Lausunto asiassa dnro 02586/16/2299, joka koskee valitusta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä

Transkriptio

1 1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto asiassa dnro 02586/16/2299, joka koskee valitusta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä VALITTAJAT Esko Vuoristo Tampereen rakennussuojeluseura ry Hervanta-Seura ry Messukylän kalastus-/osakaskunta Höytämöjärvi-yhdistys ry Pirkanmaan liito-oravayhdistys Suomen Maankäytön Seura Suomen ympäristökamari Pertti Pietilä Jarmo Virta LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL Tampere puh. (03) LAUSUNNON ANTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies Riikka Viitaniemi Tampereen kaupunki Hallintoyksikkö, lakiasiat PL 487, Tampere puh ,

2 2 LAUSUNTO Hämeenlinna hallinto-oikeus on pyytänyt valituksen johdosta Tampereen kaupunginhallitusta antamaan lausunnon tai, mikäli johtosääntö sitä edellyttää, hankkimaan valtuuston lausunnon. Kaupunginhallitus yhtyy kaupunginvaltuuston päätökseen lopputulokseen. Kaupunginhallitus on toimivaltainen antamaan lausunnon. Vaatimukset Kaupunginhallitus vaatii, että Tampereen rakennussuojeluseura ry:n, Hervanta-Seura ry:n, Messukylän kalastus-/osakaskunnan, Höytämöjärvi-yhdistys ry:n, Pirkanmaan liitooravayhdistyksen, Suomen Maankäytön Seuran, Suomen ympäristökamarin, Pertti Pietilän ja Jarmo Virran osalta valitus jätetään ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylätään. Esko Vuoriston osalta valitus tulee hylätä. Asiassa ei ole tarvetta pyytää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1370/2007, eli palvelusopimusasetuksen tulkinnasta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Alueella tehtävää katselmusta ja suullista käsittelyä koskevat vaatimukset tulee hylätä. Asiakirjojen toimittamista koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että kaupunginhallitus toimittaa hallinto-oikeudelle sen lausuntopyynnössä mainitut kaupunginvaltuuston päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Asiassa ei tule antaa täytäntöönpanokieltoa. Oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus kiistetään sekä perusteeltaan että määrältään. Vaatimus tulee hylätä.

3 3 Perustelut, tutkimatta jättäminen Puuttuvat valtuutukset Esko Vuoristo ei ole esittänyt Pertti Pietilän eikä Jarmo Virran antamia valtakirjoja valituksen tekemiseen. Vuoristo ei ole myöskään esittänyt valittajina mainittujen yhdistysten sääntöjä eikä selvitystä yhdistysten nimenkirjoittajista. Lisäksi Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Suomen Maankäytön Seura ja Suomen Ympäristökamari ovat kaupungin käsityksen mukaan rekisteröimättömiä yhdistyksiä, eikä niillä siten ole valitusoikeutta. Höytämöjärvi-yhdistyksen kotipaikaksi Vuoristo mainitsee Lempäälän. Perustelut hylkäämiselle Päätös ei ole ollut lainvastainen. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa. Menettelyvirheet Varavaltuutetun kutsuminen Kaupunginvaltuuston kokouksessa on varavaltuutetun kutsumisen osalta menetelty valtuuston työjärjestyksen 11 :n mukaisesti. Valtuutetulta Pertti Virtanen on saatu esteilmoitus ja, hän on poistunut kokouksesta klo 19.07, jolloin 1. varavaltuutettu Terhi Kiemunki on ollut salissa. Varavaltuutetuilta Paavo Suominen (2.) ja Lasse Laine (3.) on saatu esteilmoitukset (liitteenä), jolloin kokoukseen on kutsuttu varavaltuutettu Markku Forsberg. Valtuuston puheenjohtaja on kokouksessa todennut esteet ja sijaantulojärjestyksessä 4. varavaltuutettu on saapunut kokoukseen klo Kaupunginvaltuuston kokousmenettelyssä ei ole ollut virhettä varavaltuutettujen kutsumisjärjestyksessä. Puutteelliset tiedot päätöksenteossa Valituksessa on katsottu, että asian ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä ei olisi ollut päätöksentekijöiden käytössä. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman

