Lausunto asiaan dnro 02323/16/2299, joka koskee valitusta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto asiaan dnro 02323/16/2299, joka koskee valitusta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä VALITTAJA Marko Latja LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL Tampere puh. (03) LAUSUNNON ANTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies Riikka Viitaniemi Tampereen kaupunki Konsernihallinto Lakiasiat PL Tampere puh

2 2 LAUSUNTO Hämeenlinna hallinto-oikeus on pyytänyt valituksen johdosta Tampereen kaupunginhallitusta antamaan lausunnon tai, mikäli johtosääntö sitä edellyttää, hankkimaan valtuuston lausunnon. Kaupunginhallitus yhtyy kaupunginvaltuuston päätökseen lopputulokseen. Kaupunginhallitus on toimivaltainen antamaan lausunnon. Vaatimukset Kaupunginhallitus vaatii, että valitus hylätään. Asiassa ei tule antaa täytäntöönpanokieltoa. Perustelut Valituksessa on katsottu, että päätös on lainvastainen ja mitätön. Valittaja kritisoi osakeyhtiömallin valintaa raitiotien toteutusmalliksi katsoen, että julkista kunnallishallintoa ei tulisi siirtää osakeyhtiöön mm. äänestäjien kontrollin ja julkisuuden puuttumisen vuoksi. Valituksessa on lisäksi katsottu, että raitiotiehanke on taloudellisesti epätarkoituksenmukainen ja, että hanke on liian kallis kaupungin taloudelliseen tilanteeseen nähden. Kunnan toimiala Kuntalain 7 :n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Arvioitaessa kunnan toimialan ulottuvuutta on otettava huomioon hallinnossa noudatettavat yleiset periaatteet. Valituksenalainen päätös on kaupungin edun mukainen eikä riko hallinnon yleisiä periaatteita. Oikeuskäytännön mukaan kunnan viranomaisen menemistä toimivallan ulkopuolelle pidetään ns. harkintavallan väärinkäyttönä. Kaupunginvaltuusto ei ole käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on käytettävissä eikä siten ole ylittänyt toimivaltaansa. Joukkoliikennejärjestelmän suunnittelu ja joukkoliikenneinfran sekä yleisten alueiden ra-

3 3 kentaminen ovat tyypillistä kunnan tehtävää. Raitiotie luo edellytykset kaupungin tavoitteiden mukaiseen kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen. Lisäksi raitiotiehankkeen toteuttaminen edistää merkittävästi alueen työllisyyttä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä sekä parantaa kaupungin vetovoimaa asumisen ja opiskelun paikkana. Kunta voi toteuttaa edellä mainittuja tehtäviään myös osakeyhtiön osakkeenomistajana. Raitotien toteutusmallin valinta Valtuusto on päättänyt valituksenalaisella päätöksellä raitiotien toteutusmallista. Osakeyhtiön perustamisesta valtuusto päättää erikseen. Kaupunginvaltuusto päätti , että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli kokouksessaan toteutusmalliselvitystä ja päätti, että toteutusmalli ratkaistaan toteutuspäätöksen yhteydessä. Esityksen laatinut ryhmä suositti toteutusmalliksi osakeyhtiötä. Perusteluna ovat toimintojen kokoaminen yhden organisaation alle mukaan lukien raitiotiejärjestelmän erityisosaajien rekrytointi, tarvittaessa järjestelmän helpompi laajennettavuus naapurikuntiin ja isojen investointien tekeminen yhtiöiden kautta kaupungin suoran velkaantumisen hillitsemiseksi. Pohjoismaisten kokemusten perusteella yhtiön rakenteellisena esikuvana on käytetty Bergenin mallia, jossa infran sekä kaluston omistaa julkisyhteisön (Hordaland ylkeskommune) omistama yhtiö (Bybanen AS). Lisäksi mallissa on yhtäläisyytenä Tampereen kanssa se, että kaluston ylläpitovastuu on kilpailutuksen perusteella toimittajalla. Tampereella on lisäksi mahdollisuus käyttää optio, jossa allianssi ottaa ratainfran ylläpitovastuun, joka päättyy viisi vuotta toiseen vaiheen käyttöönoton jälkeen. Mallissa joukkoliikennelautakunnan ja -yksikön roolina on vastata raitiotieliikenteen tarjonnan suunnittelusta, operoinnin tilaamisesta, matkalippujärjestelmästä, lipputuloista ja matkustajainformaatiosta. Tällä taataan joukkoliikenteen toiminnan kokonaisvastuu. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen päätöksen jälkeen selvitettiin alv- ja yhtiöverotukseen liittyviä asioita ja verotuksen sekä toiminnallisten tavoitteiden vaikutusta yhtiörakenteeseen. Selvityksen perusteella osakeyhtiö muodostettaisiin niin sanotuksi keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi. Yhtiö ei pyri tekemään voittoa vaan toimisi omakustannusperiaatteella. Osakkeenomistaja saa omistuksellaan määrätyn kokonaisuuden hallintaansa käytöstä maksettavaa, kustannuksia vastaavaa vastiketta vastaan. Kaupunki maksaisi yhtiölle vastiketta infran ja varikon rahoitus- ja ylläpitokustannusten verran sekä käypää

