastakkaiset väitteet, joiden mukaan raitiotien toteuttaminen johtaa liikennepalvelujen tarjonnan laskuun ja asukkaiden liikkumisen vaikeutumiseen perustuvat. Ennakkoratkaisun pyytäminen Euroopan unionin tuomioistuimelta
14 Asiassa ei ole sellaista EU-oikeuden tulkintakysymystä, josta olisi tarpeen pyytää Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Täytäntöönpanokiellosta Kuntalain (365/1995) 98 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Asiassa ei ole perusteita kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanoa eikä muutoksenhaku käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Täytäntöönpanon kieltäminen vaikuttaisi merkittävästi raitiotiehankkeen kustannuksiin ja siitä aiheutuisi merkittävää taloudellista vahinkoa. Oikeudenkäyntikulut Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Kaupunginhallitus katsoo, että ei ole kohtuutonta, että valittaja pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä. Yhteenveto Tampereen kaupunginvaltuusto on ollut toimivaltainen päättämään raitiotien toteutuksesta. Tampereen raitiotien toteutuspäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Tampereella