4 4 Yleissuunnitelmassa ja sitä edeltäneessä alustavassa yleissuunnitelmassa on tehty joukkoliikennejärjestelmien vertailut. Valtuusto päätti lisäksi, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana ja että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti vaihtoehtojen vertailua eri joukkoliikennejärjestelmien välillä ei ole enää ollut syytä tehdä, koska valtuusto päätti, että jatkosuunnittelu tapahtuu yleissuunnitelman mukaisesta raitiotiestä. Valtuuston päätöksentekomateriaaliin liittyvässä vaikutusten arvioinnin yhteenvetoraportissa raitiotien vaikutuksia on verrattu bussijärjestelmään, eli tilanteeseen, että raitiotietä ei toteuteta ja kaupungin sisäistä joukkoliikennettä kehitetään pelkästään bussiliikenteeseen perustuvana. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on ollut, että Tampereen kaupungin bussiliikenne sähköistyy raitiotien rakentamisesta riippumatta. Vaikutusten arviointi on tehty kaikilta osin raitiotien toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen osalta. Näin ollen väite siitä, että raitiotien vaihtoehtoja ei ole tutkittu, ei pidä paikkaansa. Yleissuunnitelman jälkeen on laadittu Raitiotieallianssin toimesta toteutussuunnitelma ja Tampereen kaupungin toimesta vaikutusten arvioinnin yhteenvetoraportti Nämä kaksi raporttia korvaavat yleissuunnitelman ja toimivat ja kokouksien keskeisenä päätöksentekomateriaalina. Yleissuunnitelma löytyy Tampereen kaupungin internet-sivuilta osoitteesta: Kaupunginvaltuuston aineisto löytyy seuraavan sivun alimmasta linkistä: Valituksessa on esitetty, että päätöstä tehtäessä ei ollut käytettävissä kunnollista kustannusarviota tai kustannusten ylärajaa. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti raitiotien osan 1 rakentamisesta. Valtuuston päätöksentekohetkellä ratainfrastruktuurista ja varikon rakentamisesta oli tiedossa Raitiotieallianssin palveluntuottajia (VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy) sitova tarjous, tavoitekustannus. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus on julkaistu ja ne on esitelty Tampereen kaupunginvaltuutetuille järjestetyssä valtuuston iltakoulussa.