4 vuokraa kaluston rahoitus- ja ylläpitokustannusten verran. Malli vaatii ennakkoratkaisun hakemista verottajalta irtaimen omaisuuden eli kaluston osalta. 4 Alkuvaiheessa hallinta tarkoittaa kaupungin kannalta koko järjestelmää. Jos järjestelmä tulevaisuudessa laajenee kuntarajojen yli, yhtiö toteuttaisi investoinnin ja uusi kuntaosakas maksaa vastikkeen omassa hallinnassaan eli kunnan alueella olevasta osasta. Eri osakesarjoilla voidaan vielä erikseen määritellä varikon hallintaan liittyvät vastikkeet. Koska tässä mallissa infra on kaupungin hallinnassa, voidaan katutilan ylläpito suunnitella ja toteuttaa niin haluttaessa yhtenä kokonaisuutena. Osakeyhtiömallissa valtionapu on tarkoitus antaa kaupungin kautta yhtiölle omana pääomana. Kaupunki antaisi perustamisvaiheessa vain toiminnan käynnistämiseen vaadittavan käyttöpääoman. Tämä jäisi kaupungin ainoaksi eräksi investointivaiheessa. Vieras pääoma hankitaan pankkirahoituksena. Rahoittajien ehtojen vuoksi tai rahoituskustannusten alentamiseksi kaupungin antama takaus voi tulla kyseeseen. Takausta kaupungin liikenneinfrastruktuuriin ei luokitella asiantuntijalausunnon mukaan kielletyksi valtiontueksi. Raitiotieinfran varikkoineen ja kaluston ollessa yhden toimijan omistuksessa ja hallinnassa voidaan rajapinnat peruskaupungin ja yhtiön välillä sopia kokonaisvaltaisesti. Osakeyhtiön ja peruskaupungin välille tulee tehtäväksi sopimukset, joilla varmistetaan kaupungin kokonaisedun toteutuminen niin raitiotien rakentamisen, ylläpidon ja korjausten aikana. Hankkeen kokonaiskustannusten suhde kaupungin taloudelliseen tilanteeseen Tampereen kaupunginvaltuuston raitiotien toteutuspäätöksen taustalla ovat sopimukset valtion ja kehyskuntien kanssa, laajat vaikutustenarviointiselvitykset ja mittava sidosryhmiltä saatu lausuntoaineisto. Tampereen kaupunki on yhdessä kaupunkiseudun seitsemän muun kunnan ja valtion kanssa sopinut nk. MAL-sopimuksessa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja toimenpiteistä. Raitiotien toteuttaminen on osa voimassa olevaa kolmatta MAL-sopimusta vuosille Valtiovarainministeriö on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä budjettiesityksen, että valtion vuoden 2017 budjettiin varataan 71 miljoonan euron määräraha, jolla valtio tukee Tampereen raitiotien rakentamista. Valtio on jo aikaisemmin tukenut Tampereen raitiotien suunnittelua yli 3,0 miljoonan euron valtiontukipäätöksillä. Vastaa-