5 5 Kaupunginhallitus teki päätöksen raitiovaunujen toimittajasta. Kaupunginhallituksen päätöksen myötä valtuustolla on ollut käytettävissä tarjoajaa sitova tarjous raitiovaunujen toimittamisesta ja 10 vuoden ylläpidosta Tampereella. Kaupunginvaltuusto käsitteli raitiotien toteutuspäätöstä ensimmäisen kerran kokouksessaan Asia jäi tällöin pöydälle. Valtuuston kokouksen jälkeen järjestettiin valtuutetuille ja varavaltuutetuille ylimääräinen kyselytilaisuus, infoklinikka valtuustosalissa Tampereen raitiotiehankkeessa on ollut poikkeuksellisen luotettavaa tietoa rakennustöiden kustannuksesta ja vaunujen hankinnasta ennen lopullista toteutuspäätöksen tekoa. Valtuuston käytössä on ollut todellisiin tarjouksiin perustuva hintatieto, suunnitelmiin perustuvan kustannusarvion sijaan. Valituksessa on esitetty, että valmistelussa ei ole otettu huomioon rakennuksille, asukkaille ja elinkeinonharjoittajille raitiotien rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista johtuvia vaatimuksia. Vanhoja rakennuksia on raitiotiereitillä eniten Hämeenkadulla. On väitetty, että pohjavedenpintaa jouduttaisiin rakentamistöiden vuoksi muuttamaan, mikä aiheuttaisi vahvistamis- ja uusimistarpeita rakennusten perustuksille. Pohjaveden pinta on Hämeenkadulla havaintojen perusteella vähintään 3 4 metrin syvyydellä maanpinnasta, kadun itäpäässä syvyys on yli 7 metriä. Raitiotien rakentaminen Hämeenkadulla on verrattavissa normaaliin kadunrakentamiseen. Kaivuutyöt sijoittuvat Hämeenkadun keskikaistoille ja ne ulottuvat paikasta riippuen noin 1,0 1,5 m syvyyteen ja putkijohtojen noin 2 m syvyyteen, joten pohjaveteen raitiotien rakentamisella ei ole vaikutusta. Kaupungin kalliopintamallin ja tehtyjen kairausten perusteella Hämeenkatua ei tarvitse louhia raitiotien vuoksi. Hämeenkadulla ei ole sadevesiviemäröintiä kuin poikittaisten katujen risteysalueilla, eikä salaojitusta nykyisessä tilanteessa ole. Raitiotielle on suunniteltu salaojitus, joka parantaa kadun kantavuutta ja kuivattaa myös katurakenteeseen imeytyviä sadevesiä ja siten parantaa Hämeenkadun nykytilannetta. Näin ollen raitiotiellä ei ole vaikutusta vanhojen rakennusten perustuksiin, ei Hämeenkadulla eikä muillakaan kaduilla. Raitiotien vaikutusten arvioinnissa (2016) todetaan, että raitiotiereitti houkuttelee varrelleen investointeja ja osaamisintensiivisiä aloja. Kiinteistökehityksen näkökulmasta raiteilla kulkeva järjestelmä on bussijärjestelmään verrattuna stabiili, mikä on myönteinen piirre ennakoitavuutta arvostaville rakennuttajille, sijoittajille ja asukkaille. Tampereen seudun yrittäjille keväällä 2016 tehdyn kyselyn mukaan raitiotien odotetaan

6 6 lisäävän sekä ydinkeskustan että reitin varrella olevien alakeskusten vetovoimaisuutta, sekä Tampereen ja kaupunkiseudun pitkän aikavälin kilpailukykyä. Vastanneista 69 prosenttia näki raitiotiellä olevan pääasiallisesti positiivisia vaikutuksia Tampereen imagoon. Raitiotien rakentamisaika on tulevan raitiotiereitin katujen yrittäjille ja asukkaille haastavaa aikaa, koska uuden järjestelmän rakentaminen vie aikansa, kuten muutkin suuret rakentamishankkeet. Asukkaiden arjen sujuvuus sekä yrittäjien toimintaedellytykset otetaan huomioon mm. työvaiheistuksen ja työnaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa niin hyvin kuin mahdollista. Ratkaisuja myös suunnitellaan yhteistyössä ja häiriöiden tiedottamiseen panostetaan, jotta asukkaille ja yrittäjille kohdistuva haitta olisi mahdollisimman pieni. Valituksessa on katsottu, että päätösesityksestä ei ilmene, mikä on raitiotielle valittava toteutusmalli. Kaupunginvaltuusto päätti , että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli kokouksessaan toteutusmalliselvitystä ja päätti, että toteutusmalli ratkaistaan toteutuspäätöksen yhteydessä. Esityksen laatinut ryhmä suositti toteutusmalliksi osakeyhtiötä. Perusteluna ovat toimintojen kokoaminen yhden organisaation alle mukaan lukien raitiotiejärjestelmän erityisosaajien rekrytointi, tarvittaessa järjestelmän helpompi laajennettavuus naapurikuntiin ja isojen investointien tekeminen yhtiöiden kautta kaupungin suoran velkaantumisen hillitsemiseksi. Pohjoismaisten kokemusten perusteella yhtiön rakenteellisena esikuvana on käytetty Bergenin mallia, jossa infran sekä kaluston omistaa julkisyhteisön (Hordaland ylkeskommune) omistama yhtiö (Bybanen AS). Lisäksi mallissa on yhtäläisyytenä Tampereen kanssa se, että kaluston ylläpitovastuu on kilpailutuksen perusteella toimittajalla. Tampereella on lisäksi mahdollisuus käyttää optio, jossa allianssi ottaa ratainfran ylläpitovastuun, joka päättyy viiden vuoden kuluttua toiseen vaiheen käyttöönoton jälkeen. Mallissa joukkoliikennelautakunnan ja -yksikön roolina on vastata raitiotieliikenteen tarjonnan suunnittelusta, operoinnin tilaamisesta, matkalippujärjestelmästä, lipputuloista ja matkustajainformaatiosta. Tällä taataan joukkoliikenteen toiminnan kokonaisvastuu. Päätöksentekomateriaalissa on tarkasteltu raitiotiejärjestelmien toteutusmalleja Tukholmassa, Göteborgissa, Norrköpingissä, Lundissa (suunnitelma), Oslossa, Bergenissä, Trondheimissä, Odensessa (suunnitelma), Århusissa (suunnitelma),

7 Helsingissä, Länsimetrossa ja Raide-Jokerissa. Päätösmateriaalissa on vertailtu viittä erilaista mallia. 7 Kaupunginvaltuusto päätti raitiotien toteutuspäätöksen yhteydessä, että raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valitaan osakeyhtiö. Päätöksessä on todettu, että mahdollisen osakeyhtiön perustaminen valmistellaan valtuuston päätettäväksi erikseen. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt Tampereen raitiotie Oy:n perustamisesta ja hyväksynyt osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen. Raitiotien toteutuspäätös ei ole sillä perusteella puutteellisesti valmisteltu tai muutenkaan lainvastainen, että yhtiön perustamista koskevia asiakirjoja ei ole ollut päätöksen liitteenä. Kuntalain mukaan kaupunginhallitus valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat. Laissa ei ole tarkemmin säädetty, mitä valtuustoasioiden valmisteluun kuuluu ja miten valmistelun tulee tapahtua. Valtuuston itsensä on oikeuskirjallisuuden mukaan yleensä arvioitava, onko valmistelu ollut riittävää eli onko valtuustolla ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot. Asiaa käsiteltäessä asia jäi pöydälle valtuustossa ja valtuustossa esitettiin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Mikko Leppälahden palautusehdotuksesta äänestettiin ja se hylättiin. Kaupunginvaltuusto on pitänyt kaupunginhallituksen suorittamaa valmistelua sekä päätösesityksessä ja sen liitteissä annettuja tietoja riittävänä asian ratkaisemiseksi. Valittajan väitteet siitä, että päätöstä ei ollut riittävästi valmisteltu eikä asian ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja ollut käytettävissä, eivät ole perusteltuja. Toimivallan ylittäminen Valituksessa esitetään, että päätös ei ole lainvoimaisen raitiotien yleissuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen mukainen 250 miljoonan euron kustannuskaton, valtion 30 prosentin osuuden ja suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden osalta. Kaupunginvaltuusto ei kunnan ylimpänä toimielimenä ole sidottu omiin aikaisempiin päätöksiinsä, vaan se voi ottaa aiemmin ratkaistun asian uudelleen käsiteltäväkseen. Kaupunginvaltuusto on siten voinut aiemman tehdyn päätöksensä estämättä