5 5 vasti valtio tukee pääkaupunkiseudulla vastaavaa raitiotiehanketta, Raide-Jokeria. Helsingin kaupungin tavoite on uuden yleiskaavan mukaisesti kolminkertaistaa nykyinen raitiotieverkostonsa. Tämän tavoitteen toteuttamisesta on hyvä esimerkki Raide-Jokerin lisäksi Kruunusillat-hanke. Tampereen kaupunki sai 78 taholta lausunnon raitiotiesuunnitelmasta ja raitiotien vaikutusten arviointien materiaalista ennen valtuuston päätöksentekoa. Lausuntomateriaalissa raitiotie nähtiin laajasti Tampereen kaupunkia ja koko kaupunkiseudun elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäväksi hankkeeksi. Esimerkiksi Tampereen Vesi liikelaitos ja Tampereen Sähkölaitos Oy lausuivat, että raitiotie edistää tiivistyvää kaupunkirakennetta, mikä on kunnallistekniikan verkko-omistajien ja sitä kautta heidän asiakkaidensa edun mukaista. Tehdyt raitiotiehankkeen vaikutusten arvioinnit, sidosryhmiltä saadut lausunnot ja pääkaupunkiseudun kokemukset raitiotie-, metro- ja lähijunaliikenteestä osoittavat, että raitiotie on pitkällä aikajänteellä monella tapaa kannattava investointi Tampereen kaupungille. Hankkeen taloudellinen kokoluokka on suuri, mutta ei poikkeuksellinen. Tampereella on käynnissä vastaavan kokoinen investointi uuteen jäteveden puhdistamoon, joka on myös organisoitu osakeyhtiömuotoon nimenomaan kuntien yhteistyön mahdollistamiseksi palvelutuotannossa. Yhteistä molemmille hankkeille on, että ne ovat teknistaloudellisessa mielessä pitkäkestoisia ja joissa rahoitusratkaisuissa haetaan mahdollisimman pientä vuosirasitusta taloudelle. Lisäksi on huomattava, että raitiotieinvestoinnin takaisinmaksu suoritetaan suurelta osin joukkoliikennemaksuilla kerättävällä tulorahoituksella. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on vakaa, vaikka tulos on ollut negatiivinen viimeisinä vuosina. Tämä liittyy lähinnä voimakkaan kasvun aiheuttamaan investointitarpeeseen. Tampere on velkaantumisessa euroa per asukas- mittarilla mitattuna vähiten velkaantuneiden joukossa suurista kaupungeista. Julkisuusperiaate kuntakonsernissa Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden toiminta on kunnan toimintaa, johon sovelletaan kuntalakia. Kaupungin konsernijohtoon sovelletaan julkisuuslakia, kun se ohjaa ja valvoo kaupunkikonsernia ja sen tytäryhteisöjä. Tampereen kaupunginvaltuuston päättäessä raitiotien toteuttamisesta osakeyhtiömallilla ei päätöksen perusteena ole ollut julkisuuslain

6 6 välttäminen, vaan päätöstekstistä ilmenevät kaupungin edun mukaiset perusteet. Täytäntöönpanokiellosta Kuntalain (365/1995) 98 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Asiassa ei ole perusteita kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanoa eikä muutoksenhaku käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Yhteenveto Tampereen kaupunginvaltuusto on ollut toimivaltainen päättämään raitiotien toteutuksesta. Tampereen raitiotien toteutuspäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Tampereella