8 8 päättää toteutussuunnitelman mukaisen hankkeen toteuttamisesta. Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tuloksena valmistui toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus raitiotien rakentamisesta. Tavoitekustannus on allianssin palveluntuottajien (VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy) Tampereen kaupungille antama sitova tarjous kustannusarviosta, hankkeen sisällöstä ja aikataulusta, millä valtuuston hyväksymän raitiotien yleissuunnitelman ensimmäisen toteutusvaiheen kokonaisuus on toteutettavissa. Kaupunginvaltuusto on tehnyt raitiotien toteutuspäätöksen ja tämän jälkeen kaupunki on allekirjoittanut toteutusvaiheen allianssisopimuksen raitiotien osan 1 rakentamisesta edellä mainittujen palveluntuottajien kanssa. Kehitysvaiheen suunnittelutyö ja kustannusarvion laadinta ja lopulta valtion omistaman yhtiön ja merkittävien kotimaisten pörssiyhtiöiden antama sitova tarjous hankkeen toteuttamisesta osoittavat, että hanke on toteuttamiskelpoinen. Myös valtion sitoutuminen huhtikuun 2016 hallituksen kehysriihessä ja vuoden 2017 talousarviokirjassa Tampereen raitiotiehankkeeseen osoittavat, että hanke on toteuttamiskelpoinen. Raitiotieallianssin palveluntuottajien kilpailutusvaiheessa hankintaprosessiin osallistui neljä tarjoajaryhmää, joihin kuului kotimaisia ja eurooppalaisia merkittäviä infra-alan rakentajia ja suunnittelutoimistoja. Raitiotieallianssin palveluntuottajien hankintakilpailu alkoi hankintailmoituksen julkaisulla ja päättyi kaupunginhallituksen tekemään päätökseen kaupungin allianssikumppaneista. Hankintakilpailun aikana tarjoajaryhmät arvioivat mm. hankkeen sisältöä, riskejä, mahdollisuuksia, kustannusarvion ja aikataulun realistisuutta sekä hankkeen toteutettavuutta. Kaikkien tarjoajaryhmien mielestä hanke oli toteuttamiskelpoinen. Kaupunki on arvioinut hankkeen vaikutuksia ja sitä myötä toteuttamiskelpoisuutta myös sidosryhmille osoitetulla lausuntokierroksella. Pormestarin allekirjoittama lausuntopyyntö toimitettiin yhteensä 115 taholle. Lausunnon antoi 78 eri sidosryhmää. Lausunnot osoittivat laajasti raitiotiehankkeen merkittävyyden ja sitä kautta myös vahvistivat käsitystä hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta. Lausunnot olivat osa kaupunginvaltuuston päätöksentekomateriaalia. Valittaja katsoo, että päätöksen ehto koskien suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta ei toteudu, mikäli raitiotie linjataan kulkemaan Näsijärven rantatäyttöjen läpi Hiedanrantaan ja Niemenrantaan. Hiedanrannan alue on Hervannan rakentamisen jälkeen merkittävin uusi kaupunginosa,

9 9 jota Tampereelle ollaan toteuttamassa. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksessa ( ) suuri osa koko kantakaupungin asuntorakentamisen varannosta kohdennetaan Hiedanrantaan. Yhteensä alueelle on tavoitteena sijoittaa noin asukasta ja työpaikkaa. Näsijärven rannan täyttäminen on olennainen osa uutta kaupunginosaa työn alla olevassa yleiskaavassa. Olennainen reunaehto näin tiiviisti rakennetulle modernille kaupunginosalle on tehokas joukkoliikenneratkaisu eli raitiotie. Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmassa on esitetty Hiedanrannan alueelle useita vaihtoehtoisia raitiotielinjauksia, joista osa kulkee rantatäyttöjen läpi ja osa raitiotien yleissuunnitelman mukaisesti Paasikiventien eteläpuolella Hiedanrannan alueelle saakka. Alueen suunnittelu jatkuu arkkitehtikilpailun voittajien suunnitelmien pohjalta ja molemmissa ehdotuksissa raitiotie on linjattu kulkemaan rantatäyttöjen läpi ja siitä Hiedanrannan alueen keskustan kautta pohjoiseen Niemenrantaan. Näin ollen tätä linjausta voidaan pitää tämän hetken parhaana tietämyksenä asiasta. Muu lainvastaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 Valittajat esittävät, että kaupunki ei ole ottanut asetuksen vaatimuksia huomioon ja, että raitiotien toteutuspäätös sulkee muilta liikenteenharjoittajilta toimintamahdollisuuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007, jäljempänä palvelusopimusasetus, sääntelyn lähtökohtana on ollut jäsenvaltioissa todettu tilanne, että monet yleisen taloudellisen edun kannalta välttämättömät maaliikenteen henkilöliikennepalvelut eivät voi nykyään toimia kaupalliselta pohjalta. Lisäksi lähtökohtana on järjestää julkisen henkilöliikenteen palvelut tavalla, joka parhaiten vastaa kansalaisten tarpeita. EU:n perussopimuksissa on säännökset kilpailua vääristävien ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttavien, julkisista varoista peräisin olevien tukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Tästä syystä palvelusopimusasetuksessa on määritelty, miten toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisön sääntöjä noudattaen toimia julkisen henkilöliikenteen alalla varmistaakseen sellaisten yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen, jotka ovat muun muassa monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, joita voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoilla. Asetuksessa määritellään ne menettelytavat, joita noudattaen julkinen valta voi joukkoliikennepalveluiden määrän ja

10 10 laadun turvaamiseksi puuttua markkinoiden toimintaan. Tampereen kaupunki on ottanut ja ottaa jatkossakin asetuksen huomioon päätöksenteossaan järjestäessään asetuksen mukaisia julkisia joukkoliikennepalveluja. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on jo päättänyt, että se järjestää toimivaltaisena viranomaisena toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti toimivalta-alueellaan siltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perustuvia liikennöintipalveluja ja reittiliikenteen tai kutsujoukkoliikenteen palveluja ei voida pitää riittävinä. Palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne on viranomaisen määrittämää liikennettä, jossa palvelu ostetaan hankintasäännösten mukaisesti pääsääntöisesti avoimella tarjouskilpailulla tai palvelu voidaan järjestää viranomaisen omana tuotantona. Hankintamuotoja on erilaisia. Valittajan viittaus siihen, että markkinaehtoisen liikenteen järjestäminen olisi asetettu ensisijaiseksi järjestämistavaksi EU:n palvelusopimusasetuksessa, ei pidä paikkaansa. Palvelusopimusasetuksen johdanto-osan 9-kohdasta sen sijaan ilmenee, että julkisen henkilöliikenteen palvelut tulee järjestää tavalla, joka parhaiten vastaa kansalaisten tarpeita. Valtuuston päätöksentekomateriaaliin kuului vaikutusten arvioinnin yhteenveto 2016 liitteineen: Raitiotieradan rakentaminen on kaupungin liikenneinfrastruktuurin rakentamista samalla tavalla kuin katujen, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden rakentaminen. Raitiotien operointi on tehtyjen vaikutusten arviointien laskelmien perusteella kannattavaa toimintaa, joka kattaa vaunujen hankinnan ja ylläpidon, varikon toteuttamisen ja ylläpidon, liikennöinnin sekä raitiotieliikenteen energiakustannukset vastaavasti kuin bussiliikenteessä. Vaikutusten arvioinnin perusteella raitiotien operointi tulee olemaan niin kannattavaa, että se vähentää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kokonaisjärjestelmän julkisen tuen, subvention tarvetta. Vaikutusten arvioinnin yhteenvetoraportissa on arvioitu, että raitiotien myötä joukkoliikenteen kulkutapaosuus Tampereella nousee 1,7 %-yksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä. Vaikutusten arvioinnin perusteella raitiotien myötä vuonna 2025 Tampereella tehdään raitiotievaihtoehdossa joukkoliikennematkaa vuorokaudessa enemmän kuin bussivaihtoehdossa ja matkaa enemmän kuin

11 11 vuonna Raitiotien arvioidaan lisäävän joukkoliikenteen matkamäärää Tampereella niin, että vuonna 2025 joukkoliikenteen lipputulot ovat 4,0 milj. euroa suuremmat kuin vaihtoehdossa, että raitiotietä ei toteuteta. Raitiotien arvioidaan erityisesti helpottavan matkustamista joukkoliikenteellä. Luotettava matka-aika, täsmällisyys, tiheä vuoroväli, esteettömyys ja tasainen kulku ovat suunnitteluperusteita, joilla pyritään nykyistä bussiliikennettä merkittävästi parempaan palvelutasoon. Parempi palvelutaso palvelee autottomien, liikkumis- ja toimintaesteisten, iäkkäiden sekä lasten itsenäisen liikkumisen edellytyksien paranemista. Valituksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, mihin vastakkaiset väitteet, joiden mukaan raitiotien toteuttaminen johtaa liikennepalvelujen tarjonnan laskuun ja asukkaiden liikkumisen vaikeutumiseen perustuvat. Ennakkoratkaisun pyytäminen Euroopan unionin tuomioistuimelta Asiassa ei ole sellaista EU-oikeuden tulkintakysymystä, josta olisi tarpeen pyytää Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Luonnonsuojelulain 49 Pirkanmaan ELY-keskus myönsi Tampereen kaupungille luvan poiketa luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta kiellosta raitiotien varikon rakentamiseksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi ELY:n päätöksestä tehdyn valituksen Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Raitiotien toteuttamispäätös ei koske tätä poikkeamispäätöstä. Kaavapäätöksiin liittyvät valitusperusteet Valittaja on esittänyt valituksessa samoja väitteitä, kuin mm. raitiotien varikkoa koskevan asemakaavaehdotuksen nro 8600 hyväksymistä koskevassa valituksessaan. Raitiotievarikon sijainnin selvittämistä, yleiskaavan mukaisuutta, vuorovaikutusta ja asiakirjojen antamista koskeviin valitusperusteisiin on vastattu erikseen lausunnolla Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Valituksen mukaan Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun antama lausunto on erehdyttävä. Väitettä ei perustella valituksessa miltään osin. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu antaa viranomaislausunnon toimialaansa liittyvistä kysymyksistä. Ympäristönsuojelu on antanut valittajan

12 12 tarkoittaman lausunnon asemakaavan nro 8600 luonnosvaiheessa. Lausunnossaan ympäristönsuojelu otti kantaa hulevesien määräyksiin, viherkattoihin ja mainospylonien korkeustasoihin. Nyt valituksenalaisella kaupunginvaltuuston päätöksellä ei ole ratkaistu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti päätettävän asemakaavan sisältöön liittyviä asioita. Julkisuuslakiin liittyvät valitusperusteet Diaariotetta koskevan asiakirjapyynnön osalta todetaan, että Esko Vuoristolle on lähetetty raitiotiehankkeeseen liittyvät diaariotteet ja edellisen kerran vastaavat diaariotteet lähetettiin hänelle syyskuun lopulla (liitteenä). Valituksessa viitataan hallintolain 8 :ään, jonka mukaan asiakkaalle tulee antaa maksutonta neuvontaa. Säännös ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aineistoja tulisi tulostaa ja postittaa ilmaiseksi, vaan tiedon antamisesta kopiona tai tulosteena voidaan periä maksu julkisuuslain 34 :ssä säädetyn mukaisesti. Todettakoon, että Tampereen kaupunginhallitus on lainvoimaisella päätöksellään päättänyt asiakirjoista perittävistä lunastuksista. Mikäli viranomainen kieltäytyy antamasta hallussaan olevaa viranomaisen asiakirjaa, voi asiakirjan pyytäjä vaatia kirjallista valituskelpoista päätöstä ja valittaa erikseen hallintooikeuteen. Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksellä ei ole päätetty julkisuuslain mukaisesta asiakirjan antamisesta. Suullinen käsittely ja katselmus Kaupunginhallitus katsoo, että suullisen käsittelyn järjestäminen asian selvittämiseksi on ilmeisen tarpeetonta. Myöskään katselmuksen toimittaminen asiassa ei ole tarpeen. Oikeudenkäyntikulut Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Kaupunginhallitus

13 katsoo, että ei ole kohtuutonta, että valittaja pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä. 13 Yhteenveto Tampereen kaupunginvaltuusto on ollut toimivaltainen päättämään raitiotien toteutuksesta. Tampereen raitiotien toteutuspäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Tampereella